Rahamarkkinoiden sääntely

Vii­me­ai­kai­set koke­muk­set ovat osoit­ta­neet, että raha­markk­noil­la pitää val­voa pal­jon enem­män moral hasar­dia. Ongel­ma jakau­tuu kah­tia, vaik­ka puo­lis­kot on vii­me­ai­kai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa sekoi­tet­tu iloisesti.

1)      Val­tioi­den yli­vel­kaan­tu­mi­nen luot­taen sii­hen, että joku tulee ja pelas­taa. Ilmiöl­le on muu­ten koti­mai­nen vas­ti­ne kuntasektorilla.

2)      Jät­ti­ris­kien otta­mi­nen mark­ki­noil­la tyy­liin, hei­te­tään kruu­naa ja klaa­vaa. Jos tulee klaa­va, voi­tan mil­jar­din, jos tulee kruu­na, en häviä mil­jar­dia. Joku muu hävi­ää, kos­ka minul­la ei ole miljardia.

Val­tion lai­na­pa­pe­rei­den kau­pas­sa nämä kak­si eivät ole kovin pahas­ti sekoit­tu­neet kes­ke­nään, kos­ka kovin sek­si­käs­tä spe­ku­laa­tio­ta ei saa kol­men ja nel­jän pro­sen­tin kor­ko­jen välil­lä. Hyvä saa, jos käyt­tää tär­ke­ää vel­ka­vi­pua. Pan­naan­pa tämä vel­ka­vi­pu muistiin.

Vaa­ral­li­sia ovat rahoi­tus­mark­ki­noil­la syn­ty­vät kuplat, joil­le yhteis­tä on hyvin kehit­ty­nei­den ja inno­va­tii­vis­ten instru­ment­tien käyt­tö. Nii­tä näh­tiin Yhdys­val­tain ros­ka­lai­na­mark­ki­noil­la. Tek­nii­kat ovat toi­sis­taan poik­kea­via, mut­ta yhteis­tä niis­sä on, että pan­kit ja rahoi­tus­lai­tok­set luo­vat lai­naeks­pan­siol­la rahaa. Rahan luo­mi­nen kan­nat­taa, kos­ka sii­tä saa korkoa.

Tämän rahan luo­mi­sen inno­va­tii­vi­sil­la instru­men­teil­la haluai­sin éstää tiu­ken­ta­mal­la vaka­va­rai­suus­sään­tö­jä. Tämän on pelät­ty joh­ta­van lamaan, kos­ka jos pank­ki­jär­jes­tel­mä ei voi luo­da rahaa, rahaa on liik­keel­lä lii­an vähän.

Rahaa on liik­keel­lä tar­kal­leen oikea mää­rä, jos kes­kus­pank­ki luo tar­peek­si rahaa. Kes­kus­pank­ki­ra­han kor­ko menee kes­kus­pank­kien kaut­ta val­tiol­le. Se on oikeam­pi osoi­te kuin se, että rahan luo­mi­ses­ta koron saa joku ilman var­si­nais­ta ansio­ta. Tämä teki­si pank­ki­toi­min­nas­ta tie­tys­ti tyl­sää. Samal­la se vapaut­tai­si sato­ja tuhan­sia lah­jak­kai­ta nuo­ria (pää­asias­sa mie­hiä) johon­kin tuot­ta­vaan toimintaan.

Pank­ki­toi­min­nas­sa tuot­ta­vaa on resurs­sien allo­koin­ti. Siis sen sel­vit­tä­mi­nen, mikä yri­tys ansait­see rahoi­tuk­sen.  Nämä inno­va­tii­vi­set rahoi­tusin­stru­men­tit eivät tuo­ta kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti mitään. Ne vain yksi­tyis­tä­vät kes­kus­pank­kien kor­ko­tuo­tot sii­nä mis­sä kes­kus­pan­kin sete­li­va­ras­toon mur­tau­tu­nut mur­to­va­ras yksi­tyis­tää pan­kin varallisuutta.

Muis­tiin jäi se vel­ka­vi­vul­la ris­kiä otta­va spe­ku­loi­ja. Ris­kin on jos­kus toteu­dut­ta­va. Vel­ka­vi­pua vas­taan riit­tää se, että pulaan jou­tu­nut maa ei mak­sa kor­ko­ja, vaik­ka pää­oma pelas­te­taan­kin yhdes­sä. Sil­loin ris­ki­not­ta­jaa ei lai­noi­te­ta yhtä kevyes­ti kuin nyt.

=====

Kol­me vuot­ta sit­ten Pane­vezys, Liettua

82 vastausta artikkeliin “Rahamarkkinoiden sääntely”

  1. Lisäi­sin tähän kak­si asiaa. 

    1) ter­veh­ty­mis­tä aut­tai­si, jos elä­ke­ra­han sijoit­ta­mis­sään­tö­jä muu­tet­tai­siin joten­kin. Nyt­hän elä­ke­ra­hal­ta odo­te­taan kor­ke­aa ris­ki­tön­tä tai vähä­ris­kis­tä tuot­toa, mikä on ymmär­tääk­se­ni teo­rian­kin tasol­la vai­keas­ti rat­kais­ta­va. Tämä luo näi­den moni­mut­kais­ten instru­ment­tien mark­ki­nat. USA:n ros­ka­lai­na­krii­si ei itse asias­sa syn­ty­nyt ros­ka­lai­nois­ta vaan sii­tä, että nii­tä liik­kel­le las­ke­neet pan­kit oli­vat anta­neet lupauk­sen lunas­taa lai­nat takai­sin täy­des­tä arvos­taan, mihin niil­lä ei ollut rahaa. Tämä teki niis­tä kui­ten­kin “ris­kit­tö­miä” koh­tei­ta ja sal­lit­tu­ja elä­ke­ra­hal­le, vaik­ka tosia­sias­sa nii­den vakuus- ja lunas­tus­lausek­keet oli­vat vain tah­ro­ja paperilla.
    Jos elä­ke­ra­ha voi­si ottaa avoi­mes­ti ris­kiä, tai sit­ten sen tuot­to-odo­tus­ta rei­vat­tai­siin reip­paas­ti alas­päin, elä­ke­ra­han hou­kut­ta­mi­sek­si ei tar­vit­si­si kek­siä ihmeel­li­siä, ris­kin naa­mioi­via instrumentteja.
    Jos näil­le instru­men­teil­le ei ole lain­sää­dän­nöl­lä luo­tua kysyn­tää, nii­tä teh­dään luon­tai­ses­ti vähem­män, mikä ei tie­ten­kään pois­ta täy­sin sään­te­lyn ja val­von­nan tar­vet­ta, mut­ta vähen­tää motii­via kupruihin. 

    2) Val­vo­taan tar­kem­min kaik­kia sel­lai­sia instru­ment­te­ja, jot­ka väit­tä­vät nii­den sisäl­tä­vän ris­kiä vähen­tä­viä meka­nis­me­ja. Val­tao­sa näis­tä on täy­sin kun­nial­li­sia ja sitou­muk­set pitä­viä, mut­ta sekaan mah­tuu hum­puu­kia­kin, jos­sa ris­kin rajoit­ta­mi­nen tai vähen­tä­mi­nen ei toi­mi sys­tee­mi­häi­riö­ti­lan­tees­sa, jos­sa kaik­ki halua­vat hyö­dyn­tää näi­tä ele­ment­te­jä saman­ai­kai­ses­ti. Täl­lai­set instru­men­tit voi­tai­siin var­sin huo­le­ti kiel­tää, sil­lä nii­den hin­nas­sa mak­se­taan vakuu­tus­tur­vas­ta, jota ei käy­tän­nös­sä kui­ten­kaan saada.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Soi­nin­vaa­ra: “Vaa­ral­li­sia ovat rahoi­tus­mark­ki­noil­la syn­ty­vät kuplat,”

    Ovat tosi­aan, mut­ta voi­ko niil­tä vält­tyä. Rahan ansait­se­mi­seen sijoit­ta­jan kan­nal­ta liit­tyy aina ris­ki. Kuplat joh­tu­vat ris­ki­not­ta­jien uskos­ta tulevaisuuteen.

    Mut­ta toi­saal­ta, ilman näi­tä ris­ki­not­ta­jia, me oli­sim­me kaik­ki köy­hiä ja onnet­to­mia. Ilman tule­vai­suu­den uskoa talou­del­le käy vie­lä pal­jon huo­nom­min. Kuka taas voi sanoa, että mil­loin posi­tii­vi­set odo­tuk­set ovat­kin kat­teet­to­mia? Niin­pä, ei kukaan.

    Point­ti­na on siis, että ris­kin otto ruok­kii talout­ta, eikä sitä kan­nat­tai­si lii­kaa suitsia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ei hul­lum­min pää­tel­ty. Lisää tuo­hon vie­lä “kun­ta­pan­kit talou­del­li­sen demo­kra­tian var­mis­ta­ji­na” ja “perus­tu­lo kes­kus­pan­kin korot­to­man rahan oikeu­den­mu­kai­se­na jake­lu­ka­na­va­na” niin pää­set Suo­men Talous­de­mo­kraat­ti­sen Puo­lu­een edus­kun­taeh­dok­kaak­si Uusik­sen ohella.

    FB ryh­mä: “Pal­jas­te­taan Rahan Val­he” kiit­tää tästä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Tämän rahan luo­mi­sen inno­va­tii­vi­sil­la instru­men­teil­la haluai­sin éstää tiu­ken­ta­mal­la vaka­va­rai­suus­sään­tö­jä. Tämän on pelät­ty joh­ta­van lamaan, kos­ka jos pank­ki­jär­jes­tel­mä ei voi luo­da rahaa, rahaa on liik­keel­lä lii­an vähän.

    Rahaa on liik­keel­lä tar­kal­leen oikea mää­rä, jos kes­kus­pank­ki luo tar­peek­si rahaa. Kes­kus­pank­ki­ra­han kor­ko menee kes­kus­pank­kien kaut­ta val­tiol­le. Se on oikeam­pi osoi­te kuin se, että rahan luo­mi­ses­ta koron saa joku ilman var­si­nais­ta ansio­ta. Tämä teki­si pank­ki­toi­min­nas­ta tie­tys­ti tylsää.

    Hie­noa, että joku polii­ti­kois­tam­me on ymmär­tä­nyt koko hom­man jujun.
    Pan­kit lisää­vät joka vuo­si rahan (velan) mää­rää noin 11%. Tämä aiheut­taa noin 2–3% inflaa­tion. Otap­pa sel­vää pal­jon­ko rahaa on suo­mes­sa ja pal­jon­ko val­tio sai­si tulo­ja jos se loi­si yksin kai­ken uuden rahan.
    Tule takai­sin val­ta­kun­nan poli­tiik­kaan. Suo­mi tar­vit­see sinunlaisiasi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Jos pank­kien vaka­va­rai­suus­sään­tö­jä tiu­ken­ne­taan, se pakot­taa pank­ke­ja hank­ki­maan tasei­siin­sa lisää omaa pää­omaa. Sen jäl­keen pan­kit voi­vat myön­tää aivan yhtä pal­jon lai­naa talous­e­lä­män rat­tai­den pyö­rit­tä­mi­seen kuin nyt­kin, mut­ta veron­mak­sa­jien ris­ki on pienempi.

    Mut­ta tie­ten­kin, jos suu­rem­man oman pää­oman tar­peen vuok­si pank­kien vivu­tus jää pie­nem­mäk­si, niin pank­kii­rit eivät tie­naa yhtä mehe­viä bonuk­sia kuin tähä­nas­ti. Joten sii­nä hyvä syy lait­taa lob­ba­rit pelo­te­le­maan polii­tik­ko­ja lamal­la. Mut­ta ei nii­tä lob­ba­rei­ta aina kan­na­ta uskoa.

    Ja jos yksi­tyi­sil­tä ei löy­dy riit­tä­viä omia pää­omia pan­keil­le, niin voi­han val­tiot sijoit­taa pank­kien osak­kei­siin uusis­sa osa­kean­neis­sa. Sil­loin veron­mak­sa­jat saa­vat ris­kien­sä vas­ti­neik­si tuot­to­ja. Mut­ta sehän oli­si Katai­sel­le ja pank­kii­reil­le sitä kau­his­tut­ta­vaa sosia­li­soin­tia. Sen estä­mi­sek­si pank­kii­rien kan­nat­taa rahoit­taa sopi­via puolueita. 

    Näin­hän tätä peliä käy­dään ja epäi­len­pä, että sik­si sään­nös­ten kiris­tä­mis­toi­mia ei juu­ri­kaan tul­la toteut­ta­maan. Kas kun ham­paat­to­mat val­lan­hi­moi­set vih­reät­kään tus­kin täs­tä asias­ta eivät tee mitään hallituskysymystä. 

    Näin ollen vii­saim­pien kan­nat­taa edel­leen suun­nis­taa inn­no­va­tii­vi­sik­si pank­kii­reik­si tie­naa­maan iso­ja öky­bo­nuk­sia. Kyl­lä nii­tä spe­ku­loin­nin koh­tei­ta ja uusia kuplia, jota voi pai­su­tel­la, löy­tyy yhä kas­va­val­le pank­kii­ri­jou­kol­le tulevaisuudessakin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Bis­nek­seen kuu­luu oleel­li­se­na ris­ki, tun­ne ja mie­li­ku­va. Mitään suur­ta logiik­kaa sii­nä ei ole. Talous­op­pi­neet kes­kus­te­le­vat etu­pääs­sä men­nees­tä, suur­ta suun­ni­tel­maa tule­vai­suu­teen ei voi olla. Elä­mä on psy­ko­lo­gi­aa, ihmi­set käyt­täy­ty­vät niin­kuin käyt­täy­ty­vät, pääl­li­mäi­se­nä on aina ahneus ja hengissäpysyminen.

    Kan­san suu­ri enem­mis­tö ei voi ymmär­tää Krei­kan tapaus­ta, kun sitä ei ymmär­rä kukaan talous­ne­ro­kaan. Tai ymmär­tää joku sel­lai­nen talous­ne­ro, joka osaa pelin polii­tii­kan. Kun aurin­ko nousee Tokios­sa, maa­il­man kaup­pa­rat­sut istu­vat pörs­si­pää­tei­den­sä ääreen alka­vat loput­to­man rahan ja pape­rei­den osta­mi­sen ja myymisen.

    Jos­kus tun­tuu sil­tä, että kaup­pa­tie­de ja teo­lo­gia eivät kovin kau­as poik­kea toi­sis­taan. Molem­mat perus­tu­vat uskoon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Jos elä­ke­ra­ha voi­si ottaa avoi­mes­ti ris­kiä, tai sit­ten sen tuot­to-odo­tus­ta rei­vat­tai­siin reip­paas­ti alas­päin, elä­ke­ra­han hou­kut­ta­mi­sek­si ei tar­vit­si­si kek­siä ihmeel­li­siä, ris­kin naa­mioi­via instrumentteja.”

    Unoh­dat sen tosi­asian, että ris­kin­ot­to tar­koit­taa myös ris­kin toe­tu­tu­mis­ta ja sitä kaut­ta tuot­to alenee.
    Mut­ta suu­res­sa volyy­mis­sa tap­piot ja tuo­tot eivät jakan­nu tasan vaan syn­tyy kol­me elä­ke­läis­ten jouk­koa: Häviä­jät, voit­ta­jat ja ne joil­le käy juu­ri miten­kään nykyi­seen verrattuna.

    Ris­kin otta­mi­nen tar­koit­taa todel­la sitä, että se jos­kus toteutuu.
    Hyvä esi­merk­ki on , kun aura­taan tele­kaa­pe­lei­ta tien var­teen- Ris­ki ‚että tie­lai­tok­sen työn­te­ki­jä hak­kaa kaa­pe­lin irti­poik­ki lii­ken­ne­merk­kiä pys­tyt­täes­sä on pie­ni, mut­ta kun töi­tä teh­dään riit­tä­väs­ti ja aikaa kuluu niin ris­ki on toteu­tu­nut monen mon­ta kertaa.
    Vaik­ka ris­ki on olematon

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Val­tion lai­na­pa­pe­rei­den kau­pas­sa nämä kak­si eivät ole kovin pahas­ti sekoit­tu­neet kes­ke­nään, kos­ka kovin sek­si­käs­tä spe­ku­laa­tio­ta ei saa kol­men ja nel­jän pro­sen­tin kor­ko­jen välillä.

    Unoh­dit joh­dan­nai­set. Olen aika var­ma, että Krei­kan luot­to­joh­dan­nai­sil­la on käy­ty ja käy­dään aktii­vis­ta kaup­paa ilman var­si­nais­ta velkavipua.

    Lisäk­si “sek­si­käs­tä” spe­ku­laa­tio­ta teh­dään huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­mil­lä tuot­toe­roil­la kuin 1 pro­sent­tiyk­sik­kö, ja ennen kaik­kea sitä teke­vät huo­not sijoit­ta­jat. Ks. min­kä tahan­sa kivi­jal­ka­pan­kin raha­mark­ki­na­ra­has­ton tuot­to­ke­hi­tys vii­mei­sel­tä muu­ta­mal­ta vuo­del­ta, niin näet tulok­sen kun taval­li­nen tal­laa­ja spe­ku­loi rahas­to­yh­tiön suo­siol­li­sel­la avus­tuk­sel­la muu­ta­mis­ta pro­sen­tin sada­so­sis­ta tuottoerossa.

    Mitä rahoi­tus­sek­to­rin regu­laa­tion kiris­tä­mi­seen tulee, epäi­len että jäl­leen ker­ran men­nään ns. taka­puo­li edel­lä puuhun.

    Näh­däk­se­ni ongle­ma ei ole, että rahoi­tus­sek­to­ri oli­si yksi­näi­se­nä saa­rek­kee­na lii­an vivu­tet­tu, vaan koko yhteis­kun­ta on jon­kin­lai­ses­sa kum­mal­li­ses­sa vel­ka­nar­ko­ma­nias­sa. Jos koti­ta­lou­det ja yri­tyk­set saa­tai­siin pie­nen­tä­mään vel­kaan­tu­mi­sas­tet­taan, rahoi­tus­sek­to­rin koko pie­ne­ni­si väis­tä­mät­tä, sen hyvin­voin­ti muut­tui­si vähem­män kriit­ti­sek­si yhteis­kun­nal­le ja sil­lä oli­si vähem­män lob­baus­voi­maa ja yhteis­kun­nan kan­nal­ta jär­ke­vä regu­laa­tio (mitä se sit­ten onkaan, itse pitäi­sin Bra­si­lian mal­lia hyvä­nä läh­tö­koh­ta­na) oli­si siten hel­pom­pi toteuttaa.

    Ennen kuin kukaan mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­ti ehtii ker­to­maan, että mark­ki­noi­den pitäi­si antaa itse mää­rä­tä vel­kaan­tu­mi­sas­teen­sa ja esit­tä­mä­ni vaa­ti­mus yhteis­kun­nan vel­kaan­tu­mi­sen pie­nen­tä­mi­ses­tä on vaa­ral­lis­ta mark­ki­noi­den toi­min­taan puut­tu­mis­ta, pitää huo­ma­ta yksi asia:

    Nykyi­nen vero­tus- ja lain­sää­dän­tö­käy­tän­tö ei ole täs­sä suh­tees­sa neut­raa­li, vaan suo­sii vah­vas­ti velkaantumista.

    Koti­ta­louk­sien vel­ka on suu­rel­ta osin asun­to­lai­naa. Asun­to­lai­nan vero­vä­hen­nyk­set ja muut omis­tusa­su­mis­ta suo­si­vat sei­kat kan­nus­ta­vat vel­kaan­tu­maan enem­män kuin mitä “vapail­la mark­ki­noil­la” koti­ta­lou­det teki­si­vät. On sel­vää, että koti­ta­louk­sien vel­kaan­tu­mi­sas­tet­ta voi­daan pie­nen­tää yksin­ker­tai­sil­la (mut­ta poliit­ti­ses­ti vai­keil­la) vero­tus­käy­tän­nön muutoksilla.

    Yri­tyk­sien voi­ton­jaos­sa taas vie­raal­le pää­omal­le mak­set­tu tuot­to on mer­kit­tä­väs­ti kevyem­min vero­tet­tua kuin omal­le pää­omal­le mak­set­tu tuot­to. Kun tähän vie­lä lisä­tään osa­keyh­tön rajat­tu epä­sym­met­ri­nen ris­ki, niin ei lie­ne epä­sel­vää, mik­si yri­tyk­set halua­vat vel­kaan­tua. Oma pää­oma on muu­ten­kin yri­tyk­sel­le kal­liim­paa kuin vie­ras pää­oma, mik­si tätä eroa pitää vie­lä vero­tus­tek­ni­ses­ti kasvattaa?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. SOININVAARA ON ITSE EHDOTTANUT TUHOISAA INNOVAATISTA INSTRUMENTTIA, kansalaispalkkaa

    USA:N kupla syn­tyi, kun vähä­osai­sil­le jaet­tiin lai­no­ja (jot­kut­han ne ali­kor­kois­te­tut lai­nat sai­vat SUBPRIME), meni­vät asu­maan vel­ka-asun­toon hal­voil­la koroil­la muu­ta­mak­si vuo­dek­si, mut­ta eivät mak­sa­neet lai­no­jaan takai­sin eivät­kä enää kor­ko­jaan­kaan kun ne nousi­vat SUB ‑korois­ta normaaleiksi.

    Soi­nin­vaa­ran seli­tyk­set inno­va­tii­vi­sis­ta instru­men­teis­ta ovat huul­ten höpi­nää. Soi­nin­vaa­ra on aikai­sem­min tuke­nut vas­tuu­ton­ta rahan­ja­koa vähä­osai­sil­le nimel­lä kansalaispalkka,

    SIINÄ VASTA OLISI INNOVATIIVINEN INSTRUMENTTI jon­ka kaik­kia tuho­ja ei veron­mak­sa­ja osai­si arvata.

