Lakkauttakaa hallintoneuvostot

Val­tiony­htiöi­den hallintoneu­vos­tot oli­vat aikanaan tärkeitä paikko­ja – sil­loin, kun teol­lisu­usyri­tyk­set tekivät oikeasti teol­lisu­us­poli­ti­ikkaa, alko­holipoli­ti­ikkaa tehti­in Alkon hallintoneu­vos­tois­sa ja kehi­tysaluer­a­has­ton hallintoneu­vos­to päät­ti yksi­tyisko­htais­es­ti rahoituksesta.

Val­tion osit­tain omis­tamien pörssiy­htiöi­den hallintoneu­vos­tois­sa ei oikeasti ja onnek­si enää tehdä päätök­siä vaan päätös­val­ta on johtokun­nal­la. Alko­holipoli­ti­ik­ka on siir­ret­ty hallintoneu­vos­tos­ta min­is­ter­iöön, kuten sen perus­tus­lain mukaan asian pitäisi ollakin.

Olen itse ollut Finnver­an hallintoneu­vos­tossa. Siel­lä ei ole van poli­itikko­ja vaan myös työ­markki­na­jär­jestö­jen ja esimerkik­si pankki­maail­man edus­ta­jia. Minä opin paljon (esim. Tal­vi­vaaran kai­vok­ses­ta), en tiedä, oliko minus­ta mitään hyö­tyä Finnver­alle. Kos­ke­tus­pin­taa hallintoneu­vos­to tar­josi Finnver­alle, mut­ta itse kok­ouk­sis­sa ei mitään merkit­täviä päätök­siä tehty. Lob­basimme val­tio­val­lan puoleen erit­täin asial­lisen vero­helpo­tuk­sen yhtiölle.

Perus­palve­lu­min­is­ter­inä yritin, tai meinasin yrit­tää lakkaut­taa Alkon hallintoneu­vos­ton, mut­ta sit­ten kat­soin, keitä siel­lä istuu ja ymmärsin, ettei min­is­terin val­ta ulo­tu ihan mihin tahansa.

Hallintoneu­vos­to­jen rooli on kui­h­tunut. Ne voitaisi­in hyvin lakkaut­taa. Mon­elle kansane­dus­ta­jalle ne merk­it­sevät kohta­laista lisä­tu­loa ja nämä lisä­tu­lot taas anta­vat pont­ta ryh­mäkurille. Kveru­lanteille näitä paikko­ja ei jaeta.