Rahamarkkinoiden sääntely

Viimeaikaiset koke­muk­set ovat osoit­ta­neet, että rahamark­knoil­la pitää valvoa paljon enem­män moral hasar­dia. Ongel­ma jakau­tuu kah­tia, vaik­ka puoliskot on viimeaikaises­sa keskustelus­sa sekoitet­tu iloisesti.

1)      Val­tioiden ylivelka­an­tu­mi­nen luot­taen siihen, että joku tulee ja pelas­taa. Ilmiölle on muuten koti­mainen vas­tine kuntasektorilla.

2)      Jät­tiriskien otta­mi­nen markki­noil­la tyyli­in, heit­etään kru­u­naa ja klaavaa. Jos tulee klaa­va, voitan mil­jardin, jos tulee kru­u­na, en häviä mil­jar­dia. Joku muu häviää, kos­ka min­ul­la ei ole miljardia.

Val­tion laina­pa­perei­den kau­pas­sa nämä kak­si eivät ole kovin pahasti sekoit­tuneet keskenään, kos­ka kovin sek­sikästä speku­laa­tio­ta ei saa kol­men ja neljän pros­entin korko­jen välil­lä. Hyvä saa, jos käyt­tää tärkeää velka­vipua. Pan­naan­pa tämä velka­vipu muistiin.

Vaar­al­lisia ovat rahoi­tus­markki­noil­la syn­tyvät kuplat, joille yhteistä on hyvin kehit­tynei­den ja inno­vati­ivis­ten instru­ment­tien käyt­tö. Niitä nähti­in Yhdys­val­tain roskalaina­markki­noil­la. Tekni­ikat ovat toi­sis­taan poikkeav­ia, mut­ta yhteistä niis­sä on, että pankit ja rahoi­tus­laitok­set luo­vat lainaekspan­si­ol­la rahaa. Rahan luomi­nen kan­nat­taa, kos­ka siitä saa korkoa.

Tämän rahan luomisen inno­vati­ivisil­la instru­menteil­la halu­aisin éstää tiuken­ta­mal­la vakavaraisu­ussään­töjä. Tämän on pelät­ty johta­van lamaan, kos­ka jos pankki­jär­jestelmä ei voi luo­da rahaa, rahaa on liik­keel­lä liian vähän.

Rahaa on liik­keel­lä tarkalleen oikea määrä, jos keskus­pank­ki luo tarpeek­si rahaa. Keskus­pankki­ra­han korko menee keskus­pankkien kaut­ta val­ti­olle. Se on oikeampi osoite kuin se, että rahan luomis­es­ta koron saa joku ilman varsi­naista ansio­ta. Tämä tek­isi pankki­toimin­nas­ta tietysti tyl­sää. Samal­la se vapaut­taisi sato­ja tuhan­sia lah­jakkai­ta nuo­ria (pääasi­as­sa miehiä) johonkin tuot­tavaan toimintaan.

Pankki­toimin­nas­sa tuot­tavaa on resurssien allokoin­ti. Siis sen selvit­tämi­nen, mikä yri­tys ansait­see rahoituk­sen.  Nämä inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit eivät tuo­ta kansan­taloudel­lis­es­ti mitään. Ne vain yksi­ty­istävät keskus­pankkien korko­tuo­tot siinä mis­sä keskus­pankin sete­liv­aras­toon mur­tau­tunut mur­to­varas yksi­ty­istää pankin varallisuutta.

Muis­ti­in jäi se velka­vivul­la riskiä otta­va speku­loi­ja. Riskin on joskus toteudut­ta­va. Velka­vipua vas­taan riit­tää se, että pulaan joutunut maa ei mak­sa korko­ja, vaik­ka pääo­ma pelaste­taankin yhdessä. Sil­loin riskinot­ta­jaa ei lain­oite­ta yhtä kevyesti kuin nyt.

=====

Kolme vuot­ta sit­ten Pan­evezys, Liettua

82 vastausta artikkeliin “Rahamarkkinoiden sääntely”

  1. Lisäisin tähän kak­si asiaa. 

    1) ter­ve­htymistä aut­taisi, jos eläk­er­a­han sijoit­tamis­sään­töjä muutet­taisi­in jotenkin. Nythän eläk­er­a­hal­ta odote­taan korkeaa riskitön­tä tai vähäriskistä tuot­toa, mikä on ymmärtääk­seni teo­ri­ankin tasol­la vaikeasti ratkaista­va. Tämä luo näi­den mon­imutkaisten instru­ment­tien markki­nat. USA:n roskalainakri­isi ei itse asi­as­sa syn­tynyt roskalain­oista vaan siitä, että niitä liikkelle laske­neet pankit oli­vat anta­neet lupauk­sen lunas­taa lainat takaisin täy­destä arvostaan, mihin niil­lä ei ollut rahaa. Tämä teki niistä kuitenkin “riskit­tömiä” kohtei­ta ja sal­lit­tu­ja eläk­er­a­halle, vaik­ka tosi­asi­as­sa niiden vaku­us- ja lunas­tus­lausek­keet oli­vat vain tahro­ja paperilla.
    Jos eläk­er­a­ha voisi ottaa avoimesti riskiä, tai sit­ten sen tuot­to-odotus­ta rei­vat­taisi­in reip­paasti alaspäin, eläk­er­a­han houkut­tamisek­si ei tarvit­sisi kek­siä ihmeel­lisiä, riskin naamioivia instrumentteja.
    Jos näille instru­menteille ei ole lain­säädän­nöl­lä luo­tua kysyn­tää, niitä tehdään luon­tais­es­ti vähem­män, mikä ei tietenkään poista täysin sään­te­lyn ja valvon­nan tarvet­ta, mut­ta vähen­tää moti­ivia kupruihin. 

    2) Valvotaan tarkem­min kaikkia sel­l­aisia instru­ment­te­ja, jot­ka väit­tävät niiden sisältävän riskiä vähen­täviä mekanis­me­ja. Val­taosa näistä on täysin kun­ni­al­lisia ja sitoumuk­set pitäviä, mut­ta sekaan mah­tuu humpuuki­akin, jos­sa riskin rajoit­ta­mi­nen tai vähen­tämi­nen ei toi­mi sys­teemi­häir­iöti­lanteessa, jos­sa kaik­ki halu­a­vat hyö­dyn­tää näitä ele­ment­te­jä samanaikaises­ti. Täl­laiset instru­men­tit voitaisi­in varsin huo­leti kieltää, sil­lä niiden hin­nas­sa mak­se­taan vaku­u­tus­tur­vas­ta, jota ei käytän­nössä kuitenkaan saada.

  2. Soin­in­vaara: “Vaar­al­lisia ovat rahoi­tus­markki­noil­la syn­tyvät kuplat,”

    Ovat tosi­aan, mut­ta voiko niiltä vält­tyä. Rahan ansait­semiseen sijoit­ta­jan kannal­ta liit­tyy aina ris­ki. Kuplat johtu­vat riskinot­ta­jien uskos­ta tulevaisuuteen.

    Mut­ta toisaal­ta, ilman näitä riskinot­ta­jia, me olisimme kaik­ki köy­hiä ja onnet­to­mia. Ilman tule­vaisu­u­den uskoa taloudelle käy vielä paljon huonom­min. Kuka taas voi sanoa, että mil­loin posi­ti­iviset odotuk­set ovatkin kat­teet­to­mia? Niin­pä, ei kukaan.

    Point­ti­na on siis, että riskin otto ruokkii talout­ta, eikä sitä kan­nat­taisi liikaa suitsia.

  3. Ei hul­lum­min päätel­ty. Lisää tuo­hon vielä “kun­ta­pankit taloudel­lisen demokra­t­ian varmis­ta­ji­na” ja “perus­tu­lo keskus­pankin korot­toman rahan oikeu­den­mukaise­na jakelukana­vana” niin pääset Suomen Talous­demokraat­tisen Puolueen eduskun­tae­hdokkaak­si Uusik­sen ohella.

    FB ryh­mä: “Pal­jaste­taan Rahan Val­he” kiit­tää tästä.

  4. Tämän rahan luomisen inno­vati­ivisil­la instru­menteil­la halu­aisin éstää tiuken­ta­mal­la vakavaraisu­ussään­töjä. Tämän on pelät­ty johta­van lamaan, kos­ka jos pankki­jär­jestelmä ei voi luo­da rahaa, rahaa on liik­keel­lä liian vähän.

    Rahaa on liik­keel­lä tarkalleen oikea määrä, jos keskus­pank­ki luo tarpeek­si rahaa. Keskus­pankki­ra­han korko menee keskus­pankkien kaut­ta val­ti­olle. Se on oikeampi osoite kuin se, että rahan luomis­es­ta koron saa joku ilman varsi­naista ansio­ta. Tämä tek­isi pankki­toimin­nas­ta tietysti tylsää.

    Hienoa, että joku poli­itikois­tamme on ymmärtänyt koko hom­man jujun.
    Pankit lisäävät joka vuosi rahan (velan) määrää noin 11%. Tämä aiheut­taa noin 2–3% inflaa­tion. Otap­pa selvää paljonko rahaa on suomes­sa ja paljonko val­tio saisi tulo­ja jos se loisi yksin kaiken uuden rahan.
    Tule takaisin val­takun­nan poli­ti­ikkaan. Suo­mi tarvit­see sinunlaisiasi.

  5. Jos pankkien vakavaraisu­ussään­töjä tiuken­netaan, se pakot­taa pankke­ja han­kki­maan taseisi­in­sa lisää omaa pääo­maa. Sen jäl­keen pankit voivat myön­tää aivan yhtä paljon lainaa talouselämän rat­taiden pyörit­tämiseen kuin nytkin, mut­ta veron­mak­sajien ris­ki on pienempi.

    Mut­ta tietenkin, jos suurem­man oman pääo­man tarpeen vuok­si pankkien vivu­tus jää pienem­mäk­si, niin pankki­ir­it eivät tien­aa yhtä mehe­viä bonuk­sia kuin tähä­nas­ti. Joten siinä hyvä syy lait­taa lob­bar­it pelotele­maan poli­itikko­ja lamal­la. Mut­ta ei niitä lob­bare­i­ta aina kan­na­ta uskoa.

    Ja jos yksi­ty­isiltä ei löy­dy riit­täviä omia pääo­mia pankeille, niin voihan val­tiot sijoit­taa pankkien osakkeisi­in uusis­sa osakean­neis­sa. Sil­loin veron­mak­sa­jat saa­vat riskien­sä vastineik­si tuot­to­ja. Mut­ta sehän olisi Kataiselle ja pankki­ireille sitä kauhis­tut­tavaa sosial­isoin­tia. Sen estämisek­si pankki­irien kan­nat­taa rahoit­taa sopivia puolueita. 

    Näin­hän tätä peliä käy­dään ja epäilen­pä, että sik­si sään­nösten kiristämis­toimia ei juurikaan tul­la toteut­ta­maan. Kas kun ham­paat­tomat val­lan­hi­moi­set vihreätkään tuskin tästä asi­as­ta eivät tee mitään hallituskysymystä. 

    Näin ollen vii­saimpi­en kan­nat­taa edelleen suun­nistaa innno­vati­ivisik­si pankki­ireik­si tien­aa­maan iso­ja öky­bonuk­sia. Kyl­lä niitä speku­loin­nin kohtei­ta ja uusia kuplia, jota voi paisutel­la, löy­tyy yhä kas­vavalle pankki­ir­i­joukolle tulevaisuudessakin.

  6. Bis­nek­seen kuu­luu oleel­lise­na ris­ki, tunne ja mieliku­va. Mitään suur­ta logi­ikkaa siinä ei ole. Talousop­pi­neet keskustel­e­vat etupäässä men­neestä, suur­ta suun­nitel­maa tule­vaisu­u­teen ei voi olla. Elämä on psykolo­giaa, ihmiset käyt­täy­tyvät niinkuin käyt­täy­tyvät, pääl­limäisenä on aina ahneus ja hengissäpysyminen.

    Kansan suuri enem­mistö ei voi ymmärtää Kreikan tapaus­ta, kun sitä ei ymmär­rä kukaan talous­nerokaan. Tai ymmärtää joku sel­l­ainen talous­nero, joka osaa pelin poli­iti­ikan. Kun aurinko nousee Tokios­sa, maail­man kaup­pa­rat­sut istu­vat pörssipäätei­den­sä ääreen alka­vat lop­ut­toman rahan ja paperei­den ostamisen ja myymisen.

    Joskus tun­tuu siltä, että kaup­patiede ja teolo­gia eivät kovin kauas poikkea toi­sis­taan. Molem­mat perus­tu­vat uskoon.

  7. “Jos eläk­er­a­ha voisi ottaa avoimesti riskiä, tai sit­ten sen tuot­to-odotus­ta rei­vat­taisi­in reip­paasti alaspäin, eläk­er­a­han houkut­tamisek­si ei tarvit­sisi kek­siä ihmeel­lisiä, riskin naamioivia instrumentteja.”

    Uno­h­dat sen tosi­asian, että riskinot­to tarkoit­taa myös riskin toe­tu­tu­mista ja sitä kaut­ta tuot­to alenee.
    Mut­ta suures­sa volyymis­sa tap­pi­ot ja tuo­tot eivät jakan­nu tasan vaan syn­tyy kolme eläkeläis­ten joukkoa: Häviäjät, voit­ta­jat ja ne joille käy juuri mitenkään nykyiseen verrattuna.

