Poimintoja demarien talousohjelmasta

Luin Hesarin net­ti­sivuil­ta toimit­ta­jan yhteenve­don demarien talouso­hjel­mas­ta. Kir­joitin junas­sa siitä murs­ka-arvostelun, mut­ta sit­ten tuli mieleen, että voiko­han Helsin­gin Sanomi­in luot­taa? Sit­ten luin demarien sivuil­ta hei­dän itsen­sä laa­ti­man tiedot­teen Jut­ta Urpi­laisen puheesta, ja se oli yhtä tolku­ton. Onko tämä sama puolue, joka Lip­posen johdol­la veti Suomen 90-luvun talouskurimuk­ses­ta? Onnek­si en ehtinyt lähet­tää jar­goni­aani, sil­lä lop­ul­ta sivuille ilmestyi itse ohjel­ma, jos­sa on paljonkin järkeä. Anni Sin­nemä­ki näyt­ti olleen min­ua nopeampi. Onko demarien vas­taus perus­suo­ma­lais­ten haas­teeseen se, että puheen­jo­hta­ja pan­naan puhu­maan päättömyyksiä?

Tässä lyhyt ja hätäi­nen kom­ment­ti­ni ohjel­mas­ta, joka on kukkaiskie­len takia niin vaikeaselkoinen, että olen voin­ut tulki­ta mon­ta asi­aa väärin. 

• Halu­a­vat pysäyt­tää velka­an­tu­misen, mikä edel­lyt­tää kah­den mil­jardin tulo­jen lisäys­tä tai meno­jen vähen­nys­tä. 1;5 mil­jar­dia veroista ja 500 miljoon­aa menosäästöistä. Talouskasvua taio­taan niin paljon, että lop­ut kuusi mil­jar­dia tule­vat sieltä.

Tähän asti ollaan lähel­lä kon­sen­sus­ta sil­lä tarkku­udel­la kun tule­vaisu­ut­ta nyt ylipään­sä voi nähdä.

• Työl­lisyysaste 72 pros­ent­tia ja pidem­mäl­lä aikavälil­lä tavoite on nos­taa työl­lisyys yli 80 prosenttiin.

Todel­la kova tavoite varsinkin, kun eläkeikään ei saa koskea. Viiden­toista ja 65 vuo­den välil­lä on 50 vuot­ta ja noista pitäisi olla jokaisen töis­sä yli 40 vuot­ta. Osa­tavoite on, eläk­keelle siir­ry­tään keskimäärin 63-vuo­ti­aana. Niin­pä töi­hin pitäisi men­nä keskimäärin 23-vuo­ti­aana, jos ei ole päivääkään äitiys­lo­ma­l­la, van­hempainva­paal­la, vuorot­telu­va­paal­la tai työt­tömänä. Jos täl­laisia katkok­sia on odotet­tavis­sa, pitää aloit­ta vas­taavasti aikaisem­min. Jos ole­tamme, että per­he­vap­aisi­in menee keskimäärin vuosi ja työt­tömyysaste on 5%, pitäisi aloit­taa todis­tus kouras­sa ja asevelvol­lisu­us suoritet­tuna 20-vuo­ti­aana. Tuol­laises­sa maail­mas­sa ei ole las­ten koti­hoitoa, ei yleistä asevelvol­lisu­ut­ta, ei vuorot­telu­va­pai­ta eikä aikaa haaska­ta turhi­in aka­teemisi­in opintoihin.

• Toimet­tom­i­na lojuville nuo­rille tar­jo­taan nollatoleranssia.

Eduskun­takeskustelus­ta tun­tui saa­van aivan toisen kuvan: koulu­tuk­sen ja työn vält­telem­i­nen oli sil­loin nuoren perusoikeus.

• Opin­totuen pitää olla oikeu­den­mukainen.

Erikoinen sanaval­in­ta, kun sil­lä tarkoite­taan sitä, ettei köy­histä per­heistä tule­vien tuki saa olla suurem­pi kuin rikkaista kodeista tule­vien. Tavoitet­ta en vastusta.

