Käydyn keskustelun tuloksena olen päätynyt siihen, että paras tapa saattaa verotus likipitäen neutraaliksi asumisessa on saattaa vakituisesta asunnosta maksettava vuokra verotuksessa vähennyskelpoiseksi. Tietääkseni Eero Heinäluoma on päätynyt samalle kannalle. Vähennys tehtäisiin pääomatuloverokannan mukaan (nyt 28 %) samoista syistä kuin korkojen verovähennyskin. Vähentää voisi 70 prosenttia vuokrasta tai vaihtoehtoisesti vähennyskelvotonta omavastuuta olisi noin kolme euroa neliöltä. Tämä siksi, että hoitokulut eivät olisi vähennyskelpoisia, vaan pelkästään koron osuus vuokrassa. Verovähennysoikeus otettaisiin huomioon asumistue3ssa, koska muuten nämä kaksi tukimuotoa nousisivat yhdessä sataan prosenttiin vuokramenoista.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä vuokratuloista verottomia, mutta tämä näkyisi vuokratasossa vasta vuosien sopeutumisen jälkeen ja saisi aikaan jatkuvaa jäkätystä siitä, miksi rikkaita vuokranantajia suositaan. Kansalaisten mielissä vallitsee yllättävän voimakas harhaluulo, että verot koituvat sen menoiksi, joka ne muodollisesti maksaa.
Tässä mallissa tietysti myös asuntolainojen korot säilyisivät vähennyskelpoisina. Niihin pitäisi kuitenkin saattaa jokin ajallinen rajoitus (15–20 vuotta), jotta pelkästään sillä, että omistaa asunnon ei saisi oikeutta vähentää verotuksessa myös lainaa, joka todellisuudessa kohdistuu kesämökkiin tai purjeveneeseen.
Tämä esitys perustuu siihen, että asuminen katsotaan sellaiseksi perushyödykkeeksi, johon kohdistuvan pääoman ei tule olla verotettavaa. Samalla tämä tietysti merkitsee sen hyväksymistä, että asumista kulutushyödykkeenä suositaan muun kulutuksen kustannuksella.
Se, että verotyöryhmä ei esittänyt näin itsestään selvää ratkaisua, johtuu varmaankin tarpeesta laajentaa veropohjaa eikä kaventaa sitä. Muodollisesti tässä veropohja kaventuu, mutta veronmaksukyky paranee. Syistä, joihin palaan myöhemmissä postaukissa, verotyöryhmän esitystä pitäisi joka tapauksessa korjailla pieniä ansiotuloja saavien kohdalla. Tuon tarpeen sanelevat korkean asumiskustannukset kasvukeskuksissa. Vuokramenoihin kohdistuva verovähennysoikeus menee kohteeseensa tehokkaammin kuin kaikkiin pienituloisiin yhtäläisesti kohdistuva veronalennus, joten se tulee myös valtiontaloudelle halvemmaksi.
Aiemmissa keskusteluosioissa moni vastusti asuntotulon verotusta, mutta kannatti vuokramenojen vähennyskelpoisuutta tai vuokratulojen verottomuutta. Rehellisyyden nimissä minun on sanottava, että tämä ehdotus on hyvin läheistä sukua asuntotulon verotukselle. Asian havainnollistamiseksi esitän triviaalin laskelman.
Oletetaan epärealistisesti, että kaikki asuvat samankokoisissa asunnoissa, joista pääoman korkoa maksetaan muodossa tai toisessa 600 €/kk. ja että pääomatulojen verokanta on jo nostettu 30 prosenttiin. Niinpä joko kaikkia omistusasunnossa asuvia verotetaan asuntotulosta 180 eurolla (vaihtoehto 1) tai kaikki vuokralla asuvat saisivat 180 euron veronalennuksen (vaihtoehto 2) kuussa. Oletetaan edelleen, että omistusasunnossa asuvia on 75 % ja vuokralla asuvia 25 %.
Vaihtoehdossa 1 valtio saa lisää tuloja niin paljon, että se voi alentaa kaikkien veroa 135 eurolla ( = 0,75 x 180 €). Niinpä nettomääräisesti omistusasujat häviäisivät 45 euroa ja vuokralla asuvat voittaisivat 135 euroa kuussa.
Vaihtoehdossa 2 valtio menettää verotuloja niin paljon, että se joutuu nostamaan kaikkien veroja 45 eurolla kuussa. Niinpä omistusasujat häviävät 45 euroa kuussa ja vuokralla asuvat voittavat 135 euroa kuussa.
Koska nämä vaihtoehdot omat samat, niin myös tuo pohdinta laajenevasta ja supistuvasta veropohjasta on liian suppeana virheellinen.
Ihan samat nämä vaihtoehdot eivät tietysti ole, koska kaikki eivät asu samanlaisissa asunnoissa. Todellisuudessa vaihtoehto 2 suosii niitä, jotka asuvat (tuloihinsa nähden) kalliisti suhteessa vaihtoehtoon 1. Kuten alussa sanoin, ehdotus suosii asumista muuta kulutusta vastaan. Lopput5ulokseen vaikuttaa ratkaisevasti myös se, mitä vaihtoehtoon 1 sisältyvä huomattava verojen alennus vaihtoehton 2 sisältyvä lievempi verojen korotus ajettaisiin sisään veroasteikkoihin.
Todettakoon verotyöryhmän ehdotuksesta poistaa korkojen verovähennysoikeus, että asuntotulon verollisuuteen ja verovähennysoikeuden säilymiseen verrattuna se suosii minunlaisiani, asuntolainansa jo maksaneita ja syrjii asuntomarkkinoille pyrkiviä nuoria. Vuosikymmeniin ei ole säädetty lakeja, jotka olisivat suurten ikäluokkien etujen vastaisia. (Hyvä me!)