    Riskin otta­mi­nen tarkoit­taa todel­la sitä, että se joskus toteutuu.
    Hyvä esimerk­ki on , kun aurataan telekaapelei­ta tien var­teen- Ris­ki ‚että tielaitok­sen työn­tek­i­jä hakkaa kaapelin irtipoik­ki liiken­nemerkkiä pystyt­täessä on pieni, mut­ta kun töitä tehdään riit­tävästi ja aikaa kuluu niin ris­ki on toteu­tunut mon­en mon­ta kertaa.
    Vaik­ka ris­ki on olematon

  8. Val­tion laina­pa­perei­den kau­pas­sa nämä kak­si eivät ole kovin pahasti sekoit­tuneet keskenään, kos­ka kovin sek­sikästä speku­laa­tio­ta ei saa kol­men ja neljän pros­entin korko­jen välillä.

    Uno­hdit johdan­naiset. Olen aika var­ma, että Kreikan luot­to­jo­hdan­naisil­la on käy­ty ja käy­dään akti­ivista kaup­paa ilman varsi­naista velkavipua.

    Lisäk­si “sek­sikästä” speku­laa­tio­ta tehdään huo­mat­tavasti pienem­mil­lä tuot­to­eroil­la kuin 1 pros­ent­tiyk­sikkö, ja ennen kaikkea sitä tekevät huonot sijoit­ta­jat. Ks. minkä tahansa kivi­jalka­pankin rahamarkki­nara­has­ton tuot­toke­hi­tys viimeiseltä muu­ta­mal­ta vuodelta, niin näet tulok­sen kun tavalli­nen tal­laa­ja speku­loi rahas­toy­htiön suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la muu­tamista pros­entin sada­so­sista tuottoerossa.

    Mitä rahoi­tussek­torin reg­u­laa­tion kiristämiseen tulee, epäilen että jälleen ker­ran men­nään ns. taka­puoli edel­lä puuhun.

    Nähdäk­seni ongle­ma ei ole, että rahoi­tussek­tori olisi yksinäisenä saarek­keena liian vivutet­tu, vaan koko yhteiskun­ta on jonkin­laises­sa kum­mallises­sa velka­narko­ma­ni­as­sa. Jos koti­taloudet ja yri­tyk­set saataisi­in pienen­tämään velka­an­tu­misas­tet­taan, rahoi­tussek­torin koko pienenisi väistämät­tä, sen hyv­in­voin­ti muut­tuisi vähem­män kri­it­tisek­si yhteiskun­nalle ja sil­lä olisi vähem­män lob­bausvoimaa ja yhteiskun­nan kannal­ta järkevä reg­u­laa­tio (mitä se sit­ten onkaan, itse pitäisin Brasil­ian mallia hyvänä lähtöko­htana) olisi siten helpom­pi toteuttaa.

    Ennen kuin kukaan markki­na­fun­da­men­tal­isti ehtii ker­tomaan, että markki­noiden pitäisi antaa itse määrätä velka­an­tu­misas­teen­sa ja esit­tämäni vaa­timus yhteiskun­nan velka­an­tu­misen pienen­tämis­es­tä on vaar­al­lista markki­noiden toim­intaan puut­tumista, pitää huo­ma­ta yksi asia:

    Nykyi­nen vero­tus- ja lain­säädän­tökäytän­tö ei ole tässä suh­teessa neu­traali, vaan suosii vah­vasti velkaantumista.

    Koti­talouk­sien vel­ka on suurelta osin asun­to­lainaa. Asun­to­lainan verovähen­nyk­set ja muut omis­tusasum­ista suo­si­vat seikat kan­nus­ta­vat velka­an­tu­maan enem­män kuin mitä “vapail­la markki­noil­la” koti­taloudet tek­i­sivät. On selvää, että koti­talouk­sien velka­an­tu­misas­tet­ta voidaan pienen­tää yksinker­taisil­la (mut­ta poli­it­tis­es­ti vaikeil­la) vero­tuskäytän­nön muutoksilla.

    Yri­tyk­sien voiton­jaos­sa taas vier­aalle pääo­ma­lle mak­set­tu tuot­to on merkit­tävästi kevyem­min verotet­tua kuin oma­lle pääo­ma­lle mak­set­tu tuot­to. Kun tähän vielä lisätään osakey­htön rajat­tu epäsym­metri­nen ris­ki, niin ei liene epä­selvää, mik­si yri­tyk­set halu­a­vat velka­an­tua. Oma pääo­ma on muutenkin yri­tyk­selle kalli­im­paa kuin vieras pääo­ma, mik­si tätä eroa pitää vielä vero­tusteknis­es­ti kasvattaa?

  9. Keskus­pankki­ra­han korko menee keskus­pankkien kaut­ta valtiolle.

    Riip­puu siitä kuka keskus­pankin omistaa.

  10. SOININVAARA ON ITSE EHDOTTANUT TUHOISAA INNOVAATISTA INSTRUMENTTIA, kansalaispalkkaa

    USA:N kupla syn­tyi, kun vähäo­saisille jaet­ti­in lain­o­ja (jotkuthan ne aliko­rkois­te­tut lainat sai­vat SUBPRIME), menivät asumaan vel­ka-asun­toon halvoil­la koroil­la muu­ta­mak­si vuodek­si, mut­ta eivät mak­sa­neet lain­o­jaan takaisin eivätkä enää korko­jaankaan kun ne nousi­vat SUB ‑koroista normaaleiksi.

    Soin­in­vaaran seli­tyk­set inno­vati­ivi­sista instru­menteista ovat huul­ten höpinää. Soin­in­vaara on aikaisem­min tukenut vas­tu­u­ton­ta rahan­jakoa vähäo­saisille nimel­lä kansalaispalkka,

    SIINÄ VASTA OLISI INNOVATIIVINEN INSTRUMENTTI jon­ka kaikkia tuho­ja ei veron­mak­sa­ja osaisi arvata.

    Soin­in­vaara on kukka­hat­tu­jen — lähin­nä Hesarin
    — ylös­nos­ta­ma tilas­to­m­atem­ati­ikan enti­nen ylias­sis­tent­ti, joka markki­noi kansalaispalkkaa.
    Päästyään kiip­imään lop­ul­ta min­is­terik­si, ei mitään kansalais­palkkakokeilua tehty hänen toimes­taan, tietenkin peri­aat­teel­la — kyl­lähän me, mut­ta kun ne eivät toiset tue.

    Soin­in­vaaran puheet talousasioista on toi­saikaisia ole­tuk­sia siitä, että jos ihmisille jae­taan ilmaista rahaa, SUBRIME-LAINANA TAI KANSALAISPALKKANA, he muka vielä meni­sivät töi­hin sen jäl­keen mak­samaan mar­gin­aaliv­erona 70 pros­ent­tia keskilu­okan tuloista,

    joka tapah­tuu, jos kansalais­tu­lo tehtäisi­in ja se kerät­täisi­in veroil­la takaisin keskiluokalta.

    Kansalais­palk­ka vas­ta olisi tuhoisa inno­vati­ivi­nen instrumentti.

  11. Brasil­ian pankkimalli/laki tänne länsimaihin,niin ei tule kuplia eikä kupruja,ainakaan niin suuria kuin nyt on.

  12. Juhalle ja muille.
    Kuplat eivät kuu­lu vält­tämät­tä talouteen.Riskin otto ei ruo­ki talout­ta, mikäli ris­ki ote­taan finanssi taloudessa, eikä real­i­taloudessa. Finas­si­talous on nykyään yli kym­menker­tainen real­i­talouteen ver­rat­tuna. Suuren laman jäl­keen finas­si­markki­nat oli­vat tiukasti säännösteltyä.
    Pankkien riskinot­toa rajoitet­ti­in voimakkaasti. Ammat­tili­itot oli­vat voimakkaim­mil­laan. Tulo­erot kaven­tu­i­v­at läh­es joka maas­sa ja silti talous kasvoi noin 2,5% vuo­si­vauh­tia. Seit­semänkym­men­tälu­vun puo­livälis­sä aloitet­ti­in rahamarkki­noiden vapau­tus ja ensim­mäistä kri­isiä ei tarvin­nut odot­taa kuin kahdek­sankym­men­tälu­vun alku­un. Sitä ennen olti­in elet­ty läh­es 50 vuot­ta ilman rahoi­tus­markki­noiden kri­isiä. Finas­si­markki­noiden vapaut­tamisen piti lisätä talouskasvua, mut­ta päin­vas­toin kävi. Talouskasvu las­ki vapaut­tamisen jäl­keen noin yhteen prosenttiin.

    Kat­sokaa A‑studio alkaa 5 min­uutin kohdal­ta ja lop­puu 11 min­uutin paikkella

    http://areena.yle.fi/video/976455

  13. Varsinkin Yhdys­val­tain tilan­net­ta tarkastel­lessa ana­lyysi on aivan liian kli­ini­nen, jos mukaan ei ote­ta suo­ranaisen rikol­lisu­u­den ongel­maa. Tästä on kir­joit­tanut paljon William K. Black, joka oli nos­ta­mas­sa tukut­tain syyt­teitä ns. Savings&Loans ‑kri­isin jälkipyykin yhtey­dessä. Blackin kri­ti­ik­ki kohdis­tuu tässä paljolti uusklas­sisen talousti­eteen täysin riit­tämät­tömään “moral haz­ard” ‑käsi­tyk­seen.

    Ks. esim. http://www.networkideas.org/feathm/may2006/William_K_Black.pdf

    “Neo-clas­si­cal eco­nom­ics’ under­stand­ing of fraud is so weak that its pol­i­cy pre­scrip­tions, if adopt­ed whol­ly, pro­duce strong­ly crim­ino­genic envi­ron­ments that cause waves of con­trol fraud. Neo-clas­si­cal poli­cies simul­ta­ne­ous­ly make con­trol fraud eas­i­er and more lucra­tive, dra­mat­i­cal­ly reduce the risk of detec­tion and pros­e­cu­tion by max­i­miz­ing ‘sys­tems capac­i­ty’ prob­lems, and encour­age crime by mak­ing it eas­i­er for fraud­sters to ‘neu­tral­ize’ the social and psy­cho­log­i­cal con­straints against deceit and fraud.”

  14. Yhteinen nimit­täjä viime vuosien kri­i­seille (USA, Islanti, Kreik­ka jne.) on vel­ka. Myy­dään sel­l­aista, mitä ei vielä omis­te­ta, tai oste­taan jotain, mihin ei tili riitä. Aika kaukana ovat itsenäisyy­den ja omavaraisu­u­den hyveet, joi­ta esimerkik­si Yhdys­val­tain perus­ta­jat kannattivat.

  15. Kohtaan 1 ratkaisu ja luon­nolli­nen seu­raus on inflaa­tio. Samal­la hoituu julk­istalouden kannal­ta ongel­malliset eläke­si­toumuk­sek­set. Ja pienen­täessään pääo­man tuot­toa inflaa­tio myös pienen­tää rahoi­tussek­to­ria kuten tcrown minus­ta ihan aiheesta toivoo.

    Ari Kosk­i­nen ihmettelee että mis­tä se velka­an­tu­mi­nen johtuu. Itse pidän uskot­tavim­pana seli­tys­tä että tuot­tavu­u­den kasvu ei ole siir­tynyt palkkoi­hin, johtuen mm. siitä että kom­mu­nis­min rom­ah­taes­sa maail­man­markki­noil­la kasvoi työvoiman tar­jon­ta puolel­la mil­jardil­la työäläisel­lä. Eli pääo­matuo­tot kas­vaa mut­ta kulu­tus ei vas­taavasti kun palkat eivät kas­va, jol­loin rahoi­tus­markki­nat ratkaisee tämän jaka­mal­la pääo­man kulu­tuk­seen lain­oina. Mikä toimii ihan hyvin jonkun aikaa.

  16. Merk­lund:

    Soin­in­vaaran puheet talousasioista on toi­saikaisia ole­tuk­sia siitä, että jos ihmisille jae­taan ilmaista rahaa,

    Sem­moisia ter­veisiä sinne umpi­oon että Suomes­sa jae­taan ihmisil­lä rahaa ilman että he tekevät mitään sen eteen, tämä ei ole ole­tus vaan tosi­a­sia. Sitä kut­su­taan sosiaaliturvaksi. 

    Perus­tu­lon ja muiden vas­taavien vir­i­tys­ten idea on että sen sijaan että mak­set­taisi­in ihmisille siitä että he eivät tee töitä, jol­loin ei niin kovinkaan yllät­täen ihmiset eivät tee töitä, jotain tukea mak­set­taisi­in joka tapauk­ses­sa. Kri­itikot taas vas­taa­vat että jonkin­lainen vira­nomaiskoneis­to valvoo että ihmiset todel­la tarvit­se­vat tukea, eli ovat esimerkik­si työkyvyt­tömiä. Tätä kut­su­taan syype­r­us­taisek­si sosi­aal­i­tur­vak­si. Se uskooko kri­itikoi­ta riip­puu pohjim­mil­taan siitä kuin­ka paljon uskoo hallintokoneis­ton kykyyn erot­taa ne joil­la on hyväksyt­tävä saa­da tukea niistä jot­ka vain teesken­televät että heil­lä on sellainen.

  17. Soin­in­vaara on kukka­hat­tu­jen – lähin­nä Hesarin — ylös­nos­ta­ma tilas­to­m­atem­ati­ikan enti­nen ylias­sis­tent­ti, joka markki­noi kansalaispalkkaa.

