Turha arvovaltariita näennäisistä kynnyskysymyksistä

Min­un on vaikea ymmärtää niin kokoomuk­sen kuin demarei­denkin kan­taa siitä, että vero­tuk­ses­sa on tärkein­tä se, minkä nimisiä vero­ja nos­te­taan tai las­ke­taan. Kokoomuk­selle on kyn­nyskysymys se, ettei tulovero­tus kiristy suh­teessa ansio­ta­soon – eli että inflaa­tio­tark­istuk­set veroast­eikkoi­hin tehdään ansio­ta­soin­deksin mukaan. (Kaik­ki näyt­tävät olet­ta­van, että tämän vuo­den jäl­keen palkkain­dek­si nousee taas hin­tain­dek­siä nopeammin.)

Demareille taas kyn­nyskysymys on se, ettei välil­lisiä vero­ja nos­te­ta; ei ainakaan, jos välil­lisen veron nimi on arvon­lisävero tai energiavero.

Näi­den kah­den kyn­nyskysymyk­sen välistä on han­kala löytää ratkaisua, joka tur­vaisi julkisen sek­torin rahoituk­sen. Minus­ta molem­mat ovat kokon­aisu­u­den kannal­ta epäolen­naisia.  Täs­mälleen samaan tulon­jakoon voidaan päästä eri­laisil­la tulovero­jen ja kulu­tusvero­jen painotuksilla.

Olen­naista on kokon­aisu­u­den vaiku­tus tulon­jakoon.  Täl­löin pitää ottaa huomioon sekä välit­tömät että välil­liset verot ja lisäk­si vielä tulon­si­ir­rot. Jos henkilön tulot ovat Y euroa, mikä on hänen ostovoimansa las­ket­tuna verot­tom­i­na hin­toina. Välis­sä on eri­laisia tuloon perus­tu­via vero­ja ja mak­su­ja, mah­dol­lisia tulon­si­ir­to­ja ja hin­toi­hin sisäl­tyvät kulu­tusverot. Kos­ka tulo­erot ovat kas­va­neet, vero­tuk­sen tulisi kokon­aisuute­na muut­tua enem­män pro­gres­si­ivisek­si, mut­ta vero­jen nimil­lä ei ole tähän vaikutusta.

Kulu­tusverois­sa on kak­si hyvää puol­ta tuloveroi­hin verrattuna:

1)      Niitä on vaikeampi kiertää kuin tulovero­ja, joten veropo­h­ja on vankem­pi. Pääo­mat­u­lo­jen saa­ja joutuu mak­samaan kulu­tusvero­ja samal­la taval­la kuin työ­tu­lo­jen saa­ja. Tuloverois­sa näin ei ole. Samoin veroparati­isien kaut­ta kier­räte­ty­istä tuloista joutuu mak­samaan kulu­tusvero­ja, ellei muu­ta sinne veroparati­isi­in myös fyysisesti.

2)        Kulu­tusveroi­hin kuu­lu­vat myös ohjaa­vat verot, eli hait­taverot. Vihreät suo­si­vat näitä, kos­ka halu­amme tämän tulon­jako­tais­ton tiimel­lyk­sessä huole­htia myös ympäristöstä ja muista hyvistä asioista. Hait­taverot ovat tulon­jakomielessä han­kalampia kuin arvon­lisävero, kos­ka ne ovat usein regres­si­ivisiä. Tämäkin voidaan kor­va­ta liikut­ta­mal­la use­am­paa asi­aa samanaikaisesti.

Meil­lä pitäisi vero­tuk­ses­sa tehdä kak­si rak­en­teel­lista korjausta.

1)      Pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa kokon­aisvero­tus­ta (tuloverot + alv) pitäisi alen­taa työl­lisyy­den paran­tamisek­si. Arvon­lisäveron koro­tus pitäisi kom­pen­soi­da voimakkaina pieni­in palkkoi­hin kohdis­tu­van veron alen­nuksi­na, siis ansiotulovähennyksenä.

2)      Työ­val­ti­asi­in palvelui­hin kohdis­tu­vaa veroki­ilaa tulee alen­taa, kos­ka teol­lisu­u­den automa­ti­soitues­sa talouden pitäisi siir­tyä kohti palvelu­ja. Tältä osin arvon­lisävero on hankala.

Olen hyvin tykästynyt Hol­lan­nis­sa vuon­na 2001 tehtyyn suureen ver­ou­ud­is­tuk­seen. Siel­lä toteutet­ti­in voimakas siir­tymi­nen  välil­lisi­in veroi­hin. Arvon­lisäveroa ja ympäristövero­ja nos­tet­ti­in voimakkaasti. Tämä hyvitet­ti­in pienel­lä (melkein) kaikille mak­set­taval­la perus­tu­lol­la (siihen aikaan noin 150 euroa/kk) jon­ka useim­mat otti­vat ennakon­pidä­tyk­sen alen­nuk­se­na, mut­ta sen sai myös suo­raan pankki­in. Ovat olleet tähän hyvin tyytyväisiä.

PS.

Arvon­lisäveron nos­toa on vas­tustet­tu myös sil­lä, että se houkut­telee osta­maan ulko­mai­sista net­tikaupoista. Lain mukaan net­tikau­pan tulee tulout­taa arvon­lisävero osta­jan koti­maa­han osta­jan koti­maan verokan­nan mukaise­na. Näin ei aina tapah­du.  Tämä ongel­ma ei kuu­lu verot­ta­jalle. Se kuu­luu poliisille.