Pysäköintipolitiikasta

Selostuk­ses­sani kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­ouk­ses­ta 2.12.2010 sanoin, että halu­aisin muut­taa Helsin­gin pysäköin­tipoli­ti­ikan per­in­po­hjin ja jos se olisi mah­dol­lista, kan­nat­taisin myös suurem­paa pysäköin­tilu­o­laa Töölönkadulle.

Työ­matkapysäköin­ti

Helsin­ki rajoit­taa työ­matkapysäköin­tiä kan­takaupungis­sa rajoit­taak­seen ruuhkia. Tämä on samanaikaises­ti sekä huonoa poli­ti­ikkaa että vält­tämätön­tä. Vält­tämätön­tä se on, kos­ka ei ole muu­takaan keinoa pitää liiken­teen kasvu kuris­sa. Huonoa se on, sil­lä jos halu­taan rajoit­taa liiken­teen määrää, pitää verot­taa liiken­net­tä eikä rajoit­taa pysäköin­tiä. heti kun saamme tehokkaat ruuhka­mak­sut, voimme vapaut­taa pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamisen enimmäisrajoituksista.

Asuinaluei­den pysäköinti

Hyväksyn sen, että asukkail­la on auto, joten asuinalueille voi rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat, mut­ta vain niin paljon. Nyky­isin pyrimme kaavoit­ta­maan ver­rat­tain tiivi­itä aluei­ta. Tämä tarkoit­taa, etteivät pysäköin­tipaikat voi olla maan­pääl­lä. Pysäköin­ti­laitok­ses­sa parkkipaikat mak­sa­vat noin 20 000 €/kpl ja kan­nen alla noin 40 000 €/kpl. Veden äärel­lä huonos­sa maaperässä hin­ta on huo­mat­tavasti tätäkin suurem­pi. Nyt kaavoil­la pakote­taan rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin mis­tä asukkaat halu­aisi­vat mak­saa. Samas­ta syys­tä pysäköin­tipaikat pakkomyy­dään asun­non hin­nas­sa. Pysäköin­nin hin­ta on erotet­ta­va asun­non hin­nas­ta ja raken­net­ta­va paikko­ja vain niin paljon kuin asukkaat halu­a­vat mak­saa. Jos ole­tamme, että asukkaat halu­a­vat myöhem­min paikko­ja enem­män, saamme var­maan jonkun sijoit­ta­jankin. Tämä voi rak­en­taa paikko­ja oma­l­la riskil­lään ja myy­dä tai vuokra­ta niitä sit­ten kun hänen odot­ta­mansa kysyn­nän nousu koittaa.

Asuinalueil­la on olta­va paikko­ja myös kyläil­i­jöille. Jot­ta vak­i­naiset asukkaat eivät käytä näitä sen sijaan että lunas­taisi­vat itselleen oman pysäköin­tipaikan, näi­den paikko­jen on olta­va maksullisia.

Helsin­ki rak­en­taa Kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen pysäköin­tipaikko­ja noin puolel­la mil­jardil­la eurol­la. Tämä jää kaupun­gin mak­set­tavak­si, kos­ka kallis kaa­va kap­i­tal­isoituu maan hin­taan sitä alentavasti.

Asuinalueille raken­net­takoon pysäköin­tipaikko­ja kysyn­tää vas­taavasti niin, ettei ketään pan­na mak­samaan tois­t­en pysäköin­nistä. Kaaval­la ei pysäköin­tipaikko­ja saa säädel­lä ylöspäin.

Edel­lä esitet­ty poli­ti­ik­ka merk­it­see, että auton omis­tamis­es­ta tulee uusil­la alueil­la kallista. Kallista se on joka tapauk­ses­sa, mut­ta nyt mak­su vain kohdis­tuu väärälle tahol­la. Jos paik­ka mak­saa 40 000 euroa tai vai­h­toe­htois­es­ti 250 €/kk, se valikoi uusille alueille vähäau­toisia koti­talouk­sia ja saa aikaan sen, että vain sil­loin täl­löin autoa tarvit­se­vat tur­vau­tu­vat auton vuokraamiseen tai yhteiskäyt­töau­toi­hin. Tuol­la 250 eurolla/kk käyt­tää City­Car­Clu­bia jo aika paljon.

Kan­takaupun­gin asukaspysäköinti

Van­hois­sa kiin­teistöis­sä asuvil­la on oikeus läh­es ilmaiseen asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen (100 €/vuosi), mut­ta uusi­in kiin­teistöi­hin määrätään tont­tiko­htainen pysäköin­ti, jon­ka hin­ta paikkaa kohden nousee kym­meni­in tuhan­si­in. En ymmär­rä, kenen oikeu­den­mukaisu­uskäsi­tys­tä tämä vas­taa. Olisi erit­täin tärkeätä saa­da pysäköin­ti maan alle ja vapaut­taa tilaa ihmisille. Kan­takaupunki­in tulisi saa­da pihakatu­jen verkos­to. Ne tar­joaisi­vat miel­lyt­tävän tavan liikkua kävellen. Olen kir­joit­tanut tästä aiemminkin.

http://www.soininvaara.fi/2009/03/12/kantakaupungin-saneeraus-helsingin-vastaus-kilpailuun-hyvista-veronmaksajista/#more-1502

Niin kauan, kun asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista, on mah­do­ton saa­da rahoi­tus­ta pysäköin­tilu­o­lille. Olisi kaikkien kadun­var­sipysäköi­jien etu, että osa heistä siir­ty­isi pysäköin­tilu­oli­in. Sik­si kaikkien pitäisi siitä mak­saa eikä vain niiden, jot­ka tekevät kaduil­la tilaa muille. Nos­tet­takoon siis asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa selvästi siel­lä, mis­sä tun­nuk­sia on suh­teessa paikkoi­hin paljon ja kor­vamerkit­täköön tämä raha maanalaisen pysäköin­nin vaa­timi­in investoin­tei­hin. Tämä voidaan tehdä monel­la tavalla.

Eri­tyisen tärkeä olisi muut­taa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen mak­su vuosi­mak­sus­ta kuukausi­mak­suk­si ja vielä niin, että talvikuukaudet ovat kalli­impia. Lumi pal­jas­taa, että monia kadun­var­teen pysäköi­tyjä auto­ja ei ole käytetä kuukausi­in. Olisi parem­pi viedä nämä säi­lytet­täväk­si jon­nekin muualle, mut­ta jos asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta tarvit­see kesäisin, kadun­var­si on halvin talvisäi­ly­ty­s­paik­ka. Siinä ei ole muu­ta riskiä kuin että lumitöis­sä ole­va kauhakuor­maa­ja luulee autoa lumikasaksi.

Siis:

1. 1. Rajoit­ta­va pysäköin­tipoli­ti­ik­ka työmatkapysäköinnille.

2. 2. Uusil­la alueil­la raken­net­takoon pysäköin­tipaikko­ja kysyn­tää vas­taavasti niin, että pysäköin­nin hin­ta irrote­taan asun­non hin­nas­ta. Maan­pääl­lisessä pysäköin­nis­sä joutuu mak­samaan myös maan arvosta.

3. 3. Kansakaupungis­sa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­tet­takoon merkit­tävästi ja käyte3ttäkään kas­vanut tuot­to investoin­tei­hin, joi­ta tarvi­taan pysäköin­nin siirtämisek­si maan alle tai pysäköintitaloihin.