Väärä tutkimus vai väärä uutinen?

Ovatko Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat tehneet virheel­lisiä johtopäätök­siä vai onko HS uuti­soin­ut tutkimuk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enem­män. Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä, joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köy­hik­si. Matkat vain piteni­sivät ja päästöt kas­vaisi­vat. Niin­pä johtopäätös, ettei yhdyskun­taraken­net­ta kan­na­ta järkevöit­tää, ei tai­da olla tutk­i­joiden vaan Helsin­gin Sanomien.

Mut­ta johtopäätös läm­mi­tys­tavas­ta on kyl­lä tutk­i­joiden ihan oma. Kuten pro­fes­sori Sep­po Jun­ni­la sanoo, yhtä oikeaa lasku­ta­paa ei ole. Kyse on siitä, mil­lä aikavälil­lä asi­aa tarkastelee ja mitä olet­taa ener­giay­htiöi­den investoin­tipoli­ti­ikas­ta. Lyhyel­lä aikavälil­lä tarkastel­tuna riit­tää, että kat­so­taan voimalaitosten ajo­järjestys­tä, kym­me­nien vuosien aikavälil­lä pitää ottaa huomioon kysyn­nän vaiku­tus tar­jon­taan. Mut­ta vaik­ka ei ole yhtä ain­oaa oikea­ta tapaa, on ole­mas­sa vääriä tapo­ja. Väite, että globaalit päästöt väheni­sivät, jos Helsin­ki sulk­isi voimalansa, luopuisi kaukoläm­möstä ja kaupun­ki siir­ty­isi sähköläm­mi­tyk­seen, on nyt ker­takaikkises­ti väärin. Näin tutkimuk­ses­sa ei suo­raan lue – jos luk­isi tutk­i­jat oli­si­vat ehkä itsekin alka­neet sitä epäil­lä – mut­ta tähän hei­dän val­it­se­mansa lasku­ta­pa johtaa.  On käytet­ty jako­laskua, kun olisi pitänyt derivoi­da. Tämä on virhe vääristää johtopäätök­siä aivan olennaisesti.

Havain­nol­lis­tan asi­aa esimerkil­lä ekolan­di­as­ta, jol­la on run­saat, mut­ta lop­pu­un asti hyö­dyn­netyt run­saat vesi­varat. Ekolan­di­an sähkönku­lu­tus on 10 TW, jos­ta 9 TW tulee vesivoimas­ta ja lop­ut hiilivoimas­ta. Ekolan­di­as­sa kulutet­tu sähkö on siis hyvin ekol­o­gista, sen päästöt ovat vain kymme­ne­sosa hiilivoiman päästöistä, kos­ka kymmenes osa on hiilivoimaa. Sehän olisi oiva  paik­ka  alumiinisulatolle?

Niin­pä ekolan­di­aan raken­netaan alu­mi­in­isu­lat­to, joka nos­taa maan sähkönku­lu­tuk­sen 11 ter­awat­ti­in. Nyt hiilivoiman osu­us on jo kak­si ter­awat­tia, mut­ta edelleen vain 2/11 sähköstä tuote­taan hiilivoimal­la. Aal­to-yliopis­ton jako­lasku­logi­ikan mukaan tuo alu­mi­in­isu­lat­to on edelleen ekoteko. Jos ymmär­ret­täisi­in derivoi­da, huo­mat­taisi­in, että alu­mi­in­isu­la­ton vaa­ti­ma sähkö tuote­taan kokon­aan hiilivoimalla.

Jos satatuhat­ta sähköläm­mitet­tyä taloa liitet­täisi­in fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tuun kaukoläm­pöön, päästöt väheni­sivät ja paljon – pait­si Aal­to-yliopis­tossa opetet­tavien lasku­tapo­jen mukaan, joiden mukaan se nousisi. Morkkaan yliopis­toa, kos­ka tämä ei ole ensim­mäi­nen ker­ta, kun sieltä esitetään täl­laista logi­ikkaa. Näin tosin las­ke­taan myös ympäristöministeriössä.

Esit­tämäni päät­te­ly menet­tää tehon­sa sinä päivänä, kun saman hin­ta-alueen piiristä pois­tuu viimeinen hiililauhde­voimala, mut­ta siihen menee kauan. Kun euroop­palainen sähköverkko inte­groituu, sen piiri­in tulee yhä vain lisää hiilivoimaa.