Hajamietteitä vakausrahastosta

Ajat­telin ensin, että en kir­joit­taisi mitään kaavail­lus­ta Euroopan vakaus­ra­has­tos­ta, mut­ta kun niin moni on sitä vaat­in­ut ja kos­ka uuden eduskun­nan ensim­mäi­nen päätös liit­tyy tähän, yritän haarukoi­da, mitä ajat­te­len. Ihmeen var­mo­ja puheen­vuoro­ja asi­as­ta on san­ot­tu, vaik­ka asia on talous­te­o­reet­tis­es­ti niin kom­plek­si, ettei siitä tiede­tä oikein mitään ja vaik­ka sitä esi­tys­tä, joka Suomen pitää hyväksyä tai hylätä, ei ole vielä olemassa.

Sijoit­ta­jan vastuu

Kreikan kupla syn­tyi siten, että sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit laina­si­vat rahaa EKP:sta mata­lal­la korol­la ja laina­si­vat sen eteen­päin Kreikalle korkeal­la korol­la ja pani­vat ero­tuk­sen liivei­hin­sä. Vaik­ka näi­den pankkien pääo­ma pelastet­taisi­in, olisi oikeu­den­mukaista, että tämä yliko­rko menetet­täisi­in. Tosin olen muis­tavinani, että kun jotkut suo­ma­laiset tahot keinot­te­liv­at islanti­lais­ten pankkien riskilu­o­toil­la, eduskun­ta hyvää hyvyyt­tään takasi näille sekä pääo­man että tuon riskikoron.

Demarien vaa­timus pan­na pankit kokon­aan vas­tu­useen niin, ettei lain­o­jen pääo­maakaan saa takaisin, vaan pankit pelaste­taan pääomit­ta­mal­la, merk­it­see käytän­nössä monien pankkien ellei läh­es niiden kaikkien sosial­isoin­tia. Sik­si on ymmär­ret­tävää, että demar­it kan­nat­ta­vat ja por­var­it vas­tus­ta­vat. Suo­ma­laisille pankeille tämä merk­it­see vähän samaa kuin kreikan lain­oit­ta­mi­nen sak­salaisille. Suo­ma­laisil­la ei ole juuri saatavia Kreikas­ta, mut­ta on Sak­sas­ta. Julkisen rahan pump­paami­nen sak­salaisi­in pankkei­hin merk­it­see suo­ma­lais­tenkin saatavien pelastamista.

Suomen pankkikri­isi hoidet­ti­in val­tion mil­jar­di­en markko­jen lahjoituk­sil­la. Pankeil­ta ostet­ti­in roskalain­o­ja täy­teen hin­taan. Omis­ta­jat sai­vat pitää omaisuuten­sa, muun muas­sa mon­en merkit­tävän kult­tuurisäätiön tule­vaisu­us pelastet­ti­in näin.

Olete­taan, että pankin oma pääo­ma on aluk­si 100 ja sen on men­nyt luot­to­tap­pi­oiden vuok­si nol­laan. Pääomit­ta­mi­nen voidaan tehdä monel­la tavalla:

a)      Val­tio sijoit­taa pankki­in 100. Jos pank­ki saa määräa­jas­sa mak­se­tuk­si sen takaisin, palataan lähtöru­u­tu­un. Näin tapah­tui Sak­sas­sa juuri jonkin pankin kohdalla

b)      Val­tio sijoit­taa pankki­in 100, omapääo­ma on taas 100. Val­tio ja van­hat omis­ta­jat ovat molem­mat pan­neet 100 ja omis­ta­vat pankin puo­lik­si. Jostain min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä moni ajat­telee tätä ratkaisuksi.

c)       Val­tio sijoit­taa pankki­in 100 ja omapääo­ma on taas 100, mut­ta se on kokon­aan val­tion. Van­ho­jen omis­ta­jien omaisu­us on mitätön.

