Vaalitappion erittelyä (4) Itsensä marginalisointi

Vihrei­den vaa­likam­pan­jas­ta näkyivät ulospäin teemat, joi­ta vihrei­den kan­nat­ta­jakun­ta sinän­sä tuki, mut­ta jota mon­et pitivät aika mar­gin­aal­isi­na. Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to esimerkik­si on ihan hyvä asia, mut­ta har­van kohdal­la ihan keskeisimpiä kysymyk­siä. Vaali­teemo­jen julk­istusti­laisu­udessa varsi­nainen lim­bo oli naimisi­in­meno­lakko, jol­la piti vauhdit­taa avi­o­li­it­to­lain säätämistä. Moni koki myötähäpeää. Pahin­ta kuitenkin oli, että tämä teema vei julk­isu­u­den kaik­il­ta muil­ta, paljon keskeisem­miltä teemoilta.

Moni jäi kaipaa­maan kan­nan­ot­to­ja bud­jet­ti­va­jeeseen, sosi­aalipoli­ti­ikkaan, köy­hyy­teen, kaupunkien kehi­tyk­seen ja niin edelleen. Näistä teemoista oli ihan asial­liset kan­nan­otot. ne oli asiantun­tev­asti laa­dit­tu, eikä niis­sä sik­si ollut mitään kum­mallisuuk­sia. Niin­pä lehdis­tö ei näitä levit­tänyt eteen­päin. Vähän pon­te­vam­min niistä olisi kuitenkin voin­ut puhua. Lehdis­töä ei voi syyt­tää siitä, ettei se tee uutista asi­as­ta, jos­sa ei ole mitään uutisoitavaa.

Omat, elämän­muo­toa haas­ta­vat teemat puut­tui­v­at tyystin – tai ne eivät puut­tuneet. Eivät vain olleet kun­nol­la esil­lä.   Enem­män aikaa – vähem­män roinaa – lep­pois­tamis­teema on vihrei­den peruskau­raa. Ei siitä olisi pitänyt vai­eta vain sik­si, että muutkin puhu­vat nyt lep­pois­tamis­es­ta. Hyvä, ei vai­et­tukaan, mut­ta ei pidet­ty eri­tyisem­min esillä.

 Kun vihreis­sä on niin paljon kaupunki­laisia, kaupunkipoli­ti­ikas­ta olisi pitänyt puhua paljon enemmän.