Päästötön energia: Synnyttääkö kysyntä tarjontaa?

Edelli­nen postauk­seni syn­nyt­ti kysymyk­sen siitä, väitänkö, ettei kysyn­tä syn­nytä vihreäl­lä puolel­la tar­jon­taa. En sel­l­aista väit­tänyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tistä tar­jon­ta voi olla ansiokas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voivat linkkau­tua toisi­in­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa kokon­aisu­us riip­puu kytkök­sen voimakku­ud­es­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä määrin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

1. Vesivoima. Vesivoiman osalta mekanis­mia ei ker­takaikkises­ti enää ole. Ain­oa merk­titävä poten­ti­aali vesivoimas­sa on ole­vien voimaloiden tehon koro­tuk­set tekni­ikkaa paran­ta­mal­la. Se tehdään siinä vai­heessa, kun voimala menee perusko­r­jauk­seen. Myös Mankala Oy kohot­taa omien voimaloiden­sa tehoa näin. Vesivoiman myymi­nen ekosähkönä on silkkaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää.
2. Bio­mas­sa. Käsi­tyk­seni bio­mas­san käyt­tökelpoisu­ud­es­ta on pes­simisti­nen. Ympäristö- ja ilmas­tonäköko­h­tien kannal­ta kelvol­lista bio­mas­saa on rajalli­nen määrä. Sik­si sen osalta päädytään pian samaan tilanteeseen kuin vesivoiman osalta. Käyt­töön otet­tavaa poten­ti­aalia on kuitenkin vielä, mut­ta bio­mas­san kulut­ta­mi­nen ei ole mikään ekoteko, kos­ka koko poten­ti­aali ja vähän enem­mänkin ote­taan kyl­lä käyt­töön ilman kulut­ta­jien osu­ut­ta.  Pääosin viherpesua.
3. Tuulivoima. Tuulivoimaa voidaan lisätä ja tältä osin vihreän sähkön kysyn­näl­lä on jonkin asteinen link­ki tuotan­toon. Tiedemiehen huo­mau­tus, että tehokkaam­paa kuin mak­saa yli­hin­taa tuulisähköstä on pan­na sama raha pääo­masi­joituk­se­na yhtiöön, on sinän­sä rel­e­vant­ti, mut­ta ei ker­ro koko totu­ut­ta. Mankala Oy omis­taa Hyö­ty­tu­uli Oy:n kaut­ta tuulivoimaa. Tähän yhtiöön eivät ulkop­uoliset voi sijoit­taa. Ylipään­säkin tuulivoima sovel­tuu sähkö­markki­noiden rak­en­teen vuok­si parem­min suurten ener­giay­htiöi­den salkku­un kuin itsenäisik­si yri­tyk­sik­si. Mankala Oy, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa siis istun, suun­nit­telee yhdessä Poh­jan­maan voiman kanssa kah­ta mas­si­ivista mer­itu­ulipuis­toa. Niiden toteu­tu­misen kannal­ta kulut­ta­jien käyt­täy­tymisel­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Kaik­ki on kiin­ni val­tion päätök­sistä.  Sinän­sä mer­itu­ulivoima on varsin kallis tapa vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Samal­la raha suun­nat­tuina negawat­tei­hin tuot­taisi paljon enem­män. Myös tuulivoimapo­ten­ti­aali ainakin Suomes­sa on rajalli­nen, mut­ta lähel­läkään rajo­ja ei vielä olla. Kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa ainakin teoriassa.
4. Ydin­voiman osalta kysyn­tä tietysti on edel­ly­tys tar­jon­nalle. Pitäisi tun­tea sähkö­markki­noiden todel­li­nen toim­inta parem­min kuin tun­nen tietääk­seen, mis­sä määrin voi sanoa, että sähköläm­mi­tys edesaut­taa investoin­te­ja ydin­voimaan. Sähköläm­mi­tyk­sen hiil­i­jalan­jäl­jestähän tämä keskustelu alkoi.
5. Aurinkosähkö. Poten­ti­aali on raja­ton, joten kysyn­tä voi syn­nyt­tää tar­jon­taa. Ei lainkaan viherpesua.