    Tämä alkaa ylit­tää jo par­o­di­an. Alle 150 sanaa pitkässä kom­men­tis­sa esi­in­tyy kuusi ker­taa sana kansalais­palk­ka ja huude­taan kolme ker­taa ISOILLA KIRJAIMILLA, mut­ta minkään­laista tajua siitä, miltä suunnal­ta kansalais­palk­ka-aja­tus on ide­ol­o­gis­es­ti lähtöisin, ei näy.

    Muual­la maail­mas­sa­han tuo­ta aja­tus­ta nimit­täin pide­tään nimeno­maan kap­i­tal­is­mille ja vapaille markki­noille myön­teisenä ideana, jon­ka omak­sum­i­nen veisi yhteiskun­taa nyky­istä markki­nae­htoisem­paan suun­taan. Kansalais­palkkaa ovat julkises­ti kan­nat­ta­neet muun muas­sa Friedrich von Hayek, Mil­ton Fried­man ja muut vas­taa­vat ajat­teli­jat, jot­ka Osmo Soin­in­vaaraan ver­rat­tuna läh­es­tulkoon palvo­vat kap­i­tal­is­mia jonkin­laise­na jumalana ja pitävät sitä kaiken mah­dol­lisen hyvän läh­teenä maailmassa.

    Itse asi­as­sa ensim­mäi­nen varsi­nainen kansan­talousti­eteen teo­ri­akir­jal­lisu­udessa aikoinaan esitet­ty muo­toilu koko ajatuk­selle on Fried­manin 1960-luvul­la esit­tämä. Poli­it­tisen vasem­mis­ton ja muiden kap­i­tal­is­min ide­ol­o­gis­ten vas­tus­ta­jien retori­ikas­sa hän­tä on yleen­sä pidet­ty mus­tim­man taan­tu­muk­sen edus­ta­jana, mil­tei ver­ta juo­vana hirviönä. Sik­si on melko häkel­lyt­tävää kuul­la nyt, että tämä kuva onkin yllät­täen väärä: hän olikin “kukka­hat­tu”, joka kansalais­palk­ka-ajatuk­sen luodessaan kehit­ti “vas­tu­ut­toman” ja “tuhoisan”, koko kap­i­tal­is­tisen talousjär­jestelmän luhis­tut­ta­maan pyrkivän ajatuksen.

  18. “USA:N kupla syn­tyi, kun vähäo­saisille jaet­ti­in lain­o­ja (jotkuthan ne aliko­rkois­te­tut lainat sai­vat SUBPRIME), menivät asumaan vel­ka-asun­toon halvoil­la koroil­la muu­ta­mak­si vuodek­si, mut­ta eivät mak­sa­neet lain­o­jaan takaisin eivätkä enää korko­jaankaan kun ne nousi­vat SUB ‑koroista normaaleiksi.”

    USA:n kupla ei syn­tynt alhai­sista koroista vaan sik­si, että lainat voiti­in myy­dä välit­tömästi eteen­päin. Eli lainan­myön­täjäl­lä ei ollut mitään riskiä luo­tot­taa luot­tokelvot­to­mia asiakkaita-
    Tätä tehisti vielä se,että korko oli alhainen, tosin vain alussa.
    Ja kun taloudessa meni hyvin niin oletet­ti­in, että köy­himpi­enkin palkat nousevat.
    Mut­ta 1999 tilanne muut­tui ja medi­aa­ni­palk­ka alkoikin laskea eli köy­himpi­en ansiot laskivat.
    Fred­die Mac ja Fan­ny Mae oli­vat Clin­tonin kau­den luo­muk­sia eli ne osti­vat nuo lainat, pake­toi­vat ne ja myivät eteenpäin .
    Bushin hallinto kek­si, että niil­lä voi paika­ta kansan­talouden vajei­ta ja niin­pä myyn­ti ulko­maille tehostui.
    Bush arvioi aivan oikein, että häne hallinton­sa ei joudu pulaan niiden vuok­si vaan ne jäävät seuraajalle

  19. Nämä globaalit rahamarkki­nat ovat läh­es­tulkoon käsit­tämät­tömät. Koko ajan jos­sakin päin maail­maa valkopaitaiset kra­vat­tikaulat yrit­tävät näyt­töpäät­teltään arva­ta jotakin.

    Kuten Osmo avauk­ses­saan kir­joit­ti, se pankki­toim­inta, jos­sa allokoidaan reaal­i­talouden riske­jä ja mah­dol­lisuk­sia, on ter­vet­tä ja sitä kansan­talous tarvitsee.

    Mut­ta mihin ihmeeseen me (ihmiset) tarvit­semme vaikka­pa euron lyhyek­si myyn­tiä? Tai roskalain­o­jen paketointia?

    Nai­ivi kun olen, ehdot­taisin, että Euroopan keskus­pankin ja FEDin yhteis­päätök­sel­lä nämä näyt­töpäät­teitään tui­jot­ta­vat finannssinerot siir­ret­täisi­in bonuksi­neen ja vir­tu­aali­ra­hoi­neen vaikka­pa Hab­bo-hotel­li­in tekemään kaup­paa Yuc­ca-pal­muista ja pläsistä.

    Ei ter­ve talous todel­lakaan johdan­naiskaup­paa kaipaa. Vai oikeasti — kaipaako?

    Touko Met­ti­nen
    (nim­imerk­ki)
    asuntovelallinen

    1. Johdan­naiskau­pan koroste­tun riskino­ton pei­liku­vana on yri­tys, joka halu­aa suo­ja­ta vien­ti­t­u­lon­sa tai suuren investoin­ti­hankkeen aiheut­ta­mat vier­aas­sa val­u­u­tas­sa ole­van mak­suerät. Täl­lainen on järkevää, mut­ta tuo­ta johdan­naiskaup­paa ei saisi koskaan tehdä liian suurel­la vivul­la. On oikein, että vakavaraisem­pi myy riskinot­tokykyään vähem­män vakavaraiselle, mut­ta johdan­naiskau­pas­sa myy­dään nyky­isin sel­l­aista riskinot­tokykyä, jota myyjäl­lä ei ole.

  20. “Soin­in­vaaran puheet talousasioista on toi­saikaisia ole­tuk­sia siitä, että jos ihmisille jae­taan ilmaista rahaa,”

    Yhteiskun­nis­sa on ollut pitkään jatkunut työn vähen­e­misen tren­di . Mitä korkeampi on elin­ta­so sitä vähemmn tehdään työtä .
    Esim Euroopas­sa elinikäi­nen työ­tun­tien määrä on vähen­tynyt 1950-luvun 110000 työ­tun­nista 90-luvun 70000 tuntiin.
    Lyhen­tynyt­tä työaikamäärää jaet­ti­in lyhen­tämäl­lä vas­taavasti vuosi-ja elinkikäistä työaikaa.

    Mut­ta 90-luvul­la poli­ti­ik­ka muut­tui, kos­ka yri­tys­ten paran­tunut kus­tan­nus­lasken­ta osoit­ti työ­paikan todel­liset kulut ja sil­loin työ­nan­t­jat siir­tyivät osin vaa­ti­maan pidem­pää työaikaa, jot­ta kallis työ­paik­ka oli­is tehokkaam­mas­sa käytössä.
    Mut­ta osas­sa työ­paikoista muut syyt johti­vat siihen, että töi­den on olta­va pätkä-ja osaaikatöitä.

    Lop­putule­ma on , että osa työvoimas­ta kär­sii ali­työl­lisyy­destä pätkä‑,osa-aika‑,työttömyysjakosjen kaut­ta ja osa tekee ylip­itkää päivää.

    Tätä työn erim­it­taisu­ut­ta varten tarvi­taan sit­ten tulontasoitusjärjestelmiä.

  21. “Suomes­sa jae­taan ihmisille rahaa ilman että he tekevät mitään sen eteen, tämä ei ole ole­tus vaan tosi­a­sia. Sitä kut­su­taan sosiaaliturvaksi.”

    Osinko­tu­loik­si myös, korko­tu­loik­si (jos omis­taa pankin tahi rahoi­tus­laitok­sen), rahan­pe­suk­sikin sitä kut­su­taan tai taloudel­la hui­jaamisek­si. Ja huo­mat­tavasti suurem­pia setelin­ip­pu­ja jae­taan, — ihan ilman että ihmi­nen tekee yhtään mitään. Raha kop­sah­taa tilille kun on riit­tävän pak­su osake­salkku. Sitä suo­ras­taan vir­taa sinne vaik­ka istu­isi vaan kylpyammeessaan.

    Eikä tarvitse tehdä yhtään mitään. 

    Ja jos elää yli­varo­jen­sa, hui­jaa oikein tosi isosti, saat­taa saa­da kaiken anteek­si ja kole­hti kerätään muiden taskuista, eri val­tioiden kas­soista ja eri­lai­sista rahavir­roista. Ei mitään hätää. 

    ***

    Mitäs tämä “ilmainen” raha oikein on? Ja kenel­lä sitä on eniten?

  22. Itse asi­as­sa nykyisenkin työvoimn käyt­tö on teho­ton­ta. Teo­ri­as­sa meil­lä on tar­jol­la täl­lä työn­tar­jon­nal­la n 5 mil­jar­dia työ­tun­tia , mutt hyö­dynämme siitä vain alle 4 mil­jar­dia eli työvoiman käyt­töaste on vain 75 % luokkaa.
    Jos eläkeikää nos­te­taan niin käyt­töaste vain las­kee eli n 66 %:iin.

    Tämä johtuu siitä, että työ­nan­ta­jien halu­a­ma työvoima ei kas­va eli työ­markki­noiden kohtaan­to-ongel­ma vain kasvaa.
    Työ­nan­ta­jien suosi­ma joukko kun ovat 30–40 vuo­ti­aat ja se joukko kas­vaa vain lisään­tyneen syn­tyvyy­den tai maa­han­muu­ton tuloksena.

  23. Sään­te­lylle on ole­mas­sa paljon parem­pi vai­h­toe­hto, jokainen hoitakoon omat raha-asiansa ilman “sijoi­tusam­mat­ti­laisia”.

    Mik­si tak­sikus­ki kysyy turistilta:
    “Oletko ensim­mäistä ker­taa kaupungissa?” 

    Kan­nat­taa miet­tiä, mik­si myön­teinen vas­taus on emämunaus. 

    Mik­si ihmiset anta­vat rahansa “sijoi­tusam­mat­ti­laisille” totea­muk­sel­la “Kun en ymmär­rä raha-asios­ta mitään”

    P.S. Suuren investoin­tipankin medi­aani­bonus on $750.000 per annum, porkkana on niin suuri, ettei moraal­ista kan­na­ta edes keskustella.

  24. Johdan­naisia “tarvi­taan”, kos­ka ihmisil­lä on eri­laiset halukku­udet ja kyvyt kan­taa riskiä. Jos johdan­naiset halu­taan kieltää, niin en kek­si oikein mitään keinoa esimerkik­si jär­jestää vaku­u­tus­markki­noi­ta niin, että isois­sa katas­tro­feis­sa edes osa saa vaku­ute­tu­ista saa kor­vauk­sen, sil­lä jälleen­vaku­ut­ta­mi­nen on myös johdannaiskauppaa. 

    Optioi­ta aikanaan haukut­ti­in älyt­tömyyk­si­in asti, siitä tuli Suomes­sa melkein kirosana. Optio-ohjelmia pide­ti­in moraalit­tom­i­na ja ties mitä pelkästään sen vuok­si, että ne tuot­ti­vatkin isom­pia palkkioi­ta kuin odotet­ti­in. Mon­et uno­hti­vat, että optio on aivan lois­ta­va keino, jol­la omis­ta­ja voi mak­saa johta­jalle: annetaan johta­jan kan­taa ris­ki omas­sa tili­pus­sis­saan ja vieläpä moninkertaisena.

  25. Osmo:
    Jät­tiriskien otta­mi­nen markki­noil­la tyyli­in, heit­etään kru­u­naa ja klaavaa. Jos tulee klaa­va, voitan mil­jardin, jos tulee kru­u­na, en häviä mil­jar­dia. Joku muu häviää, kos­ka min­ul­la ei ole miljardia.
    ———–

    Jatke­taan ideaa pidem­mälle. Voit­to on osto­hin­nan ja myyn­ti­hin­nan ero. Myymäl­lä lyhyek­si voi tehdä voit­toa myös jonkin arvon laskiessa.

    SEC:n nos­ta­mas­sa jutus­sa Gold­man Sachsin epäil­lään olleen osal­lise­na sijoit­ta­jien petok­ses­sa. Jutus­sa väitetään, että Hedge-rahas­to Paulson&Co val­it­si GS:n hyvänä sijoituk­se­na myymään Aba­cus-rahas­toon tietois­es­ti “roskaa” mut­ta mis­sään ei mainit­tu Paulsonin osal­lisu­ud­es­ta. Kuplan puh­jet­tua Paul­son teki mil­jar­di­voitot myymäl­lä lyhyek­si kyseistä rahas­toa, jon­ka arvo romahti.

    Euron arvos­sa oli val­ta­va kupla, joka on nyt puh­jen­nut. GS oli osal­lise­na Kreikan saat­tamises­sa “eurokun­toon” ja var­masti tiesi kaik­ki Kreikan käyt­tämät kikat ja mah­dol­lis­es­ti myöskin neu­voi uusien luomises­sa. Tämä on tietenkin speku­laa­tio­ta, mut­ta tulisiko tästä ottaa opiksi.
    Edes sen ver­ran ettei kas­vate­ta kuplaa velal­la tai kri­isin ollessa ovel­la alen­neta vero­ja lainaksi “elvy­tys­mielessä”. Tätä on kuitenkin tehty useis­sa EU-mais­sa (mm. Kreik­ka, Suo­mi). Ties sit­ten kenen suosituksesta.

