Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.6.2010

Lausun­to Kes­ki-Pasi­lan rat­api­ha-alueen suunnitelmista

Auto­jen rah­taami­nen pika­ju­ni­in lop­puu yhdel­lä Suomen arvokkaim­mista alueista Töölön­lahdel­la ja siir­tyy Pasi­laan. Helsin­gin lausun­nos­sa vas­tuste­taan sitä, että sieltä las­tat­taisi­in juni­in myös pohjoiseen myytäväk­si rah­dat­tavia uusia auto­ja. En ymmär­rä, mis­tä moinen aja­tuskin on tul­lut mieleen, mut­ta jos VR on käyt­tänyt Töölön­lahtea auto-pika­ju­na-toim­intaan, siltä voi odot­taa mitä hyvän­sä. Itse suun­nitel­mas­ta ei saa mitän selvää ilman kun­non kuvia.

Lausun­to Uuden­maan raken­nemalleista 2035

Uudelle­maalle yritetään ahtaa 430 000 uut­ta asukas­ta, siis suurin piirtein Pohjois-Kar­jalan ja Pohjois-Savon asukkaat. Tätä varten on tehty mie­lenki­in­toinen tarkastelu yhdyskun­tarak­en­teen vai­h­toe­hdoista. Näistä min­un on pitkään pitänyt rapor­toi­da tälle pal­stalle, mut­ta aikaa ei ole ollut, eikä ole nytkään. Helsin­ki aset­tuu kan­nat­ta­maan raskaim­min keskit­tävää mallia eli asu­tuk­sen keskit­tämistä nyky­is­ten tai päätet­ty­jen rato­jen var­relle +  Öster­sun­domi­in. Niin san­ot­tu lyhyi­den uusien rato­jen malli on mielestäni myös hark­it­semisen arvoinen.

Lausun­nos­sa valite­taan myös, ettei Malmin lento­kent­tää ole sijoitet­tu mihinkään. Hei haloo! Tämä ei ole kaa­va vaan rakennetarkastelu.

Malmin lento­kent­tä muuten kan­nat­taa sijoit­taa Kärkölään.

Nuot­taniemen virkistysaluekaava

Tämä jäi pöy­dälle sen selvit­tämisek­si, voiko kaupun­ki kaavoit­taa omien huviloiden­sa tont­te­ja rantaan, kun ei sal­li sitä yksi­ty­isillekään. Kat­so­taan mitä lau­takun­ta päät­tää. Myös yksi­tyiset suo­jel­lut huvi­lat ovat saa­neet säi­lyt­tää rantaan ulot­tuvat pihansa.

Saukon­lai­turin kaava

Tänne tulee 3000 asukas­ta. Vas­taa lau­takun­nan tavoit­teista neljä­sosaa eli riit­tää kolmek­si kuukaudek­si. Pysäköin­nistä tul­laan kinaa­maan. Kun se on nyt suun­nitel­tu niin, että on fyy­sis­es­ti mah­dol­lista erot­taa autopaikan hin­ta asun­non hin­nas­ta, normin pitäisi olla mah­dol­lis­ta­va mut­ta ei pakot­ta­va. Kuka mak­saa ne paikat, joi­ta kukaan ei halua ostaa?

Telakkaran­nan suunnitteluperiaatteet

Van­ho­ja teol­lisu­us­toimin­nas­ta vapau­tu­via tilo­ja suo­jel­laan ja ote­taan eri­laiseen kult­tuuri- ja tapah­tu­makäyt­töön. Kuu­lostaa hyvältä. Toteu­tus ratkaisee, ei kaa­va. Uut­ta asuinalaa tulee 20 000 neliötä, mikä vas­taa kah­den viikon tavoitetta.

Vallilan­laak­son joukkoliikennekatu

Fenix-lin­tu on taas nous­sut tuhkas­ta. Tämä katuy­hteys olisi joukkoli­iken­teelle erit­täin hyvä, mut­ta puis­tolle erit­täin huono. Päätök­sen­tekokult­tuurimme ongelmista ker­too, ettei joukkoli­iken­teen hyödy­istä ole mitään määräl­listä arvio­ta. Kymme­nen miljoo­nan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set on kyl­lä luetel­tu sadan tuhan­nen euron tarkku­udel­la. Jos joukkoli­iken­teen hyödyt olisi las­ket­tu, ne mak­saisi­vat tuon 10 miljoon­aa hyvin nopeasti. (Terkku­ja esittelijälle)

Siir­to­la­pu­u­tarhan val­i­tuk­set häir­iötä eivät riitä. Jos pan­naan vas­takkain siir­to­la­pu­u­tarha­ton­tin onnekkaat omis­ta­jat ja kymmenet tuhan­net bus­si­matkus­ta­jat, bus­si­matkus­ta­jien edut voit­ta­vat 10–1. Siir­to­la­pu­u­tarhaväkeä tyyn­nytel­lään Hämeen­tien melu­aidal­la niin että hei­dän tilanteen­sa itse asi­as­sa para­nee. Todel­li­nen ongel­ma ovat puis­ton muut käyt­täjät, joiden tilanne heikke­nee, ja se kään­tää hel­posti argu­men­tit joukkoli­iken­nekat­ua vas­taan. Ei se kohtu­ut­toman paljon heikkene, mut­ta kun tuo alue on niin vah­vasti liiken­teen vaivaa­ma, puis­to olisi hyvä säästää.

Eräs ongel­ma on, että jos raken­netaan bus­sikatu, sinne tun­kee auto­ja. Olen aika vaku­ut­tunut, että tästä on päästävis­sä sopim,ukseen. Ratkaisu ovat hyd­lauliset tol­pat, jot­ka laskeu­tu­vat alas bussin läh­estyessä, mut­ta estävät muun liiken­teen. Näi­den toim­inta­pe­ri­aatet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa tästä.

Vallilan­laak­soon on hyväksyt­ty ratik­ka ja se sinne pitäisi saadakin.  Siihen minäkin olen valmis. On kuitenkin myön­net­tävä, etteivät joukkoli­iken­nekadun hyödyt tyh­jene tuo­hon ratikkayhteyteen.

Päätök­sen­teon his­to­ria tässä asi­as­sa on ollut niin vai­heikas, että tun­teet ovat ehti­neet nous­ta. Se saa joukkoli­iken­teen hai­tat tun­tu­maan vielä isom­mil­ta kuin ne objek­ti­ivis­es­ti ovat. Har­mi kuitenkin on juuri niin suuri mik­si se koetaan.

Itäkeskuk­seen City-Market

City-Mar­ketille kaavoite­taan lisää myymäläalaa 4,5 hehtaaria. Kun vas­tus­taa kau­pan siir­tymistä kehätei­den tun­tu­maan, ei voi vas­tus­taa niitä metropy­säkin luona. Est­teet­tis­eswtä lop­putu­lok­ses­ta tietäisi meiel­lään vähän enem­män. Pris­ma on kauhea.

Senaat­in­torin ratikkajärjestely

Kaupungilta lop­pui­v­at rahat, joten ratik­ka jatkaa Katari­inankatu pitkin. Jostain syys­tä kiskot kuitenkin siir­retään sen keskelle.