    Soi­nin­vaa­ra on kuk­ka­hat­tu­jen — lähin­nä Hesarin
    — ylös­nos­ta­ma tilas­to­ma­te­ma­tii­kan enti­nen ylias­sis­tent­ti, joka mark­ki­noi kansalaispalkkaa.
    Pääs­ty­ään kii­pi­mään lopul­ta minis­te­rik­si, ei mitään kan­sa­lais­palk­ka­ko­kei­lua teh­ty hänen toi­mes­taan, tie­ten­kin peri­aat­teel­la — kyl­lä­hän me, mut­ta kun ne eivät toi­set tue.

    Soi­nin­vaa­ran puheet talous­asiois­ta on toi­sai­kai­sia ole­tuk­sia sii­tä, että jos ihmi­sil­le jae­taan ilmais­ta rahaa, SUBRIME-LAINANA TAI KANSALAISPALKKANA, he muka vie­lä meni­si­vät töi­hin sen jäl­keen mak­sa­maan mar­gi­naa­li­ve­ro­na 70 pro­sent­tia kes­ki­luo­kan tuloista,

    joka tapah­tuu, jos kan­sa­lais­tu­lo teh­täi­siin ja se kerät­täi­siin veroil­la takai­sin keskiluokalta.

    Kan­sa­lais­palk­ka vas­ta oli­si tuhoi­sa inno­va­tii­vi­nen instrumentti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Juhal­le ja muille.
    Kuplat eivät kuu­lu vält­tä­mät­tä talouteen.Riskin otto ei ruo­ki talout­ta, mikä­li ris­ki ote­taan finans­si talou­des­sa, eikä rea­li­ta­lou­des­sa. Finas­si­ta­lous on nyky­ään yli kym­men­ker­tai­nen rea­li­ta­lou­teen ver­rat­tu­na. Suu­ren laman jäl­keen finas­si­mark­ki­nat oli­vat tiu­kas­ti säännösteltyä.
    Pank­kien ris­kin­ot­toa rajoi­tet­tiin voi­mak­kaas­ti. Ammat­ti­lii­tot oli­vat voi­mak­kaim­mil­laan. Tuloe­rot kaven­tui­vat lähes joka maas­sa ja sil­ti talous kas­voi noin 2,5% vuo­si­vauh­tia. Seit­se­män­kym­men­tä­lu­vun puo­li­vä­lis­sä aloi­tet­tiin raha­mark­ki­noi­den vapau­tus ja ensim­mäis­tä krii­siä ei tar­vin­nut odot­taa kuin kah­dek­san­kym­men­tä­lu­vun alkuun. Sitä ennen oltiin elet­ty lähes 50 vuot­ta ilman rahoi­tus­mark­ki­noi­den krii­siä. Finas­si­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen piti lisä­tä talous­kas­vua, mut­ta päin­vas­toin kävi. Talous­kas­vu las­ki vapaut­ta­mi­sen jäl­keen noin yhteen prosenttiin.

    Kat­so­kaa A‑studio alkaa 5 minuu­tin koh­dal­ta ja lop­puu 11 minuu­tin paikkella

    http://areena.yle.fi/video/976455

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Var­sin­kin Yhdys­val­tain tilan­net­ta tar­kas­tel­les­sa ana­lyy­si on aivan lii­an klii­ni­nen, jos mukaan ei ote­ta suo­ra­nai­sen rikol­li­suu­den ongel­maa. Täs­tä on kir­joit­ta­nut pal­jon Wil­liam K. Black, joka oli nos­ta­mas­sa tukut­tain syyt­tei­tä ns. Savings&Loans ‑krii­sin jäl­ki­pyy­kin yhtey­des­sä. Blac­kin kri­tiik­ki koh­dis­tuu täs­sä pal­jol­ti uusklas­si­sen talous­tie­teen täy­sin riit­tä­mät­tö­mään “moral hazard” ‑käsi­tyk­seen.

    Ks. esim. http://www.networkideas.org/feathm/may2006/William_K_Black.pdf

    Neo-clas­sical eco­no­mics’ unders­tan­ding of fraud is so weak that its policy presc­rip­tions, if adop­ted whol­ly, pro­duce strongly cri­mi­no­ge­nic envi­ron­ments that cause waves of cont­rol fraud. Neo-clas­sical policies simul­ta­neous­ly make cont­rol fraud easier and more luc­ra­ti­ve, dra­ma­tical­ly reduce the risk of detec­tion and pro­secu­tion by maxi­mizing ‘sys­tems capaci­ty’ problems, and encou­ra­ge cri­me by making it easier for frauds­ters to ‘neut­ra­lize’ the social and psyc­ho­lo­gical con­straints against deceit and fraud.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Yhtei­nen nimit­tä­jä vii­me vuo­sien krii­seil­le (USA, Islan­ti, Kreik­ka jne.) on vel­ka. Myy­dään sel­lais­ta, mitä ei vie­lä omis­te­ta, tai oste­taan jotain, mihin ei tili rii­tä. Aika kau­ka­na ovat itse­näi­syy­den ja oma­va­rai­suu­den hyveet, joi­ta esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain perus­ta­jat kannattivat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Koh­taan 1 rat­kai­su ja luon­nol­li­nen seu­raus on inflaa­tio. Samal­la hoi­tuu jul­kis­ta­lou­den kan­nal­ta ongel­mal­li­set elä­ke­si­tou­muk­sek­set. Ja pie­nen­täes­sään pää­oman tuot­toa inflaa­tio myös pie­nen­tää rahoi­tus­sek­to­ria kuten tcrown minus­ta ihan aihees­ta toivoo.

    Ari Kos­ki­nen ihmet­te­lee että mis­tä se vel­kaan­tu­mi­nen joh­tuu. Itse pidän uskot­ta­vim­pa­na seli­tys­tä että tuot­ta­vuu­den kas­vu ei ole siir­ty­nyt palk­koi­hin, joh­tuen mm. sii­tä että kom­mu­nis­min romah­taes­sa maa­il­man­mark­ki­noil­la kas­voi työ­voi­man tar­jon­ta puo­lel­la mil­jar­dil­la työä­läi­sel­lä. Eli pää­oma­tuo­tot kas­vaa mut­ta kulu­tus ei vas­taa­vas­ti kun pal­kat eivät kas­va, jol­loin rahoi­tus­mark­ki­nat rat­kai­see tämän jaka­mal­la pää­oman kulu­tuk­seen lai­noi­na. Mikä toi­mii ihan hyvin jon­kun aikaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Merklund:

    Soi­nin­vaa­ran puheet talous­asiois­ta on toi­sai­kai­sia ole­tuk­sia sii­tä, että jos ihmi­sil­le jae­taan ilmais­ta rahaa,

    Sem­moi­sia ter­vei­siä sin­ne umpioon että Suo­mes­sa jae­taan ihmi­sil­lä rahaa ilman että he teke­vät mitään sen eteen, tämä ei ole ole­tus vaan tosia­sia. Sitä kut­su­taan sosiaaliturvaksi. 

    Perus­tu­lon ja mui­den vas­taa­vien viri­tys­ten idea on että sen sijaan että mak­set­tai­siin ihmi­sil­le sii­tä että he eivät tee töi­tä, jol­loin ei niin kovin­kaan yllät­täen ihmi­set eivät tee töi­tä, jotain tukea mak­set­tai­siin joka tapauk­ses­sa. Krii­ti­kot taas vas­taa­vat että jon­kin­lai­nen viran­omais­ko­neis­to val­voo että ihmi­set todel­la tar­vit­se­vat tukea, eli ovat esi­mer­kik­si työ­ky­vyt­tö­miä. Tätä kut­su­taan syy­pe­rus­tai­sek­si sosi­aa­li­tur­vak­si. Se uskoo­ko krii­ti­koi­ta riip­puu poh­jim­mil­taan sii­tä kuin­ka pal­jon uskoo hal­lin­to­ko­neis­ton kykyyn erot­taa ne joil­la on hyväk­syt­tä­vä saa­da tukea niis­tä jot­ka vain tees­ken­te­le­vät että heil­lä on sellainen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Soi­nin­vaa­ra on kuk­ka­hat­tu­jen – lähin­nä Hesa­rin — ylös­nos­ta­ma tilas­to­ma­te­ma­tii­kan enti­nen ylias­sis­tent­ti, joka mark­ki­noi kansalaispalkkaa.

    Tämä alkaa ylit­tää jo paro­dian. Alle 150 sanaa pit­käs­sä kom­men­tis­sa esiin­tyy kuusi ker­taa sana kan­sa­lais­palk­ka ja huu­de­taan kol­me ker­taa ISOILLA KIRJAIMILLA, mut­ta min­kään­lais­ta tajua sii­tä, mil­tä suun­nal­ta kan­sa­lais­palk­ka-aja­tus on ideo­lo­gi­ses­ti läh­töi­sin, ei näy.

    Muu­al­la maa­il­mas­sa­han tuo­ta aja­tus­ta nimit­täin pide­tään nime­no­maan kapi­ta­lis­mil­le ja vapail­le mark­ki­noil­le myön­tei­se­nä idea­na, jon­ka omak­su­mi­nen vei­si yhteis­kun­taa nykyis­tä mark­ki­naeh­toi­sem­paan suun­taan. Kan­sa­lais­palk­kaa ovat jul­ki­ses­ti kan­nat­ta­neet muun muas­sa Friedrich von Hayek, Mil­ton Fried­man ja muut vas­taa­vat ajat­te­li­jat, jot­ka Osmo Soi­nin­vaa­raan ver­rat­tu­na lähes­tul­koon pal­vo­vat kapi­ta­lis­mia jon­kin­lai­se­na juma­la­na ja pitä­vät sitä kai­ken mah­dol­li­sen hyvän läh­tee­nä maailmassa.

    Itse asias­sa ensim­mäi­nen var­si­nai­nen kan­san­ta­lous­tie­teen teo­ria­kir­jal­li­suu­des­sa aikoi­naan esi­tet­ty muo­toi­lu koko aja­tuk­sel­le on Fried­ma­nin 1960-luvul­la esit­tä­mä. Poliit­ti­sen vasem­mis­ton ja mui­den kapi­ta­lis­min ideo­lo­gis­ten vas­tus­ta­jien reto­rii­kas­sa hän­tä on yleen­sä pidet­ty mus­tim­man taan­tu­muk­sen edus­ta­ja­na, mil­tei ver­ta juo­va­na hir­viö­nä. Sik­si on mel­ko häkel­lyt­tä­vää kuul­la nyt, että tämä kuva onkin yllät­täen vää­rä: hän oli­kin “kuk­ka­hat­tu”, joka kan­sa­lais­palk­ka-aja­tuk­sen luo­des­saan kehit­ti “vas­tuut­to­man” ja “tuhoi­san”, koko kapi­ta­lis­ti­sen talous­jär­jes­tel­män luhis­tut­ta­maan pyr­ki­vän ajatuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. USA:N kupla syn­tyi, kun vähä­osai­sil­le jaet­tiin lai­no­ja (jot­kut­han ne ali­kor­kois­te­tut lai­nat sai­vat SUBPRIME), meni­vät asu­maan vel­ka-asun­toon hal­voil­la koroil­la muu­ta­mak­si vuo­dek­si, mut­ta eivät mak­sa­neet lai­no­jaan takai­sin eivät­kä enää kor­ko­jaan­kaan kun ne nousi­vat SUB ‑korois­ta normaaleiksi.”

    USA:n kupla ei syn­tynt alhai­sis­ta korois­ta vaan sik­si, että lai­nat voi­tiin myy­dä välit­tö­mäs­ti eteen­päin. Eli lai­nan­myön­tä­jäl­lä ei ollut mitään ris­kiä luo­tot­taa luot­to­kel­vot­to­mia asiakkaita-
    Tätä tehis­ti vie­lä se,että kor­ko oli alhai­nen, tosin vain alussa.
    Ja kun talou­des­sa meni hyvin niin ole­tet­tiin, että köy­him­pien­kin pal­kat nousevat.
    Mut­ta 1999 tilan­ne muut­tui ja medi­aa­ni­palk­ka alkoi­kin las­kea eli köy­him­pien ansiot laskivat.
    Fred­die Mac ja Fan­ny Mae oli­vat Clin­to­nin kau­den luo­muk­sia eli ne osti­vat nuo lai­nat, pake­toi­vat ne ja myi­vät eteenpäin .
    Bus­hin hal­lin­to kek­si, että niil­lä voi pai­ka­ta kan­san­ta­lou­den vajei­ta ja niin­pä myyn­ti ulko­mail­le tehostui.
    Bush arvioi aivan oikein, että häne hal­lin­ton­sa ei jou­du pulaan nii­den vuok­si vaan ne jää­vät seuraajalle

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Nämä glo­baa­lit raha­mark­ki­nat ovat lähes­tul­koon käsit­tä­mät­tö­mät. Koko ajan jos­sa­kin päin maa­il­maa val­ko­pai­tai­set kra­vat­ti­kau­lat yrit­tä­vät näyt­tö­päät­tel­tään arva­ta jotakin.

    Kuten Osmo avauk­ses­saan kir­joit­ti, se pank­ki­toi­min­ta, jos­sa allo­koi­daan reaa­li­ta­lou­den ris­ke­jä ja mah­dol­li­suk­sia, on ter­vet­tä ja sitä kan­san­ta­lous tarvitsee.

    Mut­ta mihin ihmee­seen me (ihmi­set) tar­vit­sem­me vaik­ka­pa euron lyhyek­si myyn­tiä? Tai ros­ka­lai­no­jen paketointia?

    Naii­vi kun olen, ehdot­tai­sin, että Euroo­pan kes­kus­pan­kin ja FEDin yhteis­pää­tök­sel­lä nämä näyt­tö­päät­tei­tään tui­jot­ta­vat finanns­si­ne­rot siir­ret­täi­siin bonuk­si­neen ja vir­tu­aa­li­ra­hoi­neen vaik­ka­pa Hab­bo-hotel­liin teke­mään kaup­paa Yucca-pal­muis­ta ja pläsistä.

    Ei ter­ve talous todel­la­kaan joh­dan­nais­kaup­paa kai­paa. Vai oikeas­ti — kaipaako?

    Tou­ko Mettinen
    (nimi­merk­ki)
    asuntovelallinen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Joh­dan­nais­kau­pan koros­te­tun ris­kin­o­ton pei­li­ku­va­na on yri­tys, joka halu­aa suo­ja­ta vien­ti­tu­lon­sa tai suu­ren inves­toin­ti­hank­keen aiheut­ta­mat vie­raas­sa valuu­tas­sa ole­van mak­sue­rät. Täl­lai­nen on jär­ke­vää, mut­ta tuo­ta joh­dan­nais­kaup­paa ei sai­si kos­kaan teh­dä lii­an suu­rel­la vivul­la. On oikein, että vaka­va­rai­sem­pi myy ris­kin­ot­to­ky­ky­ään vähem­män vaka­va­rai­sel­le, mut­ta joh­dan­nais­kau­pas­sa myy­dään nykyi­sin sel­lais­ta ris­kin­ot­to­ky­kyä, jota myy­jäl­lä ei ole.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Soi­nin­vaa­ran puheet talous­asiois­ta on toi­sai­kai­sia ole­tuk­sia sii­tä, että jos ihmi­sil­le jae­taan ilmais­ta rahaa,”

    Yhteis­kun­nis­sa on ollut pit­kään jat­ku­nut työn vähe­ne­mi­sen tren­di . Mitä kor­keam­pi on elin­ta­so sitä vähemmn teh­dään työtä .
    Esim Euroo­pas­sa eli­ni­käi­nen työ­tun­tien mää­rä on vähen­ty­nyt 1950-luvun 110000 työ­tun­nis­ta 90-luvun 70000 tuntiin.
    Lyhen­ty­nyt­tä työ­ai­ka­mää­rää jaet­tiin lyhen­tä­mäl­lä vas­taa­vas­ti vuo­si-ja elin­ki­käis­tä työaikaa.

    Mut­ta 90-luvul­la poli­tiik­ka muut­tui, kos­ka yri­tys­ten paran­tu­nut kus­tan­nus­las­ken­ta osoit­ti työ­pai­kan todel­li­set kulut ja sil­loin työ­nant­jat siir­tyi­vät osin vaa­ti­maan pidem­pää työ­ai­kaa, jot­ta kal­lis työ­paik­ka oliis tehok­kaam­mas­sa käytössä.
    Mut­ta osas­sa työ­pai­kois­ta muut syyt joh­ti­vat sii­hen, että töi­den on olta­va pät­kä-ja osaaikatöitä.

    Lop­pu­tu­le­ma on , että osa työ­voi­mas­ta kär­sii ali­työl­li­syy­des­tä pätkä‑,osa-aika‑,työttömyysjakosjen kaut­ta ja osa tekee yli­pit­kää päivää.

    Tätä työn eri­mit­tai­suut­ta var­ten tar­vi­taan sit­ten tulontasoitusjärjestelmiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Suo­mes­sa jae­taan ihmi­sil­le rahaa ilman että he teke­vät mitään sen eteen, tämä ei ole ole­tus vaan tosia­sia. Sitä kut­su­taan sosiaaliturvaksi.”

    Osin­ko­tu­loik­si myös, kor­ko­tu­loik­si (jos omis­taa pan­kin tahi rahoi­tus­lai­tok­sen), rahan­pe­suk­si­kin sitä kut­su­taan tai talou­del­la hui­jaa­mi­sek­si. Ja huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pia sete­li­nip­pu­ja jae­taan, — ihan ilman että ihmi­nen tekee yhtään mitään. Raha kop­sah­taa tilil­le kun on riit­tä­vän pak­su osa­ke­salk­ku. Sitä suo­ras­taan vir­taa sin­ne vaik­ka istui­si vaan kylpyammeessaan.

    Eikä tar­vit­se teh­dä yhtään mitään. 

    Ja jos elää yli­va­ro­jen­sa, hui­jaa oikein tosi isos­ti, saat­taa saa­da kai­ken anteek­si ja koleh­ti kerä­tään mui­den tas­kuis­ta, eri val­tioi­den kas­sois­ta ja eri­lai­sis­ta raha­vir­rois­ta. Ei mitään hätää. 

    ***

    Mitäs tämä “ilmai­nen” raha oikein on? Ja kenel­lä sitä on eniten?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. Itse asias­sa nykyi­sen­kin työ­voimn käyt­tö on teho­ton­ta. Teo­rias­sa meil­lä on tar­jol­la täl­lä työn­tar­jon­nal­la n 5 mil­jar­dia työ­tun­tia , mutt hyö­dy­näm­me sii­tä vain alle 4 mil­jar­dia eli työ­voi­man käyt­tö­as­te on vain 75 % luokkaa.
    Jos elä­kei­kää nos­te­taan niin käyt­tö­as­te vain las­kee eli n 66 %:iin.

    Tämä joh­tuu sii­tä, että työ­nan­ta­jien halua­ma työ­voi­ma ei kas­va eli työ­mark­ki­noi­den koh­taan­to-ongel­ma vain kasvaa.
    Työ­nan­ta­jien suo­si­ma jouk­ko kun ovat 30–40 vuo­ti­aat ja se jouk­ko kas­vaa vain lisään­ty­neen syn­ty­vyy­den tai maa­han­muu­ton tuloksena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Sään­te­lyl­le on ole­mas­sa pal­jon parem­pi vaih­toeh­to, jokai­nen hoi­ta­koon omat raha-asian­sa ilman “sijoi­tusam­mat­ti­lai­sia”.

    Mik­si tak­si­kus­ki kysyy turistilta:
    “Olet­ko ensim­mäis­tä ker­taa kaupungissa?” 

    Kan­nat­taa miet­tiä, mik­si myön­tei­nen vas­taus on emämunaus. 

    Mik­si ihmi­set anta­vat rahan­sa “sijoi­tusam­mat­ti­lai­sil­le” totea­muk­sel­la “Kun en ymmär­rä raha-asios­ta mitään”

    P.S. Suu­ren inves­toin­ti­pan­kin medi­aa­ni­bo­nus on $750.000 per annum, pork­ka­na on niin suu­ri, ettei moraa­lis­ta kan­na­ta edes keskustella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Joh­dan­nai­sia “tar­vi­taan”, kos­ka ihmi­sil­lä on eri­lai­set haluk­kuu­det ja kyvyt kan­taa ris­kiä. Jos joh­dan­nai­set halu­taan kiel­tää, niin en kek­si oikein mitään kei­noa esi­mer­kik­si jär­jes­tää vakuu­tus­mark­ki­noi­ta niin, että isois­sa kata­stro­feis­sa edes osa saa vakuu­te­tuis­ta saa kor­vauk­sen, sil­lä jäl­leen­va­kuut­ta­mi­nen on myös johdannaiskauppaa. 

    Optioi­ta aika­naan hau­kut­tiin älyt­tö­myyk­siin asti, sii­tä tuli Suo­mes­sa mel­kein kiro­sa­na. Optio-ohjel­mia pide­tiin moraa­lit­to­mi­na ja ties mitä pel­käs­tään sen vuok­si, että ne tuot­ti­vat­kin isom­pia palk­kioi­ta kuin odo­tet­tiin. Monet unoh­ti­vat, että optio on aivan lois­ta­va kei­no, jol­la omis­ta­ja voi mak­saa joh­ta­jal­le: anne­taan joh­ta­jan kan­taa ris­ki omas­sa tili­pus­sis­saan ja vie­lä­pä moninkertaisena.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Osmo:
    Jät­ti­ris­kien otta­mi­nen mark­ki­noil­la tyy­liin, hei­te­tään kruu­naa ja klaa­vaa. Jos tulee klaa­va, voi­tan mil­jar­din, jos tulee kruu­na, en häviä mil­jar­dia. Joku muu hävi­ää, kos­ka minul­la ei ole miljardia.
    ———–

    Jat­ke­taan ide­aa pidem­mäl­le. Voit­to on osto­hin­nan ja myyn­ti­hin­nan ero. Myy­mäl­lä lyhyek­si voi teh­dä voit­toa myös jon­kin arvon laskiessa.