  26. Tiedemies, optiot vaikut­ta­vat ensi alku­un juuri siinä mielessä fik­suil­ta kuin esität. Niiden avul­la yri­tyk­sen johdon intres­si tehdään samak­si kuin osakkeenomistajien. 

    Niiden virit­tämi­nen vain on hyvin vaikeaa. Ajatel­laan, että annetaan optioiden sijaan johta­jille osakkei­ta. Näis­sä ongel­mana on se, että niiden arvo ei paljoa heilu teki yri­tysjo­hto sit­ten mitä tahansa. Ne eivät siis ole kovin hyvin ohjaavia. Jos johta­ja saa palkkiok­si 105:n euron osakkei­ta 100:n euron osakkei­den sijaan, ei tuol­la erol­la ole juuri merk­i­tys­tä hänen päätök­sen­tekoon­sa. Osak­keen­o­mis­ta­jalle taas tietenkin vaik­ka 5%:n kurssi­nousul­la vuodessa on iso merkitys.

    No, option on tarkoi­tus hoitaa tämä ongel­ma. Annetaankin johta­jalle 100:n euron osak­keen sijaan osto-optioi­ta, joil­la osak­keen saa ostaa 100:n euron hin­taan. Hän tekee niil­lä ison tilin, jos osake onkin 105:n arvoinen, joten kan­nus­teon­gel­ma on kadon­nut. Vai onko sit­tenkään? Ongel­mana on nyt se, että johta­jalle se, että osak­keen hin­ta on 100 tai se on 90 (tai vaik­ka nol­la!) ovat sama­nar­voisia. Mis­sään noista tapauk­sista hän ei saa rahaa optiostaan. 

    Tämä johtaa siis siihen, että hänen kan­nat­taa ottaa suuria riske­jä. Hänen kan­nat­taa vali­ta vai­h­toe­hto, joka 50%:n toden­näköisyy­del­lä nos­taa osak­keen arvon 105:en ja 50%:n toden­näköisyy­del­lä las­kee sen 90%:en ver­rat­tuna vai­h­toe­htoon, joka 100%:n toden­näköisyy­del­lä pitää sen 100:ssa. Osak­keen­o­mis­ta­jalle taas tuo jälkim­mäi­nen olisi parem­pi (etenkin jos hän riskiä vält­tävä, eli kah­den saman odotusar­von tapauk­ses­sa val­i­taan pienem­män riskin omaava). 

    Sama jut­tu toimii muuten niis­sä sijoi­tus­ra­has­tois­sa, jois­sa palkkio on sidot­tu rahas­ton tuot­toon ver­rat­tuna ver­tausin­dek­si­in. Niis­säkin rahas­ton­hoita­jan kan­nat­taa ottaa mah­dol­lisim­man paljon riskejä.

    Molem­mis­sa ongel­ma väl­tet­täisi­in, jos myös negati­ivis­es­ta tule­mas­ta päätök­sen­tek­i­jä jou­tu­isi kär­simään, eli ris­ki toimisi molem­pi­in suun­ti­in. Jos kyse ei olisikaan osto-optios­ta, vaan johta­jal­la olisi velvol­lisu­us lunas­taa se osak­keen­sa, oli hin­ta sit­ten mikä tahansa ja samoin rahas­ton­hoita­ja jou­tu­isi mak­samaan rahas­toon, jos tuot­to alit­taisi indeksin, alet­taisi­in puhua oikeasti riskin siirtämis­es­tä päätök­sen­tek­i­jälle. Nyt tilanne on “heads, we win, tails, you lose”.

  27. Moral haz­ard selit­tää val­tioiden velka­an­tu­mista vain osit­tain. Näyt­tää siltä, että val­tioi­ta on pikem­minkin velka­an­nutet­tu tahal­lis­es­ti poli­it­tis­ten tavoit­tei­den ajamiseksi.

    Aiem­min oikeis­tovoimat oli­vat tiukko­ja talouden­pidos­sa ja vasem­mis­to­laiset oli­vat tuh­lare­i­ta. Mut­ta nykyään asetel­ma on erilainen.

    USA:ssa reb­likaan­it ovat kaikkein pahiten aja­neet val­tio­ta velka­on­gel­maan. Sen sijaan demokraat­tien val­takausi­na talouden­pito on ollut paljon tiukempaa.

    Oikeisvoimat ovat ilmeis­es­ti keksi­neet, että val­tion toimin­not saadaan ajet­tua min­imi­in, jos val­tio velka­an­nute­taan oikein pahasti, jol­loin val­tio ei enää pysty tuh­laa­maan varo­ja esimerkik­si köy­hien sosiaaliturvaan.

  28. Kuplia saa aikaan ihan taval­lisel­la osakekau­pal­la. Kuplal­la tarkoite­taan siis sitä, että markki­noil­la on väärän­laiset odotuk­set tule­vaisu­ud­es­ta, ja kuplan puheamisel­la sitä, että odotuk­set kor­jaan­tu­vat (oikeaan suun­taan?). Seli­tys­tä kai­vataan, miten johdan­naiset ja ns. inno­vati­iviset rahoi­tusin­stru­men­tit ovat omi­aan aiheut­ta­maan vielä pahempia kuplia.

    Arvopa­perikau­pas­sa on aina kak­si osa­puol­ta: toinen osoit­tau­tuu voit­ta­jak­si, toinen häviäjäk­si. Vain tuot­to­jen sum­ma tiede­tään ennal­ta. Toinen seli­tys­tä vaa­ti­va asia on, miten arvopa­perikau­pal­la voidaan tuot­taa kokon­aisu­udessaan tap­pi­o­ta. Toisen tap­pio on siis aina toisen voitto.

    En usko, että Amerikois­sa väärin arvoste­tut sub­prime-sijoituk­set aiheut­ti­vat 2008 lop­pu­vuodes­ta alka­neen laman. Sen aiheut­ti ihmis­ten epälu­ot­ta­mus tule­vaisu­u­teen, minkä takia ei enää uskallet­tu kulut­taa ja investoi­da. Laman pelko johtaa siis lamaan. Toki luot­ta­mus­pu­la saat­toi lähteä liik­keelle rahoi­tus­markki­noiden tilanteesta.

    Epäilen suuresti näke­myk­siä, että Kreikan val­tion lain­oi­hin sijoit­ta­neet luot­ti­vat muiden val­tioiden pelas­ta­van, jos Kreik­ka uhkaisi ajau­tua mak­sukyvyt­tömyy­teen. Perustelu­ni on se, että edes ensim­mäisen EU:n tukipaketin jäl­keen markki­nat eivät luot­ta­neet Kreikan selviy­tymiseen. Vas­ta viimeisin jät­ti­tu­ki palaut­ti uskon.

  29. “Jos johdan­naiset halu­taan kieltää, niin en kek­si oikein mitään keinoa esimerkik­si jär­jestää vaku­u­tus­markki­noi­ta niin, että isois­sa katas­tro­feis­sa edes osa saa vaku­ute­tu­ista saa kor­vauk­sen, sil­lä jälleen­vaku­ut­ta­mi­nen on myös johdannaiskauppaa.”

    Vaku­ut­tamisen perinne on pitkä ja tiede­tään riskien merk­i­tys. Niin­pä vaku­u­tus­mak­sut on mitoi­et­tu siten, että ne kat­ta­vat mah­dol­liset vahingot.
    Vaku­u­tuk­si­i­in liit­tyy myös riskien rajoi­tus eli esim kor­vauskat­to vahinkoa kohti.
    Suu­ru­udeltaan tun­tem­at­to­mia vahinko­ja ei edes yritetä vaku­ut­taa eim maan­järistyk­set, tsuna­mit etc
    Tosin vaku­ut­ta­mi­nenkin perus­tuu vedonlyön­ti­in: Esim henki­vaku­ut­tamises­sa lyöt vetoa vaku­u­tusy­htiön kanssa kuo­letko ennen vaku­u­tuk­sen raukeamispäivää .
    Jos kuo­let niin olet voit­tanut ja vaku­u­tusy­htiö hävin­nyt ja jos elät niin pitkään, että vaku­u­tus raukeaa niin olet hävin­nyt ja vaku­u­tusy­htiö vas­taavasti voittanut.
    Vaku­u­tus­mak­su on panoksesi

  30. Yksi taus­ta ali­jäämien syn­tyyn on verokil­pailu maid­en välillä.
    Se on johtanut hal­lit­se­mat­tomaan val­tioiden velkaantumiseen.
    Etenkin yri­tyk­set ovat onnis­tuneet kil­pailut­ta­maan mai­ta alen­ta­maan verokan­to­jaan. Niin­pä Suomikaan ei kyen­nyt mak­samaan val­tion velkaa pois huoli­mat­ta pitkästä nousukaud­es­ta, kos­ka kiire­hti veronalennuksia.

  31. Samuli Saarel­ma, hyvä ana­ly­y­sis johdon kan­nus­timista, ongel­ma ehdo­tuk­ses­sasi on se että esim rahas­tot ovat reg­u­loitu USAs­sa mak­samaan plus­saa tai mii­nus­ta, jos osa palkkaa tulee tulospalkkiona, juuri kuten esität, no, kukaan ei sit­ten ota sel­l­as­ta hom­maa vas­taan. Sik­si palk­ka mak­se­taankin “fee on assets”, eli pros­ent­ti­na koko potista joka johtaa juuri tuo­hon potin(rahaston) koon kas­vat­tamiseen “hin­nal­la mil­lä hyvänsä”.

    Myöskin fir­mo­jen johta­jil­la, jot­ka istu­vat ruuhkai­sis­sa koneis­sa ja lentevät suht-stres­saan­tune­na pitin maa­pal­loa, ei käytän­nössä ole käteis­varo­ja joista voitaisi­in ulos­mi­ta­ta fir­mo­jen tap­pi­oi­ta. Varsinkin kun monien vaikeasti johdet­tavien fir­mo­jen, esim. lentoy­htiöi­den, tulos on läh­es var­masti negati­ivi­nen joka vuosi, ja niihin kuitenkin pitäisi jostain saa­da “huip­pu” johtajia.

  32. Val­tio­than ovat suurelta osin velka­an­tuneet nimeno­maan veronalen­nus­päätösten kaut­ta. USA näyt­ti mallia eri­tyis­es­ti Rea­ganin ja Bushin aikakausi­na. Samat oikeis­to-opit ovat sit­ten levin­neet tänne Suomeenkin.

    Kun kesäl­lä 2008 Suomen nykyi­nen hal­li­tus päät­ti mit­tavista veronalen­nuk­sista, se perusteli niitä kan­nustin­sy­il­lä. Sit­ten kun lama iski, peruste­lut vai­hdet­tin pikapikaa elvytykseksi. 

    Taustal­la alun­perin lie­nee myös ollut aja­tus siitä, että seu­raav­ille hal­li­tuk­sille ei saa jät­tää peli­v­araa panos­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan palvelui­hin. Parem­pi mita­ta kaik­ki hyvä pois omille kan­nat­ta­jille mah­dol­lisim­man nopeasti.

    Se, että oltaisi­in lyhen­net­ty velko­ja ei ollut vuon­na 2008 mikään vai­h­toe­hto. Piti äkkiä saa­da veronalen­nusten kaut­ta lisää käyt­töra­haa kokoomuk­sen ja vihrei­den kan­nat­ta­jille uusien auto­jen ja asun­to­jen ostoon. 

    Tulok­set näkyvät nyt. Kokoomuk­sen kan­nat­ta­jat ovat varsin tyy­tyväisiä hal­li­tuk­sen toimi­in ja eri­ar­voisu­us on lisääntynyt.

    Sama logi­ik­ka, mut­ta vain vähän härskim­mässä muo­dos­sa, on toimin­ut Kreikas­sa ja muis­sakin maissa.

    Ja mitä tästä seuraa? 

    Viime sun­nun­taina yritimme saa­da uupunut­ta 80-vuo­ti­as­ta mum­moa sairaalaan sisään. Piti odot­taa 12 tun­tia päivystysjonos­sa (8 tun­tia puhe­li­men päässä odot­ta­mas­sa päivystyk­sen ajan­va­rau­saikaa + 4 tun­tia päivystyk­sen odotus­salis­sa) ennen kuin mum­mo pääsi lääkärin pakeille ja sitä kaut­ta sisään sairaalaan.

    Sil­loin tuli mieleen, että on se demarei­den unel­ma hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta todel­lakin rom­ah­tanut. Hyvin ne oikeis­to-opit toimi­vat ja hienos­ti on vihreätkin val­jastet­tu tuke­maan tätä kehitystä.

  33. Näis­sä kan­nat­taisi miet­tiä, mikä raha­jär­jestelmän ja rahamarkki­noiden funk­tio on. Onko rahan vuokraamista syytä valvoa ja säädel­lä tarkem­min kuin tavaran vuokraamista? Ja jos on, niin miksi?

    Osmon ana­lyysi on minus­ta oikean suun­tainen: Rahamarkki­noiden toimin­nan vuok­si tarpeek­si isot toim­i­jat voivat “kasa­ta panok­sia” tois­t­en rahoil­la niin, että niiden posi­tioiden takaisinke­laus aiheut­taisi kohtu­u­ton­ta hait­taa sivullisille. LTCM:n keis­si oli yksi lähi­his­to­ri­an karuim­mista esimerkeistä. 

