Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2010

Saukon­lai­turin ase­makaa­va- ja ase­makaa­van muutosehdotus

Alueelle tunge­taan 3100 ihmistä ja asukas­ta ja noin tuhat autoa sekä noin 4000 fil­lar­ia. Kaavoitus on tuuli­olo­suhtei­den vuok­si haas­ta­va. Kär­keen raken­netaan vähän mata­lam­paa ja keskem­mäl­lä vai­htel­e­van korkuista, enim­mil­lään 16-ker­roksista asuin­taloa. Alue on kan­takaupunki­maisen tiivistä. Viihty­isyys tulee ole­maan paljolti kiin­ni talo­su­un­nit­telus­ta, mut­ta kaa­va ainakin mah­dol­lis­taa hyvä lopputuloksen.

Puis­toakin on run­saat kak­si hehtaaria.

Eräässä toises­sa tilaisu­udessa tänään pohdit­ti­in, voisiko Jätkäsaa­reen kotiut­taa japani­laisen koneel­lisen pyörä­parkin, jos­sa automaat­ti sijoit­taa fil­lar­it moniker­roksiseen varastoon.

Merkit­tävä kaava.

Verkkosaaren kel­lu­vien asun­to­jen kaava

Jos ilmas­ton­muu­tos nos­taa meren­pin­taa, jotain jää sen­tään pin­nalle. Verkkosaa­reen sijoite­taan 41 kel­lu­vaa asuin­taloa, keskikooltaan 130 neliötä. Ne voisi­vat olla isom­piakin. Mie­lenki­in­toinen kokeilu.

Kon­tu­lan ostarin­seudun kaava

Aluet­ta yritetään vähän ehostaa ja tiivistää muu­ta­mal­la asuin­talol­la. HOAS saa täältä opiske­li­ja-asun­to­ja. Tule­vat tuskin ole­maan opiske­li­joiden toivelis­tan kär­jessä, vaik­ka metrol­la pääseekin paris­sa kymme­nessä min­uutis­sa keskus­taan. Väestö­suo­ja ote­taan pysäköintikäyttöön.

Vat­tuniemen teol­lisu­usaluet­ta asuinkäyttöön

Kahdel­la eril­lisel­lä kaaval­la (?!) saman kort­telin kahdel­la ton­til­la pure­taan teol­lisu­us­raken­nuk­sia asuin­talo­jen tieltä. Alueel­la kun­nioite­taan teol­lisu­usalueen ilmet­tä tekemäl­lä asuin­talois­takin ankean näköisiä. En tiedä, estääkö kaa­va talo­su­un­nit­teli­jaa tekemästä parem­paa.  Ker­roksia tulee kuud­es­ta kahdeksaan.

Keskus­tan liiken­teen suju­voit­ta­mi­nen ja käve­lykeskus­tan laajentaminen

Viras­ton mukaan molem­pia tavoit­tei­ta ei saavute­ta samanaikaises­ti ilman keskus­tatun­nelia. Sik­si on tutkit­tu tun­nelin rahoit­tamista käyt­täjä­mak­suin. Jos mak­su olisi luokkaa 1,5 euroa/kerta, investoin­nista saataisi­in rahoite­tuk­si vain 40 pros­ent­tia.  Jostain syys­tä kus­tan­nusarvio on nyt vain 525 Meu­roa ilman arvon­lisäveroa. Jos mak­su ei vaikut­taisi liiken­nemääri­in, 2,5 euron mak­sul­la tun­neli saataisi­in mak­se­tuk­si 30 vuodessa, mut­ta näin korkea mak­su kar­sisi ilmeis­es­ti liiken­net­tä. Kar­sisiko? Se riip­puu siitä, kuin­ka paljon tilaa jätetään maan päälle.  Esit­telijän johtopäätös on, ettei tun­nelille ole vuosi­in taloudel­lisia edellytyksiä.

Keskus­tatun­nelin luvataan vapaut­ta­van tilaa jalankulk­i­joille ja pyöräil­i­jöille vähän kaikkial­la. Kai­vokadul­ta siiv­ot­taisi­in yksi­ty­isautot pois tykkänään ja Espoista tehtäisi­in molem­mista yksikaistaiset.  Joukkoli­ikenne nopeu­tu­isi merkit­tävästi.  Jos täl­laiset muu­tok­set oli­si­vat mah­dol­lisia ja niistä voisi sopia sito­vasti, tun­neli alka­isi tun­tua paljon houkut­tel­e­vam­mal­ta kuin se autop­uolueen ver­sio, jon­ka mukaan tun­nelin var­jol­la ei pidä ottaa maan­päältä neliösent­tiäkään autoilta.

Ilman tun­neli­akin on mah­dol­lista kaven­taa Esplanade­ja yksikaistaisek­si. Tätähän viime kesänä vähän kokeilti­inkin.  Tarkoituk­se­na on selvit­tää tätä vai­h­toe­htoa tarkemmin.

Minus­ta tämä keskus­tatun­neli­v­ai­h­toe­htokin pitäisi selvit­tää kiihkot­tomasti. Jos voidaan sopia merkit­tävistä paran­nuk­sista jalankulkuolo­suhteisi­in, se ei olisi huonon­nus olo­suhteisi­in vaan paran­nus. Sen jäl­keen kyse on sen rahoituk­ses­ta. Tiemak­su on yksi vai­h­toe­hto. Uskoisin käyt­täjämäärien pysyvän vähän korkeam­mal­lakin mak­sul­la riit­tävänä, jos maan­pääl­lisiä väyliä riit­tävästi sul­je­taan tai muuten hidaste­taan. Lisäk­si investoin­ti­in vaa­dit­taisi­in rahoit­ta­jak­si keskus­tan kiinteistönomistajia.

On myös hyvä päämäärä vahvis­taa Helsin­gin keskus­tan ase­maa seudun kau­pal­lise­na keskuksena.

Jos rahoituk­ses­ta ei pystytä sopi­maan ja jos autop­uolue ei suos­tu käve­lykeskus­tan merkit­tävään laa­jen­tamiseen, kan­nat­taa koko tun­neli unohtaa.

Mut­ta selvitetään nyt ensin se, voisiko käve­lykeskus­taa laa­jen­taa ilman sitä tun­nelia. Nythän keskus­tan pysäköin­ti­laitok­si­in joka tapauk­ses­sa pääsee huolto­tun­nelia pitkin, eikä Espoos­ta tarvitse päästäkään keskus­tan läpi Sipooseen.

Thomas Wall­grenin aloite yksi­ty­isautoilun supis­tamis­es­ta kymme­neen pros­ent­ti­in vuo­teen Helsingis­sä vuo­teen 2030 mennessä.

Aloit­teessa luki alun perin lopet­tamis­es­ta, mut­ta kun vihreät kieltäy­tyivät allekir­joit­ta­mas­ta aloitet­ta, Tumi vesit­ti ehdot­toman lin­jansa. Tuo­honkaan ei mas­soit­tain innokkai­ta allekir­joit­ta­jia tul­lut. En minäkään allekir­joit­tanut. Jotenkin ajat­telin suh­tau­tua liiken­nepoli­ti­ikkaan vakavasti.

Esit­telijän lausun­tolu­on­nok­sen mukaan tavoite ei ole realistinen.