Kaukolämmön energiaveroa ohjaa tulopolitiikka

Minus­ta on parem­pi nos­taa hiilid­iok­sidi­veroa kuin tehdä hallinnol­lisia päätök­siä siitä, mil­lä mikin kaupun­ki läm­mitetään. Verot­ta­mal­la kivi­hi­iltä ja turvet­ta riit­tävän rankasti, kan­nuste­taan siir­tymään uusi­u­tu­vi­in ener­gialähteisi­in siel­lä, mis­sä se on järkev­in­tä. Hal­li­tus nos­taa bud­jet­tiesi­tyk­sessä läm­mi­tyk­sen hiilid­iok­sidi­veroa juuri niin kuin pitääkin.

Pait­si, että yhteis­tuotan­nos­sa tuote­tun kaukoläm­mön veroko­htelu menee väärin.

Sotkun aiheut­taa sähkön­tuotan­non polt­toainei­den verot­to­muus. Kos­ka muil­la Tan­skalla ei sähkön­tuotan­non polt­toainei­ta verote­ta, ei niitä voi verot­taa Suomes­sakaan, kos­ka se johtaisi hupaisi­in seu­rauk­si­in Pohjo­is­maises­sa sähköpörssis­sä.  Sik­si sähkön hin­nas­sa on polt­toain­everon suu­ru­inen eril­lisvero, jos­ta taas annetaan palau­tus­ta, jos tuot­taa sähköä uusi­u­tuvil­la polt­toaineil­la. Ima­tran koskesta ei tai­da palau­tus­ta saada.

Läm­mön polt­toaineista siis menee veroa ja sähkön polt­toaineista ei mene. Mitä tehdään, kun tuote­taan samanaikaises­ti sekä läm­pöä että sähköä? Asi­aan on yksinker­tainen ratkaisu. Las­ke­taan, paljonko kivi­hi­iltä tarvi­taan megawat­ti­tun­nin tuot­tamiseen lauhde­voimalas­sa ja annetaan yhteis­tuotan­to­laitosten polt­toain­everos­ta anteek­si määrä, joka vas­taa niiden tuot­ta­man sähkön määrää. Yhteis­tuotan­to­laitosten sähköhyö­ty­suhde on lauhde­laitok­sia huonom­pi, joten kaukoläm­mön tuot­ta­mi­nen ei ole pri­maariener­giaa ajatellen ilmaista. Yhtä megawat­ti­tun­tia läm­pöä kohden tarvi­taan noin 0,4 MWh kivi­hi­iltä – itse asi­as­sa vähän alle, jos ener­gia mitataan voimalaitok­sel­la eikä per­il­lä asun­nos­sa. Ker­toimen, 0,4 ver­ran siis pitäisi kohdis­taa ener­giavero­ja kaukoläm­pöön. Asian luulisi ole­van yksinker­taista ja riida­ton­ta ja jos riitaa syn­tyy, se pitäisi ratkaista insinööri­ti­eteel­lis­es­ti eikä poliittisesti..

Joidenkin poli­itikko­jen mielestä kaupungeis­sa on liian kivaa ja edullista asua, joten tuo ker­roin on poli­it­tisel­la päätök­sel­lä määrät­ty 0,9:ksi. Tähän ei ole mitään tek­nol­o­gista perustet­ta. Kyse on poli­ti­ikas­ta. Yhdis­tet­ty sähkön ja läm­mön­tuotan­to on liian edullista ja on väärin, että tämä ratkaisu on vain kaupunki­lais­ten käytössä.

Valitet­tavasti täl­lainen veropoli­ti­ik­ka johtaa siihen, ettei kaukoläm­pöverkkoa kan­na­ta laa­jen­taa. Tänään taas radios­sa puhut­ti­in siitä, että myös ker­rostalo­ja kan­nat­taisi (kaukoläm­pöalueel­lakin?) siirtää maaläm­pöön, vaik­ka se lisää pri­maariener­gian tarvetta.

Sotkua ei syn­ty­isi, jos EU lask­isi päästöoikeuk­sia liik­keelle niin vähän, että niiden hin­nat nousi­si­vat riit­tävän korkeik­si, eikä mitään eril­lisiä vero­ja tarvittaisi.

======

Ener­giaval­tainen teol­lisu­us urput­taa, että ener­giaveron koro­tus vie niiltä kan­nat­tavu­ut­ta. Anteek­si, mut­ta kor­vat heilu­vat.  Ener­giavero­jen koro­tus ei lisää niiden kus­tan­nuk­sia lainkaan. Verossa on leikkuri, jon­ka mukaan ene4rgiaverot palaute­taan, jos ne ylit­tävät 3,5 pros­ent­tia liike­vai­h­dos­ta. Kun tuo raja pysyy euromääräis­es­ti ennal­laan, se tulee vas­taan påienem­mil­lä ener­giamääril­lä, jos vero nousee.

Lob­barei­den pitäisi lukea sil­loin täl­löin ker­ra­ta Pekka ja susi