    SEC:n nos­ta­mas­sa jutus­sa Gold­man Sach­sin epäil­lään olleen osal­li­se­na sijoit­ta­jien petok­ses­sa. Jutus­sa väi­te­tään, että Hed­ge-rahas­to Paulson&Co valit­si GS:n hyvä­nä sijoi­tuk­se­na myy­mään Abacus-rahas­toon tie­toi­ses­ti “ros­kaa” mut­ta mis­sään ei mai­nit­tu Paul­so­nin osal­li­suu­des­ta. Kuplan puh­jet­tua Paul­son teki mil­jar­di­voi­tot myy­mäl­lä lyhyek­si kyseis­tä rahas­toa, jon­ka arvo romahti.

    Euron arvos­sa oli val­ta­va kupla, joka on nyt puh­jen­nut. GS oli osal­li­se­na Krei­kan saat­ta­mi­ses­sa “euro­kun­toon” ja var­mas­ti tie­si kaik­ki Krei­kan käyt­tä­mät kikat ja mah­dol­li­ses­ti myös­kin neu­voi uusien luo­mi­ses­sa. Tämä on tie­ten­kin spe­ku­laa­tio­ta, mut­ta tuli­si­ko täs­tä ottaa opiksi.
    Edes sen ver­ran ettei kas­va­te­ta kuplaa velal­la tai krii­sin olles­sa ovel­la alen­ne­ta vero­ja lai­nak­si “elvy­tys­mie­les­sä”. Tätä on kui­ten­kin teh­ty useis­sa EU-mais­sa (mm. Kreik­ka, Suo­mi). Ties sit­ten kenen suosituksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Tie­de­mies, optiot vai­kut­ta­vat ensi alkuun juu­ri sii­nä mie­les­sä fik­suil­ta kuin esi­tät. Nii­den avul­la yri­tyk­sen joh­don int­res­si teh­dään samak­si kuin osakkeenomistajien. 

    Nii­den virit­tä­mi­nen vain on hyvin vai­ke­aa. Aja­tel­laan, että anne­taan optioi­den sijaan joh­ta­jil­le osak­kei­ta. Näis­sä ongel­ma­na on se, että nii­den arvo ei pal­joa hei­lu teki yri­tys­joh­to sit­ten mitä tahan­sa. Ne eivät siis ole kovin hyvin ohjaa­via. Jos joh­ta­ja saa palk­kiok­si 105:n euron osak­kei­ta 100:n euron osak­kei­den sijaan, ei tuol­la erol­la ole juu­ri mer­ki­tys­tä hänen pää­tök­sen­te­koon­sa. Osak­kee­no­mis­ta­jal­le taas tie­ten­kin vaik­ka 5%:n kurs­si­nousul­la vuo­des­sa on iso merkitys.

    No, option on tar­koi­tus hoi­taa tämä ongel­ma. Anne­taan­kin joh­ta­jal­le 100:n euron osak­keen sijaan osto-optioi­ta, joil­la osak­keen saa ostaa 100:n euron hin­taan. Hän tekee niil­lä ison tilin, jos osa­ke onkin 105:n arvoi­nen, joten kan­nus­teon­gel­ma on kadon­nut. Vai onko sit­ten­kään? Ongel­ma­na on nyt se, että joh­ta­jal­le se, että osak­keen hin­ta on 100 tai se on 90 (tai vaik­ka nol­la!) ovat sama­nar­voi­sia. Mis­sään nois­ta tapauk­sis­ta hän ei saa rahaa optiostaan. 

    Tämä joh­taa siis sii­hen, että hänen kan­nat­taa ottaa suu­ria ris­ke­jä. Hänen kan­nat­taa vali­ta vaih­toeh­to, joka 50%:n toden­nä­köi­syy­del­lä nos­taa osak­keen arvon 105:en ja 50%:n toden­nä­köi­syy­del­lä las­kee sen 90%:en ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, joka 100%:n toden­nä­köi­syy­del­lä pitää sen 100:ssa. Osak­kee­no­mis­ta­jal­le taas tuo jäl­kim­mäi­nen oli­si parem­pi (eten­kin jos hän ris­kiä vält­tä­vä, eli kah­den saman odo­tusar­von tapauk­ses­sa vali­taan pie­nem­män ris­kin omaava). 

    Sama jut­tu toi­mii muu­ten niis­sä sijoi­tus­ra­has­tois­sa, jois­sa palk­kio on sidot­tu rahas­ton tuot­toon ver­rat­tu­na ver­taus­in­dek­siin. Niis­sä­kin rahas­ton­hoi­ta­jan kan­nat­taa ottaa mah­dol­li­sim­man pal­jon riskejä.

    Molem­mis­sa ongel­ma väl­tet­täi­siin, jos myös nega­tii­vi­ses­ta tule­mas­ta pää­tök­sen­te­ki­jä jou­tui­si kär­si­mään, eli ris­ki toi­mi­si molem­piin suun­tiin. Jos kyse ei oli­si­kaan osto-optios­ta, vaan joh­ta­jal­la oli­si vel­vol­li­suus lunas­taa se osak­keen­sa, oli hin­ta sit­ten mikä tahan­sa ja samoin rahas­ton­hoi­ta­ja jou­tui­si mak­sa­maan rahas­toon, jos tuot­to alit­tai­si indek­sin, alet­tai­siin puhua oikeas­ti ris­kin siir­tä­mi­ses­tä pää­tök­sen­te­ki­jäl­le. Nyt tilan­ne on “heads, we win, tails, you lose”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Moral hazard selit­tää val­tioi­den vel­kaan­tu­mis­ta vain osit­tain. Näyt­tää sil­tä, että val­tioi­ta on pikem­min­kin vel­kaan­nu­tet­tu tahal­li­ses­ti poliit­tis­ten tavoit­tei­den ajamiseksi.

    Aiem­min oikeis­to­voi­mat oli­vat tiuk­ko­ja talou­den­pi­dos­sa ja vasem­mis­to­lai­set oli­vat tuh­la­rei­ta. Mut­ta nyky­ään ase­tel­ma on erilainen.

    USA:ssa rebli­kaa­nit ovat kaik­kein pahi­ten aja­neet val­tio­ta vel­kaon­gel­maan. Sen sijaan demo­kraat­tien val­ta­kausi­na talou­den­pi­to on ollut pal­jon tiukempaa.

    Oikeis­voi­mat ovat ilmei­ses­ti kek­si­neet, että val­tion toi­min­not saa­daan ajet­tua mini­miin, jos val­tio vel­kaan­nu­te­taan oikein pahas­ti, jol­loin val­tio ei enää pys­ty tuh­laa­maan varo­ja esi­mer­kik­si köy­hien sosiaaliturvaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. Kuplia saa aikaan ihan taval­li­sel­la osa­ke­kau­pal­la. Kuplal­la tar­koi­te­taan siis sitä, että mark­ki­noil­la on vää­rän­lai­set odo­tuk­set tule­vai­suu­des­ta, ja kuplan puhea­mi­sel­la sitä, että odo­tuk­set kor­jaan­tu­vat (oike­aan suun­taan?). Seli­tys­tä kai­va­taan, miten joh­dan­nai­set ja ns. inno­va­tii­vi­set rahoi­tusin­stru­men­tit ovat omi­aan aiheut­ta­maan vie­lä pahem­pia kuplia.

    Arvo­pa­pe­ri­kau­pas­sa on aina kak­si osa­puol­ta: toi­nen osoit­tau­tuu voit­ta­jak­si, toi­nen häviä­jäk­si. Vain tuot­to­jen sum­ma tie­de­tään ennal­ta. Toi­nen seli­tys­tä vaa­ti­va asia on, miten arvo­pa­pe­ri­kau­pal­la voi­daan tuot­taa koko­nai­suu­des­saan tap­pio­ta. Toi­sen tap­pio on siis aina toi­sen voitto.

    En usko, että Ame­ri­kois­sa vää­rin arvos­te­tut subpri­me-sijoi­tuk­set aiheut­ti­vat 2008 lop­pu­vuo­des­ta alka­neen laman. Sen aiheut­ti ihmis­ten epä­luot­ta­mus tule­vai­suu­teen, min­kä takia ei enää uskal­let­tu kulut­taa ja inves­toi­da. Laman pel­ko joh­taa siis lamaan. Toki luot­ta­mus­pu­la saat­toi läh­teä liik­keel­le rahoi­tus­mark­ki­noi­den tilanteesta.

    Epäi­len suu­res­ti näke­myk­siä, että Krei­kan val­tion lai­noi­hin sijoit­ta­neet luot­ti­vat mui­den val­tioi­den pelas­ta­van, jos Kreik­ka uhkai­si ajau­tua mak­su­ky­vyt­tö­myy­teen. Perus­te­lu­ni on se, että edes ensim­mäi­sen EU:n tuki­pa­ke­tin jäl­keen mark­ki­nat eivät luot­ta­neet Krei­kan sel­viy­ty­mi­seen. Vas­ta vii­mei­sin jät­ti­tu­ki palaut­ti uskon.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Jos joh­dan­nai­set halu­taan kiel­tää, niin en kek­si oikein mitään kei­noa esi­mer­kik­si jär­jes­tää vakuu­tus­mark­ki­noi­ta niin, että isois­sa kata­stro­feis­sa edes osa saa vakuu­te­tuis­ta saa kor­vauk­sen, sil­lä jäl­leen­va­kuut­ta­mi­nen on myös johdannaiskauppaa.”

    Vakuut­ta­mi­sen perin­ne on pit­kä ja tie­de­tään ris­kien mer­ki­tys. Niin­pä vakuu­tus­mak­sut on mitoi­et­tu siten, että ne kat­ta­vat mah­dol­li­set vahingot.
    Vakuu­tuk­siiin liit­tyy myös ris­kien rajoi­tus eli esim kor­vaus­kat­to vahin­koa kohti.
    Suu­ruu­del­taan tun­te­mat­to­mia vahin­ko­ja ei edes yri­te­tä vakuut­taa eim maan­jä­ris­tyk­set, tsu­na­mit etc
    Tosin vakuut­ta­mi­nen­kin perus­tuu vedon­lyön­tiin: Esim hen­ki­va­kuut­ta­mi­ses­sa lyöt vetoa vakuu­tus­yh­tiön kans­sa kuo­let­ko ennen vakuu­tuk­sen raukeamispäivää .
    Jos kuo­let niin olet voit­ta­nut ja vakuu­tus­yh­tiö hävin­nyt ja jos elät niin pit­kään, että vakuu­tus rau­ke­aa niin olet hävin­nyt ja vakuu­tus­yh­tiö vas­taa­vas­ti voittanut.
    Vakuu­tus­mak­su on panoksesi

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Yksi taus­ta ali­jää­mien syn­tyyn on vero­kil­pai­lu mai­den välillä.
    Se on joh­ta­nut hal­lit­se­mat­to­maan val­tioi­den velkaantumiseen.
    Eten­kin yri­tyk­set ovat onnis­tu­neet kil­pai­lut­ta­maan mai­ta alen­ta­maan vero­kan­to­jaan. Niin­pä Suo­mi­kaan ei kyen­nyt mak­sa­maan val­tion vel­kaa pois huo­li­mat­ta pit­käs­tä nousu­kau­des­ta, kos­ka kii­reh­ti veronalennuksia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Samu­li Saa­rel­ma, hyvä ana­lyy­sis joh­don kan­nus­ti­mis­ta, ongel­ma ehdo­tuk­ses­sa­si on se että esim rahas­tot ovat regu­loi­tu USAs­sa mak­sa­maan plus­saa tai mii­nus­ta, jos osa palk­kaa tulee tulos­palk­kio­na, juu­ri kuten esi­tät, no, kukaan ei sit­ten ota sel­las­ta hom­maa vas­taan. Sik­si palk­ka mak­se­taan­kin “fee on assets”, eli pro­sent­ti­na koko potis­ta joka joh­taa juu­ri tuo­hon potin(rahaston) koon kas­vat­ta­mi­seen “hin­nal­la mil­lä hyvänsä”.

    Myös­kin fir­mo­jen joh­ta­jil­la, jot­ka istu­vat ruuh­kai­sis­sa koneis­sa ja len­te­vät suht-stres­saan­tu­ne­na pitin maa­pal­loa, ei käy­tän­nös­sä ole käteis­va­ro­ja jois­ta voi­tai­siin ulos­mi­ta­ta fir­mo­jen tap­pioi­ta. Var­sin­kin kun monien vai­keas­ti joh­det­ta­vien fir­mo­jen, esim. len­to­yh­tiöi­den, tulos on lähes var­mas­ti nega­tii­vi­nen joka vuo­si, ja nii­hin kui­ten­kin pitäi­si jos­tain saa­da “huip­pu” johtajia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Val­tiot­han ovat suu­rel­ta osin vel­kaan­tu­neet nime­no­maan veron­alen­nus­pää­tös­ten kaut­ta. USA näyt­ti mal­lia eri­tyi­ses­ti Rea­ga­nin ja Bus­hin aika­kausi­na. Samat oikeis­to-opit ovat sit­ten levin­neet tän­ne Suomeenkin.

    Kun kesäl­lä 2008 Suo­men nykyi­nen hal­li­tus päät­ti mit­ta­vis­ta veron­alen­nuk­sis­ta, se perus­te­li nii­tä kan­nus­tin­syil­lä. Sit­ten kun lama iski, perus­te­lut vaih­det­tin pika­pi­kaa elvytykseksi. 

    Taus­tal­la alun­pe­rin lie­nee myös ollut aja­tus sii­tä, että seu­raa­vil­le hal­li­tuk­sil­le ei saa jät­tää peli­va­raa panos­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pal­ve­lui­hin. Parem­pi mita­ta kaik­ki hyvä pois omil­le kan­nat­ta­jil­le mah­dol­li­sim­man nopeasti.

    Se, että oltai­siin lyhen­net­ty vel­ko­ja ei ollut vuon­na 2008 mikään vaih­toeh­to. Piti äkkiä saa­da veron­alen­nus­ten kaut­ta lisää käyt­tö­ra­haa kokoo­muk­sen ja vih­rei­den kan­nat­ta­jil­le uusien auto­jen ja asun­to­jen ostoon. 

    Tulok­set näky­vät nyt. Kokoo­muk­sen kan­nat­ta­jat ovat var­sin tyy­ty­väi­siä hal­li­tuk­sen toi­miin ja eriar­voi­suus on lisääntynyt.

    Sama logiik­ka, mut­ta vain vähän härs­kim­mäs­sä muo­dos­sa, on toi­mi­nut Krei­kas­sa ja muis­sa­kin maissa.

    Ja mitä täs­tä seuraa? 

    Vii­me sun­nun­tai­na yri­tim­me saa­da uupu­nut­ta 80-vuo­tias­ta mum­moa sai­raa­laan sisään. Piti odot­taa 12 tun­tia päi­vys­tys­jo­nos­sa (8 tun­tia puhe­li­men pääs­sä odot­ta­mas­sa päi­vys­tyk­sen ajan­va­rausai­kaa + 4 tun­tia päi­vys­tyk­sen odo­tus­sa­lis­sa) ennen kuin mum­mo pää­si lää­kä­rin pakeil­le ja sitä kaut­ta sisään sairaalaan.

    Sil­loin tuli mie­leen, että on se dema­rei­den unel­ma hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta todel­la­kin romah­ta­nut. Hyvin ne oikeis­to-opit toi­mi­vat ja hie­nos­ti on vih­reät­kin val­jas­tet­tu tuke­maan tätä kehitystä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Näis­sä kan­nat­tai­si miet­tiä, mikä raha­jär­jes­tel­män ja raha­mark­ki­noi­den funk­tio on. Onko rahan vuo­kraa­mis­ta syy­tä val­voa ja sää­del­lä tar­kem­min kuin tava­ran vuo­kraa­mis­ta? Ja jos on, niin miksi?

    Osmon ana­lyy­si on minus­ta oikean suun­tai­nen: Raha­mark­ki­noi­den toi­min­nan vuok­si tar­peek­si isot toi­mi­jat voi­vat “kasa­ta panok­sia” tois­ten rahoil­la niin, että nii­den posi­tioi­den takai­sin­ke­laus aiheut­tai­si koh­tuu­ton­ta hait­taa sivul­li­sil­le. LTCM:n keis­si oli yksi lähi­his­to­rian karuim­mis­ta esimerkeistä. 

    Kul­ta­kan­nan kan­nat­ta­jat ovat esit­tä­neet täs­sä suh­tees­sa mie­lek­kään argu­men­tin: Kul­taa ei voi luo­da lisää, joten kaik­keen luo­tot­ta­mi­seen liit­ty­vät ris­kit ovat sel­väs­ti näky­väm­piä. En kan­na­ta kul­ta­kan­taa, mut­ta tämä puo­li sii­nä on hyvä: Pank­ki ei voi luo­da kul­taa, joten luot­toeks­pan­sio ei voi jat­kua loput­to­miin, kuten se voi Fiat-rahajärjestelmässä. 

    Olen edel­leen sitä miel­tä, että lii­al­li­nen sään­te­ly yhdis­tet­ty­nä val­von­nan puut­tee­seen, on se todel­li­nen ongel­ma. Tätä voi ver­ra­ta tilan­tee­seen, jos­sa kai­kis­ta tie­lii­ken­teen sään­nöis­tä pitäi­si ilmoit­taa erik­seen lii­ken­ne­mer­kil­lä ja kun jal­ka­käy­tä­väl­lä ei satu ole­maan kiel­to­merk­kiä ja tiel­lä on 10km/h nopeus­ra­joi­tus, jot­kut ihmi­set aja­vat jal­ka­käy­tä­väl­lä kah­ta­sa­taa. Pal­jon mie­lek­kääm­pää oli­si, jos kaik­ki ajai­si­vat ajo­ra­dall­la ja vaik­ka viittäkymppiä.

    Jos pan­keil­le ase­te­taan sään­nöt, nii­den on syy­tä olla mie­lek­käät ja vail­la type­riä por­saan­rei­kiä niin. Jos joh­dan­nais­kaup­paa ale­taan kiel­tä­mään tai sään­te­le­mään joten­kin kovin tii­viis­ti, niin vuo­to­koh­tia löy­tyy kuitenkin. 

    Raha­mark­ki­na­jär­jes­tel­män tar­koi­tus on allo­koi­da rahaa sääs­tä­jien ja inves­toi­jien tms. välil­lä hin­taan, joka vas­taa kum­man­kin käsi­tys­tä koh­tuul­li­ses­ta korvauksesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Vakuut­ta­mi­sen perin­ne on pit­kä ja tie­de­tään ris­kien mer­ki­tys. Niin­pä vakuu­tus­mak­sut on mitoi­et­tu siten, että ne kat­ta­vat mah­dol­li­set vahingot.

    Kyse on sil­ti toden­nä­köi­syyk­sil­lä pelaa­mi­ses­ta. Jos sopi­vas­ti sat­tuu, kor­vaus­ten mak­sa­mi­seen ei löy­dy likviditeettiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Samu­li Saarelma:

    Ne eivät siis ole kovin hyvin ohjaa­via. Jos joh­ta­ja saa palk­kiok­si 105:n euron osak­kei­ta 100:n euron osak­kei­den sijaan, ei tuol­la erol­la ole juu­ri mer­ki­tys­tä hänen pää­tök­sen­te­koon­sa. Osak­kee­no­mis­ta­jal­le taas tie­ten­kin vaik­ka 5%:n kurs­si­nousul­la vuo­des­sa on iso merkitys.

    häh? Miks 5% arvon­nousul­la olis väliä pel­käs­tään alku­pe­räi­sil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le, eikä uusil­le? (eli joh­ta­jil­le joil­le palk­ka mak­se­taan osakkeina.)

    Molem­mis­sa ongel­ma väl­tet­täi­siin, jos myös nega­tii­vi­ses­ta tule­mas­ta pää­tök­sen­te­ki­jä jou­tui­si kär­si­mään, eli ris­ki toi­mi­si molem­piin suuntiin.

    Ja molem­mis­sa tilan­ties­sa näin var­maan kävis­kin mark­ki­noil­la, jos sä oli­sit oikees­sa. Jos taas mark­ki­noil­la ei oo täl­lai­sia palk­kio­ra­ken­tei­ta, niin se var­maan ker­too jotain nii­den tehokkuudesta.

    Nyt tilan­ne on “heads, we win, tails, you lose”.

    No mitä välii, jos ne osak­kee­no­mis­ta­jat kan­taa tap­piot omas­ta tahdostaan?

    Sit vas­ta ku tähän sot­ke­taan veron­mak­sa­jia polii­tik­ko­jen pää­tös­ten seu­rauk­se­na, niin syn­tyy sekä lai­naa­jil­le, osak­kee­no­mis­ta­jil­le että joh­dol­le kan­nus­ti­met toi­mia koko­nai­suu­den kan­nal­ta haitallisesti.

    Sep­po S:

    Vii­me sun­nun­tai­na yri­tim­me saa­da uupu­nut­ta 80-vuo­tias­ta mum­moa sai­raa­laan sisään. Piti odot­taa 12 tun­tia päi­vys­tys­jo­nos­sa (8 tun­tia puhe­li­men pääs­sä odot­ta­mas­sa päi­vys­tyk­sen ajan­va­rausai­kaa + 4 tun­tia päi­vys­tyk­sen odo­tus­sa­lis­sa) ennen kuin mum­mo pää­si lää­kä­rin pakeil­le ja sitä kaut­ta sisään sairaalaan.

    Jonot­ta­mi­sen vaih­toeh­to on käyt­tää yksi­tyis­tä terveydenhuoltoo.

    tie­de­mies:

    Osmon ana­lyy­si on minus­ta oikean suun­tai­nen: Raha­mark­ki­noi­den toi­min­nan vuok­si tar­peek­si isot toi­mi­jat voi­vat “kasa­ta panok­sia” tois­ten rahoil­la niin, että nii­den posi­tioi­den takai­sin­ke­laus aiheut­tai­si koh­tuu­ton­ta hait­taa sivullisille.