    Kul­takan­nan kan­nat­ta­jat ovat esit­täneet tässä suh­teessa mielekkään argu­mentin: Kul­taa ei voi luo­da lisää, joten kaik­keen luo­tot­tamiseen liit­tyvät riskit ovat selvästi näkyvämpiä. En kan­na­ta kul­takan­taa, mut­ta tämä puoli siinä on hyvä: Pank­ki ei voi luo­da kul­taa, joten luot­toekspan­sio ei voi jatkua lop­ut­tomi­in, kuten se voi Fiat-rahajärjestelmässä. 

    Olen edelleen sitä mieltä, että liialli­nen sään­te­ly yhdis­tet­tynä valvon­nan puut­teeseen, on se todel­li­nen ongel­ma. Tätä voi ver­ra­ta tilanteeseen, jos­sa kaik­ista tieli­iken­teen sään­nöistä pitäisi ilmoit­taa erik­seen liiken­nemerkil­lä ja kun jalka­käytäväl­lä ei satu ole­maan kiel­tomerkkiä ja tiel­lä on 10km/h nopeusra­joi­tus, jotkut ihmiset aja­vat jalka­käytäväl­lä kah­tasa­taa. Paljon mielekkääm­pää olisi, jos kaik­ki ajaisi­vat ajo­radal­l­la ja vaik­ka viittäkymppiä.

    Jos pankeille asete­taan sään­nöt, niiden on syytä olla mielekkäät ja vail­la type­r­iä por­saan­reik­iä niin. Jos johdan­naiskaup­paa ale­taan kieltämään tai sään­telemään jotenkin kovin tiivi­isti, niin vuo­toko­htia löy­tyy kuitenkin. 

    Rahamarkki­na­jär­jestelmän tarkoi­tus on allokoi­da rahaa säästäjien ja investoi­jien tms. välil­lä hin­taan, joka vas­taa kum­mankin käsi­tys­tä kohtu­ullis­es­ta korvauksesta.

  34. Vaku­ut­tamisen perinne on pitkä ja tiede­tään riskien merk­i­tys. Niin­pä vaku­u­tus­mak­sut on mitoi­et­tu siten, että ne kat­ta­vat mah­dol­liset vahingot.

    Kyse on silti toden­näköisyyk­sil­lä pelaamis­es­ta. Jos sopi­vasti sat­tuu, kor­vausten mak­samiseen ei löy­dy likviditeettiä.

  35. Samuli Saarel­ma:

    Ne eivät siis ole kovin hyvin ohjaavia. Jos johta­ja saa palkkiok­si 105:n euron osakkei­ta 100:n euron osakkei­den sijaan, ei tuol­la erol­la ole juuri merk­i­tys­tä hänen päätök­sen­tekoon­sa. Osak­keen­o­mis­ta­jalle taas tietenkin vaik­ka 5%:n kurssi­nousul­la vuodessa on iso merkitys.

    häh? Miks 5% arvon­nousul­la olis väliä pelkästään alku­peräisille osak­keen­o­mis­ta­jille, eikä uusille? (eli johta­jille joille palk­ka mak­se­taan osakkeina.)

    Molem­mis­sa ongel­ma väl­tet­täisi­in, jos myös negati­ivis­es­ta tule­mas­ta päätök­sen­tek­i­jä jou­tu­isi kär­simään, eli ris­ki toimisi molem­pi­in suuntiin.

    Ja molem­mis­sa tilanties­sa näin var­maan käviskin markki­noil­la, jos sä olisit oikeessa. Jos taas markki­noil­la ei oo täl­laisia palkkio­rak­en­tei­ta, niin se var­maan ker­too jotain niiden tehokkuudesta.

    Nyt tilanne on “heads, we win, tails, you lose”.

    No mitä välii, jos ne osak­keen­o­mis­ta­jat kan­taa tap­pi­ot omas­ta tahdostaan?

    Sit vas­ta ku tähän sotke­taan veron­mak­sajia poli­itikko­jen päätösten seu­rauk­se­na, niin syn­tyy sekä lainaa­jille, osak­keen­o­mis­ta­jille että johdolle kan­nus­timet toimia kokon­aisu­u­den kannal­ta haitallisesti.

    Sep­po S:

    Viime sun­nun­taina yritimme saa­da uupunut­ta 80-vuo­ti­as­ta mum­moa sairaalaan sisään. Piti odot­taa 12 tun­tia päivystysjonos­sa (8 tun­tia puhe­li­men päässä odot­ta­mas­sa päivystyk­sen ajan­va­rau­saikaa + 4 tun­tia päivystyk­sen odotus­salis­sa) ennen kuin mum­mo pääsi lääkärin pakeille ja sitä kaut­ta sisään sairaalaan.

    Jonot­tamisen vai­h­toe­hto on käyt­tää yksi­ty­istä terveydenhuoltoo.

    tiedemies:

    Osmon ana­lyysi on minus­ta oikean suun­tainen: Rahamarkki­noiden toimin­nan vuok­si tarpeek­si isot toim­i­jat voivat “kasa­ta panok­sia” tois­t­en rahoil­la niin, että niiden posi­tioiden takaisinke­laus aiheut­taisi kohtu­u­ton­ta hait­taa sivullisille.

    Tämä ei ole rahamarkki­noiden omi­naisu­us, vaan poli­itikko­jen päätös. Ihan samal­la taval­la, jos markki­nat uskois, että kän­nykkä­fir­mat pelaste­taan veron­mak­sajien rahoil­la, niin ne sais lainaa liian hal­val­la ja pystys kasaa­maan “liikaa” riskiä.

    Vas­taavasti, jos markki­nat ei usko, että J.P.Morgan pelaste­taan veron­mak­sajien rahoil­la, niin sille ei laina­ta rahaa niin hal­val­la ja paljon eikä se voi kasa­ta niin paljoo riskiä.

  36. Tämä [riskien koi­tu­mi­nen ulkop­uolisille] ei ole rahamarkki­noiden omi­naisu­us, vaan poli­itikko­jen päätös. Ihan samal­la taval­la, jos markki­nat uskois, että kän­nykkä­fir­mat pelaste­taan veron­mak­sajien rahoil­la, niin ne sais lainaa liian hal­val­la ja pystys kasaa­maan “liikaa” riskiä.

    Tämä on jo pelkkää seman­ti­ikkaa. Sinä käytät “markkina”-termiä jonkin­laise­na pelas­tu­sopil­lise­na abstrak­tiona, minä puhun siis niistä markki­noista, jot­ka todel­la syn­tyvät kun ihmiset käyvät kaup­paa riskil­lä ja rahal­la niis­sä puit­teis­sa jot­ka todel­la esiintyvät. 

    Markki­nat eivät “usko” tai “tiedä” mitään, markki­nat ovat abstrak­tio, se on vain nim­i­tys sille, että suuri määrä ihmisiä käyt­tää raho­jaan ilman sen kum­mem­pia sys­temaat­tisia vinoumia vaikut­timis­saan. Tämä abstrak­tio ei esi­in­ny sel­l­aise­naan todel­lises­sa maail­mas­sa, eikä se voikaan esi­in­tyä, ja syyt tähän ovat hyvin yksinker­taiset, ja esitel­ty muis­sa keskusteluis­sa niin kat­tavasti, etten niitä viit­si nyt toistaa.

  37. Art­turi tapansa mukaan taas löytää näp­pärän ratkaisun: “Jonot­tamisen vai­h­toe­hto on käyt­tää yksi­ty­istä terveydenhuoltoo.”

    Mis­tä mum­molle rahat yksi­tyis­sairaalaan? Ja mis­sä yksi­tyis­sairaalas­sa on päivystys?

  38. ‘Tämä ei ole rahamarkki­noiden omi­naisu­us, vaan poli­itikko­jen päätös.’ (Art­turi)
    Tämä on sel­l­aisen yhteiskun­nan omi­naisu­us, jos­sa rahamarkki­nat val­it­se­vat, keitä poli­itikko­ja tue­taan ja rahoite­taan, ja keitä ei, ja poli­itikot tekevät sen mukaisia päätöksiä.

  39. Art­turi:

    häh? Miks 5% arvon­nousul­la olis väliä pelkästään alku­peräisille osak­keen­o­mis­ta­jille, eikä uusille? (eli johta­jille joille palk­ka mak­se­taan osakkeina.) 

    Kir­joitin jo tämän. Johta­jalle osak­keen hin­nal­la syn­tyvä kan­nustin­vaiku­tus on vain 5% palkkion suu­ru­ud­es­ta. Hän ei ole pan­nut hom­maan kiin­ni omia raho­jaan, vaan kyse on hänelle palkkios­ta. Hänelle muul­la yri­tyk­sen toimin­nal­la (vaik­ka sil­lä, että yri­tys han­kkii yksi­tyiskoneen johdon käyt­töön) on tuon palkkion pienen vaiku­tuk­sen vuok­si hel­postikin paljon suurem­pi vaikutus. 

    Kuten kir­joitin, optioiden tarkoi­tus on juuri pois­taa tämä ongel­ma. Optioiden kohdal­la palkkion suu­ru­us heiluu paljon enem­män osakkken kurssin mukaan ja sik­si johta­jal­la on suurem­pi intres­si keskit­tyä kurssin mak­si­moin­ti­in. Mut­ta kuten kir­jotin, tämän ongel­ma taas on siinä, että siinä riskinot­to toimii vain yhteen suuntaan. 

    Ja molem­mis­sa tilanties­sa näin var­maan käviskin markki­noil­la, jos sä olisit oikeessa. Jos taas markki­noil­la ei oo täl­laisia palkkio­rak­en­tei­ta, niin se var­maan ker­too jotain niiden tehokkuudesta. 

    Uskosi markki­noi­hin on liikut­tavaa. Sin­un logi­ikallasi 2008 luot­tokri­isiä ei tapah­tunut, kos­ka markki­noil­la oli oikea tieto sub­prime-lain­oi­hin liit­tyvästä riskistä. 

    Se, ettei fir­mo­jen johdon palkkio­jär­jestelmiä ole saatu viritet­tyä hyvin, johtuu tietenkin siitä, että johta­jien optioiden tul­lessa käyt­töön, ei kel­lään ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten niitä pitäisi käyt­tää ja mil­laiseen tulok­seen mikäkin palkkio­jär­jestelmä johtaa. Johto tietenkin itse väit­ti mah­dol­lisim­man edullis­ten palkkio­jär­jestelmien ole­van parhait­en oikeal­la tavoin kan­nus­tavia. Tämä meni läpi siinä, mis­sä sub­prime-lainat AAA-luokitet­tuina menivät sijoit­ta­jille. Nyt jälkikä­teen näemme, mikä oli tulos. 

    Kaikille on päivän­selvää, että käyte­tyt palkkio­jär­jestelmät tuot­ti­vat väärän­laisia insentiivejä

  40. Art­turi on oike­as­sa. Jonot­tamisel­la mei­dät yritetään opet­taa käyt­tämään yksi­ty­istä sairaan­hoitoa. Kyseis­es­täkin päivystysjonos­ta aika mon­ta lähti keskenkaiken pois. Muun muas­sa yksi dia­beetikko ei voin­ut odot­taa jonos­sa, kos­ka tarvit­si ravintoa.

    Työikäisen on help­po käy­dä hoi­dat­ta­mas­sa pikku­vaivo­jaan yksi­tyisel­lä, mut­ta kos­ka van­huk­ses­ta voi löy­tyä ties mitä vaivaa, niin yksi­tyi­nen hoito voi hel­posti tul­la mak­samaan jopa kym­meniä tuhan­sia euro­ja yhdeltä sairaudelta. Ja toisil­la van­huk­sil­la tup­paa ole­maan niitä vaivo­ja läh­es joka toinen viikko. 

    Joten kaikil­la van­huk­sil­la ei todel­lakaan ole mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta yksi­ty­istä puol­ta. Sil­loin ei auta kuin jonottaminen.

    Mihin tämä johtaa? Pakot­ta­vatko oikeis­tovoimat mei­dät veronkeven­nyk­sil­lä ja velka­an­tu­misel­la kohti USA:n kaltaista vaku­u­tusjär­jestelmää? Sekös on se tehokku­u­den huippu?

  41. “Sekös on se tehokku­u­den huippu?”

    Tot­takai. Kyse ei tosin ole kokon­ais­te­hokku­ud­es­ta vaan markki­nate­hokku­ud­es­ta, jos­sa yksi­tyiset käärivät voitot. Siinä on help­po rahastaa.

  42. Samuli Saarel­ma:

    Johta­jalle osak­keen hin­nal­la syn­tyvä kan­nustin­vaiku­tus on vain 5% palkkion suu­ru­ud­es­ta. Hän ei ole pan­nut hom­maan kiin­ni omia raho­jaan, vaan kyse on hänelle palkkiosta.

    voi her­ran jes­tas! Tot­takai ihmiset haluu parhaan mah­dol­lisen tuo­ton niiden hallinnas­sa oleville resurs­seille riip­pumat­ta siitä onko tämä resurssi työtä vai pääo­maa. Jos työn tuot­to nousee 5%, niin se on tasan sen 5% arvoista ja samal­la taval­la jos pääo­man tuot­to nousee 5%, niin sekin on sen 5% arvoista. Ei se mene niin, että työn tuo­ton nousu on jotenkin vähem­män arvokas­ta kuin pääo­man tuo­ton nousu.

