Helsingin taloustilanne, päätöksenteko ja Päijät-Häme

En kom­men­toi täl­lä sivus­tol­la Päi­jät-Hämeen kun­tali­itoshanket­ta, mut­ta sen anta­man opetuk­sen turvin halu­an kom­men­toi­da Helsin­gin surkeaa talousti­lan­net­ta ja mah­dol­lista kun­tali­itos­ta Van­taan kanssa.

Helsin­ki näyt­tää käyt­tävän rahaa ter­vey­den­huoltoon asukas­ta kohden noin 20 pros­ent­tia enem­män kuin Lahti. Tämä tieto sil­lä varauk­sel­la, että liik­keel­lä on kovin eri­laisia tilas­toin­ti­tapo­ja, enkä ole var­ma, että min­ul­la on edessäni ver­tailukelpoiset luvut Jos tuo 20 % pitää paikkansa, se on noin 400 euroa asukas­ta kohden eli 200 miljoon­aa euroa. Saa­vatko helsinkiläiset noin paljon parem­paa hoitoa? Vai olem­meko me vain huonompia?

Senkin olen selvi­tystyössä havain­nut, että kun­nan tilanteeseen vaikut­taa huo­mat­ta­van paljon se, mil­lainen johto sil­lä on. Hyvä kun­nan­jo­hta­ja on vält­tämät­tömyys men­estyvälle kun­nalle, mut­ta tämän lisäk­si tarvi­taan järkevät ja kiihkot­tomat luottamushenkilöt.

Organ­isaa­tion työn­jako on äärim­mäisen tärkeä. Ammat­ti­jo­hdon on voita­va päät­tää asioista, jot­ka vaa­ti­vat ammatil­lista osaamista ja luot­ta­mus­mi­esten siitä, mis­sä on kysymys tah­tomis­es­ta eikä taita­mis­es­ta. Huonos­ti käy, jos luot­ta­mushenkilöt alka­vat puut­tua oper­ati­iviseen johtamiseen ja väärin ovat asi­at, jos virkamiesjo­hto alkaa vetää poli­it­tisia linjanvetoja.

Olen Päi­jät-Hämeessä tutus­tunut paljon Helsinkiä parem­min johdet­tui­hin kun­ti­in. Helsin­gin tapa rekry­toi­da kaupung­in­jo­hta­jat ja apu­laiskaupung­in­jo­hta­jat val­tu­us­tos­ta (oman­takeinen pormes­tari­malli!) ei ole hyvä, vaik­ka nykyi­nen kaupung­in­jo­hta­ja onkin parem­mas­ta päästä. Vielä huonom­min on jär­jestet­ty työn­jako luot­ta­mus­miesjo­hdon ja oper­ati­ivisen johdon välil­lä. Luot­ta­mus­miesjo­h­dos­ta ei ole valvo­maan oper­ati­ivista johtoa, mut­ta sen asioi­hin se pystyy kyl­lä jatku­vasti sotkeutumaan.

Virkamieshallinnos­sakaan ei kaik­ki ole hyvä. Jus­si Pajunen lakkaut­ti ansiokkaasti poli­it­tis­ten lääni­tys­ten jär­jestelmän, mut­ta sen pitkä var­jo ulot­tuu ajal­lis­es­ti kauas. Poli­it­tiset lääni­tyk­set vaa­ti­vat tas­a­puolisu­ut­ta ja tas­a­puolisu­us saati­in aikaan vain perus­ta­mal­la lisää virko­ja. Helsingillä on kovin moni­por­tainen hallinto samal­la, kun Helsinkiä ei oikeas­t­aan hal­li­ta strate­gises­sa mielessä lainkaan. Vaik­ka arvostan kaupung­in­jo­hta­jaa, eivät nämä jäykki­in neliömetri­tavoit­teisi­in sido­tut säästöke­ho­tuk­set ole hyvää hallintoa. Jos halu­taan aset­taa jäykkiä säästönorme­ja, kaik­ista tar­jol­la ole­vista mittareista raha on puut­teis­taan huoli­mat­ta yhteismitallisin.

Kun parhaat paikat menivät poli­it­tis­ten perustei­den mukaan kenelle hyvän­sä, ei niille toisek­si parhaille paikoillekaan kan­nat­tanut huip­pukyky­jen hakeu­tua, kos­ka eten­e­mistie oli tukossa.

On maapoli­it­tista kyvyt­tömyyt­tä, jos uusien asuinaluei­den varustelua joudu­taan viivyt­tämään rahan­pu­ut­teesta. Helsingillä on käsis­sään niin arvokas­ta maa­ta, että sen rak­en­tamisen pitäisi tuot­taa yli­jäämää. On sovit­ta­va keinoista, joil­la kaavoitushyö­ty ohjataan alueen vaa­tivi­in investoin­tei­hin – siis ennen kaikkea, sovit­ta­va keinoista, joil­la kaavoitushyö­ty saadaan kun­nalle. Aluer­ak­en­tamis­sopimuk­setkin voitaisi­in etsiä his­to­ri­an kel­lar­ista ja pyyhk­iä niistä pölyt pois.

Helsin­gin talous ei ole nyt siinä kun­nos­sa, että kaupun­ki kykenisi otta­maan Van­taan noin vain vas­taan. Se pitäisi silti tehdä. Alkaa tul­la kiire, sil­lä kun­tali­itos­ta ei pitäisi toteut­taa ruti­ini­no­maise­na Van­taan sulaut­tamise­na Helsin­gin kankeaan hallintoon. Samas­sa yhtey­dessä Helsin­gin hallinto pitäisi rak­en­taa uudestaan.

Helsin­ki ja Van­taa eivät ole pyytäneet val­tion aset­ta­maa kun­ta­jako­selvit­täjää, vaan hoita­vat asi­at omi voimin. Tässä on se huono puoli, että kun työryh­mät koos­t­u­vat luot­ta­mus­miehistä (ja virkamiehistä) ne ovat samal­la van­han hallinnon edus­ta­jia. Menetetään kun­tali­itok­seen liit­tyvä mah­dol­lisu­us puhdis­taa pöytä ja miet­tiä kaik­ki uud­estaan. Helsin­gin ja Van­taan liitos on läh­es vält­tämätön. Helsingillä on siihen todel­lisu­udessa varaa, kun­han Helsin­ki oppii keven­tämään hallintoaan, tuot­ta­maan palve­lut jous­tavam­min, luop­umaan hyv­in­voin­nin kannal­ta tehot­tomas­ta rahankäytöstä ja rahas­ta­maan maapoli­ti­ikalla enemmän.

====

Kolme vuot­ta sit­ten Min­sk Mazowiec­ki, Puola