Myönnän, että minäkin olin vähän hämmentynyt Saksan ydinvoimapäätöksestä. Pelkäsin sen sotkevan Euroopan sähkömarkkinat ja romuttavan ilmastopolitiikan tavoitteet. Jos katsoo pelkästään Saksan energiantuotantoa, on selvä, että ydinvoima korvautuu suurelta osin kivihiilellä, koska tuskin ydinvoiman alasajon takia Saksaan syntyy niin paljon uusiutuvaa energiaa ja säästöä yli sen, mitä olisi tullut muutenkin.
Periaatteessa Saksan ydinvoimapäätöksen ei pitäisi lisätä Euroopan tasolla hiilidioksidipäästöjä grammallakaan, koska sähkön tuotanto on päästökaupan alaista. Jos päästöoikeuksia ei lisätä, niiden hinta vain nousee ja tämä synnyttää säästöä tai päästötöntä tuotantoa jossain muualla, myös Suomessa.
Se mitä pelkäsin oli, että päästöoikeuksien hinta nousee niin paljon, että teollisuus alkaa lobata – ja onnistuu siinä – päästöoikeuksien määrän lisäämistä Saksan aiheuttaman aukon verran. Aika vähäiseksi on hinnannousu kuitenkin jäänyt. Uutisen jälkeen päästöoikeuksien hinta nousi vajaalla eurolla tonni. Ehkä markkinat olivat siis odottaneet tätä uutista? Jos pannaan ydinvoiman piikkiin koko se päästöoikeuksien hinnannousu, joka on tapahtunut Fukushiman onnettomuuden jälkeen, ei sekään ole kovin dramaattinen ollut.
Tuskin paljastan mityään hallitusneuivottelusalaisuutta, kun kerron, että teollisuus lobbaa kovasti sen puolesta, että pääsisi eroon sähköverosta, kuten teollisuus on päässyt Ruotsissa. Hanke voi menettää merkityksensä. Jos päästöoikeuksien hinta nousee kovasti ja kun siirrytään huutokaupattaviin päästöoikeuksiin, koko erillinen sähkövero käy tarpeettomaksi.
Tietysti Saksan päätös voi vaikeuttaa pyrkimyksiä kiristää EU:n päästöjen vähennystavoitetta 20 prosentista 30 prosenttiin.
Toinenkin vaikutus päätöksellä voi Suomeen olla. Olen pitkään epäillyt, pystyykö Fennovoima toteuttamaan oman hankkeensa, koska erillinen, yhden voimalayksikön laitosalue perusinvestointeineen ei näytä miltään kultakaivokselta. Jos sähkön hinta nousee, Fennovoiman hanke voi muuttua kannattavaksi.