Posi­ti­ivista tässä kaikessa on, että nyt alka­vat kel­va­ta demareillekin eri­laiset työaika­jär­jeste­lyt. 40-tun­ti­nen työvi­ikko ei siis enää olisi puolueen tärkein tavoite, jos­ta ei jouste­ta suun­taan eikä toiseen. Näyt­täisi liikku­mista tapah­tu­van myös työ­nan­ta­jien kan­nus­timis­sa palkata osatyökykyisiä.

Sit­ten on paljon koru­lau­sei­ta hyvästä johtamis­es­ta ja muus­ta sel­l­ais­es­ta. Puolueo­hjelmista kan­nat­taisi pois­taa kaik­ki sel­l­aiset virk­keet, joista kukaan ei voi olla eri mieltä.

Henkilöko­htaiset koulu­tustilit, joil­la mah­dol­lis­te­taan ammat­ti­taidon uud­is­t­a­mi­nen, ovat hyvin kan­natet­ta­va ratkaisu.  Meil­lä koulu­tus kohdis­te­taan työt­tömi­in, kun se pitäisi kohdis­taa niihin, jot­ka eivät joudu työt­tömik­si, mut­ta jot­ka voisi­vat tehdä työ­paikoil­la tilaa työt­tömille siir­tymäl­lä itse vaa­ti­vampi­in tehtäviin.

• Teol­lisu­us saa vapau­tuk­sen sähköveros­ta, kun sitoutuu ener­giate­hokku­ut­ta lisäävi­in toimiin.

Malli on ilmeis­es­ti otet­tu maat­alouden ympäristötues­ta. Lop­putu­los on, ettei teol­lisu­us mak­sa sähköveroa sent­tiäkään, kos­ka jokaisel­la työ­paikalla tehdään sen­tään jotain ener­giate­hokku­u­den hyväk­si. Teol­lisu­u­den vapaut­ta­mi­nen sähköveros­ta merk­it­see huo­mat­tavaa tulon­mene­tys­tä. Kova kan­nan­ot­to. Menetet­ty vero­tuot­to on jäänyt kir­jaa­mat­ta tuottolaskelmaan.

• Ener­gian­vero­ja ei nos­te­ta muiltakaan.

Huh! Olemme jo tarpeek­si vas­tu­ullisia. Tässä siis oli demarien ilmas­to-ohjel­ma pähkinänkuoressa. ’

• Demar­it aiko­vat palaut­taa varallisuusveron.

Viimek­si ne peruste­liv­at sen pois­toa sil­lä, että veroa on nau­ret­ta­van help­po kiertää. Veronkier­tom­ah­dol­lisu­udet on nyt siis ilmeis­es­ti tukittu.

• Har­maa talous kuriin

Vielä tarvit­taisi­in jokin keino. Voisiko ajatel­la, että se, joka mak­saa palkkaa pimeästi, jou­tu­isi tästä kun­nol­la vas­tu­useen. Omakoti­talo­työ­maa on niin help­po havai­ta, että vero­tarkas­ta­jakin sen löytää. Har­maas­sa taloudessa menete­ty­istä mil­jardeista halu­taan takaisin 200 miljoon­aa. Parem­pi sekin kuin ei mitään.

• Ansio­tu­lo­jen veror­a­situs pide­tään ennallaan

Ihan kuin puolue olisi aiem­min ollut sitä mieltä, että ansio­tu­lo­jen vero­tus las­ket­ti­in liian alas. Nyt se kuitenkin on sopi­val­la tasol­la? Tosin val­tio pan­naan mak­samaan työeläke­mak­su­jen koro­tus, joten tuloveroast­eikko­ja pitää siis alentaa.

• Eläke­tu­lo­jen vero­tus pide­tään samal­la tasol­la vas­taavi­in palkkatuloihin

Täl­lä tuskin tarkoite­taan sitä mitä san­o­taan. Eläke­tulovähen­nyk­sen pois­t­a­mi­nen iskisi rajusti pien­impi­in eläkkeisi­in.  Puolue on var­maankin huolis­saan suurista eläkkeistä, joi­ta verote­taan enem­män kuin ansio­tulovähen­nyk­seen oikeut­tavia palkkat­u­lo­ja. Ansio­tulovähen­nyk­sel­lä kor­vataan esimerkik­si se, ettei pieniä työ­matkaku­lu­ja saa vähen­tää ja mui­ta työstä aiheutu­via kulu­ja. On surullista, että demareista on tul­lut eläkeläis­puolue, kos­ka on meil­lä totis­es­ti polt­tavampiakin ongelmia kuin suurten eläkkei­den verotus.