    Kuten kir­joitin, optioiden tarkoi­tus on juuri pois­taa tämä ongelma.

    Ja kuten kir­joitin se ei mene näin, kos­ka palkan mak­samises­sa osakkeis­sa ei oo mitään ongelmaa.

    Se, ettei fir­mo­jen johdon palkkio­jär­jestelmiä ole saatu viritet­tyä hyvin, johtuu tietenkin siitä, että johta­jien optioiden tul­lessa käyt­töön, ei kel­lään ollut mitään koke­mus­ta siitä, miten niitä pitäisi käyt­tää ja mil­laiseen tulok­seen mikäkin palkkio­jär­jestelmä johtaa.

    heh… se, että sinä et ymmär­rä miten optiot toimii ei todel­lakaan tarkoi­ta etteikö sijoit­ta­jat ymmärtäneet tasan miten ne vaikut­ta­vat johdon kan­nus­timi­in siitä het­kestä läh­tien kun niitä alet­ti­in käyttää.

    On jotenkin niin tyl­sää väitel­lä ihmis­ten kanssa, jot­ka ei ymmär­rä markki­noiden toim­intaa ollenkaan ja silti luule­vat pystyvän­sä tekemään parem­pia päätök­siä kuin markki­nat. Miten omahyväi­nen ja tietämätön voi olla?

    Tämä meni läpi siinä, mis­sä sub­prime-lainat AAA-luokitet­tuina menivät sijoittajille.

    Ne eivät men­neet läpi sijoit­ta­jille. Sijoit­ta­jat tiesivät, että ne ei oikeesti olleet AAA-luokitet­tu­ja. Ne osti niitä kiertääk­seen sääntelyä.

    Kaikille on päivän­selvää, että käyte­tyt palkkio­jär­jestelmät tuot­ti­vat väärän­laisia insentiivejä

    Ne tuot­ti kokon­aisu­u­den kannal­ta vääriä kan­nus­timia, mut­ta osak­keen­o­mis­ta­jien kannal­ta just oikeita.

  43. Sep­po S kir­joit­ti, “veronkeven­nyk­sil­lä ja velka­an­tu­misel­la kohti USA:n kaltaista vaku­u­tusjär­jestelmää? Sekös on se tehokku­u­den huippu?” 

    Mitä tiedän van­huk­sia USAs­sa, ne ovat kaik­ki val­tion ilmaisen MediCare vaku­u­tuk­sen paris­sa ja eivät jonot­tele 8n tun­tia lääkäri­in pääsyä, eli en ollenkaan vält­tämät­tä sanoisi että van­hus­ten kannal­ta USAn ter­vey­den­huolto jär­jestelmä on mitenkään huonom­pi kuin Suomen, kalli­impi, mut­ta hyvä ei ole hal­paa. Tutkipa asi­aa tarkemmin.

  44. Art­turi:

    Tot­takai ihmiset haluu parhaan mah­dol­lisen tuo­ton niiden hallinnas­sa oleville resurs­seille riip­pumat­ta siitä onko tämä resurssi työtä vai pääo­maa. Jos työn tuot­to nousee 5%, niin se on tasan sen 5% arvoista ja samal­la taval­la jos pääo­man tuot­to nousee 5%, niin sekin on sen 5% arvoista. 

    Mitähän nyt oikein sekoi­let. Johta­jan hal­lus­sa ole­vat resurssit ovat yri­tyk­sen varat. Hän voi has­sa­ta niitä asioi­hin, jot­ka eivät ilostu­ta osak­keen­o­mis­ta­jia, mut­ta kyl­lä hän­tä itseään. Esimerkkinä mainitsin jo yksi­tyiskoneen han­k­in­nan. Köy­hää eläkeläis­mum­moa ei lohdu­ta se, että fir­man, jon­ka osakkei­ta hän omis­taa, pomo lentelee hienol­la suihkar­il­la. Hän olisi ottanut ennem­min sen 5%:n kurssinousun. 

    Oleelli­nen ongel­ma on infor­maa­tion asym­metriä. Johta­ja tietää parem­min fir­man asioista kuin osak­keen­o­mis­ta­jat. Sik­si hän voi sanoa “tarvit­se­vansa” ehdot­tomasti koneen tai bis­nek­set eivät luista. Fir­man osakkeisi­in sidot­tu­jen palkkio­tapo­jen on tarkoi­tus tehdä hänen intres­seistään samat kuin osak­keen­o­mis­ta­jien. Suo­raan osakkei­den anta­mi­nen (palkan sijaan) ei vain tätä tee, kos­ka niis­sä yhteys johta­jan toimien (se vaiku­tus, nouseeko kurssi 5% vai ei) ja hänen kor­vauk­sen­sa (saako hän 105 vai 100 euroa) välil­lä on huono.

    Juuri tästä syys­tä on otet­tu käyt­töön optiot, joil­la on koitet­tu kutis­taa johta­jan palkkion ja kurssimuu­tok­sen eroa. Jos hän saa 100:n euron osto-option osak­keen sijaan, hänelle on paljon isom­pi ero sil­lä, onko kurssi 105 vai 100. Mut­ta kuten alun­perin kir­joitin, tässä ongel­mak­si syn­tyy hel­posti se, että optiot kan­nus­ta­vat ylen­määräiseen riskinot­toon, kos­ka voitot tule­vat omaan tasku­un, mut­ta tap­pi­ot menevät muille. 

    On jotenkin niin tyl­sää väitel­lä ihmis­ten kanssa, jot­ka ei ymmär­rä markki­noiden toim­intaa ollenkaan ja silti luule­vat pystyvän­sä tekemään parem­pia päätök­siä kuin markkinat. 

    Ensin­näkään en väit­tänyt, että olisin pystynyt tekemään parem­pia päätök­siä. Point­ti­ni oli se, että _jälkikäteen_ näen, että päätök­set ovat men­neet pahem­man ker­ran pui­hin. Niin osak­keen­o­mis­ta­jien kuin muunkin yhteiskun­nan kannalta. 

    Sen sijaan, että käytät loukkaavaa kieltä kanssasi eri mieltä ole­via kohtaan ja hehku­tat vain “markki­nat, markki­nat, markki­nat”, mik­set esitä perustelu­ja sille, mik­si en mielestäsi ymmär­rä optioiden toim­intaa. Mikä on se mekanis­mi, joka kan­nus­taa johta­jia otta­mat­ta riske­jä tilanteessa, jos­sa voitot menevät hänen tasku­un­sa, mut­ta tap­pi­ot kaatu­vat osakkeenomistajille? 

    Ja sama jut­tu niiden mainit­semieni tuot­tosi­don­nais­ten sijoi­tus­ra­has­to­jen suh­teen. Mik­si sel­l­aisen hallinnoi­ja ei ottaisi ylen­määräistä riskiä, jos asioiden men­nessä hyvin hän voit­taa, mut­ta riskin toteutues­sa hänelle ei koidu tappiota? 

    Mihin ihmeeseen perus­tuu sin­un väit­teesi, että sijoit­ta­jat tiesivät AAA-luok­i­tusten ole­van puu­ta heinää? Mik­si kyseisiä luok­i­tuk­sia ylipäätään tehdään, jos kaik­ki osa­puo­let jo muutenkin tietävät, mitä sijoi­tusten riskit ovat?

  45. Evert The NeveRest:

    Siirsin tänään huo­mat­ta­van sum­man euro­ja dol­lar­ipo­h­jaiselle val­u­ut­tatilille. Ja se kannatti.

    Kai vivu­tit kunnolla?

    Hauskaa kyl­lä, että sijoituk­sesi tuot­ti heti ensim­mäisenä päivänä 2%. Paljonko­han olisit saanut jos olisit val­u­ut­takeinot­telun sijaan sijoit­tanu osakkeisiin?!

    Noh oli miten oli, niin toiv­otan vil­pit­tömästi onnea yri­tyk­selle­si biita­ta markki­nat. Ilman sin­un­laisi­asi sijoit­ta­jia EMH ei toimisi ja me muut emme saisi korkei­ta tuot­to­ja vaan val­it­se­mal­la osakkei­ta tikkataulun avulla.

  46. On jotenkin niin tyl­sää väitel­lä ihmis­ten kanssa, jot­ka ei ymmär­rä markki­noiden toim­intaa ollenkaan ja silti luule­vat pystyvän­sä tekemään parem­pia päätök­siä kuin markki­nat. Miten omahyväi­nen ja tietämätön voi olla?

    Markki­nat eivät tee “päätök­siä”. Markki­na on nim­i­tys sille, mitä tapah­tuu, kun ihmiset itse päät­tävät mitä osta­vat ja myyvät. Markki­nahin­ta ei ole mitään muu­ta kuin se hin­ta, jol­la kau­pan kohde nyt sat­tui vai­h­ta­maan omistajaa. 

    Minus­ta sinä tois­tu­vasti yliarvioit ja esität jopa läh­es maag­isia tulk­in­to­ja markki­nahin­nan merk­i­tyk­ses­tä. Tässäkin yhtey­dessä sivuu­tit maagisel­la argu­men­til­la täysin Samulin täysin validin kom­mentin: Kun optiot otet­ti­in palkkioina käyt­töön, niiden kan­nustin­vaiku­tus­ta ei vält­tämät­tä tun­net­tu. Sitä infor­maa­tio­ta ei ollut markki­noil­la, oli vain jonkin­laisia hypo­teese­ja. “Markki­noil­la” ei ollut tietoa, vaan arvauksia.

    Jos markki­nat oli­si­vat kaikki­ti­etävät, niin voisimme ratkaista kaik­ki tieteel­liset ongel­mat niin, että myy­dään lap­pu­ja, jois­sa on arvauk­sia esimerkik­si Hig­gsin Bosonin mas­sas­ta yms. ja kunakin päivänä sit­ten kallein lap­pu ker­too totu­u­den? Kai ymmär­rät, että tämä on pelkkää magiaa?

    Se, että yri­tyk­sen hal­li­tus tms. jonkin­laisen muoti-ilmiön vuok­si päät­tää ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, ei edes ole “markki­noiden” toim­intaa, vaan yksit­täisen tahon päätös. Siihen ei edes voi käyt­tää saman­laista argu­ment­tia kuin mil­lä markki­noiden toim­inta voidaan esit­tää tehokkaaksi. 

    Markki­nahin­taa tms. voidaan pitää tehokkaana ja parhaana arvauk­se­na arvos­ta sik­si, että jos jol­lain on parem­paa tietoa, hän voi — yksinker­tai­sis­sa malleis­sa — käyt­tää tätä tietoa hyväk­seen. Arvopa­perikau­pas­sa tms. voi tosin olla “parem­paa tietoa”, mut­ta ei siinä mielessä, että sil­lä voisi rahastaa. 

    Se, ote­taanko optio-ohjel­ma tai osakepalkkiot käyt­töön ei kuitenkaan sisäl­lä mitään markki­noil­la tapah­tu­vaa takaisinkytken­tää. Argu­ment­tisi tun­tuu toimi­van myös niin, että kos­ka meil­lä on markki­nahin­ta rau­dalle, niin Out­okum­mun toimar­ille ja talousjo­hta­jille voidaan mak­saa rauta­harkkoina, ja se on ihan yhtä hyvä palk­it­semis­menetelmä kuin mikä tahansa muukin.

    1. Maail­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pista ohjausjär­jestelmää, joista kumpikaan ei ole toiminut:
      Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)
      Mie­lenki­in­toista on, että tuo USA:n malli vaati paljon enem­män tietokeineil­la tehtävää suunnittelua.

  47. Vas­tauk­se­na Ville M.lle sanois­in, että olen samaa mieltä, että jonkin­lainen USA:n tyyp­pinen sairas­vaku­u­tuk­sen jär­jestelmä saat­taisi sit­tenkin olla parempi. 

    Ainakin se on parem­pi kuin nykyti­lanne, jos­sa julkisen puolen jonoil­la tietois­es­ti jar­rute­taan palvelu­jen käyt­töä ja ohjataan ihmisiä yksty­isi­in palvelui­hin. Ihmis­ten tahalli­nen kiusaami­nen jono­tuk­sel­la on väärin. Se loukkaa ihmis­ar­voa. Ja jono­tuk­ses­ta on muuitakin hait­to­ja. Poli­itikko­jen pitäisi hävetä nykyjär­jestelmän tilannetta.

    Eli joko kun­nolli­nen julki­nen palvelu tai sit­ten kun­nolli­nen vakuutusjärjestelmä. 

    Mielestäni ter­vey­den­huol­lon hyvistä palveluista voi mak­saa nyky­istä enem­män, joten ei halv­in­ta jär­jestelmää kan­na­ta vält­tämät­tä valita.

  48. Art­turi kirjoitti:
    “Hauskaa kyl­lä, että sijoituk­sesi tuot­ti heti ensim­mäisenä päivänä 2%. Paljonko­han olisit saanut jos olisit val­u­ut­takeinot­telun sijaan sijoit­tanu osakkeisiin?!”

    Aika hyvin tiesit — rahalle tuli heti päiväko­rkoa 2 %. Jos olisin sijoit­tanut osakkeisi­in, olisi rahoista nyt heti pörssin avaudut­tua sulanut 1,5% (HEX indeksi).

    Sak­sa on kieltämässä short­tauk­sen ja sekin painaa euroa.

