Rahamarkkinoiden sääntely

Viimeaikaiset koke­muk­set ovat osoit­ta­neet, että rahamark­knoil­la pitää valvoa paljon enem­män moral hasar­dia. Ongel­ma jakau­tuu kah­tia, vaik­ka puoliskot on viimeaikaises­sa keskustelus­sa sekoitet­tu iloisesti.

1)      Val­tioiden ylivelka­an­tu­mi­nen luot­taen siihen, että joku tulee ja pelas­taa. Ilmiölle on muuten koti­mainen vas­tine kuntasektorilla.

2)      Jät­tiriskien otta­mi­nen markki­noil­la tyyli­in, heit­etään kru­u­naa ja klaavaa. Jos tulee klaa­va, voitan mil­jardin, jos tulee kru­u­na, en häviä mil­jar­dia. Joku muu häviää, kos­ka min­ul­la ei ole miljardia.

Val­tion laina­pa­perei­den kau­pas­sa nämä kak­si eivät ole kovin pahasti sekoit­tuneet keskenään, kos­ka kovin sek­sikästä speku­laa­tio­ta ei saa kol­men ja neljän pros­entin korko­jen välil­lä. Hyvä saa, jos käyt­tää tärkeää velka­vipua. Pan­naan­pa tämä velka­vipu muistiin.

Vaar­al­lisia ovat rahoi­tus­markki­noil­la syn­tyvät kuplat, joille yhteistä on hyvin kehit­tynei­den ja inno­vati­ivis­ten instru­ment­tien käyt­tö. Niitä nähti­in Yhdys­val­tain roskalaina­markki­noil­la. Tekni­ikat ovat toi­sis­taan poikkeav­ia, mut­ta yhteistä niis­sä on, että pankit ja rahoi­tus­laitok­set luo­vat lainaekspan­si­ol­la rahaa. Rahan luomi­nen kan­nat­taa, kos­ka siitä saa korkoa.

Tämän rahan luomisen inno­vati­ivisil­la instru­menteil­la halu­aisin éstää tiuken­ta­mal­la vakavaraisu­ussään­töjä. Tämän on pelät­ty johta­van lamaan, kos­ka jos pankki­jär­jestelmä ei voi luo­da rahaa, rahaa on liik­keel­lä liian vähän.

Rahaa on liik­keel­lä tarkalleen oikea määrä, jos keskus­pank­ki luo tarpeek­si rahaa. Keskus­pankki­ra­han korko menee keskus­pankkien kaut­ta val­ti­olle. Se on oikeampi osoite kuin se, että rahan luomis­es­ta koron saa joku ilman varsi­naista ansio­ta. Tämä tek­isi pankki­toimin­nas­ta tietysti tyl­sää. Samal­la se vapaut­taisi sato­ja tuhan­sia lah­jakkai­ta nuo­ria (pääasi­as­sa miehiä) johonkin tuot­tavaan toimintaan.

Pankki­toimin­nas­sa tuot­tavaa on resurssien allokoin­ti. Siis sen selvit­tämi­nen, mikä yri­tys ansait­see rahoituk­sen.  Nämä inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit eivät tuo­ta kansan­taloudel­lis­es­ti mitään. Ne vain yksi­ty­istävät keskus­pankkien korko­tuo­tot siinä mis­sä keskus­pankin sete­liv­aras­toon mur­tau­tunut mur­to­varas yksi­ty­istää pankin varallisuutta.

Muis­ti­in jäi se velka­vivul­la riskiä otta­va speku­loi­ja. Riskin on joskus toteudut­ta­va. Velka­vipua vas­taan riit­tää se, että pulaan joutunut maa ei mak­sa korko­ja, vaik­ka pääo­ma pelaste­taankin yhdessä. Sil­loin riskinot­ta­jaa ei lain­oite­ta yhtä kevyesti kuin nyt.

=====

Kolme vuot­ta sit­ten Pan­evezys, Liettua