Rokottamisen menetetty maine

(Artikke­li on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

Jokainen iltapäiväle­htiä lukenut tietää, että pan­demi­aroko­tus on vam­maut­tanut mon­ta nuor­ta elämää laukaise­mal­la narkolepsian.

Mitä tämän väit­teen tuek­si on esit­tää? Samana vuon­na kun pan­demi­aroko­tuk­sia annet­ti­in, oli Suomes­sa narkolep­si­aepi­demia, joka ulot­tui vähän lievem­pänä myös Ruot­si­in. Muis­sa samaa rokotet­ta käyt­täneis­sä mais­sa ei ole havait­tu mitään poikkeavaa. Tilas­toti­eteen peruskurssil­la reput­taisi , jos näistä havain­noista päät­telisi rokot­teen aiheut­ta­neen narkolep­si­aa. Jotain poikkeuk­sel­lista on tapah­tunut, kos­ka tapausten määrä ei mah­du mitenkään sat­un­nais­vai­htelun rajoi­hin, mut­ta seli­tyk­sek­si pitäisi löytää syy, joka esi­in­tyy Suomes­sa ja lievem­min Ruot­sis­sa, mut­ta ei muual­la maailmassa.

Epi­demi­an liit­tämi­nen rokot­teeseen olisi ker­ras­saan tuules­ta tem­mat­tua, ellemme tietäisi, että narkolep­sia liit­tyy H1N1-viruk­seen. Espan­jan­taudin jäljiltä ”uni­tau­tia” esi­in­tyi todel­la paljon. Mut­ta jos näin on, aivan hölmö ei ole myöskään väite, että pysäyt­täessään epi­demi­an rokot­ta­mi­nen vähen­si narkolepsiaa.

Rokote­hy­po­teesi kär­si kolauk­sen, kun narkolep­sia tapauk­sia per­at­ti­in Tukhol­man läänis­sä. Siel­lä oli peräti kuusi narko­lap­si­at­a­paus­ta, mikä on aivan liikaa. Neljä oli rokotet­tu ja kak­si rokot­tam­a­ton­ta.   Juuri tässä suh­teessa väestössäkin oli rokotet­tu­ja ja rokot­ta­mat­to­mia. Kak­si sairas­tunut­ta rokot­tam­a­ton­ta on tietysti vähän kumoa­maan yhteyt­tä, mut­ta paljon, kun tapausten odotusar­vo on lähel­lä nol­laa. Rokote­hy­po­teesia ei kumot­tu, mut­ta sen uskot­tavu­us koki kolauksen.

Sikain­flu­enssakaan se ei oikein voi olla, kos­ka narkolep­si­aa ei ole esi­in­tynyt muis­sa mais­sa. Norovirus?

On myös rapor­toitu, että narkolep­sia puhke­si pian roko­tuk­sen jäl­keen. Se sitoo epi­demi­an tiukem­min rokot­teeseen, mut­ta toisaal­ta tau­ti ei val­lit­se­van käsi­tyk­sen mukaan tau­ti ei kehi­ty tyhjästä noin nopeasti. Ehkäpä rokote vain nopeut­ti taudin kehi­tys­tä. Jos tästä oli kyse, uusia narkolep­si­at­a­pauk­sia on lähivu­osi­na odotet­tavis­sa perin vähän.

Tukhol­man läänis­sä asia selvitet­ti­in ripeästi. Mis­sä viipyy suo­ma­lainen tutkimus samas­ta aiheesta, sil­lä onhan meil­lä maail­man parhaat tiedos­tot? Tuon­han pitäisi selvitä paris­sa päivässä rek­istere­itä yhdistämällä.

Asia olisi help­po selvit­tää, mut­ta tieto­suo­javi­ra­nomais­ten lupa puut­tuu. Sen saami­nen kestää viikko­ja. Anteek­si vain, mut­ta tämä on aivan tolku­ton­ta! Epä­var­muus rokot­teen hait­tavaiku­tuk­sista johti roko­tusten keskeyt­tämiseen. Vahinko ei täl­lä ker­taa ole järin suuri, kos­ka sikain­flu­enssaepi­demi­akin on tois­taisek­si väistynyt. Olisiko tutkimus­lu­van saan­ti kestänyt viikko­ja siinäkin tapauk­ses­sa, että olisi joudut­tu val­it­se­maan rokot­teen hait­to­jen ja pan­demi­an uhrien välillä?

Kysymys narkolep­sian ja rokot­teen yhteyk­sistä on kiehto­va tilas­tol­lisen päät­te­lyn kannal­ta. Kohun merkit­tävin puoli on kuitenkin se, että rokot­tamiselle on aiheutet­tu merkit­tävää vahinkoa. On kokon­aan uno­hdet­tu, että vaik­ka epi­demia onnis­tut­ti­in tor­ju­maan, siihen ehti kuol­la 40 henkeä ja sadat sairas­tu­i­v­at vakavasti.

Jouduin itse perus­palve­lu­min­is­ter­inä vuon­na 2001 pohti­maan, kan­nat­taako koko kansa rokot­taa van­hen­tuneel­la isorokko­rokot­teel­la, jos pahin uhkaku­va biol­o­gis­es­ta sodankäyn­nistä olisi toteu­tunut. Vaik­ka rokote olisi tap­panut sato­ja, en olisi empinyt. Taudin vaarat oli­si­vat olleet paljon rokot­teen vaaro­ja suuremmat.

Tilas­toti­eteil­i­jän on vaikea ymmärtää, mik­si hoidon hait­tavaku­u­tuk­si­in kuol­lut on vakavampi asia kuin hoidon puut­teeseen kuollut.