  49. Lisäisin vielä tähän markkin­ausko­jut­tuun sel­l­aisen, että markkin­ausko puh­taim­mil­laan johtaa siihen, että petos rikok­se­na voidaan pois­taa. Petoshan perus­tuu siihen, että A:lla on enem­män infor­maa­tio­ta kuin B:llä ja hän käyt­tää tätä hyväk­seen uskot­tele­mal­la B:lle asioiden ole­van X, vaik­ka tietää niiden todel­lisu­udessa ole­van Y. Mut­ta jos markki­noil­la on jo paras infor­maa­tio, ei kel­lään voi olla enem­pää infor­maa­tio­ta kuin markki­noil­la, joten petos on mah­do­ton. Markki­nat “tiesivät” Mad­of­fin pyörit­tävän pyra­midia, joten mik­si hänet piti heit­tää vankilaan?

    Käytän­nössähän asia ei tietenkään ole näin, vaan markki­noiden toim­inta perus­tuu hyvin pitkälti toim­i­joiden väliseen luot­ta­muk­seen. Jos luot­ta­mus puut­tuu (kuten oli tilanne vaikka­pa Venäjäl­lä 1990-luvul­la), transak­tiokus­tan­nuk­set kas­va­vat hyvin suurik­si ja markki­noiden toim­inta häiri­in­tyy pahasti. Niin­pä län­si­maiset moder­nit markki­nat implisi­it­tis­es­ti olet­ta­vat toim­i­joiden voivan luot­taa toisi­in­sa, kos­ka hui­jar­it heit­etään lin­naan. Mut­ta oleel­lista on muis­taa se, että tämä ei ole markki­noiden itsen­sä tuot­ta­ma asia, vaan muun yhteiskun­nan, moraalin, lain­säädän­nön, val­tion, jne. ja sen ylläpi­to vaatii useinkin markki­noiden toimin­nan rajoittamista.

  50. Maail­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pista ohjausjär­jestelmää, joista kumpikaan ei ole toiminut:
    Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)
    Mie­lenki­in­toista on, että tuo USA:n malli vaati paljon enem­män tietokeineil­la tehtävää suunnittelua. 

    Heh. Vielä mie­lenki­in­toisem­paa oli, että Neu­vos­toli­iton malli vaati paljon enem­män kil­pailua — monil­la meni peräti henki…

    Mut­ta vakavem­min, ei kai USA:ssa koskaan oikein mitään täy­del­listä kil­pailua olla tosis­saan edes yritet­ty? (eikä kyl­lä Neu­vos­toli­itossa täy­del­listä suunnitteluakaan).

    Taitaa­pa sitä pait­si olla niin, että useim­mil­la mittareil­la esimerkik­si Pohjo­is­maat ovat nyky­isin lähempänä “täy­del­listä kil­pailua” kuin USA.

    Kari

  51. ‘markkin­ausko puh­taim­mil­laan johtaa siihen, että petos rikok­se­na voidaan pois­taa’ (Samuli Saarelma)
    Tai ainakin rikosoikeud­es­ta voidaan luop­ua ja hoitaa kon­trol­li siviilioikeudella:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/05/14/why-libertarianism-doesnt-work-part‑n/
    Loogis­es­ti tätä voitaisi­in soveltaa ihan kaikki­in rikok­si­in. Johdon­mukaiset lib­er­taar­it halu­aisi­vatkin soveltaa, mut­ta he ovat lähin­nä koomi­nen marginaaliryhmä.

  52. Samuli Saarel­ma:

    Suo­raan osakkei­den anta­mi­nen (palkan sijaan) ei vain tätä tee, kos­ka niis­sä yhteys johta­jan toimien (se vaiku­tus, nouseeko kurssi 5% vai ei) ja hänen kor­vauk­sen­sa (saako hän 105 vai 100 euroa) välil­lä on huono.

    häh? Siis väität, että johta­ja ei voi paljoo toimil­laan vaikut­taa osakekurssi­in, vai miten se yhteys on huono?

    Toi sun point­ti siitä, että johta­ja voi kupa­ta muu­takin hyö­tyä fir­mas­ta itselleen kuin pelkästään palk­ka on ihan hyvä ja se on var­masti ollut osasyy siihen mik­si johta­jille mak­se­taan mielu­um­min optioina kuin osakkeina.

    Mut­ta kuten alun­perin kir­joitin, tässä ongel­mak­si syn­tyy hel­posti se, että optiot kan­nus­ta­vat ylen­määräiseen riskinot­toon, kos­ka voitot tule­vat omaan tasku­un, mut­ta tap­pi­ot menevät muille.

    Joo optiot kan­nus­taa riskinot­toon. Tämä ei oo luul­tavasti tul­lu kenellekään yllätyksenä.

    Sen sijaan, että käytät loukkaavaa kieltä kanssasi eri mieltä ole­via kohtaan

    Samuli Saarel­ma:

    Uskosi markki­noi­hin on liikuttavaa.

    Mä en kyl­lä yleen­sä käytä loukkaavaa kieltä yleen­sä kanssani eri mieltä ole­vista. Tässä tein nyt ihan tietoisen poikkeuksen.

    Point­ti­ni oli se, että _jälkikäteen_ näen, että päätök­set ovat men­neet pahem­man ker­ran pui­hin. Niin osak­keen­o­mis­ta­jien kuin muunkin yhteiskun­nan kannalta.

    Ok. No mil­lä perus­teel­la ne on men­ny pui­hin osak­keen­o­mis­ta­jien kannal­ta? Jos pyöräyt­tää +EV rulet­tia, niin se pöyräy­tys on silti +EV riip­pumat­ta siitä jääkö voitolle vai ei.

    Mik­si sel­l­aisen hallinnoi­ja ei ottaisi ylen­määräistä riskiä, jos asioiden men­nessä hyvin hän voit­taa, mut­ta riskin toteutues­sa hänelle ei koidu tappiota?

    aaaa… Siis tot­takai ne ottaa enem­män riskiä kuin mitä olis opti­maal­ista osak­keen­o­mis­ta­jien kannal­ta. Ne osak­keen­o­mis­ta­jat joutuu valitet­tavasti vaan tas­apain­ot­ta­maan muitakin asioi­ta kuin riski­ta­soa. Vähän niinku vaik­ka Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la hyvä sijain­nin kylk­iäisenä tulee van­ha kiinteistö.

    Mihin ihmeeseen perus­tuu sin­un väit­teesi, että sijoit­ta­jat tiesivät AAA-luok­i­tusten ole­van puu­ta heinää?

    Siitä, että niiden tuot­to oli suurem­pi kuin muiden AAA-luokitet­tu­jen paperei­den. (Eli niiden ris­ki oli markki­noiden mielestä suurempi.)

    Mik­si kyseisiä luok­i­tuk­sia ylipäätään tehdään, jos kaik­ki osa­puo­let jo muutenkin tietävät, mitä sijoi­tusten riskit ovat?

    Kos­ka poli­itikot säätelevät markki­noi­ta ja pakot­ta­vat eläk­er­a­has­tot yms. pitämään osan varois­taan AAA-luokitel­luis­sa papereissa.

    tiedemies:

    Kun optiot otet­ti­in palkkioina käyt­töön, niiden kan­nustin­vaiku­tus­ta ei vält­tämät­tä tunnettu.

    Heh, no jos se argu­ment­ti on, että niitä ei vält­tämät­tä tun­net­tu, niin joo se argu­ment­ti on ihan vali­di. Ei mikään oo tietenkään 100% varmaa.

    Mä tulk­itsin Samulin kir­joituk­sen kyl­lä niin, että se väit­ti, että kan­nustin­vaiku­tus­ta ei tunnettu.

    Minä en voi uskoo tähän väit­teeseen, kos­ka se kan­nustin­vaiku­tus on ihan super­help­po päätellä.

    Ei ihmiset oo niin idioot­te­ja kuin te luulette varsinkin sil­loin, kun niil­lä on omat rahat pelissä.

    On paaaaljon toden­näköisem­pää, että osak­keen­o­mis­ta­jat tiesi ihan hyvin minkälaisia kan­nus­timia optioista aiheutuu johta­jille ja niiden mielestä ne oli silti hyvä idea.

    Jos markki­nat oli­si­vat kaikkitietävät

    Markki­nat ei tietenkään oo kaikki­ti­etävät, kuten oon jo mon­esti kir­joit­tanut. Ne tietää parhaan saatavil­la ole­van tiedon val­os­sa toden­näköisyys­jakau­man. Jos mä heitän reilua nop­paa, niin markki­nat tietää, että 1/6 toden­näköisyy­del­lä tulee kuto­nen. Jos tieto nopan harhaisu­ud­es­ta on ole­mas­sa, niin markki­nat tietää miten tätä jakau­maa pitää kor­ja­ta, mut­ta ne ei silti tiedä mikä numero tulee kun nop­paa heittää.

    Arvopa­perikau­pas­sa tms. voi tosin olla “parem­paa tietoa”, mut­ta ei siinä mielessä, että sil­lä voisi rahastaa

    Eli se tieto ei oo hyödyl­listä? Miks se sit on parempaa?

    Se, ote­taanko optio-ohjel­ma tai osakepalkkiot käyt­töön ei kuitenkaan sisäl­lä mitään markki­noil­la tapah­tu­vaa takaisinkytkentää.

    häh? Osak­keen­o­mis­ta­jat, jot­ka epäon­nis­tu­vat kan­nus­timien aset­tamises­sa työn­tek­i­jöille häviävät rahaa suh­teessa mui­hin. Muut tule­vat ja osta­vat näiltä tyh­miltä osak­keen­o­mis­ta­jil­ta resurssit ja lait­ta­vat ne parem­paan käyttöön.

    Ihan nor­maali markki­noiden takaisinkytkentä.

    Osmo Soin­in­vaara:

    Maail­mas­sa on kokeil­tu kah­ta utoop­pista ohjausjär­jestelmää, joista kumpikaan ei ole toiminut:
    Per­fect com­pe­ti­tion (USA) ja per­fect com­pu­ta­tion (Neuvostoliitto/DDR)

    Onko tääl­lä oikeesti kaks Osmo Soin­in­vaaraa, jot­ka kir­jot­taa tänne?

    Kumpikaan noista väit­teistä ei pidä tietenkään paikkaansa.

  53. Samuli Saarel­ma: Jihuu! Mä en siis sit­tenkään oo sun mielestä puh­das markkin­ausko­vainen. (Kos­ka mun mielestä petos­ta rikok­se­na ei voi poistaa.)

    Niin­pä län­si­maiset moder­nit markki­nat implisi­it­tis­es­ti olet­ta­vat toim­i­joiden voivan luot­taa toisi­in­sa, kos­ka hui­jar­it heit­etään lin­naan. Mut­ta oleel­lista on muis­taa se, että tämä ei ole markki­noiden itsen­sä tuot­ta­ma asia, vaan muun yhteiskun­nan, moraalin, lain­säädän­nön, val­tion, jne. ja sen ylläpi­to vaatii useinkin markki­noiden toimin­nan rajoittamista.

    Markki­nat muuten pystyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­timet olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioitakin. ks. kaup­pi­ait­ten laki jostain Hansa-ajal­ta (vai mis­tä lie­neekään) ja merirosvo­jen sopimuk­set Karibiassa.

  54. Art­turi jakelee tääl­lä tietoaan ilmaisek­si eli tiedon markki­na-arvo on siis nol­la euroa. Voiko tästä päätel­lä jotain tuon tiedon arvosta?

  55. Osak­keen­o­mis­ta­jat, jot­ka epäon­nis­tu­vat kan­nus­timien aset­tamises­sa työn­tek­i­jöille häviävät rahaa suh­teessa mui­hin. Muut tule­vat ja osta­vat näiltä tyh­miltä osak­keen­o­mis­ta­jil­ta resurssit ja lait­ta­vat ne parem­paan käyt­töön.

    Tämä voi pitää paikkansa esimerkik­si kun puhutaan var­al­lisu­u­den siir­tymis­es­tä use­am­man sukupol­ven yli. Aivan satavar­masti voidaan sanoa, etteivät optioiden kan­nusti­non­gel­mat joh­da mas­si­ivisi­in resurssien uus­jakoi­hin muu­ta­mas­sa vuodessa. 

    Optio­jär­jeste­ly­jen kan­nustin­vaiku­tusten vääristymät vaikut­ta­vat kil­pailu­ti­lanteeseen toden­näköis­es­ti vain vähän, niin vähän, että kovin moni iso fir­ma ei ole niiden takia men­nyt nurin. Kasvu­vai­heessa lisäk­si sys­temaat­tisia virheitä ei edes voi aina havai­ta, eikä tilanteessa, jos­sa kaik­ki käyt­tävät optioi­ta, ole yhtään mitään mekanis­mia, jol­la täl­lainen kil­pailue­tu jotenkin pois­taisi huonon palkitsemisjärjestelyn.

    Jos fir­ma A on alan “huip­ul­la” ja ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, muutkin toden­näköis­es­ti otta­vat sen käyt­töön jo ennen kuin huo­mataan mitään ongel­maa. Kun se on kaikil­la käytössä, ei ole mitään syytä, mik­si kukaan siitä luopuisi ainakaan niin kauan kun alal­la yleis­es­ti tapah­tuu kasvua. 

