Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
====
Suomessa laki suhtautuu ankarasti huumeiden käyttöön. Sen seurauksena huumeita yhteenlaskettuna käytetään Suomessa selvästi vähemmän kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, mutta huumeista aiheutuvat ongelmat – esimerkiksi huumekuolemat – ovat yhtä yleisiä tai yleisempiä kuin maissa, joissa huumeita käytetään enemmän. Teemmekö jotain väärin? Ankara huumepolitiikka näyttääkin tähtäävän enemmän yleisen mielipiteen miellyttämiseen kuin huumeongelman lieventämiseen.
Meidän pitäisi poistaa huumeiden käytön rangaistavuus ja rangaista vain huumeiden myynnistä ja maahantuonnista ja suurten määrien hallussapidosta. Näin menettelevät melkein kaikki Euroopan maat ja näin menettelee myös Suomi kuntosaleissa yleisesti käytettävien dopingaineiden kohdalla. Käyttö ei ole rangaistavaa mutta myyminen on.
Käytön rangaistavuus tekee huumeiden käyttäjästä kauppiaan rikostoverin ja rajaa hänet huumetrokarin kanssa samalla puolelle järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Tämä on melkoinen palvelus huumekauppiaalle, koska hänellä ei ole riskiä siitä, että asiakas ilmiantaisi hänet eikä oikein ole pelkoa edes siitä, että asiakas todistaisi häntä vastaan oikeudessa. Kun huumeiden käyttäjä on jo rikollinen, hänet on helppo värvätä myyjäksi.
Rangaistuksen pelko estää myös huumeriippuvaista hakeutumaan ajoissa hoitoon. Näistä syistä melkein kaikki Euroopan maat ovat päätyneet siihen, ettei käyttö ole rangaistavaa vaan myynti.
Meillä laki ei tee eroa mietoihin ja vahvoihin huumeisiin, vaan huumekauppiaan rikos on yhtä paha myy hän kannabista tai heroiinia. Muualla tämä ero on tehty, jotta kannabiksesta ei tulisi heroiinikauppiaiden sisäänheittotuote. Koska kannabis ei aiheuta ainakaan vahvaa riippuvuutta, huumekauppias pyrkii myymään kannabiksen ohessa jotain koukuttavampaa. Meillä tulisi tehdä rangaistavuudessa selvä ero mietojen ja vahvojen huumeiden välillä niin kuin muutkin maat ovat tehneet.
Korvaushoitoja on annettava nykyistä selvästi vapaammin. Riippuvuuden kehittänyt asiakas on kultakaivos huumekauppiaalle ja painajainen niille mummoille, joilta huumerahat ryöstetään ja niille vinttikomeroiden omistajille, joiden komerot tyhjennetään huumerahojen hankkimiseksi. On suoranainen lahja huumekauppiaille jättää nämä hoidotta. Vapaamielinen linja opiaattikorvaushoidoissa on yhteiskunnalle kannattavaa, vaikka yksilön kannalta voisi perustella sitä, että lääkkeetöntä hoitoa tulisi priorisoida. Korvaushoitolääkkeitä on katukaupassa ja niitä käytetään huumeenomaisesti, mutta nämä eivät ole peräisin yhteiskunnan tarjoamasta korvaushoidosta.
Päihteenä kannabis on vaarattomampaa kuin alkoholi, mutta en silti (enää) kannata kannabiksen vapauttamista. Emme pysty vaihtamaan alkoholia kannabikseen. Molempien haitat ovat yhteenlaskettuna suuremmat kuin pelkän alkoholin haitat. On kuitenkin varauduttava siihen, että muut maat vapauttavat kannabiksen käytön joko kokonaan tai tosiasiallisesti. Silloin meillä ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin seurata perässä.
Niinpä:
- Huumeiden käytön rangaistavuus tulee poistaa kuten useimmat Euroopan maat ovat tehneet ja kohdistaa rangaistavuus myyntiin, maahantuontiin ja suurten erien hallussapitoon.
- Huumerikoksissa tulee tehdä ero mietoihin ja vahvoihin huumeisiin ja antaa vahvojen huumeiden myynnistä selvästi kovemmat rangaistukset kuin mietojen huumeiden kaupasta.
- Opiaattikorvaushoitoihin tulee suhtautua liberaalisti muun yhteiskunnan suojelemiseksi huumerikoksilta
- Kannabista ei tule vapauttaa, elleivät muut Euroopan maat tee sitä ensin.
Olen perustellut näitä kannanottoja tarkemmin seuraavissa kirjoituksissa:
Kannattaako hävittyä sotaa jatkaa?
Huumeissa pahinta on rikollisuus