• Per­in­töveroa nos­te­taan suurten omaisuuk­sien osalta

Kuu­lostaa oikeu­den­mukaiselta, mut­ta tämä on taas yksi naula koti­mais­ten per­heyri­tys­ten arkku­un. Tai siis niiden koti­maisu­u­den arkkuun.

• Vak­i­tuiseen asumiseen käytet­ty­jen kiin­teistö­jen kiin­teistöveroa ei saa nos­taa, mut­ta kesämökkien ja liik­er­aken­nusten kiin­teistöveroa saa. Veros­ta on tarkoi­tus tehdä pro­gres­si­ivi­nen. Kesämökkien osalta ymmär­rän pro­gres­si­ivi­su­u­den, mut­ta liikeki­in­teistö­jen osalta en ymmärrä.

Tässä näkyy taas se, että demar­it edus­ta­vat van­ho­ja ikälu­okkia. Asun­to­jen kiin­teistövero on epäedulli­nen niille, joil­la on jo omis­tusasun­to, mut­ta edulli­nen nuo­rille, joiden asun­non hin­taa kiin­teistövero alen­taa. Tässä kohdas­sa demar­it ovat sivu­ut­ta­neet taloudel­lis­ten asiantun­ti­joiden­sa neu­vot, esimerkik­si Juhana Var­ti­aisen ajatukset

• Asun­to­lain­o­jen korko­jen verovähen­nysoikeu­teen ei pidä puuttua!!!!!

Ter­veisiä Juhana Var­ti­aiselle. Voimia!

Olisiko tämä tulkit­tavis­sa niin, että demar­it aiko­vat myy­dä asun­ton­sa ja siir­tyä joukol­la aurinko­ran­nikolle viet­tämään eläkepäiviään? Mitä muu­ta syytä voi olla siihen, että käyt­tää sato­ja miljoo­nia veroeu­ro­ja asun­to­jen hin­to­jen nostamiseen?

• Yhteisöveroa ei saa alen­taa, mut­ta suurista osin­go­ista tehtävän vero muute­taan pro­gres­si­ivisek­si siten, että kokon­aisvero yli 50 000 euron osin­go­ista on 51,9 pros­ent­tia. Jos muun­taa osinko­tu­lot korko­tu­loik­si selviää 30 pros­entin verolla.

Mis­sähän tyn­nyris­sä tämäkin ohjel­mako­h­ta on tehty? Aika koville asete­taan per­heyri­tys­ten isän­maal­lisu­us. Siirtämäl­lä yhtiö Viroon rek­isteröidylle hold­ingy­htiölle, koko tulon saa verot­tomana. Jo Het­emäen työryh­män esi­tys 45 pros­entin osinkoveros­ta oli tätä ajatellen omi­tu­inen, mut­ta demar­it eivät näytä välit­tävän kan­sain­välis­es­tä ympäristöstä mitään.

• Perusvähen­nys nos­te­taan 3000 euroon, tuloveroast­eikko­ja alen­netaan eläke­mak­su­jen nousun tahti­in. Tuloveron tuot­toa tämä vähen­tää 50 miljoon­aa euroa.

Tässä täy­tyy olla lasku­virhe tai jotain jätetään kertomatta.

• Arvon­lisäveroa ei saa korottaa.

En ole alv:n ylin ystävä, mut­ta nyt eivät yhtälöt mene umpeen.

• Alko­ho­liv­ero­ja, ympäristövero­ja, jäteveroa ja pakkausveroa saa nos­taa, kun­han ympäristöverol­la ei tarkoite­ta energiaveroa.

• Lopuk­si eri­laista sem­i­naaris­sa istu­jan liirum­laaru­mia taloudel­lisen poh­jan vahvis­tamis­es­ta. Kukkaiskieli estää näkemästä, onko tässä sisäl­lä jokin aja­tuskin. Yksi kan­nan­ot­to kuitenkin nousee esille: Kun­tien tulee muo­dos­tua työssäkäyntialueista.

Terkku­ja Espooseen. Se keskeisin jää sanomat­ta: pakkoliitoksiako?