    Tämä ei ole raha­mark­ki­noi­den omi­nai­suus, vaan polii­tik­ko­jen pää­tös. Ihan samal­la taval­la, jos mark­ki­nat uskois, että kän­nyk­kä­fir­mat pelas­te­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la, niin ne sais lai­naa lii­an hal­val­la ja pys­tys kasaa­maan “lii­kaa” riskiä.

    Vas­taa­vas­ti, jos mark­ki­nat ei usko, että J.P.Morgan pelas­te­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la, niin sil­le ei lai­na­ta rahaa niin hal­val­la ja pal­jon eikä se voi kasa­ta niin pal­joo riskiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tämä [ris­kien koi­tu­mi­nen ulko­puo­li­sil­le] ei ole raha­mark­ki­noi­den omi­nai­suus, vaan polii­tik­ko­jen pää­tös. Ihan samal­la taval­la, jos mark­ki­nat uskois, että kän­nyk­kä­fir­mat pelas­te­taan veron­mak­sa­jien rahoil­la, niin ne sais lai­naa lii­an hal­val­la ja pys­tys kasaa­maan “lii­kaa” ris­kiä.

    Tämä on jo pelk­kää seman­tiik­kaa. Sinä käy­tät “markkina”-termiä jon­kin­lai­se­na pelas­tuso­pil­li­se­na abstrak­tio­na, minä puhun siis niis­tä mark­ki­nois­ta, jot­ka todel­la syn­ty­vät kun ihmi­set käy­vät kaup­paa ris­kil­lä ja rahal­la niis­sä puit­teis­sa jot­ka todel­la esiintyvät. 

    Mark­ki­nat eivät “usko” tai “tie­dä” mitään, mark­ki­nat ovat abstrak­tio, se on vain nimi­tys sil­le, että suu­ri mää­rä ihmi­siä käyt­tää raho­jaan ilman sen kum­mem­pia sys­te­maat­ti­sia vinou­mia vai­kut­ti­mis­saan. Tämä abstrak­tio ei esiin­ny sel­lai­se­naan todel­li­ses­sa maa­il­mas­sa, eikä se voi­kaan esiin­tyä, ja syyt tähän ovat hyvin yksin­ker­tai­set, ja esi­tel­ty muis­sa kes­kus­te­luis­sa niin kat­ta­vas­ti, etten nii­tä viit­si nyt toistaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Art­tu­ri tapan­sa mukaan taas löy­tää näp­pä­rän rat­kai­sun: “Jonot­ta­mi­sen vaih­toeh­to on käyt­tää yksi­tyis­tä terveydenhuoltoo.”

    Mis­tä mum­mol­le rahat yksi­tyis­sai­raa­laan? Ja mis­sä yksi­tyis­sai­raa­las­sa on päivystys?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Tämä ei ole raha­mark­ki­noi­den omi­nai­suus, vaan polii­tik­ko­jen pää­tös.’ (Art­tu­ri)
    Tämä on sel­lai­sen yhteis­kun­nan omi­nai­suus, jos­sa raha­mark­ki­nat valit­se­vat, kei­tä polii­tik­ko­ja tue­taan ja rahoi­te­taan, ja kei­tä ei, ja polii­ti­kot teke­vät sen mukai­sia päätöksiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. Art­tu­ri:

    häh? Miks 5% arvon­nousul­la olis väliä pel­käs­tään alku­pe­räi­sil­le osak­kee­no­mis­ta­jil­le, eikä uusil­le? (eli joh­ta­jil­le joil­le palk­ka mak­se­taan osakkeina.) 

    Kir­joi­tin jo tämän. Joh­ta­jal­le osak­keen hin­nal­la syn­ty­vä kan­nus­tin­vai­ku­tus on vain 5% palk­kion suu­ruu­des­ta. Hän ei ole pan­nut hom­maan kiin­ni omia raho­jaan, vaan kyse on hänel­le palk­kios­ta. Hänel­le muul­la yri­tyk­sen toi­min­nal­la (vaik­ka sil­lä, että yri­tys hank­kii yksi­tyis­ko­neen joh­don käyt­töön) on tuon palk­kion pie­nen vai­ku­tuk­sen vuok­si hel­pos­ti­kin pal­jon suu­rem­pi vaikutus. 

    Kuten kir­joi­tin, optioi­den tar­koi­tus on juu­ri pois­taa tämä ongel­ma. Optioi­den koh­dal­la palk­kion suu­ruus hei­luu pal­jon enem­män osakk­ken kurs­sin mukaan ja sik­si joh­ta­jal­la on suu­rem­pi int­res­si kes­kit­tyä kurs­sin mak­si­moin­tiin. Mut­ta kuten kir­jo­tin, tämän ongel­ma taas on sii­nä, että sii­nä ris­kin­ot­to toi­mii vain yhteen suuntaan. 

    Ja molem­mis­sa tilan­ties­sa näin var­maan kävis­kin mark­ki­noil­la, jos sä oli­sit oikees­sa. Jos taas mark­ki­noil­la ei oo täl­lai­sia palk­kio­ra­ken­tei­ta, niin se var­maan ker­too jotain nii­den tehokkuudesta. 

    Usko­si mark­ki­noi­hin on lii­kut­ta­vaa. Sinun logii­kal­la­si 2008 luot­to­krii­siä ei tapah­tu­nut, kos­ka mark­ki­noil­la oli oikea tie­to subpri­me-lai­noi­hin liit­ty­väs­tä riskistä. 

    Se, ettei fir­mo­jen joh­don palk­kio­jär­jes­tel­miä ole saa­tu viri­tet­tyä hyvin, joh­tuu tie­ten­kin sii­tä, että joh­ta­jien optioi­den tul­les­sa käyt­töön, ei kel­lään ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten nii­tä pitäi­si käyt­tää ja mil­lai­seen tulok­seen mikä­kin palk­kio­jär­jes­tel­mä joh­taa. Joh­to tie­ten­kin itse väit­ti mah­dol­li­sim­man edul­lis­ten palk­kio­jär­jes­tel­mien ole­van par­hai­ten oikeal­la tavoin kan­nus­ta­via. Tämä meni läpi sii­nä, mis­sä subpri­me-lai­nat AAA-luo­ki­tet­tui­na meni­vät sijoit­ta­jil­le. Nyt jäl­ki­kä­teen näem­me, mikä oli tulos. 

    Kai­kil­le on päi­vän­sel­vää, että käy­te­tyt palk­kio­jär­jes­tel­mät tuot­ti­vat vää­rän­lai­sia insentiivejä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Art­tu­ri on oikeas­sa. Jonot­ta­mi­sel­la mei­dät yri­te­tään opet­taa käyt­tä­mään yksi­tyis­tä sai­raan­hoi­toa. Kysei­ses­tä­kin päi­vys­tys­jo­nos­ta aika mon­ta läh­ti kes­ken­kai­ken pois. Muun muas­sa yksi dia­bee­tik­ko ei voi­nut odot­taa jonos­sa, kos­ka tar­vit­si ravintoa.

    Työi­käi­sen on help­po käy­dä hoi­dat­ta­mas­sa pik­ku­vai­vo­jaan yksi­tyi­sel­lä, mut­ta kos­ka van­huk­ses­ta voi löy­tyä ties mitä vai­vaa, niin yksi­tyi­nen hoi­to voi hel­pos­ti tul­la mak­sa­maan jopa kym­me­niä tuhan­sia euro­ja yhdel­tä sai­rau­del­ta. Ja toi­sil­la van­huk­sil­la tup­paa ole­maan nii­tä vai­vo­ja lähes joka toi­nen viikko. 

    Joten kai­kil­la van­huk­sil­la ei todel­la­kaan ole mah­dol­li­suut­ta vali­ta yksi­tyis­tä puol­ta. Sil­loin ei auta kuin jonottaminen.

    Mihin tämä joh­taa? Pakot­ta­vat­ko oikeis­to­voi­mat mei­dät veron­ke­ven­nyk­sil­lä ja vel­kaan­tu­mi­sel­la koh­ti USA:n kal­tais­ta vakuu­tus­jär­jes­tel­mää? Sekös on se tehok­kuu­den huippu?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Sekös on se tehok­kuu­den huippu?”

    Tot­ta­kai. Kyse ei tosin ole koko­nais­te­hok­kuu­des­ta vaan mark­ki­na­te­hok­kuu­des­ta, jos­sa yksi­tyi­set kää­ri­vät voi­tot. Sii­nä on help­po rahastaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Samu­li Saarelma:

    Joh­ta­jal­le osak­keen hin­nal­la syn­ty­vä kan­nus­tin­vai­ku­tus on vain 5% palk­kion suu­ruu­des­ta. Hän ei ole pan­nut hom­maan kiin­ni omia raho­jaan, vaan kyse on hänel­le palkkiosta.

    voi her­ran jes­tas! Tot­ta­kai ihmi­set haluu par­haan mah­dol­li­sen tuo­ton nii­den hal­lin­nas­sa ole­vil­le resurs­seil­le riip­pu­mat­ta sii­tä onko tämä resurs­si työ­tä vai pää­omaa. Jos työn tuot­to nousee 5%, niin se on tasan sen 5% arvois­ta ja samal­la taval­la jos pää­oman tuot­to nousee 5%, niin sekin on sen 5% arvois­ta. Ei se mene niin, että työn tuo­ton nousu on joten­kin vähem­män arvo­kas­ta kuin pää­oman tuo­ton nousu.

    Kuten kir­joi­tin, optioi­den tar­koi­tus on juu­ri pois­taa tämä ongelma.

    Ja kuten kir­joi­tin se ei mene näin, kos­ka pal­kan mak­sa­mi­ses­sa osak­keis­sa ei oo mitään ongelmaa.

    Se, ettei fir­mo­jen joh­don palk­kio­jär­jes­tel­miä ole saa­tu viri­tet­tyä hyvin, joh­tuu tie­ten­kin sii­tä, että joh­ta­jien optioi­den tul­les­sa käyt­töön, ei kel­lään ollut mitään koke­mus­ta sii­tä, miten nii­tä pitäi­si käyt­tää ja mil­lai­seen tulok­seen mikä­kin palk­kio­jär­jes­tel­mä johtaa.

    heh… se, että sinä et ymmär­rä miten optiot toi­mii ei todel­la­kaan tar­koi­ta ettei­kö sijoit­ta­jat ymmär­tä­neet tasan miten ne vai­kut­ta­vat joh­don kan­nus­ti­miin sii­tä het­kes­tä läh­tien kun nii­tä alet­tiin käyttää.

    On joten­kin niin tyl­sää väi­tel­lä ihmis­ten kans­sa, jot­ka ei ymmär­rä mark­ki­noi­den toi­min­taa ollen­kaan ja sil­ti luu­le­vat pys­ty­vän­sä teke­mään parem­pia pää­tök­siä kuin mark­ki­nat. Miten oma­hy­väi­nen ja tie­tä­mä­tön voi olla?

    Tämä meni läpi sii­nä, mis­sä subpri­me-lai­nat AAA-luo­ki­tet­tui­na meni­vät sijoittajille.

    Ne eivät men­neet läpi sijoit­ta­jil­le. Sijoit­ta­jat tie­si­vät, että ne ei oikees­ti olleet AAA-luo­ki­tet­tu­ja. Ne osti nii­tä kier­tääk­seen sääntelyä.

    Kai­kil­le on päi­vän­sel­vää, että käy­te­tyt palk­kio­jär­jes­tel­mät tuot­ti­vat vää­rän­lai­sia insentiivejä

    Ne tuot­ti koko­nai­suu­den kan­nal­ta vää­riä kan­nus­ti­mia, mut­ta osak­kee­no­mis­ta­jien kan­nal­ta just oikeita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Sep­po S kir­joit­ti, “veron­ke­ven­nyk­sil­lä ja vel­kaan­tu­mi­sel­la koh­ti USA:n kal­tais­ta vakuu­tus­jär­jes­tel­mää? Sekös on se tehok­kuu­den huippu?” 

    Mitä tie­dän van­huk­sia USAs­sa, ne ovat kaik­ki val­tion ilmai­sen MediCa­re vakuu­tuk­sen paris­sa ja eivät jonot­te­le 8n tun­tia lää­kä­riin pää­syä, eli en ollen­kaan vält­tä­mät­tä sanoi­si että van­hus­ten kan­nal­ta USAn ter­vey­den­huol­to jär­jes­tel­mä on miten­kään huo­nom­pi kuin Suo­men, kal­liim­pi, mut­ta hyvä ei ole hal­paa. Tut­ki­pa asi­aa tarkemmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Art­tu­ri:

    Tot­ta­kai ihmi­set haluu par­haan mah­dol­li­sen tuo­ton nii­den hal­lin­nas­sa ole­vil­le resurs­seil­le riip­pu­mat­ta sii­tä onko tämä resurs­si työ­tä vai pää­omaa. Jos työn tuot­to nousee 5%, niin se on tasan sen 5% arvois­ta ja samal­la taval­la jos pää­oman tuot­to nousee 5%, niin sekin on sen 5% arvoista. 

    Mitä­hän nyt oikein sekoi­let. Joh­ta­jan hal­lus­sa ole­vat resurs­sit ovat yri­tyk­sen varat. Hän voi has­sa­ta nii­tä asioi­hin, jot­ka eivät ilos­tu­ta osak­kee­no­mis­ta­jia, mut­ta kyl­lä hän­tä itse­ään. Esi­merk­ki­nä mai­nit­sin jo yksi­tyis­ko­neen han­kin­nan. Köy­hää elä­ke­läis­mum­moa ei loh­du­ta se, että fir­man, jon­ka osak­kei­ta hän omis­taa, pomo len­te­lee hie­nol­la suih­ka­ril­la. Hän oli­si otta­nut ennem­min sen 5%:n kurssinousun. 

    Oleel­li­nen ongel­ma on infor­maa­tion asym­met­riä. Joh­ta­ja tie­tää parem­min fir­man asiois­ta kuin osak­kee­no­mis­ta­jat. Sik­si hän voi sanoa “tar­vit­se­van­sa” ehdot­to­mas­ti koneen tai bis­nek­set eivät luis­ta. Fir­man osak­kei­siin sidot­tu­jen palk­kio­ta­po­jen on tar­koi­tus teh­dä hänen int­res­seis­tään samat kuin osak­kee­no­mis­ta­jien. Suo­raan osak­kei­den anta­mi­nen (pal­kan sijaan) ei vain tätä tee, kos­ka niis­sä yhteys joh­ta­jan toi­mien (se vai­ku­tus, nousee­ko kurs­si 5% vai ei) ja hänen kor­vauk­sen­sa (saa­ko hän 105 vai 100 euroa) välil­lä on huono.

    Juu­ri täs­tä syys­tä on otet­tu käyt­töön optiot, joil­la on koi­tet­tu kutis­taa joh­ta­jan palk­kion ja kurs­si­muu­tok­sen eroa. Jos hän saa 100:n euron osto-option osak­keen sijaan, hänel­le on pal­jon isom­pi ero sil­lä, onko kurs­si 105 vai 100. Mut­ta kuten alun­pe­rin kir­joi­tin, täs­sä ongel­mak­si syn­tyy hel­pos­ti se, että optiot kan­nus­ta­vat ylen­mää­räi­seen ris­kin­ot­toon, kos­ka voi­tot tule­vat omaan tas­kuun, mut­ta tap­piot mene­vät muille. 

    On joten­kin niin tyl­sää väi­tel­lä ihmis­ten kans­sa, jot­ka ei ymmär­rä mark­ki­noi­den toi­min­taa ollen­kaan ja sil­ti luu­le­vat pys­ty­vän­sä teke­mään parem­pia pää­tök­siä kuin markkinat. 

    Ensin­nä­kään en väit­tä­nyt, että oli­sin pys­ty­nyt teke­mään parem­pia pää­tök­siä. Point­ti­ni oli se, että _jälkikäteen_ näen, että pää­tök­set ovat men­neet pahem­man ker­ran pui­hin. Niin osak­kee­no­mis­ta­jien kuin muun­kin yhteis­kun­nan kannalta. 

    Sen sijaan, että käy­tät louk­kaa­vaa kiel­tä kans­sa­si eri miel­tä ole­via koh­taan ja heh­ku­tat vain “mark­ki­nat, mark­ki­nat, mark­ki­nat”, mik­set esi­tä perus­te­lu­ja sil­le, mik­si en mie­les­tä­si ymmär­rä optioi­den toi­min­taa. Mikä on se meka­nis­mi, joka kan­nus­taa joh­ta­jia otta­mat­ta ris­ke­jä tilan­tees­sa, jos­sa voi­tot mene­vät hänen tas­kuun­sa, mut­ta tap­piot kaa­tu­vat osakkeenomistajille? 

    Ja sama jut­tu nii­den mai­nit­se­mie­ni tuot­to­si­don­nais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen suh­teen. Mik­si sel­lai­sen hal­lin­noi­ja ei ottai­si ylen­mää­räis­tä ris­kiä, jos asioi­den men­nes­sä hyvin hän voit­taa, mut­ta ris­kin toteu­tues­sa hänel­le ei koi­du tappiota? 

    Mihin ihmee­seen perus­tuu sinun väit­tee­si, että sijoit­ta­jat tie­si­vät AAA-luo­ki­tus­ten ole­van puu­ta hei­nää? Mik­si kysei­siä luo­ki­tuk­sia yli­pää­tään teh­dään, jos kaik­ki osa­puo­let jo muu­ten­kin tie­tä­vät, mitä sijoi­tus­ten ris­kit ovat?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. Evert The NeveRest:

    Siir­sin tänään huo­mat­ta­van sum­man euro­ja dol­la­ri­poh­jai­sel­le valuut­ta­ti­lil­le. Ja se kannatti.

    Kai vivu­tit kunnolla?

    Haus­kaa kyl­lä, että sijoi­tuk­se­si tuot­ti heti ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä 2%. Pal­jon­ko­han oli­sit saa­nut jos oli­sit valuut­ta­kei­not­te­lun sijaan sijoit­ta­nu osakkeisiin?!

    Noh oli miten oli, niin toi­vo­tan vil­pit­tö­mäs­ti onnea yri­tyk­sel­le­si bii­ta­ta mark­ki­nat. Ilman sinun­lai­sia­si sijoit­ta­jia EMH ei toi­mi­si ja me muut emme sai­si kor­kei­ta tuot­to­ja vaan valit­se­mal­la osak­kei­ta tik­ka­tau­lun avulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. On joten­kin niin tyl­sää väi­tel­lä ihmis­ten kans­sa, jot­ka ei ymmär­rä mark­ki­noi­den toi­min­taa ollen­kaan ja sil­ti luu­le­vat pys­ty­vän­sä teke­mään parem­pia pää­tök­siä kuin mark­ki­nat. Miten oma­hy­väi­nen ja tie­tä­mä­tön voi olla?

    Mark­ki­nat eivät tee “pää­tök­siä”. Mark­ki­na on nimi­tys sil­le, mitä tapah­tuu, kun ihmi­set itse päät­tä­vät mitä osta­vat ja myy­vät. Mark­ki­na­hin­ta ei ole mitään muu­ta kuin se hin­ta, jol­la kau­pan koh­de nyt sat­tui vaih­ta­maan omistajaa. 

    Minus­ta sinä tois­tu­vas­ti yliar­vioit ja esi­tät jopa lähes maa­gi­sia tul­kin­to­ja mark­ki­na­hin­nan mer­ki­tyk­ses­tä. Täs­sä­kin yhtey­des­sä sivuu­tit maa­gi­sel­la argu­men­til­la täy­sin Samu­lin täy­sin vali­din kom­men­tin: Kun optiot otet­tiin palk­kioi­na käyt­töön, nii­den kan­nus­tin­vai­ku­tus­ta ei vält­tä­mät­tä tun­net­tu. Sitä infor­maa­tio­ta ei ollut mark­ki­noil­la, oli vain jon­kin­lai­sia hypo­tee­se­ja. “Mark­ki­noil­la” ei ollut tie­toa, vaan arvauksia.

    Jos mark­ki­nat oli­si­vat kaik­ki­tie­tä­vät, niin voi­sim­me rat­kais­ta kaik­ki tie­teel­li­set ongel­mat niin, että myy­dään lap­pu­ja, jois­sa on arvauk­sia esi­mer­kik­si Higg­sin Boso­nin mas­sas­ta yms. ja kuna­kin päi­vä­nä sit­ten kal­lein lap­pu ker­too totuu­den? Kai ymmär­rät, että tämä on pelk­kää magiaa?

    Se, että yri­tyk­sen hal­li­tus tms. jon­kin­lai­sen muo­ti-ilmiön vuok­si päät­tää ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, ei edes ole “mark­ki­noi­den” toi­min­taa, vaan yksit­täi­sen tahon pää­tös. Sii­hen ei edes voi käyt­tää saman­lais­ta argu­ment­tia kuin mil­lä mark­ki­noi­den toi­min­ta voi­daan esit­tää tehokkaaksi. 

    Mark­ki­na­hin­taa tms. voi­daan pitää tehok­kaa­na ja par­haa­na arvauk­se­na arvos­ta sik­si, että jos jol­lain on parem­paa tie­toa, hän voi — yksin­ker­tai­sis­sa mal­leis­sa — käyt­tää tätä tie­toa hyväk­seen. Arvo­pa­pe­ri­kau­pas­sa tms. voi tosin olla “parem­paa tie­toa”, mut­ta ei sii­nä mie­les­sä, että sil­lä voi­si rahastaa. 

