Epäonnistunut kuntaliitos ja paikallinen identiteetti

Olen tarkoituk­sel­la jät­tänyt kom­men­toimat­ta Päi­jät-Hämeen kun­tali­itos­selvi­tys­tä, kos­ka työtä ja har­ras­tuk­sia ei pidä sekoit­taa. Kun pro­jek­ti läh­estyy lop­puaan, käyn läpi mikä meni vikaan. Kir­joituk­sia tulee tähän sar­jaan usei­ta. Ei aivan välit­tömästi, kos­ka min­ul­la on vähän mui­ta kiireitä.

Han­ke kaa­tui pelkoon paikallisiden­ti­teetin häviämis­es­tä ja siitä, että päätös­val­ta karkaa kauas. Tämä näkyi aivan jär­jet­tömis­sä vas­taväit­teis­sä, joi­hin oli vaikea vas­ta­ta, kos­ka argu­men­tit oli­vat päät­tömiä. ”Kaup­pamme siir­tyvät Lah­teen, jos kun­tara­ja pois­tuu”, niin kuin kun­tara­ja olisi jokin rajoite kau­pan sijoit­tumiselle. Täl­laisen väit­teen taustal­la oli ahdis­tus ja se ahdis­tus kohdis­tui aivan oikein paikallisu­u­den mene­tyk­seen. Kau­pan sijoit­tumis­es­ta en voin­ut yhtyä kysyjän mielip­i­teeseen, mut­ta tuos­ta ahdis­tuk­ses­ta olin kovin samaa mieltä.

Päi­jät-Hämeessä yritet­ti­in maakun­nan suu­ruista kun­tali­itos­ta. Pääosa kun­tien tehtävistä oli aivan järkevää siirtää maakun­nalle. Mut­ta ei kaikkea. Paljon on ollut puhet­ta siitä, että Ran­skas­sa on paljon pieniä kun­tia. Ne tehtävät, jot­ka Ran­skas­sa on kun­nal­la, kan­nat­taa jät­tää paikallis­es­ti, vaik­ka kyläko­htais­es­ti päätettäviksi.

Tähän han­kkeeseen yritet­ti­in nivoa niin radikaali kun­nanosademokra­tia kuin vain kun­ta­la­ki suo. Se vain ei suo paljon. Ei ollut mah­dol­lista vali­ta Kärkölän kun­nanosaval­tu­us­toa suo­ril­la vaaleil­la, vaan jouduin ehdot­ta­maan kaupung­in­val­tu­us­ton nimeämää Kärkölän alue­lau­takun­taa.  Var­maankin siinä olisi nou­datet­tu kärköläläis­ten tah­toa, mut­ta ymmärsin epäluulon.

Jos olisi ollut mah­dol­lista ehdot­taa aluekun­ta­mallia, mukaan olisi tul­lut koko Päi­jät-Häme Ori­mat­tiloi­neen ja Sys­m­i­neen. Aluekun­ta­mallis­sa aluekun­nalle (= maakun­ta)  siir­retään ter­vey­den­hoito ja yleiskaavoitus ja var­maankin koulu­toi­mi suurelta osin, mut­ta päiväko­tien jär­jestämi­nen ja muut hyvin paikalliset asi­at jätet­täisi­in peruskun­nil­la, niin san­o­tu­ille kol­men lennin kun­nille. Molem­pi­in, aluekun­ti­in ja peruskun­ti­in val­tu­us­tot val­i­taan suo­ril­la vaaleilla.

Tämä aja­tus hylät­ti­in PARAS-han­kkeen yhtey­dessä, mut­ta siihen kan­nat­taisi pala­ta. Seu­raa­vat selvi­tyk­set saataisi­in maali­in ja Päi­jät-Hämeessäkin alet­taisi­in uudestaan

.