Hajanainen kuntajako ja yhdyskuntarakenne

Varoi­tan, että nyt tulee taas selvit­täjän suo­ra­puheista arro­ganssia. Alla ole­va kuvaus yhdyskun­tarak­en­teesta on liioitel­tua, kos­ka sil­lä tähdätään pelisään­tö­jen logi­ikan korostamiseen.

Yhdyskun­tarak­en­teen toimivu­us on hyvin ratkai­se­vaa sille, onko kaupun­ki kil­pailukykyi­nen asumiseen ja työ­paikko­jen perus­tamiseen. Mod­erni työ­paik­ka voi sijai­ta melkein mis­sä hyvän­sä. Sik­si se syn­tyy sinne, mis­sä yrit­täjä (ja hänen puolison­sa) halu­aa asua ja mis­sä on riit­tävästi monipuolista työvoimaa saatavilla.

Monipuolisen työvoiman osalta Lah­den seu­tu on on vähän pieni ja ennen kaikkea siel­lä on vähän nuo­ria hyvin koulutet­tu­ja aikuisia.  Se tar­joaisi hyvin suun­nitel­tuna lois­tavia asum­is­mah­dol­lisuuk­sia, paljon parem­pia kuin mihin Pääkaupunkiseudul­la pystytään. Ja paljon edullisem­min. Seu­tu on kuitenkin has­san­nut mah­dol­lisuuk­si­aan ja has­saa edelleen, kos­ka kun­nat eivät voi luovut­taa hyviä veron­mak­sajia toisilleen. Tai san­o­taan suo­raan: Lah­den kaupun­ki ei voi. Muut kun­nat eivät hyödy vero­tu­lo­jen tasauk­sen vuok­si hyvistä veron­mak­sajista mitään. En tosin ole aivan var­ma, ovatko kaik­ki päät­täjät oival­ta­ne­et tätä.

(Kart­taku­va suure­nee napsauttamalla)

Alueel­la on tehty kum­mallisia ratkaisu­ja.  Ori­mat­ti­la on rak­en­tanut Pen­nalan kaupungi­nosan aivan Lah­den rajalle. Se on kaukana Ori­mat­ti­las­ta, ollak­seen lähel­lä Lahtea, mut­ta se on myös kaukana Lahdes­ta, ollak­seen kuitenkin Ori­mat­ti­lan puolel­la rajaa. Lahti taas ei ole kokenut mitään  vetoa laa­jen­taa kaupunki­raken­net­ta Pen­nalan suun­taan, kos­ka ei hyödy mitään siitä, että Pen­nalas­ta tulee nyky­istä elinkelpoisempi.

Nas­to­la on levit­täy­tynyt kylä­nauhak­si Sal­paus­selkää pitkin tukeutuen Val­tatie 12:een ja vähäisem­mässä määrin ratay­htey­teen. Rata on henkilöli­iken­teen suh­teen alikäytössä, kos­ka alueel­la ei asu tarpeek­si väkeä. Nas­tolan nauhakaupun­ki muo­dostaisi eri­no­maisen nykyaikaisen urbaanin ja samal­la luon­non­läheisen kaupunki­rak­en­teen, jos siinä olisi paljon enem­män ihmisiä. Nyt se on vain epäkäytän­nöl­lisen muo­toinen niin, että etäisyy­det Nas­to­las­sa ovat pitk­iä mikä johtaa huonoon palvelutasoon.

Nauhaa pitkin se muo­dostaisi urbaane­ja palvelu­ja tar­joa­van yht­enäisen alueen, jos­sa toisaal­ta erit­täin kau­nis luon­to on aivan vier­essä. Nas­tolan rahkeil­la tämä ei syn­ny, eikä Lahti kun­tara­jo­jen val­lites­sa halua sitä tukea.

Niin san­ot­tu Vesikansan alue Vesi­jär­ven koil­lispuolel­la Lah­den ja Vääksyn välis­sä kuu­luu yllät­täen Hol­lo­laan, vaik­ka sil­lä ei ole maara­jaa Hol­lolan kanssa. Sal­pakankaan ter­vsyase­man päivystyk­seen he joutu­vat kulke­maan Lah­den keskus­tan kaut­ta.  Aluet­ta on kehitet­ty sat­un­nais­es­ti, kun siitä pitäisi tehdä kaupunk­in­auha Vääksyyn. Vääksys­tä taas olisi voitu tehdä todel­li­nen asumisen hel­mi, mut­ta Asikkala on kehit­tänyt sitä oma­l­la taval­laan ilmeet­tömäk­si lähiösi.