    Se, ote­taan­ko optio-ohjel­ma tai osa­ke­palk­kiot käyt­töön ei kui­ten­kaan sisäl­lä mitään mark­ki­noil­la tapah­tu­vaa takai­sin­kyt­ken­tää. Argu­ment­ti­si tun­tuu toi­mi­van myös niin, että kos­ka meil­lä on mark­ki­na­hin­ta rau­dal­le, niin Outo­kum­mun toi­ma­ril­le ja talous­joh­ta­jil­le voi­daan mak­saa rau­ta­hark­koi­na, ja se on ihan yhtä hyvä pal­kit­se­mis­me­ne­tel­mä kuin mikä tahan­sa muukin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Maa­il­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pis­ta ohjaus­jär­jes­tel­mää, jois­ta kum­pi­kaan ei ole toiminut:
      Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)
      Mie­len­kiin­tois­ta on, että tuo USA:n mal­li vaa­ti pal­jon enem­män tie­to­kei­neil­la teh­tä­vää suunnittelua.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Vas­tauk­se­na Vil­le M.lle sanoi­sin, että olen samaa miel­tä, että jon­kin­lai­nen USA:n tyyp­pi­nen sai­ras­va­kuu­tuk­sen jär­jes­tel­mä saat­tai­si sit­ten­kin olla parempi. 

    Aina­kin se on parem­pi kuin nyky­ti­lan­ne, jos­sa jul­ki­sen puo­len jonoil­la tie­toi­ses­ti jar­ru­te­taan pal­ve­lu­jen käyt­töä ja ohja­taan ihmi­siä yks­tyi­siin pal­ve­lui­hin. Ihmis­ten tahal­li­nen kiusaa­mi­nen jono­tuk­sel­la on vää­rin. Se louk­kaa ihmi­sar­voa. Ja jono­tuk­ses­ta on muu­ita­kin hait­to­ja. Polii­tik­ko­jen pitäi­si häve­tä nyky­jär­jes­tel­män tilannetta.

    Eli joko kun­nol­li­nen jul­ki­nen pal­ve­lu tai sit­ten kun­nol­li­nen vakuutusjärjestelmä. 

    Mie­les­tä­ni ter­vey­den­huol­lon hyvis­tä pal­ve­luis­ta voi mak­saa nykyis­tä enem­män, joten ei hal­vin­ta jär­jes­tel­mää kan­na­ta vält­tä­mät­tä valita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Art­tu­ri kirjoitti:
    “Haus­kaa kyl­lä, että sijoi­tuk­se­si tuot­ti heti ensim­mäi­se­nä päi­vä­nä 2%. Pal­jon­ko­han oli­sit saa­nut jos oli­sit valuut­ta­kei­not­te­lun sijaan sijoit­ta­nu osakkeisiin?!”

    Aika hyvin tie­sit — rahal­le tuli heti päi­vä­kor­koa 2 %. Jos oli­sin sijoit­ta­nut osak­kei­siin, oli­si rahois­ta nyt heti pörs­sin avau­dut­tua sula­nut 1,5% (HEX indeksi).

    Sak­sa on kiel­tä­mäs­sä short­tauk­sen ja sekin pai­naa euroa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Lisäi­sin vie­lä tähän mark­ki­naus­ko­jut­tuun sel­lai­sen, että mark­ki­naus­ko puh­taim­mil­laan joh­taa sii­hen, että petos rikok­se­na voi­daan pois­taa. Petos­han perus­tuu sii­hen, että A:lla on enem­män infor­maa­tio­ta kuin B:llä ja hän käyt­tää tätä hyväk­seen uskot­te­le­mal­la B:lle asioi­den ole­van X, vaik­ka tie­tää nii­den todel­li­suu­des­sa ole­van Y. Mut­ta jos mark­ki­noil­la on jo paras infor­maa­tio, ei kel­lään voi olla enem­pää infor­maa­tio­ta kuin mark­ki­noil­la, joten petos on mah­do­ton. Mark­ki­nat “tie­si­vät” Madof­fin pyö­rit­tä­vän pyra­mi­dia, joten mik­si hänet piti heit­tää vankilaan?

    Käy­tän­nös­sä­hän asia ei tie­ten­kään ole näin, vaan mark­ki­noi­den toi­min­ta perus­tuu hyvin pit­käl­ti toi­mi­joi­den väli­seen luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus puut­tuu (kuten oli tilan­ne vaik­ka­pa Venä­jäl­lä 1990-luvul­la), tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set kas­va­vat hyvin suu­rik­si ja mark­ki­noi­den toi­min­ta häi­riin­tyy pahas­ti. Niin­pä län­si­mai­set moder­nit mark­ki­nat impli­siit­ti­ses­ti olet­ta­vat toi­mi­joi­den voi­van luot­taa toi­siin­sa, kos­ka hui­ja­rit hei­te­tään lin­naan. Mut­ta oleel­lis­ta on muis­taa se, että tämä ei ole mark­ki­noi­den itsen­sä tuot­ta­ma asia, vaan muun yhteis­kun­nan, moraa­lin, lain­sää­dän­nön, val­tion, jne. ja sen yllä­pi­to vaa­tii usein­kin mark­ki­noi­den toi­min­nan rajoittamista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Maa­il­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pis­ta ohjaus­jär­jes­tel­mää, jois­ta kum­pi­kaan ei ole toiminut:
    Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)
    Mie­len­kiin­tois­ta on, että tuo USA:n mal­li vaa­ti pal­jon enem­män tie­to­kei­neil­la teh­tä­vää suunnittelua. 

    Heh. Vie­lä mie­len­kiin­toi­sem­paa oli, että Neu­vos­to­lii­ton mal­li vaa­ti pal­jon enem­män kil­pai­lua — monil­la meni perä­ti henki…

    Mut­ta vaka­vem­min, ei kai USA:ssa kos­kaan oikein mitään täy­del­lis­tä kil­pai­lua olla tosis­saan edes yri­tet­ty? (eikä kyl­lä Neu­vos­to­lii­tos­sa täy­del­lis­tä suunnitteluakaan).

    Tai­taa­pa sitä pait­si olla niin, että useim­mil­la mit­ta­reil­la esi­mer­kik­si Poh­jois­maat ovat nykyi­sin lähem­pä­nä “täy­del­lis­tä kil­pai­lua” kuin USA.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. mark­ki­naus­ko puh­taim­mil­laan joh­taa sii­hen, että petos rikok­se­na voi­daan pois­taa’ (Samu­li Saarelma)
    Tai aina­kin riko­soi­keu­des­ta voi­daan luo­pua ja hoi­taa kont­rol­li siviilioikeudella:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/14/why-libertarianism-doesnt-work-part‑n/
    Loo­gi­ses­ti tätä voi­tai­siin sovel­taa ihan kaik­kiin rikok­siin. Joh­don­mu­kai­set liber­taa­rit haluai­si­vat­kin sovel­taa, mut­ta he ovat lähin­nä koo­mi­nen marginaaliryhmä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Samu­li Saarelma:

    Suo­raan osak­kei­den anta­mi­nen (pal­kan sijaan) ei vain tätä tee, kos­ka niis­sä yhteys joh­ta­jan toi­mien (se vai­ku­tus, nousee­ko kurs­si 5% vai ei) ja hänen kor­vauk­sen­sa (saa­ko hän 105 vai 100 euroa) välil­lä on huono.

    häh? Siis väi­tät, että joh­ta­ja ei voi pal­joo toi­mil­laan vai­kut­taa osa­ke­kurs­siin, vai miten se yhteys on huono?

    Toi sun point­ti sii­tä, että joh­ta­ja voi kupa­ta muu­ta­kin hyö­tyä fir­mas­ta itsel­leen kuin pel­käs­tään palk­ka on ihan hyvä ja se on var­mas­ti ollut osa­syy sii­hen mik­si joh­ta­jil­le mak­se­taan mie­luum­min optioi­na kuin osakkeina.

    Mut­ta kuten alun­pe­rin kir­joi­tin, täs­sä ongel­mak­si syn­tyy hel­pos­ti se, että optiot kan­nus­ta­vat ylen­mää­räi­seen ris­kin­ot­toon, kos­ka voi­tot tule­vat omaan tas­kuun, mut­ta tap­piot mene­vät muille.

    Joo optiot kan­nus­taa ris­kin­ot­toon. Tämä ei oo luul­ta­vas­ti tul­lu kenel­le­kään yllätyksenä.

    Sen sijaan, että käy­tät louk­kaa­vaa kiel­tä kans­sa­si eri miel­tä ole­via kohtaan

    Samu­li Saarelma:

    Usko­si mark­ki­noi­hin on liikuttavaa.

    Mä en kyl­lä yleen­sä käy­tä louk­kaa­vaa kiel­tä yleen­sä kans­sa­ni eri miel­tä ole­vis­ta. Täs­sä tein nyt ihan tie­toi­sen poikkeuksen.

    Point­ti­ni oli se, että _jälkikäteen_ näen, että pää­tök­set ovat men­neet pahem­man ker­ran pui­hin. Niin osak­kee­no­mis­ta­jien kuin muun­kin yhteis­kun­nan kannalta.

    Ok. No mil­lä perus­teel­la ne on men­ny pui­hin osak­kee­no­mis­ta­jien kan­nal­ta? Jos pyö­räyt­tää +EV rulet­tia, niin se pöy­räy­tys on sil­ti +EV riip­pu­mat­ta sii­tä jää­kö voi­tol­le vai ei.

    Mik­si sel­lai­sen hal­lin­noi­ja ei ottai­si ylen­mää­räis­tä ris­kiä, jos asioi­den men­nes­sä hyvin hän voit­taa, mut­ta ris­kin toteu­tues­sa hänel­le ei koi­du tappiota?

    aaaa… Siis tot­ta­kai ne ottaa enem­män ris­kiä kuin mitä olis opti­maa­lis­ta osak­kee­no­mis­ta­jien kan­nal­ta. Ne osak­kee­no­mis­ta­jat jou­tuu vali­tet­ta­vas­ti vaan tasa­pai­not­ta­maan mui­ta­kin asioi­ta kuin ris­ki­ta­soa. Vähän niin­ku vaik­ka Hel­sin­gin asun­to­mark­ki­noil­la hyvä sijain­nin kyl­kiäi­se­nä tulee van­ha kiinteistö.

    Mihin ihmee­seen perus­tuu sinun väit­tee­si, että sijoit­ta­jat tie­si­vät AAA-luo­ki­tus­ten ole­van puu­ta heinää?

    Sii­tä, että nii­den tuot­to oli suu­rem­pi kuin mui­den AAA-luo­ki­tet­tu­jen pape­rei­den. (Eli nii­den ris­ki oli mark­ki­noi­den mie­les­tä suurempi.)

    Mik­si kysei­siä luo­ki­tuk­sia yli­pää­tään teh­dään, jos kaik­ki osa­puo­let jo muu­ten­kin tie­tä­vät, mitä sijoi­tus­ten ris­kit ovat?

    Kos­ka polii­ti­kot sää­te­le­vät mark­ki­noi­ta ja pakot­ta­vat elä­ke­ra­has­tot yms. pitä­mään osan varois­taan AAA-luo­ki­tel­luis­sa papereissa.

    tie­de­mies:

    Kun optiot otet­tiin palk­kioi­na käyt­töön, nii­den kan­nus­tin­vai­ku­tus­ta ei vält­tä­mät­tä tunnettu.

    Heh, no jos se argu­ment­ti on, että nii­tä ei vält­tä­mät­tä tun­net­tu, niin joo se argu­ment­ti on ihan vali­di. Ei mikään oo tie­ten­kään 100% varmaa.

    Mä tul­kit­sin Samu­lin kir­joi­tuk­sen kyl­lä niin, että se väit­ti, että kan­nus­tin­vai­ku­tus­ta ei tunnettu.

    Minä en voi uskoo tähän väit­tee­seen, kos­ka se kan­nus­tin­vai­ku­tus on ihan super­help­po päätellä.

    Ei ihmi­set oo niin idioot­te­ja kuin te luu­let­te var­sin­kin sil­loin, kun niil­lä on omat rahat pelissä.

    On paaaal­jon toden­nä­köi­sem­pää, että osak­kee­no­mis­ta­jat tie­si ihan hyvin min­kä­lai­sia kan­nus­ti­mia optiois­ta aiheu­tuu joh­ta­jil­le ja nii­den mie­les­tä ne oli sil­ti hyvä idea.

    Jos mark­ki­nat oli­si­vat kaikkitietävät

    Mark­ki­nat ei tie­ten­kään oo kaik­ki­tie­tä­vät, kuten oon jo mones­ti kir­joit­ta­nut. Ne tie­tää par­haan saa­ta­vil­la ole­van tie­don valos­sa toden­nä­köi­syys­ja­kau­man. Jos mä hei­tän rei­lua nop­paa, niin mark­ki­nat tie­tää, että 1/6 toden­nä­köi­syy­del­lä tulee kuto­nen. Jos tie­to nopan har­hai­suu­des­ta on ole­mas­sa, niin mark­ki­nat tie­tää miten tätä jakau­maa pitää kor­ja­ta, mut­ta ne ei sil­ti tie­dä mikä nume­ro tulee kun nop­paa heittää.

    Arvo­pa­pe­ri­kau­pas­sa tms. voi tosin olla “parem­paa tie­toa”, mut­ta ei sii­nä mie­les­sä, että sil­lä voi­si rahastaa

    Eli se tie­to ei oo hyö­dyl­lis­tä? Miks se sit on parempaa?

    Se, ote­taan­ko optio-ohjel­ma tai osa­ke­palk­kiot käyt­töön ei kui­ten­kaan sisäl­lä mitään mark­ki­noil­la tapah­tu­vaa takaisinkytkentää.

    häh? Osak­kee­no­mis­ta­jat, jot­ka epä­on­nis­tu­vat kan­nus­ti­mien aset­ta­mi­ses­sa työn­te­ki­jöil­le häviä­vät rahaa suh­tees­sa mui­hin. Muut tule­vat ja osta­vat näil­tä tyh­mil­tä osak­kee­no­mis­ta­jil­ta resurs­sit ja lait­ta­vat ne parem­paan käyttöön.

    Ihan nor­maa­li mark­ki­noi­den takaisinkytkentä.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Maa­il­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pis­ta ohjaus­jär­jes­tel­mää, jois­ta kum­pi­kaan ei ole toiminut:
    Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)

    Onko tääl­lä oikees­ti kaks Osmo Soi­nin­vaa­raa, jot­ka kir­jot­taa tänne?

    Kum­pi­kaan nois­ta väit­teis­tä ei pidä tie­ten­kään paikkaansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Samu­li Saa­rel­ma: Jihuu! Mä en siis sit­ten­kään oo sun mie­les­tä puh­das mark­ki­naus­ko­vai­nen. (Kos­ka mun mie­les­tä petos­ta rikok­se­na ei voi poistaa.)

    Niin­pä län­si­mai­set moder­nit mark­ki­nat impli­siit­ti­ses­ti olet­ta­vat toi­mi­joi­den voi­van luot­taa toi­siin­sa, kos­ka hui­ja­rit hei­te­tään lin­naan. Mut­ta oleel­lis­ta on muis­taa se, että tämä ei ole mark­ki­noi­den itsen­sä tuot­ta­ma asia, vaan muun yhteis­kun­nan, moraa­lin, lain­sää­dän­nön, val­tion, jne. ja sen yllä­pi­to vaa­tii usein­kin mark­ki­noi­den toi­min­nan rajoittamista.

    Mark­ki­nat muu­ten pys­tyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­ti­met olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioi­ta­kin. ks. kaup­piait­ten laki jos­tain Han­sa-ajal­ta (vai mis­tä lie­nee­kään) ja meri­ros­vo­jen sopi­muk­set Karibiassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osak­kee­no­mis­ta­jat, jot­ka epä­on­nis­tu­vat kan­nus­ti­mien aset­ta­mi­ses­sa työn­te­ki­jöil­le häviä­vät rahaa suh­tees­sa mui­hin. Muut tule­vat ja osta­vat näil­tä tyh­mil­tä osak­kee­no­mis­ta­jil­ta resurs­sit ja lait­ta­vat ne parem­paan käyt­töön.

    Tämä voi pitää paik­kan­sa esi­mer­kik­si kun puhu­taan varal­li­suu­den siir­ty­mi­ses­tä useam­man suku­pol­ven yli. Aivan sata­var­mas­ti voi­daan sanoa, ettei­vät optioi­den kan­nus­ti­non­gel­mat joh­da mas­sii­vi­siin resurs­sien uus­ja­koi­hin muu­ta­mas­sa vuodessa. 

    Optio­jär­jes­te­ly­jen kan­nus­tin­vai­ku­tus­ten vää­ris­ty­mät vai­kut­ta­vat kil­pai­lu­ti­lan­tee­seen toden­nä­köi­ses­ti vain vähän, niin vähän, että kovin moni iso fir­ma ei ole nii­den takia men­nyt nurin. Kas­vu­vai­hees­sa lisäk­si sys­te­maat­ti­sia vir­hei­tä ei edes voi aina havai­ta, eikä tilan­tees­sa, jos­sa kaik­ki käyt­tä­vät optioi­ta, ole yhtään mitään meka­nis­mia, jol­la täl­lai­nen kil­pai­lue­tu joten­kin pois­tai­si huo­non palkitsemisjärjestelyn.

    Jos fir­ma A on alan “hui­pul­la” ja ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, muut­kin toden­nä­köi­ses­ti otta­vat sen käyt­töön jo ennen kuin huo­ma­taan mitään ongel­maa. Kun se on kai­kil­la käy­tös­sä, ei ole mitään syy­tä, mik­si kukaan sii­tä luo­pui­si aina­kaan niin kau­an kun alal­la ylei­ses­ti tapah­tuu kasvua. 

    Mark­ki­na­me­ka­nis­min kyky kar­sia “huo­no­ja” käy­tän­tö­jä on rajal­li­nen, ja se on sitä rajal­li­sem­pi, mitä pie­nem­pi ero huo­no­jen ja hyvien välil­lä on. Rajal­li­suut­ta vain lisää se, että on ole­mas­sa eri­lai­sia meka­nis­me­ja, jot­ka saa­vat ihmi­set mie­luum­min kopioi­maan tois­ten teke­mi­siä kuin koet­ta­maan jotain muu­ta. Tämä tuot­taa sys­te­maat­ti­sen virheen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Uhka­pe­lu­rin käly:

    Art­tu­ri jake­lee tääl­lä tie­to­aan ilmai­sek­si eli tie­don mark­ki­na-arvo on siis nol­la euroa. Voi­ko täs­tä pää­tel­lä jotain tuon tie­don arvosta?

    Sii­tä, että jotain jae­taan ilmai­sek­si ei voi pää­tel­lä, että sen arvo on nol­la. Näi­den minun mie­li­pi­tei­den arvo on kyl­lä todel­la lähel­lä nol­laa, kos­ka jos ei olis useem­pi olis samaa mieltä. 🙂

    Tie­de­mies: No tol­la perus­teel­la mikään pik­ku­jut­tu ei tuu teh­tyä kun­nol­la, kos­ka se vai­kut­taa vaan niin vähän. Sil­ti mark­ki­nat näyt­tää toi­mi­van suht hyvin.

    tilan­tees­sa, jos­sa kaik­ki käyt­tä­vät optioi­ta, ole yhtään mitään meka­nis­mia, jol­la täl­lai­nen kil­pai­lue­tu joten­kin pois­tai­si huo­non palkitsemisjärjestelyn.

    Tot­ta­kai on. Joku yrit­te­liäs ja fik­su tyyp­pi alkaa ajat­te­leen, että hei optiot ei ehkä oo hir­veen hyvä jut­tu ja alkaa mak­saan joh­ta­jil­leen pal­kat vaik­ka futuu­rei­na. Sit tää tyyp­pi rikas­tuu suh­tees­sa mui­hin. Muut alkaa kopioi­maan tai sit tää fik­su ostaa resurs­sit muil­ta pois.

    (Jos siis oikees­ti olis hyvä mak­saa palk­ka futuu­rei­na. Luul­ta­vas­ti ei oo, kos­ka niin ei tehdä…)

    Jos fir­ma A on alan “hui­pul­la” ja ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, muut­kin toden­nä­köi­ses­ti otta­vat sen käyt­töön jo ennen kuin huo­ma­taan mitään ongelmaa.

    Voi olla, mut­ta mil­lä perusteella?

    Miks ole­tat, että ongel­mat pitäs havai­ta, kun ne voi päätellä?

    Kun se on kai­kil­la käy­tös­sä, ei ole mitään syy­tä, mik­si kukaan sii­tä luo­pui­si aina­kaan niin kau­an kun alal­la ylei­ses­ti tapah­tuu kasvua.

    No eiks suu­rem­mat voi­tot oo ihan hyvä syy? Ei sijoit­ta­jat halua jotain tiet­tyä tuot­toa, vaan ne halu­aa mah­dol­li­sim­man kor­kean tuoton.

    Mark­ki­na­me­ka­nis­min kyky kar­sia “huo­no­ja” käy­tän­tö­jä on rajal­li­nen, ja se on sitä rajal­li­sem­pi, mitä pie­nem­pi ero huo­no­jen ja hyvien välil­lä on.

    No tämä on toki tot­ta. Mitä isom­pi vir­he sitä suu­rem­mat kan­nus­ti­met on kor­ja­ta se. Tämä on hie­no jut­tu, kos­ka resurs­se­ja ei kan­na­ta­kaan tuh­la­ta pien­ten vir­hei­den kor­jaa­mi­seen. Mark­ki­nat toi­mii täs­sä tosi hienosti!

    Rajal­li­suut­ta vain lisää se, että on ole­mas­sa eri­lai­sia meka­nis­me­ja, jot­ka saa­vat ihmi­set mie­luum­min kopioi­maan tois­ten teke­mi­siä kuin koet­ta­maan jotain muuta.

    njoo… nämä meka­nis­mit (kopioi­da tai kek­siä jotain uut­ta) lisää välil­lä rajal­li­suut­ta ja välil­lä vähentää.

