Vastuu Helsingin seudun tie- ja raideinvestoinneista seudun kunnille

Tämä artikke­li on osa henkilöko­htaisen vaalio­hjel­mani laa­timista. Tämä artikke­li kor­vaa samaa aihet­ta käsitelleen artikke­lin ”Tie- ja ratain­vestoin­nit kun­tien vas­tu­ulle”, jos­ta tuli niin osu­vaa kri­ti­ikkiä, että päätin kir­joit­taa sen uudestaan.

—

Helsin­gin seudulle on tulos­sa seu­raavien 25 vuo­den aikana run­saat 400 000 uut­ta asukas­ta. Se tarkoit­taa kah­den Tam­pereen ver­ran uusia asun­to­ja. Kol­mas tam­pereelli­nen tarvi­taan asum­isväljyy­den kasvu­un, tai niin ainakin kaavaillaan.

Seudul­la on tukku rata- ja tiehankkei­ta odot­ta­mas­sa rahoi­tus­ta. Nämä ovat kan­nat­tavia tai suo­ras­taan vält­tämät­tömiä investoin­te­ja, joiden lykkäämi­nen on taloudel­lis­es­ti jär­jetön­tä, mut­ta val­ti­ol­ta tulee rahaa tipoit­tain. Olisi paljon parem­pi, että val­tio vetäy­ty­isi koko asi­as­ta ja siirtäisi seudun kun­nille vuosit­tain vaikka­pa 200 miljoon­aa euroa tästä kor­vauk­se­na ja vas­tuu liiken­nehankkei­den rahoituk­ses­ta siir­ret­täisi­in kun­nille itselleen.

Tästä jär­jestelystä olisi kak­si hyötyä:

1)      Investoin­nit ajoit­tuisi­vat yhdyskun­tarak­en­teen kehi­tyk­sen kannal­ta järkevästi. Uut­ta yhdyskun­taa raken­net­taes­sa väyläin­vestoin­tien osu­us kokon­aiskus­tan­nuk­sista on 5–10 pros­ent­tia.  Nyt hän­tä heilut­taa koiraa, kun jät­timäisiä raken­nusko­htei­ta joudu­taan lykkäämään noiden pikku­ra­ho­jen takia.

2)      Jos kun­nat oli­si­vat itse vas­tu­us­sa kas­va­van asu­tuk­sen edel­lyt­tämistä tie- ja rata­hankkeista, ne vähän miet­ti­sivät mihin kaavoit­ta­vat ja kuin­ka paljon. Kirkkon­um­mi mankui vuosia rahaa Jor­vak­sen­tien lev­en­tämiseen, jot­ta kun­nan olisi mah­dol­lista kaavoit­taa muu­ta­ma tuhat omakoti­tont­tia lisää pel­lolle. Nyt sitä raken­netaan. Jos Kirkkon­um­mi olisi joutunut rahoit­ta­maan tämän itse, niitä omakoti­tont­te­ja ei ehkä olisi kaavoitet­tu lainkaan. Helsin­ki miet­tisi Öster­sun­domin kaavaa uud­estaan, jos Kehä III:n tukkimi­nen ei olisi kaupungille ilmaista.

Ehdo­tuk­seni kos­kee tässä vai­heessa Helsin­gin seu­tua. Täl­lainen jär­jeste­ly on jo toteutet­tu Kain­u­un maakun­nas­sa. Paljon suurem­mat hyödyt siitä on saatavis­sa Helsin­gin seudulla.

Poistin aikanaan perus­palve­lu­min­is­ter­inä kun­tien sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon investoin­ti­avus­tuk­set ja siirsin rahat käyt­tö­meno­jen val­tiono­suuk­si­in. Tämä johti suuren investoin­ti­aal­toon, kun val­tion rahaa ei kan­nat­tanut enää odottaa.

Olisi harkin­nan­varaista ulot­taa sama menet­te­ly koske­maan myös niin san­ot­tu­ja maakun­nal­lisia han­kkei­ta, jol­laise­na pidän esimerkik­si Kemi­jär­ven radan, Vaasan radan ja Han­ko-Hyvinkään ‑radan sähköistämistä. Vas­tu­un siirtämi­nen näi­den rahoituk­ses­ta kun­nille ja/tai maakun­nille ter­ve­hdyt­täisi päätök­sen­tekoa. Jokavuoti­nen tais­to liiken­nehankkeista eduskun­nan liiken­ne­jaos­tossa on eduskun­tatyön masen­tavia piirteitä. Aika hep­poisin perustein joitakin suuri­akin han­kkei­ta on rahoitet­tu. Taloudel­lisen vas­tu­un siirtämi­nen näistä han­kkeista maakun­nille itselleen ei vaikeut­taisi maakun­tien talout­ta, jos val­tio siirtää niille vas­taa­van määrän rahaa. Ne voivat toteut­taa täl­lä rahal­la liiken­nehankkei­ta tai käyt­tää ne muuhun, jos pitävät sitä muu­ta tarpeellisempana.

Aidosti val­takun­nal­liset han­kkeet pysy­i­sivät edelleen ainakin pääosin val­tion vas­tu­ul­la. Esimerkik­si E18-tie on val­takun­nalli­nen han­ke. Kehä III:n kap­a­siteetin nos­to ei kuitenkaan ole val­takun­nalli­nen han­ke, kos­ka kap­a­siteet­tion­gelmia aiheut­ta­va mitoit­ta­va liikenne johtuu Helsin­gin seudun sisäis­es­tä työmatkaliikenteestä.

Oikea tapa rahoit­taa uuden asu­tuk­sen vaa­ti­mat infrain­vestoin­nit Helsin­gin seudul­la on raken­nus­maa­mak­su, jol­la maan­omis­ta­jat rahoit­taisi­vat ne investoin­nit, joi­ta hei­dän mailleen rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa.  Asumisen hin­taa se ei nos­taisi, maan­omis­ta­jan maas­taan saa­maa hin­taa kyl­läkin lask­isi. Muina rahoi­tuskeinoina voisi­vat tule­vaisu­udessa olla myös tienkäyttömaksut.

Niin­pä:

Vas­tuu Helsin­gin seudun tie- ja raide-investoin­neista siir­retään seudun kun­nille. Val­tio mak­saa tästä vuosit­taisen kiin­teän kor­vauk­sen. Samal­la kehitetään lain­säädän­töä siten, että kun­nat voivat per­iä investoin­tien vaa­ti­mat rahat raken­nus­maa­mak­suina ja mah­dol­lis­es­ti tienkäyttömaksuina.