Pohjois-Karjalan on pienuutensa takia vihreille vaikea vaalipiiri. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, ovatko vaalit suhteelliset ja tasapuoliset, kun äänikynnys nousee yli 10 prosentin. Vaalitavan uudistus on todella paikallaan.
Viime kerralla vihreillä oli kova yritys saada tästä huolimatta Tarja Cronberg eduskuntaan. Rima vaappui pitkään, mutta putosi lopulta. Ääniä jäi puuttumaan 176. Sen jälkeen aika moni, myös minä, ajatteli, ettei tällä kertaa ole juuri mahdollisuuksia, kun vaaleihin mennään ilman Tarja Cronbergia. Paikalliset mielipidetiedustelut kuitenkin osoittavat, että Cronbergin nostama kannatus on jäänyt pysyväksi. Mielipidetiedusteluissa vihreiden kannatus on suurempi kuin oli samoissa tutkimuksissa neljä vuotta sitten. Jos loppurutistus on yhtä hyvä kuin viimeksi, nyt se paikka tulee. Vaalimatemaattisesti Perussuomalaisten nousu todennäköisesti alentaa vaalikynnystä.
Vihreälle eduskuntaryhmälle olisi hyvä saada jäseniä myös susirajan takaa. Olisi hyväksi myös Pohjois-Karjalalle, että sillä olisi edustus vihreässä ryhmässä. Sellaisen maakunnan asiat jäävät helposti taka-alalle, jolla ei ole edustajaa ryhmässä. Heli Järvinen on pystynyt puolustamaan Etelä-Savon näkökantoja hyvin vihreässä eduskuntaryhmässä. Krista Mikkonen voisi tehdä saman Pohjois-Karjalalle.
Sitten vielä vinkki pohjoiskarjalaisille vihreiden kannattajille: vaikka kehun Kristaa, äänestäkää sitä vihreää ehdokasta, jonka ajatuksia ja toimintaa eniten haluatte tukea. Mitään äänten keskittämistä ei tarvita, koska puolue ei ole vaaliliitossa. Kaikki äänet lasketaan yhteen ja menevät listan hyväksi. Kansanedustaja tulee siitä, joka listan sisällä saa eniten ääniä. Vaikka oma ehdokkaanne ei olisi tämä valituksi tuleva, ääni hänelle paitsi lämmittää mieltä, nostaa hänen painoarvoaan puolueen sisäisessä päätöksenteossa – ja auttaa vihreitä saamaan kansanedustajan Pohjois-Karjalasta.
Pohjois-Karjalan vihreät ehdokkaat