    Oli miten oli, niin sinä, minä, Samu­li tai polii­ti­kot ollaan näi­den meka­nis­mien uhre­ja kans.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. Mark­ki­nat muu­ten pys­tyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­ti­met olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioi­ta­kin.’ (Art­tu­ri)
    Ei tar­vit­se hakea esi­merk­ke­jä noin kau­kaa. 90-luvun reaa­li­mi­nar­kis­ti­sel­la Venä­jäl­lä sopi­muk­sis­sa kan­nat­ti olla molem­mil­la puo­lil­la muka­na omat mafio­sot takaa­mas­sa sopi­muk­sen pitä­vyys. Läh­de: Vio­lent Ent­repre­neurs: The Use Of Force In The Making Of Rus­sian Capi­ta­lism, Vadim Vol­kov, Cor­nell Uni­ver­si­ty Press, 2002

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. Sii­tä, että nii­den tuot­to oli suu­rem­pi kuin mui­den AAA-luo­ki­tet­tu­jen pape­rei­den. (Eli nii­den ris­ki oli mark­ki­noi­den mie­les­tä suurempi.)

    Kyl­lä, tuot­to oli suu­rem­pi, mut­ta ei pal­jon. Tuot­toe­ro ei impli­koi­nut kovin suur­ta eroa default-toden­nä­köi­syy­del­le, ja aina­kin osa suu­rem­mas­ta tuo­tos­ta joh­tui esi­mer­kik­si sii­tä epä­var­muu­des­ta, että asun­to­lai­na­pa­pe­rei­den takai­sin­mak­sun ajan­koh­ta riip­puu sii­tä miten ihmi­set mak­sa­vat lai­nan­sa takai­sin, AAA luot­to­luo­ki­tus kun vain ker­too, että mak­saa pää­oman mel­koi­sel­la var­muu­del­la (kor­koi­neen) jos­kus takaisin.

    Kos­ka polii­ti­kot sää­te­le­vät mark­ki­noi­ta ja pakot­ta­vat elä­ke­ra­has­tot yms. pitä­mään osan varois­taan AAA-luo­ki­tel­luis­sa papereissa.

    Aina­kin osa pan­keis­ta on aika­naan pitä­nyt omis­sa pää­oma­las­kel­mis­saan kaik­kia AAA vel­ka­kir­jo­ja sama­nar­voi­si­na. (Ei siis regu­la­too­ri­sis­sa las­kel­mis­sa, vaan niis­sä las­kel­mis­sa, joi­den avul­la pank­ki allo­koi omaa pääomaansa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Art­tu­ri kirjoitti:
    “Näi­den minun mie­li­pi­tei­den arvo on kyl­lä todel­la lähel­lä nol­laa, kos­ka jos ei olis useem­pi olis samaa mieltä.”

    Rol­ling Sto­nes kita­ris­ti Keith Ric­hards on sano­nut, että “Mie­li­pi­teet ovat kuin pers­lä­piä. Jokai­sel­la saa olla omansa.” 

    Suo­ma­lai­sen Hanoi Rocks yhteyyen kita­ris­ti Andy McCoy suo­ras­sa tele­vi­sio­lä­he­tyk­ses­sä, että kun hän jos­kus lopet­taa soit­ta­mi­sen, niin hän menee Ams­ter­da­miin myy­mään persettään.

    Eli että kyl­lä mie­li­pi­teil­lä voi olla kau­pal­lis­ta ja rahal­lis­ta arvoa. Jos ei aivan suo­raan, niin aina­kin välillisesti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Art­tu­ri petok­sien karsimisesta:

    Mark­ki­nat muu­ten pys­tyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­ti­met olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioi­ta­kin. ks. kaup­piait­ten laki jos­tain Han­sa-ajal­ta (vai mis­tä lie­nee­kään) ja meri­ros­vo­jen sopi­muk­set Karibiassa. 

    Ei, nuo eivät ole esi­merk­ke­jä vapai­den mark­ki­noi­den tuot­ta­mas­ta petos­ten kont­rol­lis­ta, vaan pak­koon perus­tu­vas­ta sys­tee­mis­tä aivan kuten val­tioi­den­kin koh­dal­la. Sopi­muk­sil­la ei tee mitään, jos nii­tä ei voi pan­na täy­tän­töön jos­sain oikeu­des­sa, joka on toi­mi­joi­den ylä­puo­lel­la. Meri­ros­vo­jen sopi­muk­sil­la oli ves­sa­pa­pe­rin arvo, jos joku ros­vois­ta oli niin vah­va, ettei kukaan voi­nut pan­na hän­tä tilil­le, jos rik­koi sopi­mus­ta. Jos he taas sit­ten muo­dos­ti­vat yhtei­sön, joka oli vah­vem­pi kuin yksi­kään yksit­täi­nen toi­mi­ja ja jol­la oli mah­dol­li­suus pakot­taa kuka tahan­sa tah­toon­sa, niin miten tämä enää ero­aa valtiosta? 

    Juu­ri tähän viit­ta­sin Venä­jäl­lä 1990-luvul­la. Siel­lä val­tio oli heik­ko. Bis­nes­tä pys­tyi teke­mään, kun­han muka­na oli tar­peek­si mon­ta mies­tä rk:n kanssa. 

    Olet sii­nä oikeas­sa, että val­tio puh­taa­na puo­lu­eet­to­ma­na ylim­pä­nä väki­val­ta­mo­no­po­li­na ei ole ainoa läh­de luot­ta­muk­sel­le. Toi­nen tär­keä läh­de on moraa­li, sosi­aa­li­nen pää­oma tai mitä nimeä sii­tä halu­aa­kin käyt­tää. Mut­ta tämän raken­ta­mi­ses­sa val­tiol­la voi olla tär­keä roo­li. Jos val­tio väki­val­loin tekee kaik­kien yhteis­kun­nan jäsen­ten mie­les­tä yhteis­kun­nas­ta oikeu­den­mu­kai­sen, mikä yleen­sä tar­koit­taa tuloe­ro­jen tasoit­ta­mis­ta, tämä mah­dol­lis­taa sen, että yhteis­kun­ta toi­mii jäsen­ten kes­ki­näi­sen luot­ta­muk­sen pohjalta. 

    Ja vaik­ka tuloe­ro­jen tasoit­ta­mi­nen “tuho­aa hyvin­voin­tia”, kuten sinä asian ilmai­set, yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­va luot­ta­mus vähen­tää tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia ja voi siten hyvin­kin joh­taa kor­keam­paan hyvin­voin­tiin. Sinun ei tar­vit­se men­nä kaup­paan rk:n tai laki­mie­hen kans­sa, kos­ka luo­tat sii­hen, ettei hän hui­jaa sinua. Ei, vaik­ka tie­täi­sit, ettet kysei­sen kaup­pi­aan kans­sa tule enää kos­kaan teke­mään uudes­taan kaup­paa, eikä siis edes mark­ki­na­voi­ma­si ole hän­tä kuris­sa pitä­vä tekijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Art­tu­ri:

    Siis väi­tät, että joh­ta­ja ei voi pal­joo toi­mil­laan vai­kut­taa osa­ke­kurs­siin, vai miten se yhteys on huono? 

    Kyl­lä voi vai­kut­taa, mut­ta yhteys on huo­no sik­si, että niil­lä teoil­laan hän vai­kut­taa omaan palk­kioon­sa vain vähän. Juu­ri täs­tä syys­tä käy­te­tään­kin optioi­ta, ei osak­kei­ta. Mon­ta­ko ker­taa tämä vie­lä pitää kerrata?

    Sinä olet väit­tä­nyt osak­kei­ta anta­mal­la saa­ta­van oikea kan­nus­tin­vai­ku­tus. Tois­tai­sek­si et ole esit­tä­nyt mitään perus­te­lui­ta tämän tuek­si. Edes ihan­noi­ma­si mark­ki­nat eivät tätä osoi­ta, kos­ka fir­mat yleen­sä käyt­tä­vät optioi­ta, eivät osakkeita. 

    Joo optiot kan­nus­taa ris­kin­ot­toon. Tämä ei oo luul­ta­vas­ti tul­lu kenel­le­kään yllätyksenä. 

    Itse taas uskon, että on tul­lut osak­kee­no­mis­ta­jil­le. Nyt väit­tee­si tun­tuu ole­van se, että sen sijaan, että mark­ki­nat “pit­käl­lä aika­vä­lil­lä” kor­jaa­vat ongel­mat ja löy­tä­vät par­haat rat­kai­sut, niin ne jopa etu­kä­teen tie­tä­vät, mit­kä rat­kai­sut toi­mi­vat. Mihin ihmee­seen tämä usko perus­tuu? Mihin nii­tä mark­ki­noi­ta enää tar­vi­taan, jos asiat ovat itses­tään­sel­viä jo ennen kuin mark­ki­noi­den anne­taan vaikuttaa?

    Samoin väi­tit palkkiojärjestelmistä:

    Minä en voi uskoo tähän väit­tee­seen, kos­ka se kan­nus­tin­vai­ku­tus on ihan super­help­po päätellä. 

    Onko? Mik­si pank­ki­krii­sin yhte­nä mer­kit­tä­vä­nä teki­jä­nä näh­tiin se, että pank­kien pelu­rei­den kan­nus­teet ohja­si­vat hei­dät otta­maan yli­suu­ria ris­ke­jä, jota eivät edes pank­kien joh­ta­jat (saa­ti taval­li­set osak­kee­no­mis­ta­jat) ymmär­tä­neet täy­sin. Ja seu­rauk­se­na oli pank­kien jou­tu­mi­nen suu­riin vaikeuksiin.

    Ja ihan esi­merk­ki­nä tosie­lä­mäs­tä, Dick Fuld on täl­lä het­kel­lä älyt­tö­män rikas mies. Leh­mann Brot­her­sin osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­set sen sijaan ovat nol­lan arvoi­sia. Mark­ki­nat ovat siir­tä­neet rahaa niil­tä omis­ta­jil­ta Ful­dil­le. Onko väit­tee­si nyt se, että Ful­din käsis­sä se pää­oma on parem­mas­sa käy­tös­sä? Ja moraa­li­se­na kysy­myk­se­nä, onko tämä “hyvä” asia, johon ei tule puut­tua mil­lään ulkoi­sil­la tavoin?

    Mark­ki­nat ei tie­ten­kään oo kaik­ki­tie­tä­vät, kuten oon jo mones­ti kir­joit­ta­nut. Ne tie­tää par­haan saa­ta­vil­la ole­van tie­don valos­sa toden­nä­köi­syys­ja­kau­man. Jos mä hei­tän rei­lua nop­paa, niin mark­ki­nat tie­tää, että 1/6 toden­nä­köi­syy­del­lä tulee kuto­nen. Jos tie­to nopan har­hai­suu­des­ta on ole­mas­sa, niin mark­ki­nat tie­tää miten tätä jakau­maa pitää kor­ja­ta, mut­ta ne ei sil­ti tie­dä mikä nume­ro tulee kun nop­paa heittää. 

    Niin? Minun point­ti­ni oli se, että jäl­ki­kä­teen tie­däm­me, että tuli kuto­nen. Samal­la tavoin jäl­ki­kä­teen tie­däm­me, että kan­nus­tin­jär­jes­tel­mät joh­ti­vat ylen­mää­räi­seen ris­kin­ot­toon. Näin siis vaik­kem­me oli­si etu­kä­teen tuo­ta tien­neet­kään. Niin­pä, vaik­ka optio­jär­jes­tel­mät oli­si­vat olleet “paras tie­to” pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, mikään ei takaa, että se oli­si sitä nyt. Sinun int­to­si nii­den optio­jär­jes­tel­mien puo­les­ta vai­kut­taa sil­tä kuin int­täi­sit vie­lä nopan hei­ton jäl­keen­kin, että 1/6 toden­nä­köi­syy­del­lä tulee kuto­nen, vaik­ka näet edes­sä­si jo sen, että tuli kutonen. 

    Siis tot­ta­kai ne ottaa enem­män ris­kiä kuin mitä olis opti­maa­lis­ta osak­kee­no­mis­ta­jien kan­nal­ta. Ne osak­kee­no­mis­ta­jat jou­tuu vali­tet­ta­vas­ti vaan tasa­pai­not­ta­maan mui­ta­kin asioi­ta kuin riskitasoa. 

    Mitä­hän nyt tar­koi­tat? Tie­ten­kin par­haan kan­nus­ti­noh­jel­man pitää olla sel­lai­nen, että se tuot­taa kan­nus­teet joh­ta­jal­le pyr­kiä mak­si­moi­maan yri­tyk­sen arvo täs­mäl­leen sil­lä ris­ki­ta­sol­la, joka omis­ta­jil­la on. Mik­si vali­ta joku muu kannustinjärjestelmä? 

    Tär­keim­pä­nä syy­nä näen tähän sen, että joh­ta­jat kon­sult­tei­neen ovat olleet erin­omai­sia myy­jiä ja saa­neet osak­kee­no­mis­ta­jat usko­maan joh­ta­jil­le avo­kä­tis­ten sys­tee­mien ole­van kannattavia. 

    Mitä nii­hin luot­to­luo­ki­tuk­siin tulee, niin onko väit­tee­si nyt se, että nii­tä käyt­tä­vät vain ja ainoas­taan elä­ke­ra­has­tot sii­hen, että voi­vat kiel­tää val­tion sään­nök­siä? Täs­tä näki­sin jotain kät­tä pidempää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. Samu­li Saarelma:

    Ei, nuo eivät ole esi­merk­ke­jä vapai­den mark­ki­noi­den tuot­ta­mas­ta petos­ten kont­rol­lis­ta, vaan pak­koon perus­tu­vas­ta sys­tee­mis­tä aivan kuten val­tioi­den­kin kohdalla.

    No me vaan tar­ko­te­taan sit eri asioi­ta mark­ki­noil­la. (ja pakolla…)

    Ja vaik­ka tuloe­ro­jen tasoit­ta­mi­nen “tuho­aa hyvin­voin­tia”, kuten sinä asian ilmai­set, yhteis­kun­nas­sa val­lit­se­va luot­ta­mus vähen­tää tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia ja voi siten hyvin­kin joh­taa kor­keam­paan hyvinvointiin

    Täs­tä oon samaa miel­tä. Oon tosin kans sitä miel­tä, että nyt ei olla lähes­kään sil­lä rajal­la mis­sä tuloe­ro­jen tasoit­ta­mi­ses­ta saa­ta­va hyö­dyt olis samat kuin sen hai­tat, mut­ta siis sel­la­nen pis­te on todel­la­kin olemassa.

    Tie­de­mies­hän käyt­tää tätä argu­ment­tia semi­sään­nöl­li­ses­ti, että jos tulon­jaon tasaa­mis­ta muu­te­taan radi­kaa­lis­ti, niin tulis sisällissota.

    Sinun ei tar­vit­se men­nä kaup­paan rk:n tai laki­mie­hen kans­sa, kos­ka luo­tat sii­hen, ettei hän hui­jaa sinua. Ei, vaik­ka tie­täi­sit, ettet kysei­sen kaup­pi­aan kans­sa tule enää kos­kaan teke­mään uudes­taan kaup­paa, eikä siis edes mark­ki­na­voi­ma­si ole hän­tä kuris­sa pitä­vä tekijä.

    Niin siis sil­lä­hän ei oo juu­ri mitään väliä teet­kö just sinä sen kans­sa uudes­taan kaup­paa, vaan sil­lä hyö­tyy­kö se kaup­pias kans­saih­mis­ten­sä luot­ta­muk­ses­ta enem­män tule­vai­suu­des­sa kuin sinul­ta saa­ma hyö­ty on.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Tie­de­mies­hän käyt­tää tätä argu­ment­tia semi­sään­nöl­li­ses­ti, että jos tulon­jaon tasaa­mis­ta muu­te­taan radi­kaa­lis­ti, niin tulis sisäl­lis­so­ta.

    En kyl­lä tark­kaa­not­taen ole täl­lais­ta väit­tä­nyt, vaan että tulo­ja­koa tasa­taan yhteis­kun­ta­rau­han vuok­si. Yhteis­kun­ta­rau­hal­la viit­taan siis ylei­ses­ti sii­hen, että tie­tyt sosi­aa­li­set ongel­mat, rikol­li­suus jne. pysy­vät kurissa. 

    Mark­ki­na-abstrak­tios­sa on se ongel­ma, että se yksin­ker­tai­ses­ti olet­taa ettei joku tule ja ota omai­suut­ta pois ilman lupaa tms. Kehit­ty­neem­mis­sä tapauk­sis­sa voi­daan hah­mot­taa tran­sak­tio­kus­tan­nus eri tavoin, mut­ta jo vähäi­nen tran­sak­tio­kus­tan­nus sot­kee tasa­pai­no­ja eri tavoin.

    Tulon­ta­sauk­sen yhte­nä idea­na — toi­mii se sit­ten eli ei — on vähen­tää nime­no­maan tra­nak­tio­kus­tan­nuk­sia sitä kaut­ta, että ihmis­ten kan­nus­ti­met ottaa tois­ten omai­suut­ta luvat­ta, hui­ja­ta, jne. oli­si­vat vähäi­sem­mät. Mui­ta­kin ideoi­ta on, mut­ta tämä funk­tio voi aivan hyvin olla mah­dol­lis­ta toteut­taa tehok­kaas­ti niin, että vero tms. — joka on myös tran­sak­tio kus­tan­nus — on alhai­sem­pi kuin sen vaih­toeh­tois­kus­tan­nus. So. se voi saa­da mark­ki­nat toi­mi­maan paremmin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. tcrown:

    Tuot­toe­ro ei impli­koi­nut kovin suur­ta eroa default-toden­nä­köi­syy­del­le, ja aina­kin osa suu­rem­mas­ta tuo­tos­ta joh­tui esi­mer­kik­si sii­tä epä­var­muu­des­ta, että asun­to­lai­na­pa­pe­rei­den takai­sin­mak­sun ajan­koh­ta riip­puu sii­tä miten ihmi­set mak­sa­vat lai­nan­sa takaisin,

    Eikös ne asun­to­lai­nat pake­toi­da just osal­taan täs­tä syys­tä, että sijoit­ta­jil­le voi­tas myy­dä tuo­tet­ta, jon­ka mak­se­taan takai­sin suun­nil­leen ole­tet­tu­na ajan­koh­ta­na? (Eli siis, et ote­taan 1000 asun­to­lai­naa ja lai­te­taan ekaan paket­tiin ne 10 asun­to­lai­naa, jot­ka mak­se­taan eka­na takas jne.)

    Aina­kin osa pan­keis­ta on aika­naan pitä­nyt omis­sa pää­oma­las­kel­mis­saan kaik­kia AAA vel­ka­kir­jo­ja samanarvoisina. 

    Niin siis näin­hän sen pitäs­kin men­nä, jos siel­lä kir­jois­sa on vaan “taval­li­sia” AAA vel­ka­kir­ko­ja. Vas­ta sit jos on sel­la­sia AAA vel­ka­kir­jo­ja joi­den tuot­to ja ris­ki on kor­keem­pi kuin mitä AAA:lla pitäs olla, niin pan­keil­la olis kan­nus­tin ero­tel­la nii­tä omis­sa pääomalaskelmissaan. 

    Samu­li Saarelma:

    Sinä olet väit­tä­nyt osak­kei­ta anta­mal­la saa­ta­van oikea kannustinvaikutus.

    ah, olen ilmei­ses­ti kir­joit­ta­nut huo­nos­ti. En ole sitä miel­tä, että osak­kei­ta anta­mal­la saa­daan aikaan oikea kan­nus­tin­vai­ku­tus. Väi­tän vaan, että kan­nus­tin­vai­ku­tus on sama riip­pu­mat­ta sii­tä saa­ko osak­keet pal­kak­si vai omis­taa­ko ne muu­ten vaan. Eli Leh­man Brot­her­sin toi­mi­tus­joh­ta­jal­la oli ihan yhtä suu­ret kan­nus­ti­met kas­vat­taa pörs­si­kurs­sia kuin muil­la­kin osak­kee­no­mis­ta­jil­la joil­la oli 500 mil­joo­nan edes­tä osak­kei­ta. 5% nousu on 5% nousu riip­pu­mat­ta sii­tä onko se nousu pal­kas­sa vai pääomassa.

    Tie­tys­ti muil­la osak­kee­no­mis­ta­jil­la ei ole mah­dol­li­suuk­sia has­sa­ta yhtiön­sä raho­ja omiin har­ras­tuk­siin­sa samal­la taval­la kuin Dick Ful­dil­la, joten hänel­lä oli tämän osa­keo­mis­tuk­sen rin­nal­la var­maan­kin jotain osa­ke­kurs­sin kehi­tyk­seen sidot­tu­ja kan­nus­ti­mia. (optioi­ta, futuureja)

    Edes ihan­noi­ma­si mark­ki­nat eivät tätä osoi­ta, kos­ka fir­mat yleen­sä käyt­tä­vät optioi­ta, eivät osakkeita.

    Aivan oikein. Ne käyt­tä­vät optioi­ta, kos­ka niil­lä on sii­hen hyvät syyt.

    Itse taas uskon, että on tul­lut (yllä­tyk­se­nä) osakkeenomistajille.

    Noh ollaan sovus­sa eri­mie­li­siä. Minä väi­tän, että lukio­lai­nen, joka ei oo iki­nä ennen kuul­lu­kaan mis­tään optioi­sa pys­tyy päät­te­le­mään sen kan­nus­tin­vai­ku­tuk­set, jos sil­le selit­tää tämän palkkiojärjestelmän.

    Nyt väit­tee­si tun­tuu ole­van se, että sen sijaan, että mark­ki­nat “pit­käl­lä aika­vä­lil­lä” kor­jaa­vat ongel­mat ja löy­tä­vät par­haat rat­kai­sut, niin ne jopa etu­kä­teen tie­tä­vät, mit­kä rat­kai­sut toi­mi­vat. Mihin ihmee­seen tämä usko perustuu? 

    Joo siis mark­ki­noil­la kyl­lä teh­dään vir­hei­tä, ei sii­nä mitään. Täs­sä tapauk­ses­sa usko­ni perus­tuu maa­lais­jär­keen. People are not that stupid.

