Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.12.2010

Tämä oli ase­makaavapääl­likkö Anneli Lah­den viimeinen kok­ous ennen tämän­päiväistä eläk­keelle siir­tymistä. Osas­ton henkilökun­ta oli muo­dostanut kok­ous­salin aulaan hänelle vaikut­ta­van näköisen ruusuku­jan.  Vähän oli haikea tunnelma.

Mut­ta sit­ten töihin.

Töölönkadun pysäköin­tilu­o­la

Päädyin kan­nat­ta­maan pienem­pää pysäköin­tilu­o­laa, kos­ka edel­ly­tyk­siä muut­taa pysäköin­tipoli­ti­ikkaa muil­ta osin ei meil­lä ollut. Kir­joi­tan aiheesta oman postauk­sen. Luulin ratkai­se­vani asian ja niin luuli seit­semän muu­takin lau­takun­nan jäsen­tä, mut­ta demarien Heli Puu­ra menikin kokoomuk­sen ja RKP:n puolelle ja kaa­va palau­tui siten, että pysäköin­tipaikko­ja tulee 600:n sijas­ta 800.

Pysäköin­tipoli­ti­ikkaa kan­takaupungis­sa pitäisi miet­tiä kun­nol­la. Kokoomuk­sen Lasse Män­nistö oli lisäk­seni myös sil­lä kan­nal­la, että asukaspysäköin­nin hin­taa voisi nos­taa, ja kor­vamerk­itä lisä­tu­lo maanalais­ten pysäköin­ti­laitosten rakentamiseen.

Maunulan eteläosan kaava

Tämä väljästi raken­net­tu ”met­säkaupun­gin” pro­to­tyyp­pi käytän­nössä suo­jel­laan. Yksi van­hus­ten­ta­lo sinne tulee tyhjille ton­tille. Asukkaat vas­tus­ta­vat sitä raivoisas­ti. Lau­takun­nas­sa todet­ti­in, että ker­rankin joku on rehellis­es­ti nim­by eikä edes yritä peit­tää omaa etu­aan johonkin muka ylevään peri­aat­teeseen. Hyväksyt­ti­in kiitoksin.

Haakon­lahti 1:n kaava

Pelkästään tämän kaa­van alueelle tulee 2300 asukas­ta, eli se olisi suurem­pi kuin yli puo­let Suomen kun­nista. Tehokku­us on kuusinker­tainen tuo­hon Maunulan kaavaan ver­rat­tuna. Kaa­va näyt­tää hyvältä, mut­ta tässä luot­ta­mus­mies ei voi kuin luot­taa. Lop­putu­los riip­puu tavat­tomasti talo­su­un­nit­telus­ta. Kaaval­la ei voi määrätä yksi­tyisko­hdista – tai siis voi, mut­ta niin ei pidä tehdä. Opti­maal­ista olisi, että raken­nuslu­pavai­heessa kat­sot­taisi­in vähän laadun perään, mut­ta tähän lain­säädän­tö ei anna mah­dol­lisu­ut­ta. Lupa on myön­net­tävä, jos rötiskö on kaa­van mukainen.

Pysäköin­ti on osas­sa alueesta laitet­tu viisik­er­roksiseen pyöreään laitok­seen. Ratkaisu on taloudel­lis­es­ti varsin edulli­nen, noin 20 000 euroa paikkaa kohden. Muual­la se on kan­nen alla, hinnal­taan 35 000 – 40 000 euroa. On kohtu­u­ton­ta pan­na autot­tomat naa­pu­rit osal­lis­tu­maan täl­laisi­in kus­tan­nuk­si­in. Jos joku tarvit­see autoa niin paljon, että näin kallis pysäköin­ti on kan­nat­tavaa, mik­si hän ei mak­sa sitä itse?

Tont­tikadut on lin­jat­tu sen ver­ran mutkikkaik­si, että kol­menkympin nopeusra­joi­tus tun­tuu var­maan autoil­i­jas­takin perustel­lul­ta. Näin se pitää tehdä.

Alueel­la on jonkin ver­ran jalka­käytävien viereen laitet­tu­ja pyöräteitä, mis­tä lau­takun­ta vähän nurisi. Pyöräkaista on kuitenkin mah­do­ton siel­lä, mis­sä on kadunvarsipysäköintiä.

Tältä alueelta pääsee fil­lar­il­la paljon nopeam­min sil­taa pitkin keskus­taan kuin autol­la Hert­toniemen kaut­ta kiertäen. Tämä voi tuo­da ruuhkan Pohjois­ran­nan pyörätielle.

