Otetaanko maahanmuuttokriitikot Suomessa riittävän vakavasti?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kantaa

Suomes­ta puut­tuu julk­isu­udessa käytävä asialli­nen keskustelu maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta. Kun viralli­nen Suo­mi on asi­as­ta vaiti, äärim­mäisyysih­miset val­taa­vat keskustelun. Näi­den rasis­ti­spain­ot­teista kri­ti­ikkiä ei oikein voikaan ottaa vakavasti, mut­ta vakavasti pitäisi ottaa se aukko julkises­sa keskustelus­sa, jota he pää­sevät täyt­tämään. Vaiken­e­m­i­nen on aivan väärä vas­taus ulko­maalaisvi­hamielisi­in puheen­vuoroi­hin. Tätäkin pahempaa on nai­ivi ongelmien vähättely.

Kysymys maa­han­muu­tos­ta – eri­tyis­es­ti kysymys työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta – on Suomen seu­raavien vuosikym­menten tärkeimpiä, kos­ka mei­dän on – tai olisi – pystyt­tävä paikkaa­maan työikäisen väestön vajaus­ta ulko­maisel­la työvoimal­la. Keskustelua työperäisen maa­han­muu­ton peri­aat­teista ei käy­dä juuri lainkaan, vaan ajaudumme tilanteesta toiseen. Jär­jestämät­tä on kun­nol­la esimerkik­si sosi­aal­i­tur­van pelisään­nöt – sään­nöt ovat, mut­ta niitä ei ole opti­moitu uuteen tilanteeseen.

Myös human­i­taarisen maa­han­muu­ton osalta asen­teet ovat aivan liian mus­tavalkoiset. Joko ollaan kaikkea human­i­taarista aut­tamista vas­taan tai kaiken maa­han­tu­lon puolel­la. Esimerkik­si soma­lialais­ten human­i­taarisin perustein autet­tavien osalta tulisi käy­dä viileää keskustelua siitä, mis­sä määrin ja mil­lä keinoin panos­te­taan aut­tamiseen paikan pääl­lä ja mis­sä määrin hyväksymäl­lä muut­to Suomeen. Olisi perustel­tua vali­ta Suomeen muut­tavia pain­ot­taen mah­dol­lisuuk­sia men­estyä teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Täl­laiset muut­ta­jat hyö­ty­i­sivät Suomeen muu­tos­ta eniten ja toisaal­ta heistä Suomelle aiheutu­va hin­ta olisi vähäisin. Nyt spon­taani maa­han­muut­to valikoi maa­han tuli­joi­ta väärin perustein.