Moni näyttää ihmettelevän, miksi Helsingin itäpuolelle pitää asuttaa ihmisiä. Kuka haluaisi asuttaa samat ihmiset Kehäradan varteen ja kuka minnekin. Vähän mittakaavakysymyksiä.
Maankäyttöä mitoitetaan vuosikymmeniksi. Viimeisen 30 vuoden aikana uudenmaan väkiluku on noussut noin 14 000 asukkaalla vuodessa. Uudenmaanliiton arvioissa varaudutaan asuttamaan Uudellemaalle – siis lähinnä Helsingin seudulle, on tulossa seuraavien 25 vuoden aikana 430 000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennuste on jonkin verran maltillisempi, 360 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä. Kun otetaan huomioon oletettu asumisväljyyden kasvu, tänne pitäisi rakentaa seuraavien 30 vuoden aikana Turun ja Tampereen yhteenlasketun asuntokannan verran lisää. Jos siis on nähnyt junan ikkunasta pienen asumattoman alueen, se ei vielä tee tyhjäksi tarvetta rakentaa lisää.
Helsinki voi sijoittaa kantakaupunkiin – lähinnä satamalta vapautuville alueille – ehkä 50 000 asukasta. Kaupunkisuunnittelulautakunta on kehottanut nostamaan tehokkuuksia, mutta ei siinä ole paljon tehtävissä, sillä esittelijöiden esityksetkin ovat olleet varsin tehokkaita. Vuosaaressa on suunnitelmia karsittu asukkaiden vastustuksen takia ja aika hankalaa voi olla rakentaa suunniteltua asutusta Meri-Rastilan metsiin, vaikka se onkin lähellä metroasemaa. Hyvä kaupunkirakenne on tiivis mutta harva: tiiviisti rakennettua kaupunkimaista ympäristöä ja lähellä kunnon viheralueet.
Vantaa pystyy ottamaan Kehäradan ympäristöön noin 50 000 asukasta. Minusta Mäntsälän pitäisi ottaa 30 000 asukasta, mutta mäntsäläläiset ovat varautuneet kolmeen tuhanteen.
Helsinki-Porvoo –akselille on kaavailtu 150 000 asukasta. Tämä on täysin mahdotonta ilman raideliikennettä.
Vielä jää paineita rakentaa kehyskuntien savipelloille kahteen autoon perustuvaa asuntokantaa.
Itse olen toiminut vuoden verran aktiivisesti sen puolesta, että Päijät-Häme kaappaisi tuosta Uudellemaalle kaavaillusta muuttovirrasta sellaiset 50 000. Ratkeaa 13.9.