    Mik­si pank­ki­krii­sin yhte­nä mer­kit­tä­vä­nä teki­jä­nä näh­tiin se, että pank­kien pelu­rei­den kan­nus­teet ohja­si­vat hei­dät otta­maan yli­suu­ria ris­ke­jä, jota eivät edes pank­kien joh­ta­jat (saa­ti taval­li­set osak­kee­no­mis­ta­jat) ymmär­tä­neet täysin.

    Kos­ka se oli yksi pank­ki­krii­sin mer­kit­tä­vä tekijä?

    Ne ris­kit ei ollu ollen­kaan vält­tä­mät­tä yli­suu­ria osak­kee­no­mis­ta­jien ja joh­ta­jien kan­nal­ta, vaan pel­käs­tään veron­mak­sa­jien kannalta.

    Leh­mann Brot­her­sin osak­kee­no­mis­ta­jien omis­tuk­set sen sijaan ovat nol­lan arvoi­sia. Mark­ki­nat ovat siir­tä­neet rahaa niil­tä omis­ta­jil­ta Ful­dil­le. Onko väit­tee­si nyt se, että Ful­din käsis­sä se pää­oma on parem­mas­sa käytössä?

    Ensin­nä­kin myös Ful­din osak­kei­den arvo on nol­las­sa. Toi­sek­seen Leh­man Brot­her­sin käy­tös­sä olleet resurs­sit eivät siir­ty­neet Ful­dil­le, vaan ne siir­tyi­vät muil­le investointipankeille.

    Minus­ta sinun argu­ment­ti on joten­kin absur­di. Jos GM menis konk­kaan, niin pitäs­kö duu­na­reil­ta ottaa nii­den elin­kaa­ren aika­na antait­se­man­sa pal­kat pois?

    Maa­il­mas­sa on satun­nai­suut­ta. Välil­lä mark­ki­noil­la raha liik­kuu sin­ne kenel­lä on hyvä tuu­ri, mut­ta enim­mäk­seen se liik­kuu sin­ne mis­sä käy­te­tään resurs­se­ja tehokkaasti.

    Moraa­li­se­na kysy­myk­se­nä se ei oo minus­ta edes kovin kiin­nos­ta­va, mut­ta joo mark­ki­noi­den toi­min­taan ei mun mie­les­tä pidä puut­tua mora­lis­tis­ten motii­vien perus­teel­la. Jos osak­kee­no­mis­ta­jat vapaas­ta tah­dos­taan anta­vat rahaa jol­le­kin tyy­pil­le, niin ne koke­vat var­maan saa­van­sa rahal­le vas­ti­net­ta. Polii­tik­ko­jen teh­tä­vä­nä ei oo puut­tua vapaa­eh­toi­siin vaih­to­kaup­poi­hin joil­la ei oo ulkoisvaikutuksia.

    (Ja pitää taas lisä­tä, ennen kuin joku joka ei tie­dä mitä ulkois­vai­ku­tuk­set tar­koit­taa puut­tuu tähän, niin ne on siis muun kuin mark­ki­na­me­ka­nis­min väli­tyk­sel­lä aiheu­tu­via vai­ku­tuk­sia osa­puo­lil­le, jot­ka ei oo olleet osal­li­sia sopi­mi­ses­sa. Se ei oo ulkois­vai­ku­tus, että fir­ma menee nurin ja sen asiak­kaat ja työn­te­ki­jät jää tyh­jän päälle)

    Minun point­ti­ni oli se, että jäl­ki­kä­teen tie­däm­me, että tuli kutonen.

    Joo, mut­ta täs­tä ei voi pää­tel­lä ettei­kö kuto­sen toden­nä­köi­syys olis ollu 1/6 ennen heittoo.

    Samal­la tavoin jäl­ki­kä­teen tie­däm­me, että kan­nus­tin­jär­jes­tel­mät joh­ti­vat ylen­mää­räi­seen riskinottoon. 

    heh, no mis­tä me se tie­de­tään? (ja kenen kan­nal­ta?) Ei sitä voi aina­kaan sii­tä pää­tel­lä, että Leh­man meni konkurssiin.

    Niin­pä, vaik­ka optio­jär­jes­tel­mät oli­si­vat olleet “paras tie­to” pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten, mikään ei takaa, että se oli­si sitä nyt.

    Aivan. Se ei enää oo ollen­kaan vält­tä­mät­tä paras palk­kio­jär­jes­tel­mä. Tämä sel­vi­ää mark­ki­noil­la, eli sil­lä miten pal­jon fir­mat muut­ta­vat palk­kio­jär­jes­tel­mään­sä tämän uuden infor­maa­tion seu­rauk­se­na. Se ei sel­viä sil­lä mitä miel­tä me ollaan optioi­den kannustinvaikutuksista.

    Sinun int­to­si nii­den optio­jär­jes­tel­mien puo­les­ta vai­kut­taa sil­tä kuin int­täi­sit vie­lä nopan hei­ton jäl­keen­kin, että 1/6 toden­nä­köi­syy­del­lä tulee kuto­nen, vaik­ka näet edes­sä­si jo sen, että tuli kutonen.

    Jos mä nään kun nop­paa hei­te­tään ker­ran ja tulee kuto­nen, niin mä kyl­lä edel­leen väi­tän, että ennen heit­too kuto­sen toden­nä­köi­syys on 1/6. Ole­tan myös, että jos nop­paa hei­tet­tään nyt uusiks, niin kuto­sen toden­nä­köi­syys on 1/6.

    Mitä­hän nyt tar­koi­tat? Tie­ten­kin par­haan kan­nus­ti­noh­jel­man pitää olla sel­lai­nen, että se tuot­taa kan­nus­teet joh­ta­jal­le pyr­kiä mak­si­moi­maan yri­tyk­sen arvo täs­mäl­leen sil­lä ris­ki­ta­sol­la, joka omis­ta­jil­la on.

    Joo todel­la­kin. Tar­koi­tin vaan sitä, että fir­man työn­te­ki­jät (joh­ta­jat mukaan lukien) saat­taa olla poruk­ka­na sel­las­ta, että ne arvos­taa ris­kiä eri taval­la kuin osak­kee­no­mis­ta­jat. (Osak­kee­no­mis­ta­jil­la on tyy­pil­li­ses­ti aika hajau­te­tut omais­tuk­set eli nii­tä ei hir­vees­ti kiin­nos­ta jon­kun yksit­täi­sen osak­keen vola­ti­li­teet­ti kun­han se ei kor­rel­loi nii­den mui­den omis­tus­ten kanssa.)

    Eli jos työn­te­ki­jäl­le mak­set­tas palk­ka futuu­rei­na, niin se saat­tas vaa­tii mer­kit­tä­väs­ti kor­keem­paa palk­kaa kuin jos se mak­se­taan optioina.

    Täs­tä (ja var­mas­ti mones­ta muus­ta­kin) syys­tä osak­kee­no­mis­ta­jat ei pys­ty virit­tä­mään työn­te­ki­jöi­den­sä kan­nus­ti­mia tasan saman­lai­siks kuin ne on omis­ta­jil­la. Optiot voi olla hyvä kom­pro­mis­si näi­den rajoit­te­den suh­teen tai sit ei. Se sel­vi­ää markkinoilla.

    Tär­keim­pä­nä syy­nä näen tähän sen, että joh­ta­jat kon­sult­tei­neen ovat olleet erin­omai­sia myy­jiä ja saa­neet osak­kee­no­mis­ta­jat usko­maan joh­ta­jil­le avo­kä­tis­ten sys­tee­mien ole­van kannattavia.

    Niin, minus­ta tämä seli­tys ei oo lain­kaan uskot­ta­va, kos­ka osak­kee­no­mis­ta­jil­la on suu­ret kan­nus­ti­met olla tule­mat­ta hui­ja­tuik­si. Var­sin­kin kun tämän menet­te­lyn voi selit­tää ihan ratio­naa­li­sel­la toiminnalla.

    Mitä nii­hin luot­to­luo­ki­tuk­siin tulee, niin onko väit­tee­si nyt se, että nii­tä käyt­tä­vät vain ja ainoas­taan elä­ke­ra­has­tot sii­hen, että voi­vat kiel­tää val­tion säännöksiä?

    Ei ole.

    (Jos tcrown on oikees­sa ja ne tuot­toe­rot oli mer­ki­tyk­set­tö­män pie­niä, niin sit oon vää­räs­sä var­maan koko argu­men­tis­sa­ni luot­to­luo­kit­ta­jis­ta. Mä oon kyl­lä luke­nu econ­lo­gis­ta, että ne ei todel­la­kaan ollu mer­ki­tyk­set­tö­miä. Econ­lo­gil­la on posi­tii­vi­nen ennak­koa­sen­ne mark­ki­noi­den toi­min­taa koh­taan, joten voi olla, että ne tul­kit­see tuot­toe­roa halua­mal­laan taval­la. Toi­saal­ta mä myös ole­tan, että ne on parem­min peril­lä täs­sä asias­sa kuin tcrown, et tois­ta­seks pitäy­dyn mielipiteessäni…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Tie­de­mies: Joo, kuten kir­joi­tin aika­sem­min oon samaa miel­tä, että on ole­mas­sa pis­te, mis­sä tulon­ta­sauk­ses­ta saa­ta­va yhteis­kun­ta­rau­han hyö­ty on yhtä suu­ri kuin sen kerää­mi­ses­tä aiheu­tu­va kan­nus­ti­mien tuhou­tu­mi­sen haitta.

    Edel­leen, en oo vakuut­tu­nut, että nyt oltas lähel­lä­kään sitä pis­tet­tä mis­sä näin olis, mut­ta se pis­te on olemassa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Art­tu­ri, tuon yhteis­kun­ta­rau­han koh­dal­la ei ole kyse vain sii­tä pis­tees­tä, kun syn­tyy täys­mit­tai­nen val­lan­ku­mous, vaan luot­ta­muk­sen katoa­mi­sel­la yhteis­kun­nas­ta, eli ns. sosi­aa­li­sen pää­oman ale­ne­mi­sel­la on pal­jon laa­jem­pia vai­ku­tuk­sia, vaik­ka ei men­täi­si vie­lä väki­val­lan tasol­le. Suun­nil­leen kai­kes­sa kau­pas­sa on infor­maa­tion epä­suh­ta. Myy­jä tie­tää tuot­tees­taan (ja yleen­sä myös mark­ki­na­ti­lan­tees­ta) enem­män kuin ostaja. 

    Mitä kor­keam­pi myy­jän ja osta­jan väli­nen luot­ta­mus on, sitä parem­min osta­ja voi luot­taa sii­hen, että myy­jä ei käy­tä tuo­ta infor­maa­tion epä­sym­met­ri­aa hyväk­seen. Ja mitä huo­nom­pi luot­ta­mus on, sitä enem­män myy­jä jou­tuu pane­maan tran­sak­tio­kus­tan­nuk­siin (hank­ki­maan sen itsel­tään puut­tu­van infor­maa­tion, kir­joi­tut­ta­maan laki­mie­hil­lä sopi­muk­sia, jne.), jot­ka estä­vät myy­jää huijaamasta. 

    Jos ostat kave­ril­ta­si auton, hän toden­nä­köi­ses­ti ker­too rehel­li­ses­ti kaik­ki sen viat ja teet­te kau­pan hyvin lähel­lä sitä arvoa, mikä juu­ri sel­lai­sel­la autol­la on mark­ki­noil­la (vaik­ka sinul­la ei oli­si mitään tie­toa mark­ki­na­hin­nas­ta). Jos taas teet saman kau­pan jon­kun itsel­le­si täy­sin tun­te­mat­to­man kans­sa, olet var­mas­ti kiin­nos­tu­neem­pi vie­mään sen vähin­tään koea­joon tai jopa kor­jaa­mol­le tes­tat­ta­vak­si. Jos yhteis­kun­nan jäsen­ten väli­nen luot­ta­mus oli­si sil­lä tasol­la kuin se on sinun ja kave­ri­si välil­lä, nuo kaik­ki tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set katoaisivat. 

    Ja ei puh­das tulon­ta­saus tie­ten­kään ole se ainoa tapa tätä paran­taa. Ennem­min­kin se on ylei­nen yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suus, mikä saa ihmi­set luot­ta­maan tois­ten­sa hyvyy­teen. Ja toi­saal­ta ei tulon­ta­saus­ten ainoa hyö­ty tie­ten­kään ole tämän sosi­aa­li­sen pää­oman tuottaminen. 

    Niin siis sil­lä­hän ei oo juu­ri mitään väliä teet­kö just sinä sen kans­sa uudes­taan kaup­paa, vaan sil­lä hyö­tyy­kö se kaup­pias kans­saih­mis­ten­sä luot­ta­muk­ses­ta enem­män tule­vai­suu­des­sa kuin sinul­ta saa­ma hyö­ty on. 

    No, tuo edel­li­nen on juu­ri mer­kit­tä­vä teki­jä tuon jäl­kim­mäi­sen suh­teen. Jos sinua hui­ja­taan, niin et osta sil­tä hui­ja­ril­ta uudes­taan. Jos et kos­kaan enää vas­taa­vaa kaup­paa tee muu­ten­kaan, ei myy­jäl­le ole mitään hait­taa sii­tä, että sinun luot­ta­muk­se­si häneen on mennyt. 

    Mark­ki­nat siis estä­vät itses­tään hui­jauk­sen vaik­ka­pa tori­myyn­nis­sä. Ei ole hyö­dyl­lis­tä myy­dä sinul­le yhte­nä päi­vä­nä mätiä tomaat­te­ja kun­nol­lis­ten hin­nal­la, kos­ka sen jäl­keen et kysei­sen myy­jän kans­sa tee enää kaup­paa. Asun­to­kau­pas­sa taas on erit­täin epä­to­den­nä­köis­tä, että sinä ja kaup­pa­kump­pa­ni­si enää kos­kaan tuli­sit­te kes­ke­nään käy­mään kaup­paa. Sii­nä myy­jä­puo­lel­le ei hui­jaa­mi­ses­ta ole mitään muu­ta hait­taa kuin pis­to sydä­mes­sä. Se mai­nit­se­ma­ni sosi­aa­li­nen pää­oma pyr­kii teke­mään tuos­ta pis­tos­ta mah­dol­li­sim­man suuren.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Tulon­ta­sauk­sen hyö­ty­jä tulee mie­leen pari muu­ta­kin kuin tuo yhteiskuntarauha:
    ‑Ihmi­set otta­vat vas­tuu­ta ja työs­ken­te­le­vät vain sel­lai­sen yhtei­sön puo­les­ta, johon ihmi­sil­lä on … mikä sta­ke on suo­mek­si? Tulon­ta­saus paran­taa tätä yhteen­kuu­lu­vuut­ta aina­kin Suo­mes­sa ja tois­tai­sek­si. (Vas­ta­vai­ku­tuk­se­na on vapaa­mat­kus­ta­juus ja sen aiheut­ta­ma moraalirappio.)
    ‑Se aut­taa hyväk­sy­mään muu­tok­sia yhteis­kun­nas­sa, jos val­tio lupaa jakaa hyvää niin, että raken­ne­muu­tos­ten yms. vai­ku­tuk­set eivät ole lii­an rajuja.
    ‑Tulon­ta­saus takaa alim­pien yhteis­kun­ta­luok­kien toi­min­ta­ky­vyn ja kyvyn tuot­taa tuot­ta­via jälkeläisiä. 

    Ver­rat­kaa­pa, sano­taan vaik­ka, USA:aa ja Poh­jois­mai­ta. Toi­ses­sa tulon­ja­ko on sel­väs­ti vähäi­sem­pää ja mai­ni­tut ongel­mat vas­taa­va­si mer­kit­tä­väs­ti suu­rem­pia. Pari esi­merk­kiä: USA:n jul­ki­nen infra muis­tut­taa usein kehi­tys­mai­den vas­taa­vaa, ulko­na ei uskal­la kävel­lä pimeän jäl­keen, sikä­läi­set kan­sa­lai­set ovat lopet­ta­neet kes­ki­pi­tuu­ten­sa kas­vat­ta­mi­sen toi­sin kuin eurooppalaiset. 

    Vapai­den mark­ki­noi­den voi­mas­ta ker­too se, että USA on kai­kes­ta huo­li­mat­ta kas­vat­ta­nut talout­taan jopa nopeam­min kuin useat Euroo­pan maat. Hin­ta vain on ollut kova.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. on ole­mas­sa pis­te, mis­sä tulon­ta­sauk­ses­ta saa­ta­va yhteis­kun­ta­rau­han hyö­ty on yhtä suu­ri kuin sen kerää­mi­ses­tä aiheu­tu­va kan­nus­ti­mien tuhou­tu­mi­sen haitta.

    Edel­leen, en oo vakuut­tu­nut, että nyt oltas lähel­lä­kään sitä pis­tet­tä mis­sä näin olis, mut­ta se pis­te on olemassa.

    Sii­hen ei kum­mois­ta fakii­ria tar­vi­ta. Vii­meis­tään sit­ten kun kaik­ki saa­vat saman ver­ran, tasaa­mi­ses­ta aiheu­tu­va hait­ta var­maan­kin ylit­tää saa­ta­vat edut.
    Vai mah­tai­si­ko­han sii­nä­kin tilan­tees­sa vie­lä “tasaa­mi­sel­la” olla riit­tä­vän kor­kea plasebovaikutus?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Samu­li Saarelma:

    Ja ei puh­das tulon­ta­saus tie­ten­kään ole se ainoa tapa tätä paran­taa. Ennem­min­kin se on ylei­nen yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suus, mikä saa ihmi­set luot­ta­maan tois­ten­sa hyvyy­teen. Ja toi­saal­ta ei tulon­ta­saus­ten ainoa hyö­ty tie­ten­kään ole tämän sosi­aa­li­sen pää­oman tuottaminen. 

    Huo­maut­tai­sin, että myös lii­al­li­nen tulon­ta­saus syö yhteis­kun­nan oikeu­den­mu­kai­suut­ta. Mie­les­tä­ni muu­ten­kin oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­den ja koh­tuu­den nou­dat­ta­mi­nen ovat pal­jon parem­pia kei­no­ja tran­sak­tio­kus­tan­nus­ten yms. hait­to­jen tor­jun­taan kuin tulo­jen tasaukset.

    Kari

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Samu­li Saarelma:

    Art­tu­ri, tuon yhteis­kun­ta­rau­han koh­dal­la ei ole kyse vain sii­tä pis­tees­tä, kun syn­tyy täys­mit­tai­nen val­lan­ku­mous, vaan luot­ta­muk­sen katoa­mi­sel­la yhteis­kun­nas­ta, eli ns. sosi­aa­li­sen pää­oman ale­ne­mi­sel­la on pal­jon laa­jem­pia vai­ku­tuk­sia, vaik­ka ei men­täi­si vie­lä väki­val­lan tasolle.

    Joo niin onkin. Sitä­hän mä oon täs koko ajan sanonu.

    No, tuo edel­li­nen on juu­ri mer­kit­tä­vä teki­jä tuon jäl­kim­mäi­sen suh­teen. Jos sinua hui­ja­taan, niin et osta sil­tä hui­ja­ril­ta uudes­taan. Jos et kos­kaan enää vas­taa­vaa kaup­paa tee muu­ten­kaan, ei myy­jäl­le ole mitään hait­taa sii­tä, että sinun luot­ta­muk­se­si häneen on mennyt.

    Joo, mut­ta se, että myy­jä hui­jaa sua on suht hyvä sig­naa­li muil­le, että se on val­mis hui­jaa­maan myös heitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Maa­il­mas­sa on satun­nai­suut­ta. Välil­lä mark­ki­noil­la raha liik­kuu sin­ne kenel­lä on hyvä tuu­ri, mut­ta enim­mäk­seen se liik­kuu sin­ne mis­sä käy­te­tään resurs­se­ja tehok­kaas­ti.

    Kaik­ki lii­ke sin­ne, mis­sä ei käy­te­tä tehok­kaas­ti, ei joh­du satun­nai­suu­des­ta. Tämä aina­kin itsel­lä­ni oli yllä pointtina. 

    Raha- ja arvo­pa­pe­ri­mark­ki­noi­ta voi ver­ra­ta kasi­noon, jos­sa iso osa peleis­tä on sel­lai­sia, että talo hävi­ää. (Tämä meta­fo­ra “talon häviös­tä” kuvaa talou­del­li­sen toi­me­liai­suu­den tuot­ta­maa yli­jää­mää, ei mitään oike­aa tap­pio­ta.) Tehok­kaan allo­kaa­tion pitäi­si tar­koit­taa, että resurs­sit valu­vat sel­lai­siin pelei­hin, jois­sa talo hävi­ää eniten. 

    Minun väit­tee­ni on, että jos­kus sel­lai­set pelit, jot­ka ovat oikeas­ti nol­la­sum­mai­sia, vetä­vät­kin suh­teet­to­man pal­jon rahaa ja pelaa­jia. Tämä tapah­tuu sil­loin, kun näyt­tää sil­tä, että pöy­däs­sä pelaa tar­peek­si pal­jon höl­mö­jä, joil­ta voi vie­dä rahat. Täl­lai­seen pöy­tään ryn­tää heti pal­jon pelaa­jia, val­mii­na panos­ta­maan, uskoen, että joku muu on se, jota hui­ja­taan. Täl­löin syn­tyy kupla.

    Kukaan ei tie­dä mil­loin peli päät­tyy; tämä peli voi­daan ihan hyvin tun­nis­taa muo­dol­taan sel­lai­sek­si, että nyt ollaan poru­kal­la häviä­mäs­sä, mut­ta se ei tar­koi­ta, että täl­lä tie­dol­la voi vie­lä tie­na­ta. Kysees­sä on siis tilan­ne, jos­sa resurs­sit eivät allo­koi­du tehot­to­mas­ti pel­kän satun­nai­suu­den, vaan sys­te­maat­ti­sen vir­heen vuok­si, ja tämä vir­he on kaik­kien tie­dos­sa, mut­ta kukaan ei sil­ti tie­dä, miten sitä voi käyt­tää hyö­dyk­si. Tie­de­tään vain, että nyt pela­taan huo­noa peliä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Joo, mut­ta se, että myy­jä hui­jaa sua on suht hyvä sig­naa­li muil­le, että se on val­mis hui­jaa­maan myös heitä. 

