Ilmastonmuutosmallien mukaan talvet muuttuvat sateisemmiksi. Ne muuttuvat myös lumettomiksi, jos matalapaineiden reitit pysyvät ennallaan, mutta erittäin lumisiksi, jos käy kuten tänä vuonna on käynyt ja kävi viime vuonna, jolloin matalapaineet valitsivat eteläisemmän reitin ja työnsivät meille itä- ja pohjoistuulia. Joidenkin venäläisten ilmatieteilijöiden mukaan näin tulee käymään jatkossakin johtuen pohjoisten merialueiden jääpeitteen sulamisesta, mutta tästä ei vallitse mitään yksimielisyyttä.
On nyt kuitenkin vaadittu, että kadut pitää kaavoittaa jatkossa leveämmiksi, jotta niihin mahtuu myös se aurattu lumi. Lumen sijoittaminen pitää ottaa kaavoituksessa huomioon, mutta ei leveämpinä katuina.
Tuo lumen sijoittamisongelma koskee melkein pelkästään kantakaupunkia, joten vaatijat ovat sata vuotta myöphässä. Kantakaupungin katujen leveydessä lumen auraus on aikanaan otettu huomioon, koska ei sitä lunta voitu hevospelillä kovin kauas kuljettaa. Nyt lumille tarkoitetuilla alueille on tullut kadunvarsipysäköinti. Jos on kadunvarsipysäköintiä, lumi ei mahdu kaduille, vaikka ne olisivat leveämpiäkin, sillä minne ne laitettaisiin? Kadun ja auton väliin, jolloin auto pääsee pois vasta keväällä lumien sulettua, vai auton ja jalkakäytävän väliin, mihin taas tarvittaisiin Harry Potterin taikasauvaa?
Kadun varsille lumi voidaan sijoittaa vain poistamalla tilaa pysäköinniltä. Olisi hyvä, jos jokaisella korttelivälillä olisi muutaman auton kokoinen paikka tilapäiselle tai pysyvälle lumikasalle. Näihin ruutuihin pysäköinti pitäisi kieltää, mutta pysähtyä toki saisi niin kauan kuin se on mahdollista.
Mihin pantaisiin ne autot? Hyvin epäedustava otos Katajanokalta kertoo, että riittäisi, kun kadunvarsilta poistettaisiin ne kesäautot, joita ei käytetä koko talvena. En tiedä, onko pysäköintitunnuksen edellytyksenä, että auto on koko vuoden vakuutuksessa, mutta todennäköisesti ei ole. Tehtäköön asukaspysäköintitunnuksen hintaan talvikuukausiksi niin korkea korotus, että kesäautot viedään muualle talvehtimaan. Maksun pitäisi siis myös olla kuukausikohtainen eikä vuosikohtainen.
Pitäisi myös palata järjestelmään, jossa jokaisella kadunpätkällä on siivouspäivä kerran viikossa, jolloin pysäköinti on kielletty. Silloin sen kesäautonkin renkaat on edes pidettävä täysinä, että autoa voidaan siirtää. Tämä tietysti vähentää kadunvarsipysäköinnin kapasiteettia jonkin verran.
Samanaikaisesti kun kaduilla vallitsee pysäköintikaaos, parkkihallit ovat tyhjillään. Jos vaikka niitä korotettuja asukaspysäköintimaksuja käytettäisiin tilan vuokraamiseen parkkihalleista.
Entä pitäisikö uusilla alueilla tiet tehdä leveämmiksi? Esimerkiksi Östersundomiin suunnitellaan ”keskiaikaista” kaupunkia kapeine katuine. Parempi kuin leventää katuja on lisätä aukioita. Pekka Korpinen voisi tulla sieltä Roomasta puhumaan taas piazzojen puolesta. Suomen ilmastossa aukiot ovat kivoja kesällä mutta hyödyttömiä talvella – paitsi siis lumikasojen sijoittamisessa.
PS.
Koska autoilijat kuvittelevat, että oikeus pysäköidä kadunvarsille merkitsee oikeutta pysäköidä myös ratikkakiskoille, jos kadun reunassa on lunta, pitäisi ratikkakaduille panna tilapäinen pysäköintikielto silloin, kun lumi antaa tähän aihetta.