Puheenvuoro tarkastuskertomuksesta

Puheen­vuoro valtuustossa

Suh­den­naon­gel­ma vai kestävyysvaje?

Onko Helsin­gin talouden heikken­e­misessä kyse suh­dan­neon­gel­mas­ta, kuten sodem-ryh­män  puheen­jo­hta­ja Jor­ma Bergholm on sanonut vai pidem­piaikaises­ta kestävyys­va­jeesta, kuten oikeal­ta on san­ot­tu? Bergholm voi olla oike­as­sa, mut­ta kan­nat­taa silti suh­tau­tua tähän kuin pysyvään kestävyys­va­jeeseen, kos­ka niin menetellen voimme saa­da rahoillemme parem­paa vastinetta.

Ener­gialaitos

Taloutemme on täysin ener­gialaitok­sen 300 miljoo­nan euron voit­to­jen varas­sa. Pelkään, että tämä tulee vähen­emään ja paljon. En hyväksy laskel­maa, jon­ka mukaan ener­gialaitok­sen edessä ole­va yhtiöit­tämi­nen ja sitä kaut­ta jou­tu­mi­nen verolle mak­saisi meille 50 miljoon­aa euroa, kos­ka aina­han me voimme yhtiöit­tää sen niin raskaal­la taseel­la, ettei se tuo­ta voit­toa lainkaan, mut­ta mak­saa kaupungille paljonkorkoa.

Huolestut­tavaa on kaupung­in­jo­hta­jan mainit­se­ma ener­giaveroratkaisu, joka keskit­tyy verot­ta­maan aivan epäoikeu­den­mukaises­ti sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa. Tässä ei ole ohjaamisen kannal­ta mitään järkeä.

Hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tämi­nen tulee vähen­tämään ener­gialaitok­sen voit­to­ja. Voidaan kysyä, ovatko päätök­semme asi­as­sa lop­pu­un saak­ka harkit­tu­ja. Eikö riit­täisi tavoit­teek­si, että hiilid­iok­sidipäästöt vähenevät. Mik­si siihen pitää lisätä uusi­u­tu­vien ener­gialähtei­den lisääntyminen.

Mik­si meil­lä kaik­ki on niin kallista?

Mei­dän pitäisi tutkia paljon enem­män sitä, mik­si palve­lu­tuotan­tomme on niin paljon kalli­im­paa kuin muual­la maas­sa. On perustelu­ja sille, että Helsingis­sä panos­te­taan opetuk­seen enem­män kuin muual­la, mut­ta mik­si oppimis­tu­lok­set eivät ole mui­ta parem­pia? Onhan meil­lä aika paljon koulutet­tu­jen van­hempi­en lap­sia kouluis­samme. Mik­si meil­lä ter­vey­den­huoltomenot ovat tarve­vakioitu­na 25 pros­ent­tia korkeam­mat kuin Lahdessa? Ovatko kaik­ki muut kun­nat väärässä, kun ne ovat yhdis­täneet sosi­aali- ja ter­veystoimen saman hallinnon alle?

Mittareis­sa voi olla vikaa – miten esimerkik­si sisäiset vuokrat on otet­tu huomioon. Tähän mei­dän oma tutkimus­laitok­semme voisi tuo­da enem­män selvyyttä.

Asun­to­tuotan­toa ei pidä hidastaa

En hyväksy sitä, että säästämme hidas­ta­mal­la asun­to­tuotan­toa ja asun­to­tuotan­toon liit­tyviä investoin­te­ja. Helsingis­sä raken­netaan varsin arvokkaalle maalle. Jos ei le rahaa infra-investoin­te­ja, rahaste­taan raken­nu­soikeud­es­ta enem­män. Tämä tekee Hitas-asumis­es­ta kalli­im­paa, vapaasti hin­noitelta­van asumisen hin­taan se ei edes vaiku­ta (tai vaikut­taa alen­tavasti, ver­rat­tuna siihen, ettei raken­neta lainkaan)Hitas-asukkaallekin on parem­pi saa­da vähän kalli­impi asun­to kuin ei asun­toa lainkaan.

Kru­unuvuoren­ran­nan sil­las­ta ei voi luop­ua, kos­ka alue on suun­nitel­tu ratikan varaan. Luovu­taan mielu­um­min siitä Hert­toniemen 120 miljoo­nan euron eritasoliittymästä.

Hyvät ja huonot veronmaksajat

Mei­dän veropo­h­jamme on heiken­tynyt suh­teessa mui­hin suuri­in kaupunkei­hin. Mei­dän on alet­ta­va puo­lus­tau­tua kil­pailus­sa hyvistä veron­mak­sajista, kos­ka eräät naa­purikun­nista toimi­vat asi­as­sa kovin aggres­si­ivis­es­ti.  Meil­lä on tähän hyvät keinot ja voimme tehdä sen sivistyneesti huono-osaisia sor­ta­mat­ta. Käyt­täkäämme kohtu­ullises­sa määrin sitä vahvu­ut­ta, joka meil­lä on rak­en­tamisen kohteek­si tule­vis­sa sata­mal­ta vapau­tu­vis­sa alueissa.

Ongel­mana ovat myös huonot veron­mak­sa­jat. Jos voisimme siirtää naa­purikun­ti­in kolme pros­ent­tia kaupunkimme asukkaista, voisimme laskea vero­pros­entin kymme­neen pros­ent­ti­in. Naa­pureil­la se vas­taavasti vähän nousisi. Näin ei tietenkään voi tehdä, mut­ta vähän näyt­tää siltä, että jotkin naa­pureis­tamme kuitenkin yrit­tävät. Se, että yksi pros­ent­tiyk­sikkö veroista menee toimeen­tu­lo­tu­keen, on vähän tolku­ton­ta. Tässä asi­as­sa on muutet­ta­va lain­säädän­töä. Täl­lainen negati­ivi­nen kil­pailu kun­tien välil­lä on lopetet­ta­va. Joko val­tio ottaa paljon nyky­istä suurem­man taloudel­lisen vas­tu­un kalli­ista asukkaista, tai nämä menot tasa­taan kaupunkiseudun kun­tien kesken.