    Niin, jos he saa­vat sen sig­naa­lin. Mikään ei sitä takaa. Ja minul­la­han ei ole edes mitään insen­tii­viä näh­dä vai­vaa sen eteen, että sig­naa­li levi­ää, jos jäte­tään pois puh­das kos­ton­ha­lu. Jos mak­si­moin puh­taas­ti omaa etua­ni (enkä saa kos­tos­ta mitään hyvin­voin­tia), minun ei kan­na­ta kulut­taa resurs­se­ja­ni sii­hen, että muut eivät tule pete­tyik­si. Mark­ki­na­me­ka­nis­mi, joka siis perus­tuu juu­ri tuo­hon oman edun mak­si­moin­tiin, ei siis kor­jaa tuo­ta ongel­maa, mikä oli alku­pe­räi­nen pointtini.

    Jos­sain eBays­sa hom­ma toi­mii, kos­ka sin­ne on sisään­ra­ken­net­tu hyvin help­po sys­tee­mi toi­mi­joil­le ker­toa hui­ja­reis­ta, mut­ta siel­lä­kin hom­ma on sen sosi­aa­li­sen pää­oman varas­sa, että eBayn käyt­tä­jät tun­te­vat yhteen­kuu­lu­vuut­ta ja sik­si ovat haluk­kai­ta aut­ta­maan mui­ta varo­maan hui­ja­rei­ta, vaik­kei­vät itse hyö­dy sii­nä mitään. 

    Sosi­aa­li­ses­ta pää­omas­ta on hyö­tyä siis kah­del­la tavoin. Ensin­nä­kään ihmi­sil­lä ei ole halua hui­ja­ta toi­si­aan, kos­ka tun­te­vat yhteen­kuu­lu­vuut­ta hei­hin. Toi­sek­si, jos joku hui­jaa, niin ihmi­set halua­vat näh­dä vai­vaa yhtei­sen hyvän vuok­si ja varoit­taa mui­ta huijarista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Eikös ne asun­to­lai­nat pake­toi­da just osal­taan täs­tä syys­tä, että sijoit­ta­jil­le voi­tas myy­dä tuo­tet­ta, jon­ka mak­se­taan takai­sin suun­nil­leen ole­tet­tu­na ajan­koh­ta­na? (Eli siis, et ote­taan 1000 asun­to­lai­naa ja lai­te­taan ekaan paket­tiin ne 10 asun­to­lai­naa, jot­ka mak­se­taan eka­na takas jne.)

    Ei se nyt kyl­lä ihan noin mene. Taval­li­ses­ti niin kau­an kuin asun­to­lai­na­poo­li mak­saa mak­sun­sa koh­tuul­li­sen ajal­laan, kai­kil­le sii­vuil­le mak­se­taan oma osan­sa. Vas­ta kun asun­to­lai­no­jen default-pro­sent­ti ylit­tää mää­ri­tel­lyn rajan, mui­den sii­vu­jen mak­sut lai­te­taan jäi­hin ja AAA ottaa osan­sa ennen mui­ta. Lisäk­si asun­to­lai­nan otta­jil­la on yleen­sä oikeus mak­saa lai­nan­sa takai­sin etua­jas­sa, joka aiheut­taa epä­var­muut­ta toi­seen suun­taan. Toki nuo usein suun­ni­tel­laan niin, että nor­maa­lio­lo­suh­teis­sa pää­oma on mak­se­taan takai­sin esi­mer­kik­si 4 vuo­des­sa ja asun­to­lai­na­pul­ju rahoit­taa poo­lin­sa uudes­taan, mut­ta tämän odo­te­tun matu­ri­tee­tin lisäk­si näi­hin liit­tyy käsi­te juri­di­nen matu­ri­teet­ti, joka on usein luok­kaa 30 vuot­ta. Kun asun­to­lai­na­pul­ju ei saa­kaan rahoi­tet­tua noi­ta uusik­si, myös AAA odot­taa kil­tis­ti, että asun­to­lai­na­poo­li mak­saa pik­ku­hil­jaa nii­tä 30 vuo­den asun­to­lai­no­jaan takai­sin (jois­sa­kin poo­leis­sa ymmär­tääk­se­ni yli 70% kan­nas­ta on saa­tu myy­tyä AAA:na). Ja luot­to­luo­ki­tus­yri­tyk­set reit­taa­vat juri­dis­ta matu­ri­teet­tia, ei tuo­ta odo­tet­tua matu­ri­teet­tia. Sel­vää lie­nee, että AAA-rei­tat­tu pank­ki, joka mak­saa vel­kan­sa 4 vuo­den pääs­tä saa hal­vem­paa rahaa kuin tuol­lai­nen poo­li, jol­la on nol­las­ta poik­kea­va toden­nä­köi­syys sil­le, että osa rahois­ta tulee jo vuo­den pääs­tä ja osa vas­ta 30 vuo­den pääs­tä, vaik­ka odo­tusar­vo oli­si­kin 4 vuotta.

    Niin siis näin­hän sen pitäs­kin men­nä, jos siel­lä kir­jois­sa on vaan “taval­li­sia” AAA vel­ka­kir­ko­ja. Vas­ta sit jos on sel­la­sia AAA vel­ka­kir­jo­ja joi­den tuot­to ja ris­ki on kor­keem­pi kuin mitä AAA:lla pitäs olla, niin pan­keil­la olis kan­nus­tin ero­tel­la nii­tä omis­sa pääomalaskelmissaan.

    No, juu­ri­han sanoin, että jot­kin pan­kit piti­vät kaik­kia AAA-vel­ka­kir­jo­ja sama­nar­voi­si­na pää­oman allo­koin­ti­las­kel­mis­saan, kan­nus­teis­ta riip­pu­mat­ta tai ehkä jopa nii­den vuok­si. (Pan­kin työn­te­ki­jöi­den kan­nus­teet näh­dä asun­to­lai­na­pa­pe­rit todel­lis­ta ris­kit­tö­mäm­pi­nä lie­ne­vät sel­vät, jäte­tään har­joi­tus­teh­tä­väk­si tutus­tua princi­pal-agent ongel­maan ja arvioi­da kum­mal­la on parem­mat mah­dol­li­suu­det toi­mia täs­sä kan­nus­tei­den­sa mukaan, pan­kin omis­ta­jil­la vai työn­te­ki­jöil­lä). Aina­kin UBS:n muis­te­len ilmoit­ta­neen näin. Ja täs­sä uskon torak­ka­teo­ri­aan, jos näet yhden, se ei ole ainoa.

    Mitä kan­nus­tei­siin tulee, niin ver­tai­sin tätä nyt vaik­ka fysi­kaa­li­se­na esi­merk­ki­nä hei­lu­riin, jol­la kyl­lä on kan­nus­te pit­käl­lä aika­vä­lil­lä roik­kua suo­raan alas­päin. Mal­lin kan­nal­ta tosin on ongel­mal­lis­ta, että on hyvin pal­jon ihmi­siä, joil­la on kaik­ki maa­il­man kan­nus­teet pot­kia hei­lu­ri liik­keel­le. Täl­löin on vähän vaa­ral­lis­ta raken­taa maa­il­man­ku­van­sa sen varaan, että hei­lu­ri roik­kui­si levos­sa alaspäin.

    Jos tcrown on oikees­sa ja ne tuot­toe­rot oli mer­ki­tyk­set­tö­män pieniä, 

    Erot oli­vat mer­ki­tyk­sel­li­siä sii­nä infor­ma­tii­vi­ses­sa mie­les­sä, että oli sel­vää, että asun­to­lai­na-AAA oli mark­ki­noil­la hei­kom­pi kuin “taval­li­nen” AAA. Mut­ta tuo­tot eivät mis­sään tapauk­ses­sa olleet mitään junk bond- luok­kaa vaan hyvin vah­vo­ja invest­ment gra­de tuot­to­ja, ja aina­kin osa tuos­ta tuot­toe­ros­ta selit­tyy muil­la asioil­la kuin default-toden­nä­köi­syy­del­lä. Ja tuol­loin van­hoi­na hyvi­nä aikoi­na tuot­toe­rot yli­pää­tään oli­vat hyvin pie­net, kir­jai­mel­li­ses­ti haet­tiin pro­sen­tin sada­so­sien ero­ja tuotoissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Art­tu­ri, tuo oli kyl­lä aika hal­pa heit­to. Esi­tin mie­les­tä­ni perus­te­lut sil­le, mik­si mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei tuo­ta tar­vet­ta myy­jil­le toi­mia hui­jaa­mat­ta, jos a) kun­kin asiak­kaan kans­sa tekee kaup­paa vain ker­ran ja b) sosi­aa­li­nen pää­oma on huo­nos­sa kun­nos­sa, eli ihmi­set eivät väli­tä sii­tä, mitä muil­le käy, jos eivät itse saa mitään suo­raa hyötyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Samu­li Saarelma:

    Art­tu­ri, tuo oli kyl­lä aika hal­pa heitto.

    Joo oot oikees­sa. Olen pahoil­la­ni. Puol­lus­tuk­sek­se­ni sanon, että en pys­ty­nyt käyt­tä­mään enem­pää aikaa sen kom­men­tin kir­joit­ta­mi­seen ja halusin kui­ten­kin vas­ta­ta sii­hen jol­la­kin taval­la, kos­ka minus­ta se argu­ment­ti ei ollu vakuut­ta­va. Olis pitä­ny jät­tää kir­joit­ta­mat­ta ja vas­ta­ta parem­mal­la ajalla.

    Noh yri­tän kor­ja­ta vir­het­tä tässä:

    Niin, jos he saa­vat sen sig­naa­lin. Mikään ei sitä takaa. Ja minul­la­han ei ole edes mitään insen­tii­viä näh­dä vai­vaa sen eteen, että sig­naa­li levi­ää, jos jäte­tään pois puh­das kostonhalu.

    Tämä on tot­ta. Minun käsi­tyk­sen mukaan ihmis­ten kos­ton­ha­lua on tut­kit­tu ja havait­tu, että ihmi­set todel­la­kin saa­vat iloa kos­ta­mi­ses­ta, eli ne ovat val­mii­ta näke­mään vai­vaa sen eteen, että saa­vat kos­tet­tua sil­le “joka hei­tä vas­taan on rikkonut.”

    Se kos­te­taan­ko riit­tä­väs­ti on sit­ten empii­ri­nen kysymys.

    Toi­nen jut­tu on se, että vaik­ka sil­lä hen­ki­löl­lä jota vas­taan on rikot­tu ei olis­kaan kos­too kum­mem­pia motii­vei­ta levit­tää sanaa hui­ja­ris­ta, niin muil­la on kan­nus­tin saa­da sel­vil­lä hui­ja­reis­ta, joten ne voi­vat luo­da kan­nus­ti­mia hui­ja­tuk­si tul­leil­le levit­tää tie­toa. Tämä toi­mii aina­kin net­ti­foo­ru­meil­la suht hyvin, jos­sa kir­joit­ta­jia arvos­te­taan aika pal­jon sii­nä suh­tees­sa mis­sä he levit­tä­vät hyö­dyl­lis­tä tietoa.

    Muu­ten­kin net­ti on vähen­tä­nyt tämän kulut­ta­jain­fon väli­tys­kus­tan­nuk­sia aika pal­jon. On sil­ti tot­ta, että jois­sa­kin tapauk­sis­sa edes net­ti ei ole riit­tä­vän teho­kas kana­va ja kulut­ta­jien on tur­vaan­nut­ta­va mak­sul­li­seen pal­ve­luun, esim. osta­mal­la asun­to asun­non välit­tä­jäl­tä, eikä suo­raan omistajalta.

    Täs­tä tulee tie­tys­ti lisä­kus­tan­nuk­sia vaih­to­kaup­paan, mut­ta mul­le ei aina­kaan oo sel­vää, että pys­tyy­kö näi­tä lisä­kus­tan­nuk­sia vält­tä­mään yli­pään­sä. On sii­nä­kin kus­tan­nuk­sia, että polii­ti­kot pääs­te­tään päät­tä­mään näis­tä asioista.

    Sit­ten tul­laan­kin sii­hen miten sosi­aa­lis­ta pää­omaa luo­daan ja mil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Minä en pidä val­tio­ta täs­sä hir­veen olen­nai­se­na taho­na, mut­ta se ehkä joh­tuu enim­mäk­seen sii­tä, että minä uskon aika voi­mak­kaas­ti (mah­dol­li­ses­ti perus­teet­to­mas­ti) kan­sa­lai­syh­teis­kun­taan ja ihmis­ten luon­tai­seen tai­pu­muk­seen luot­taa ja olla luot­ta­muk­sen arvioisia.

    tcrown:

    Kun asun­to­lai­na­pul­ju ei saa­kaan rahoi­tet­tua noi­ta uusik­si, myös AAA odot­taa kil­tis­ti, että asun­to­lai­na­poo­li mak­saa pik­ku­hil­jaa nii­tä 30 vuo­den asun­to­lai­no­jaan takai­sin (jois­sa­kin poo­leis­sa ymmär­tääk­se­ni yli 70% kan­nas­ta on saa­tu myy­tyä AAA:na).

    Joo mut eiks ne pake­tit raken­ne­ta sil­leen, että yhteen kuu­luu esim. 1% eka­na taka­sin mak­se­tuis­ta lai­nois­ta ja jos nii­tä lai­no­ja on pal­jon, niin kyl­lä­hän se nyt sat­tuu ajal­li­ses­ti aika ennus­tet­ta­val­le ja kapeel­le jakaumalle?

    No, juu­ri­han sanoin, että jot­kin pan­kit piti­vät kaik­kia AAA-vel­ka­kir­jo­ja sama­nar­voi­si­na pää­oman allo­koin­ti­las­kel­mis­saan, kan­nus­teis­ta riip­pu­mat­ta tai ehkä jopa nii­den vuoksi.

    Niin ja kuten minä sanoin, niin tämä­hän on ihan oikein ja hyvin, jos se kaik­kien AAA-vel­ka­kir­jo­jen jouk­ko ei sisäl­lä nii­tä “ei oikees­ti AAA-velkakirjoja”.

    Sii­nä tapauk­ses­sa, että pan­kil­la on molem­man lai­sia AAA-vel­ka­kir­jo­ja ja se pitä nii­tä samoi­na, niin on tapah­tu­nut vir­he. Mark­ki­noil­la tapah­tuu vir­hei­tä aina välil­lä ja sit vir­heen teki­jät hävi­ää rahaa. (Pait­si, jos polii­ti­kot ottaa veron­mak­sa­jil­ta rahaa ja kat­taa sil­lä vir­hei­den teki­jöi­den tappiot.)

    Mut­ta tuo­tot eivät mis­sään tapauk­ses­sa olleet mitään junk bond- luok­kaa vaan hyvin vah­vo­ja invest­ment gra­de tuot­to­ja, ja aina­kin osa tuos­ta tuot­toe­ros­ta selit­tyy muil­la asioil­la kuin default-todennäköisyydellä.

    Minä en tie­dä täs­tä lähes­kään tar­peek­si, että oli­sin val­mis lyö­mään vetoa tämän seli­tyk­sen puo­les­ta, mut­ta voi­han se olla, että ex ante ne ei ollu kovin heik­ko­laa­tui­sia. Ehkä se tuli mark­ki­noil­la ihan oikees­ti yllä­tyk­se­nä, että FED antaa NBKT:n tip­pua 15% alle trendin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Joo mut eiks ne pake­tit raken­ne­ta sil­leen, että yhteen kuu­luu esim. 1% eka­na taka­sin mak­se­tuis­ta lai­nois­ta ja jos nii­tä lai­no­ja on pal­jon, niin kyl­lä­hän se nyt sat­tuu ajal­li­ses­ti aika ennus­tet­ta­val­le ja kapeel­le jakaumalle?

    Voi olla, että tuol­lai­sia­kin paket­te­ja on raken­net­tu, mut­ta kyl­lä sil­loin hyvi­nä aikoi­na ns. pre­pay­ment-ris­ki eli mak­su­jen ajan­koh­dan epä­var­muus oli aika mer­kit­tä­vä tekijä.

    niin on tapah­tu­nut virhe

    Kyl­lä, ja täy­sin ilman regulaattorien/valtion ystä­väl­lis­tä avus­tus­ta. (muis­ta nyt kui­ten­kin, että tuo “vir­he” ei syn­ty­nyt ilman kannusteita.)

    Minä en tie­dä täs­tä lähes­kään tar­peek­si, että oli­sin val­mis lyö­mään vetoa tämän seli­tyk­sen puo­les­ta, mut­ta voi­han se olla, että ex ante ne ei ollu kovin heikkolaatuisia.

    Jul­ki­sen mate­ri­aa­lin käyt­tö täs­sä läh­tee­nä on vähin­tään vai­ke­aa, kos­ka perus­web­bi­si­vul­la ei ker­ro­ta mihin sprea­dia ver­ra­taan ja useim­mis­sa graa­feis­sa vii­me aiko­jen tapah­tu­mat lait­ta­vat van­hat arvot yhteen pie­neen nip­puun. Yri­te­tään silti:

    http://www.thestreet.com/story/10704624/how-to-find-bargain-bonds-analysts-toolkit.html

    puo­les­sa­vä­lis­sä on graa­fi, jos­ta näh­dään, että 10 vuo­den cor­po­ra­te AAA oli ehkä 0,7–0,8 %-yksik­köä yli val­tion vel­ka­kir­jan vuo­den 2005 lopus­sa. BBB (alin invest­ment gra­de) oli jos­sain 1,5% kohdilla.

    http://www.mbaa.org/files/Research/JPMorganReviewofRegAB12-16–05.pdf

    toi­sek­si vii­mei­sel­lä sivul­la on tau­lu­koi­tu cmbs-arvo­pa­pe­rei­den sprea­de­ja mm. val­tion vel­ka­kir­joi­hin näh­den, ja 10 vuo­den AAA:t näyt­tä­vät olleen 0,82–0,94%-yksikköä val­tion vel­ka­kir­jo­jen yli. Eli huo­mat­ta­vas­ti lähem­pä­nä cor­po­ra­te AAA:ta kuin BBB:tä

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Kävin­pä­hän tuol­la poh­joi­ses­sa pil­kil­lä vii­mei­sil­lä keleil­lä . Kalaa tuli muka­vas­ti, mut­ta kun mat­kus­tin juna­la niin tuli­pa todet­tua, että infra on Suo­mes­sa pahas­ti retuperällä.
    VR:n myö­häs­ty­mi­set eivät ola run­sa­lu­mi­sen tal­ven eri­tyi­syyk­siä vaan näkö­jään jat­ku­via. Men­nes­sä juna oli myö­häs­sä pari tun­tia ja tul­les­sa tun­nin verran.
    3G ei kuu­lu eikä näy kuin suu­rim­pia paik­ka­kun­tia ohi­tet­taes­sa eikä mat­ka­pu­he­lin enää toi­mi kuin tien läheisyydessä

    Mut­ta vie­lä tuos­ta pank­ki­krii­sis­tä. Se joh­tuu yksin­ker­tai­ses­ti sii­tä, että pan­kit ovat ryh­ty­neet vedon­lyön­ti­toi­mis­toik­si eli ne lyö­vät vetoa eri­lais­ten asioi­den arvon kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa.
    Tätä­hän joh­dan­nais­mark­ki­nat ovat. Itse asias­sa ne ovat jo 11-ker­taa reaa­li­ta­lou­den eli maa­il­man tuon­tan­non määrä .
    Ja kun ne ovat hyvin kes­kit­ty­neet niin ne ovat teh­neet pank­ki­maa­ila­mas­ta erit­täin suu­ren riskikeskittymän 

    Vii­del­lä pan­kil­la on puo­let maa­il­man joh­dan­nai­sis­ta. Maa­il­man­laa­jui­sia, yli 600 000 mil­jar­din dol­la­rin joh­dan­nais­mark­ki­noi­ta hal­lit­se­vat Yhdys­val­tain viisi
    kes­keis­tä super­pank­kia, JP Mor­gan Cha­se, Bank of
    Ame­rica, Gold­man Sachs, Mor­gan Stan­ley ja Citigroup.
    Vii­si­kon yhteen­las­ket­tu­jen tasei­den lop­pusum­ma oli vii­me vuo­den lopus­sa 7 700 mil­jar­dia dol­la­ria. ja ne hal­lit­si­vat 280000 mil­jar­din joh­dan­nais­so­pi­muk­sia . Luku kuvaa juu­ri sitä ris­kiä mikä liit­tyy näi­hin eli suh­teel­li­sen pie­ni­kin tap­pio kaa­taa pankin.
    Ja kun nämä pan­kit ovat iosa maa­il­man rahoi­tus­jär­jes­tel­mää niin vai­ku­tuk­set leviä­vät ympä­ri maailman .

    Eivät­kä nämä pan­kit kyke­ne hal­lit­se­maan riskejä.
    Kun sit­ten val­tiot sit­ten pai­kaa­vat näi­den ris­kien aiheut­ta­mia tap­pioi­ta pelas­tak­seen pank­ki­jär­jes­tel­män niin ne velkaantuvat.
    Esim EU käyt­ti pank­ki­tu­keen 11000 mil­jar­dia euroa ja se ei jakaan­tu­nut tasan vaan Englan­ti, Irlan­ti ja var­maan Kreik­ka­kin oli­vat noi­ta pää­ra­hoit­ta­jia ja vel­ka kas­voi pank­ki­tuen jaka­mi­sen vuok­si hallitsemattomasti.

    VIral­li­ses­sa pro­ba­gan­das­sa syy­te­tään kan­sa­lai­sia eim yli­suu­ris­ta eläk­keis­tä , mut taus­tal­la on vero­kil­pai­lu ja mit­ta­vat pank­kien tappioiden
    paikkaaminen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.