Lahdes­ta menee Riihimäen jok­seenkin käyt­tämätön rata Hol­lolan Her­ralan kaut­ta Kärkölän Järvelään. Järvelästä pääsee junal­la vart­ti­tun­nis­sa Lah­teen. Se tar­joaisi eri­no­maista kylämäistä asum­ista – sel­l­aista, jota Helsin­gin seudul­la ei ole tar­jol­la lainkaan. Kärkölän rah­keet eivät riitä, Hol­lo­laan ei ”syr­jässä ole­van” Her­ralan kehit­tämi­nen kiin­nos­ta lainkaan eikä kukaan ole tul­lut vahvis­ta­neek­si tätä nauhaa tiey­htey­del­lä. Tuol­lainen rata tar­joaisi suuret mah­dol­lisu­udet, sil­lä ei se nyt niin paljon mak­saisi, että tyhjilleen jäänyt­tä rataa sahaisi yksi junayk­sikkö edestakaisin.

Hol­lolan rak­en­si aikanaan oman uuden keskus­tan Lah­den rajalle (mut­ta taas liian kauas Lahdes­ta) Sal­pakankaalle. Var­maankin Val­tatie 12 oli moti­iv­ina sijain­ti­in, joka muuten oli pahasti epäon­nis­tunut. Taa­ja­ma sijait­see poh­javesialueel­la, mikä rajoit­taa voimakkaasti työ­paikkarak­en­tamista alueel­la ja rak­en­teen kuromi­nen kiin­ni Lah­teen on han­kalaa Sal­paus­selän luon­non­suo­jelu­alueen vuok­si. Puo­let Hol­lo­lai­sista käy töis­sä Lahdessa ja vain kol­mannes Hollolassa.

Sal­pakan­gas olisi pitänyt rak­en­taa Her­ralaan tai vai­h­toe­htois­es­ti Nos­tavaan. Joka tapauk­ses­sa radan var­teen ja poh­javesialueen ulkop­uolelle. Ain­oas­taan se tiey­hteys puut­tui .Heiveröi­nen maalaiskun­ta ei pysty tietä ruinaa­maan ja Lahtea taas ei voisi vähempää kiin­nos­taa asuinolo­jen paran­t­a­mi­nen hyville veron­mak­sajille rajan vääräl­lä puolella.

Lah­den kaupun­ki on sijoit­tunut niin pienelle alueelle, että sinne ei oikeas­t­aan pitäisi rak­en­taa kuin lähin­nä ker­rostalo­ja. Ran­nat pitäisi jät­tää virk­istysalueik­si paran­ta­maan niiden ker­rostaloaluei­den viihty­isyyt­tä ja antaa omako­ti­a­su­tuk­sen lev­itä suun­nitel­lusti naa­purikun­tien puolelle, kos­ka ne val­takun­nal­lis­es­ti houkut­tele­vim­mat alueet ovat siel­lä. Tähän Lahti ei kuitenkaan voi suos­tua, kos­ka ne verotulot…Tiedotustilaisuudessa kaupung­in­jo­hta­ja ilmoit­ti jo, että Lahti joutuu maankäytössään pain­ot­ta­maan itsekkyyttä.

Ollaanko Lah­den seudul­la siis jotenkin huono­ja sopi­maan ja päät­tämään? Aivan taval­lisia. Vika on pelisään­nöis­sä, jot­ka johta­vat täl­laiseen väistämät­tä. Paljon pahempia hölmöyk­siä on tehty Helsin­gin seudul­la — Turus­ta nyt puhumattakaan.

Oma veikkauk­seni on, että pölyn laskeudut­tua tämä pää­tyy Lah­den ja Nas­tolan liitok­seen. Se liiton on molem­mille ylivoimaisen kan­nat­ta­va. Lah­den kaupunki­rakenne alkaa levit­täy­tyä Nas­tolan puolelle korkeata­soise­na nauhakaupunk­i­na. Sieltä voi tar­jo­ta niin eri­no­maista asum­ista, että muiden kun­tien voi olla vaikea saa­da tont­te­jaan kau­pak­si. Ori­mat­ti­la on jo huo­man­nut, etteivät sen tar­joa­mat ton­tin kaupun­gin keskus­tas­sa mene kau­pak­si. Eivät mene, kos­ka muut tar­joa­vat parem­pia tontteja.