Vanhukset hoidokeista asiakkaiksi

Val­tio tukee kun­tien van­hus­ten­hoitoa varsin suurin sum­min. Esimerkik­si 85 vuot­ta täyt­täneestä asukkaas­ta kun­ta saa yli 20 000 euroa vuodessa val­tiono­su­ut­ta. Tuki perus­tuu vain van­huk­sen ikään, ei hänen kun­toon­sa.  Joku elää ter­veenä satavuo­ti­aak­si, toinen joutuu demen­ti­a­hoitoon 62-vuo­ti­aana vuosikausik­si. Laitoshoitoon joutu­va van­hus mak­saa kun­nalle läh­es yhtä paljon kuin opet­ta­jan palkkaami­nen perusk­oulu­un. Sik­si moni van­hus jää huonolle hoidolle.

Esitän että siir­retään kun­nille van­hus­ten­huoltoon annet­ta­vat rahat Kelalle, joka jakaisin ne van­huk­sen kun­toon perus­tu­vana yksilöl­lisenä hoitora­hana van­huk­sen hoitoon. Raha seu­raisi van­hus­ta sinne, mis­sä hän­tä hoide­taan. Tämä tek­isi van­huk­ses­ta hoidokin sijaan asi­akkaan, kun raha seu­raisi hän­tä sinne, mis­sä hän­tä hoide­taan. Se antaisi van­huk­sen itsen­sä vali­ta hoitopaikan. Se tek­isi myös mah­dol­lisek­si sen, että jotkin kun­nista erikois­tu­isi­vat seniorikun­niksi. Olen perustel­lut asian tarkem­min kir­jas­sani SATA-komitea sekä blogillani artikke­lis­sa ”Van­huk­set hoidok­ista asi­akkaak­si”.

========

Tämä artikke­li on luon­nos osak­si eduskun­tavaalio­hjel­maani. Täs­men­nän tek­stiä blogille tule­vien kom­ment­tien perusteella.