Key­ne­siläisyy­den loppu

On ilmeisen vält­tämätön­tä saat­taa sijoit­ta­jat jonkin­laiseen vas­tu­useen val­tioil­la antamis­taan lain­oista. Täl­lä on kuitenkin var­jop­uolen­sa. Kaikkien val­tioiden lain­o­jen korot nou­se­vat, myös Suomen. Se tulee mak­samaan meille sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa; sitä enem­män, mitä ankarampi on sijoit­ta­jan vastuu.

Sijoit­ta­jan vas­tuu tekee myös mah­dot­tomak­si har­joit­taa elvyt­tävää key­ne­siläistä poli­ti­ikkaa, kos­ka sen seu­rauk­se­na val­tio ei vain velka­an­nu, vaan myös sen mak­samat korot nou­se­vat. Jos jokin ulkoinen häir­iö tuot­taa laman, ei voi kuin lamaan­tua. Ei hyvä. Sik­si tarvi­taan mit­ta­va vakaus­ra­has­to pitämään val­tioiden korot alhaal­la. Jot­ta huithape­li­maat eivät voisi elää kuin pel­los­sa, tarvi­taan ankarat sään­nöt estämään val­tioiden aihee­ton­ta velka­an­tu­mista ja velvoit­ta­maan ne yli­jäämäisi­in bud­jet­tei­hin hyv­inä aikoina. Nämä rajoituk­set tule­vat koske­maan myös Suomea.

Kreik­ka, Irlan­ti ja Por­tu­gali ovat käytän­nössä menet­täneen val­ti­ol­lisen itsenäisyyten­sä. Ulkop­uoliset päät­tävät nyt niiden talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Tie vie kohden erit­täin kovaa kap­i­tal­is­mia. En ole yhtään var­ma, että se tie vie lop­ul­ta edes taloudel­liseen kukois­tuk­seen. Jyrkkien sosi­aal­is­ten vas­tako­htaisuuk­sien maat eivät ole men­estyneet lainkaan niin hyvin kuin sosi­aaliseen tasa-arvoon tähdän­neet hyv­in­voin­ti­val­tiot. Jo pelkästään koulu­tuk­ses­ta tin­kimi­nen voi käy­dä kalliiksi.

Voiko Suo­mi jäädä ulkopuolelle

Pysyvästä vakaus­ra­has­tos­ta päät­tämi­nen vaatii yksimielisyyt­tä. Jos Suo­mi päät­täisi sitkeästi äänestää aina vain vas­taan, kunnes saisi eriva­pau­den jäädä ulkop­uolelle, se var­maankin onnis­tu­isi. Ei Euroopan talout­ta päästet­täisi silti rom­ah­ta­maan. Eikä tähän väli­aikaiseen jär­jeste­lyynkään olisi pakko lähteä mukaan. Kos­to tulisi var­masti ja kovana. Suo­mi on esimerkik­si saanut pelkästä säälistä mak­saa kansal­lista tukea maat­aloudelleen. Jos halu­at päästä mak­samas­ta kansal­lista tukea, äänestä sopimuk­sen hyväksymistä vastaan.

Mik­si Suomen osu­us takaus­vas­tu­us­ta on maan kokoa suurempi?

Kos­ka väli­aikaisen rahas­ton lain­oille halu­taan saa­da paras mah­dolli­nen reit­taus ja mata­la korko, AAA-maid­en osu­us on suurem­pi. On kaikkien etu, että lain­o­jen korot pysyvät matali­na. Sil­loin takauk­sen laukeamisen tarve jää pieneksi.

Jos takuu laukea­vat, paljonko Suo­mi voi menettää?

Varoi­tus, nyt seu­raa talous­poli­it­tista harhaoppia.

Olen aika var­ma, että takaa­jat eivät jou­tu­isi mak­sum­iehik­si (kuin muodol­lis­es­ti). Asia hoidet­taisi­in EKP:n setelira­hoituk­sel­la. Tämä ei vält­tämät­tä aiheuta inflaa­tio­ta, kos­ka setelira­hoi­tus tuot­taa inflaa­tio­ta vas­ta, kun sen syn­nyt­tämä kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Jos setelira­hoi­tus aiheut­taisi aina inflaa­tio­ta, myös pankkien ”paina­ma” raha, luot­toekspan­sio aiheut­taisi sitä.