Kunniallisella talouspolitiikalla kymmenen vuoden lamaan?

Bri­tann­ian hal­li­tus on ryhtynyt kor­jaa­maan julkisen talouden vajet­ta tos­i­toimin. Tarvet­ta onkin, kos­ka vaje on ollut 12 pros­ent­tia BKT:sta. Jät­ti­va­jei­ta on muil­lakin mail­la. Kuu­lostaa tarpeel­liselta ryhtyä rajui­hin julk­isten meno­jen leikkauk­si­in ja vero­jen korotuksiin.

On hyvä saat­taa tulot ja menot tas­apain­oon pitkäl­lä aikavälil­lä, mut­ta liian nopeat tas­apain­o­tuk­set voivat tuot­taa uuden laskukau­den. Jos velko­ja ryhdytään merkit­tävästi lyhen­tämään, se johtaa pitkään lamakau­teen. Tätä kansan­talouden kun­ni­al­lista masok­ismia kokeili Bri­tan­nia 1920-luvul­la ensim­mäisen maail­man­so­dan aiheut­ta­man inflaa­tion jäl­keen. Se mak­soi Bri­tan­ni­alle suur­val­ta-ase­man. Kansan­taloudel­lises­sa kir­jal­lisu­udessa se tun­netaan his­to­ri­an ehkä suurim­pana talous­poli­it­tise­na virheenä.

On päivän selvää, että Euroop­pa ei ryhdy tuhoa­maan itseään masok­istisel­la talous­poli­ti­ikalla, vaan mak­saa val­tioiden velko­ja setelira­hoituk­sel­la. Bri­tan­ni­alle tämä on help­poa, kos­ka maal­la on oma keskus­pank­ki, mut­ta mitä tekevät euro­maat?  EKP on oikeas­t­aan jo aloit­tanut setelira­hoituk­sen osta­mal­la Kreikan val­tion papereita.

Minus­ta olisi väärin kohdis­taa setelira­hoi­tus vain niihin val­tioi­hin, jot­ka ovat törsän­neet pahiten. Ovathan jotkut maat onnis­tuneet velka­an­tu­maan jopa nousukaudel­la. Kos­ka kaik­ki euro­maat mak­sa­vat setelira­hoituk­sen inflaa­ti­ol­la, olisi oikein, että EKP ostaisi niiden kaikkien val­tion­pa­pere­i­ta vaikka­pa asukaslu­vun suh­teessa ja mitätöisi ne.