Haastattelimme aluksi yleiskaavapäällikön viran hakijoita, mikä vei alusta puolitoista tuntia. Niinpä en ehtinyt Yrittäjien paneeliin, mitä häpeän suuresti, koska en mielelläni tee ohareita, eikä lautakunta ehtinyt käsitellä listalta kuin osan.
Lapinlahden puisto
Päätettiin hyväksyä kaava sellaisenaan paitsi, että
a) Todettiin, että kiistanalainen portti ei ole kaavakysymys vaan se ratkaistaan kokemuksen perusteella. Portti voi vaikka aluksi olla ja jos siitä aiheutuu haittaa, se pannaan kiinni ilman että sulkemisesta tarvitsee päättää kaavalla.
b) Ohjeellinen palstaviljelmäalueen koko määrätään sitovaksi niin, että se ei voi laajentua alueen ulkopuolelle. Periaatteena olisi, että viljelypalstoja olisi vain kehitysvammaisilla mutta ei ulkopuolisille, koska alue on varsin arvokasta.
c) Lautakunta halusi yksimielisesti kahvilaa Venetsiaan, mutta todettiin, että kaava sallii sen jo, eikä narulla voi työntää.
Vallilan joukkoliikennekatu
Vallilanlaakson esityslistalta puuttui joukkoliikenteen hyödyt määrällisesti laskettuna. Ne löytyvät HSL:n lausunnosta. Kun se ratikka tulee, matkustajien aikahyödyt ovat 2 miljoonaa euroa vuodessa ja tämän lisäksi bussimatkustajien hyödyt ovat vähintään 3 miljoonaa euroa/vuosi. Bussien reittiverkostoa kehitettäisiin niin, että Koillis-Helsingistä ohjattaisiin pari linjaa Pasilan aseman kautta Kamppiin ja tehtäisiin ehkä heilurilinja koillisesta luoteeseen. Aikahyödyn hinta on 8 euroa/tunti, joten nuo aikasäästöt olisivat vuodessa luokkaa 200 000 tuntia ratikasta ja 400 000 tuntia busseista. Samalla tämä tarkoittaa sitä, ettei bussiliikenne joukkoliikennekatua pitkin olisi ihan vaatimatonta, 23000 matkustajaa/vrk eli aika monta bussia päivässä. Vaikka ratikka rakennettaisiin, se menisi aivan eri suuntaan, joten se ei tyhjentäisi bussien saamaa hyötyä. Kaiken tämän olisi mielellään lukenut esityslistalta, jotta muutkin olisivat voineet sen lukea.
Nämä joukkoliikennehyödyt ovat niin suuria, että niiden torjuminen vetoamalla muutaman aidan vierellä olevan siirtolapuutarhamökin rauhaan ei mahdu oikein mittakaavaan. Puistossa ei ole fyysisesti mitään muuta ainutlaatuista kuin kävijämäärä. Vaaka heilahtaa toiseen asentoon kun ajattelee, kuinka monen kymmenen tuhannen asukkaan oikeastaan ainoa kunnollinen viheralue on kyseessä. Jos käyttäjiä 50 000, tuo bussien tuottama 400 000 säästynyttä tuntia on käyttäjää kohden kahdeksan tuntia vuodessa eli vajaa puolitoista minuuttia päivässä. Ollaan taas hehtaarilla.
Rationaalisesti ajatellen joukkoliikennekatu pitäisi tehdä, mutta saamme tympeän kaupungin, jos olemme jokaisessa asiassa rationaalisia.
Kiinteistö- ympäristö- ja yleistentöiden lautakunnat ovat lausunnoissaan esittäneet, että bussikadusta luovutaan ja toteutetaan vain ratikkalinja. Tällä kannalla on myös vihreä valtuustoryhmä.
Olin tässä asiassa hyvin epävarma. Tällaisissa tasapelitapauksissa minulla on tapana kunnioittaa valtuustoryhmän tahtoa. En silti pidä moraalittomana hirviönä niitä, jotka päätyvät kannattamaan joukkoliikennekatua.
Silvia Modig (vas) esitti asian palauttamista niin, että sallittaisiin vain ratikkaliikenne. Esitys hävisi äänin 5–3 hylätä palautuksen; äänestin siis palautuksen puolesta, tosin vähän empien. Ääneswtys siis vas+vir vastaan sdp+kok+rkp.
Lisättiin yksimielisesti toivomus, että toteutusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota joukkoliikennekadun maisemointiin. Aika hyvännäköisiä suunnitelmia (siis aiempiin verrattuna) on jo nyt, joten asukkaiden painostus ei ole mennyt kokonaan hukkaan. Katua on mm. painettu vähän maastoa alemmas.
Äänin 4–2 äänestettiin nurin esitys, että ratikkalinjan auetessa bussiliikenne poistetaan. Äänestin tyhjää, koska pidin täysin epärealistisena, että oikoreittiiin tottuneet tuhannet koillisesta tulevat bussimatkustajat joutuisivat kiertämään vain siksi, että Kalasatamaan pääsee ratikalla.
Fenixintien kaava hyväksyttiin keskusteluitta.
Kalasataman pohjoisosan suunnittelupoeriuaatteet pöydälle ilman esittelyä.
Itäkeskuksen siltahirvitys ilman esittelyä pöydälle toisen kerran.