Pitäisikö korottaa tuloveroa vai arvonlisäveroa?

Vihreän liiton vero-ohjel­mas­sa esitetään pros­entin koro­tus­ta arvon­lisäveroon. Vero­ja on korotet­ta­va, mut­ta onko arvon­lisävero parem­pi kuin tulovero?

Jos ulko­mai­ta ei olisi, ei tuloveron ja arvon­lisäveron välil­lä olisi juuri eroa. Jos ostan vaikka­pa par­turil­ta tukan­leikku­un, siitä rahas­ta, jon­ka minä mak­san vain osa pää­tyy par­turille. Välistä menee sekä arvon­lisävero että par­turin tulovero ja vielä eläke­mak­sut. Sil­lä kuin­ka suuri osa tästä veroki­ilas­ta on arvon­lisäveroa ja kuin­ka suuri osa tuloveroa, ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Tässä tapauk­ses­sa arvon­lisävero ja par­turin tulovero ovat myös keskenään aivan yhtä paljon kulu­tusvero­ja, kos­ka kulut­ta­ja joutuu ne mak­samaan hinnassa.

Yri­tyk­set mak­sa­vat arvon­lisäveroa melko tarkkaan mak­samis­taan palkoista, koroista ja voitostaan, kun voit­to määritel­lään niin, että tuloista voidaan investoin­nin vähen­tää ker­ral­la kokon­aan. Eri­laiset arvon­lisäverokan­nat tekevät tästä vähän mon­imutkaisem­man. Jos rekkakus­ki kul­jet­taa ruokaa, hänen palkkaansa verote­taan 13 pros­entin arvon­lisäveron mukaan, mut­ta jos hän kul­jet­taa huonekalu­ja, vero on 23 prosenttia.

Palkkaan kohdis­tu­vana verona alv on tasavero. Niin­pä sen osu­us kulut­ta­jan ja pieni­palkkaisen työn­tek­i­jän välil­lä piilevästä veroki­ilas­ta on varsin huo­mat­ta­va. Pienistä palkoista menee tuloveroa varsin vähän. Huono­tuot­toisen työn osalta vero­tuk­sen vaiku­tus on tuhoisa. Arvon­lisäveron koro­tus on oma­l­ta osaltaan lisäämässä rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Sik­si arvon­lisäveron koro­tuk­seen on liitet­tävä pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tuk­sen madal­t­a­mi­nen. Eläkeläisille ja työt­tömille tätä ei tarvitse kom­pen­soi­da, kos­ka hei­dän ansion­sa on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, jol­loin he saa­vat automaat­tisen kompensaatioon.

Ulko­maat tekevät tästä asi­as­ta mon­imutkaisem­man, kos­ka työstä, joka kulute­taan Ruot­sis­sa, ei mak­se­ta Suomes­sa arvon­lisäveroa vaan Ruot­sis­sa. Tämä piirre tekee arvon­lisäveros­ta kulu­tusveron. Sitä mak­sa­vat myös Suomes­sa käyvät tur­is­tit, vaik­ka ostaisi­vat tääl­lä koti­maas­saan valmis­tet­tu­ja tuotteita.

Arvon­lisäveron hyviä puo­lia on se, että se ei ole vain palkkavero. Sitä mak­se­taan yhtäläis­es­ti myös voitoista ja pääo­mat­u­losta. Sitä joutu­vat mak­samaan myös ne ”Tallinnas­sa asu­vat”, jot­ka mak­sa­vat verot Viroon mut­ta arvon­lisäveron kulu­tuk­ses­taan Suomeen tai pimeitä palkko­ja saavat.

Kulu­tusverona alv on regres­si­ivi­nen. Tämä ongel­ma voidaan kom­pen­soi­da tekemäl­lä tulovero­tuk­ses­ta aiem­paa pro­gres­si­ivisem­pi ja tulon­si­ir­to­jen avul­la. Oma ennus­teeni on, että alv-tyyp­pinen vero on kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua val­ta-ase­mas­sa ja vero­pros­ent­ti alkaa kol­mosel­la. Mut­ta sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa köy­hien tilan­net­ta on kom­pen­soita­va pienen perus­tu­lon kaltaisel­la jär­jeste­lyl­lä. Näin tehdään jo Hol­lan­nis­sa. Jos meil­lä olisi vain alv ei tarvit­sisi kina­ta työ- ja pääo­mat­u­lo­jen eri­lais­es­ta verokohtelusta.

Kulu­tusveroista kan­natan kuitenkin enem­män hait­tavero­jen kaltaisia valmis­tevero­ja. Ne eivät muo­dos­ta minkään­laista verokiilaa.