Borgströmin­mäen kaava

Alueel­la on har­joitet­tu kil­pailun poh­jal­ta mie­lenki­in­toista kump­panu­uskaavoitus­ta toteut­ta­jien kanssa. Kovan­ra­han­talo­jen toteut­ta­jat halu­si­vat mielu­um­min pysäköin­tipaikat ton­tille kan­nen alle (40 000 €/kpl) kuin pysäköin­ti­taloon (20 000 €/kpl).

Kort­telei­ta joudut­ti­in vähän siirtämään huonom­pi­in paikkoi­hin, kos­ka alueelta löy­tyi tam­mimet­sikkö, mikä on ehdo­ton suo­jelu­pe­ruste. Lau­takun­ta vähän ihmetteli tämän määräyk­sen ehdot­to­muut­ta. Alan ymmärtää, että Ahve­nan­maa halu­aa säi­lyt­tää autono­mi­ansa. Eihän siel­lä saisi rak­en­taa min­nekään. Myös vaahtera kuu­luu näi­hin jalopui­hin. Nim­by­il­i­jöi­den on kuitenkin turha ostaa vaahter­an­taimia. Vain isot puut lasketaan.

Hopealaak­son ja kaita­lah­den kaavas­ta annetut lausunnot

Kaavas­ta ei ole tul­lut yhtään muis­tu­tus­ta(!) Tämä on käsitel­ty meil­lä aiem­minkin, eikä siinä nyt mitään mullis­tavaa enää tapahtunut.

Aluk­si ihmettelin, mik­si alue tuo­daan pilkot­tuna use­aan kaavaan. Idea taitaa olla siinä, että ne on aidosti suun­nitel­tu vähän eri peri­aat­teil­la, jol­loin lop­putu­lok­ses­ta ei tule niin monot­o­n­ista. Aika eri­laisia nämä nytkin käsitel­lyt kolme aluet­ta ovat.

Nuot­taniemen ase­makaa­van muutosesitys

Tässä nou­datet­ti­in lau­takun­nan tah­toa. Lau­takun­ta oli palaut­tanut asian niin, että ran­nat jätetään yhteiseen käyt­töön eivätkä huviloiden vuokralaiset voi niitä omia.

Lausun­to HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelmasta

Lausun­nos­sa  korostet­ti­in Itämetroa ja raide-Jok­e­ria, joka pitäisi käyn­nistää vuon­na 2018. Lisäk­si rahaa pitää syytää edelleen Kehä I:een. Mis­tähän saisi hal­tu­un­sa Kehä I:n kokon­ais­bud­jetin? Nyt sitä rahoite­taan satametriä kerrallaan.

Tässä on aito ongel­ma. Suun­nitel­man mukaan rahaa pitäisi löy­tyä 370 Meu­roa vuodessa. Koskaan ei ole päästy lähellekään. Val­tion talousti­lanne näyt­tää siltä, että sadas­sa miljoonas­sakin on tekemistä. Kuitenkin uudewlle­maalle pitäisi ahtaa 400 000 asukas­ta seu­raavien 25 vuo­den aikana. Liiken­ney­htey­det ovat välttämättömiä.

En näe tähän muu­ta vai­h­toe­htoa kuin että liiken­nehankkeet rahoite­taan niiden raken­nushankkei­den maan arvos­ta, jot­ka lisää liiken­net­tä aiheut­ta­vat. Jos maan arvos­sa ei ole mak­su­varaa, han­ket­ta (Hista) ei kan­na­ta toteuttaa.

Mut­ta ennen kuin ryn­nätään vaa­ti­maan lisää liiken­ney­hteyk­siä, pitäisi van­hat ottaa käyt­töön. Espool­la on käsit­tämät­tömän tyhjiä ase­manseu­tu­ja pääradan var­rel­la. Niihin ensin 50 000 asukas­ta. Puhutaan siitä His­tas­ta vaik­ka sen jäl­keen. Ris­tikytö Jär­ven­pään ja Ker­a­van välil­lä on saata­va käyn­ti­in vaik­ka kun­nanos­ali­itoksin, jos tuusu­lalaiset ovat sitä mieltä, että eivät halua kun­taansa niin säälit­täviä ihmisiä, että nämä joutu­vat käyt­tämään junaa työ­matkoil­laan (aut­ent­ti­nen lausun­to tuusu­lalaiselta nim­bylis­tan edus­ta­jal­ta). Mäntsälään pitäisi rak­en­taa 30 000 asukkaan kaupun­ki. Haara­joelle saman­lainen tai vai­h­toe­htois­es­ti 5000 auton liityntäpysäköintiasema.

Lausun­nos­sa esitet­ti­in myös, että ruuhka­mak­su­ja käytet­täisi­in liiken­teen määrän hillintään ja inve­ston­tien rahoittamiseen.

Lausun­to hyväksyt­ti­in yksimielisesti.