    Markki­namekanis­min kyky kar­sia “huono­ja” käytän­töjä on rajalli­nen, ja se on sitä rajal­lisem­pi, mitä pienem­pi ero huono­jen ja hyvien välil­lä on. Rajal­lisu­ut­ta vain lisää se, että on ole­mas­sa eri­laisia mekanis­me­ja, jot­ka saa­vat ihmiset mielu­um­min kopi­oimaan tois­t­en tekemisiä kuin koet­ta­maan jotain muu­ta. Tämä tuot­taa sys­temaat­tisen virheen.

  56. Uhkapelurin käly:

    Art­turi jakelee tääl­lä tietoaan ilmaisek­si eli tiedon markki­na-arvo on siis nol­la euroa. Voiko tästä päätel­lä jotain tuon tiedon arvosta?

    Siitä, että jotain jae­taan ilmaisek­si ei voi päätel­lä, että sen arvo on nol­la. Näi­den min­un mielip­itei­den arvo on kyl­lä todel­la lähel­lä nol­laa, kos­ka jos ei olis useem­pi olis samaa mieltä. 🙂

    Tiedemies: No tol­la perus­teel­la mikään pikku­jut­tu ei tuu tehtyä kun­nol­la, kos­ka se vaikut­taa vaan niin vähän. Silti markki­nat näyt­tää toimi­van suht hyvin.

    tilanteessa, jos­sa kaik­ki käyt­tävät optioi­ta, ole yhtään mitään mekanis­mia, jol­la täl­lainen kil­pailue­tu jotenkin pois­taisi huonon palkitsemisjärjestelyn.

    Tot­takai on. Joku yrit­teliäs ja fik­su tyyp­pi alkaa ajat­teleen, että hei optiot ei ehkä oo hirveen hyvä jut­tu ja alkaa mak­saan johta­jilleen palkat vaik­ka futu­ureina. Sit tää tyyp­pi rikas­tuu suh­teessa mui­hin. Muut alkaa kopi­oimaan tai sit tää fik­su ostaa resurssit muil­ta pois.

    (Jos siis oikeesti olis hyvä mak­saa palk­ka futu­ureina. Luul­tavasti ei oo, kos­ka niin ei tehdä…)

    Jos fir­ma A on alan “huip­ul­la” ja ottaa käyt­töön optio-ohjel­man, muutkin toden­näköis­es­ti otta­vat sen käyt­töön jo ennen kuin huo­mataan mitään ongelmaa.

    Voi olla, mut­ta mil­lä perusteella?

    Miks ole­tat, että ongel­mat pitäs havai­ta, kun ne voi päätellä?

    Kun se on kaikil­la käytössä, ei ole mitään syytä, mik­si kukaan siitä luopuisi ainakaan niin kauan kun alal­la yleis­es­ti tapah­tuu kasvua.

    No eiks suurem­mat voitot oo ihan hyvä syy? Ei sijoit­ta­jat halua jotain tiet­tyä tuot­toa, vaan ne halu­aa mah­dol­lisim­man korkean tuoton.

    Markki­namekanis­min kyky kar­sia “huono­ja” käytän­töjä on rajalli­nen, ja se on sitä rajal­lisem­pi, mitä pienem­pi ero huono­jen ja hyvien välil­lä on.

    No tämä on toki tot­ta. Mitä isom­pi virhe sitä suurem­mat kan­nus­timet on kor­ja­ta se. Tämä on hieno jut­tu, kos­ka resursse­ja ei kan­natakaan tuh­la­ta pien­ten virhei­den kor­jaamiseen. Markki­nat toimii tässä tosi hienosti!

    Rajal­lisu­ut­ta vain lisää se, että on ole­mas­sa eri­laisia mekanis­me­ja, jot­ka saa­vat ihmiset mielu­um­min kopi­oimaan tois­t­en tekemisiä kuin koet­ta­maan jotain muuta.

    njoo… nämä mekanis­mit (kopi­oi­da tai kek­siä jotain uut­ta) lisää välil­lä rajal­lisu­ut­ta ja välil­lä vähentää.

    Oli miten oli, niin sinä, minä, Samuli tai poli­itikot ollaan näi­den mekanis­mien uhre­ja kans.

  57. ‘Markki­nat muuten pystyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­timet olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioitakin.’ (Art­turi)
    Ei tarvitse hakea esimerkke­jä noin kaukaa. 90-luvun reaal­im­i­nark­istisel­la Venäjäl­lä sopimuk­sis­sa kan­nat­ti olla molem­mil­la puo­lil­la mukana omat mafiosot takaa­mas­sa sopimuk­sen pitävyys. Lähde: Vio­lent Entre­pre­neurs: The Use Of Force In The Mak­ing Of Russ­ian Cap­i­tal­ism, Vadim Volkov, Cor­nell Uni­ver­si­ty Press, 2002

  58. Siitä, että niiden tuot­to oli suurem­pi kuin muiden AAA-luokitet­tu­jen paperei­den. (Eli niiden ris­ki oli markki­noiden mielestä suurempi.)

    Kyl­lä, tuot­to oli suurem­pi, mut­ta ei paljon. Tuot­to­ero ei imp­likoin­ut kovin suur­ta eroa default-toden­näköisyy­delle, ja ainakin osa suurem­mas­ta tuo­to­s­ta joh­tui esimerkik­si siitä epä­var­muud­es­ta, että asun­to­laina­pa­perei­den takaisin­mak­sun ajanko­h­ta riip­puu siitä miten ihmiset mak­sa­vat lainansa takaisin, AAA luot­tolu­ok­i­tus kun vain ker­too, että mak­saa pääo­man melkoisel­la var­muudel­la (korkoi­neen) joskus takaisin.

    Kos­ka poli­itikot säätelevät markki­noi­ta ja pakot­ta­vat eläk­er­a­has­tot yms. pitämään osan varois­taan AAA-luokitel­luis­sa papereissa.

    Ainakin osa pankeista on aikanaan pitänyt omis­sa pääo­ma­laskelmis­saan kaikkia AAA velka­kir­jo­ja sama­nar­voisi­na. (Ei siis reg­u­la­toori­sis­sa laskelmis­sa, vaan niis­sä laskelmis­sa, joiden avul­la pank­ki allokoi omaa pääomaansa)

  59. Art­turi kirjoitti:
    “Näi­den min­un mielip­itei­den arvo on kyl­lä todel­la lähel­lä nol­laa, kos­ka jos ei olis useem­pi olis samaa mieltä.”

    Rolling Stones kitaristi Kei­th Richards on sanonut, että “Mielip­i­teet ovat kuin per­släpiä. Jokaisel­la saa olla omansa.” 

    Suo­ma­laisen Hanoi Rocks yhteyyen kitaristi Andy McCoy suo­ras­sa tele­vi­si­olähetyk­sessä, että kun hän joskus lopet­taa soit­tamisen, niin hän menee Ams­ter­dami­in myymään persettään.

    Eli että kyl­lä mielip­iteil­lä voi olla kau­pal­lista ja rahal­lista arvoa. Jos ei aivan suo­raan, niin ainakin välillisesti.

  60. Art­turi petok­sien karsimisesta:

    Markki­nat muuten pystyy tuot­ta­maan nämä kan­nus­timet olla hui­jaa­mat­ta ilman val­tioitakin. ks. kaup­pi­ait­ten laki jostain Hansa-ajal­ta (vai mis­tä lie­neekään) ja merirosvo­jen sopimuk­set Karibiassa. 

    Ei, nuo eivät ole esimerkke­jä vapaiden markki­noiden tuot­ta­mas­ta petosten kon­trol­lista, vaan pakkoon perus­tu­vas­ta sys­teemistä aivan kuten val­tioidenkin kohdal­la. Sopimuk­sil­la ei tee mitään, jos niitä ei voi pan­na täytän­töön jos­sain oikeudessa, joka on toim­i­joiden yläpuolel­la. Merirosvo­jen sopimuk­sil­la oli ves­s­apa­perin arvo, jos joku rosvoista oli niin vah­va, ettei kukaan voin­ut pan­na hän­tä tilille, jos rikkoi sopimus­ta. Jos he taas sit­ten muo­dos­ti­vat yhteisön, joka oli vahvem­pi kuin yksikään yksit­täi­nen toim­i­ja ja jol­la oli mah­dol­lisu­us pakot­taa kuka tahansa tah­toon­sa, niin miten tämä enää eroaa valtiosta? 

    Juuri tähän viit­tasin Venäjäl­lä 1990-luvul­la. Siel­lä val­tio oli heikko. Bisnestä pystyi tekemään, kun­han mukana oli tarpeek­si mon­ta miestä rk:n kanssa. 

    Olet siinä oike­as­sa, että val­tio puh­taana puolueet­tomana ylimpänä väki­val­ta­mo­nop­o­li­na ei ole ain­oa lähde luot­ta­muk­selle. Toinen tärkeä lähde on moraali, sosi­aa­li­nen pääo­ma tai mitä nimeä siitä halu­aakin käyt­tää. Mut­ta tämän rak­en­tamises­sa val­ti­ol­la voi olla tärkeä rooli. Jos val­tio väki­val­loin tekee kaikkien yhteiskun­nan jäsen­ten mielestä yhteiskun­nas­ta oikeu­den­mukaisen, mikä yleen­sä tarkoit­taa tulo­ero­jen tasoit­tamista, tämä mah­dol­lis­taa sen, että yhteiskun­ta toimii jäsen­ten keskinäisen luot­ta­muk­sen pohjalta. 

    Ja vaik­ka tulo­ero­jen tasoit­ta­mi­nen “tuhoaa hyv­in­voin­tia”, kuten sinä asian ilmaiset, yhteiskun­nas­sa val­lit­se­va luot­ta­mus vähen­tää transak­tiokus­tan­nuk­sia ja voi siten hyvinkin johtaa korkeam­paan hyv­in­voin­ti­in. Sin­un ei tarvitse men­nä kaup­paan rk:n tai lakimiehen kanssa, kos­ka luo­tat siihen, ettei hän hui­jaa sin­ua. Ei, vaik­ka tietäisit, ettet kyseisen kaup­pi­aan kanssa tule enää koskaan tekemään uud­estaan kaup­paa, eikä siis edes markki­navoimasi ole hän­tä kuris­sa pitävä tekijä.

  61. Art­turi:

    Siis väität, että johta­ja ei voi paljoo toimil­laan vaikut­taa osakekurssi­in, vai miten se yhteys on huono? 

    Kyl­lä voi vaikut­taa, mut­ta yhteys on huono sik­si, että niil­lä teoil­laan hän vaikut­taa omaan palkkioon­sa vain vähän. Juuri tästä syys­tä käytetäänkin optioi­ta, ei osakkei­ta. Mon­tako ker­taa tämä vielä pitää kerrata?

    Sinä olet väit­tänyt osakkei­ta anta­mal­la saata­van oikea kan­nustin­vaiku­tus. Tois­taisek­si et ole esit­tänyt mitään perustelui­ta tämän tuek­si. Edes ihan­noimasi markki­nat eivät tätä osoi­ta, kos­ka fir­mat yleen­sä käyt­tävät optioi­ta, eivät osakkeita. 

    Joo optiot kan­nus­taa riskinot­toon. Tämä ei oo luul­tavasti tul­lu kenellekään yllätyksenä. 

    Itse taas uskon, että on tul­lut osak­keen­o­mis­ta­jille. Nyt väit­teesi tun­tuu ole­van se, että sen sijaan, että markki­nat “pitkäl­lä aikavälil­lä” kor­jaa­vat ongel­mat ja löytävät parhaat ratkaisut, niin ne jopa etukä­teen tietävät, mitkä ratkaisut toimi­vat. Mihin ihmeeseen tämä usko perus­tuu? Mihin niitä markki­noi­ta enää tarvi­taan, jos asi­at ovat itses­tään­selviä jo ennen kuin markki­noiden annetaan vaikuttaa?

    Samoin väi­tit palkkiojärjestelmistä:

    Minä en voi uskoo tähän väit­teeseen, kos­ka se kan­nustin­vaiku­tus on ihan super­help­po päätellä. 

    Onko? Mik­si pankkikri­isin yht­enä merkit­tävänä tek­i­jänä nähti­in se, että pankkien pelurei­den kan­nus­teet ohja­si­vat hei­dät otta­maan ylisu­uria riske­jä, jota eivät edes pankkien johta­jat (saati taval­liset osak­keen­o­mis­ta­jat) ymmärtäneet täysin. Ja seu­rauk­se­na oli pankkien jou­tu­mi­nen suuri­in vaikeuksiin.

    Ja ihan esimerkkinä tosielämästä, Dick Fuld on täl­lä het­kel­lä älyt­tömän rikas mies. Lehmann Broth­ersin osak­keen­o­mis­ta­jien omis­tuk­set sen sijaan ovat nol­lan arvoisia. Markki­nat ovat siirtäneet rahaa niiltä omis­ta­jil­ta Fuldille. Onko väit­teesi nyt se, että Fuldin käsis­sä se pääo­ma on parem­mas­sa käytössä? Ja moraalise­na kysymyk­senä, onko tämä “hyvä” asia, johon ei tule puut­tua mil­lään ulkoisil­la tavoin?

    Markki­nat ei tietenkään oo kaikki­ti­etävät, kuten oon jo mon­esti kir­joit­tanut. Ne tietää parhaan saatavil­la ole­van tiedon val­os­sa toden­näköisyys­jakau­man. Jos mä heitän reilua nop­paa, niin markki­nat tietää, että 1/6 toden­näköisyy­del­lä tulee kuto­nen. Jos tieto nopan harhaisu­ud­es­ta on ole­mas­sa, niin markki­nat tietää miten tätä jakau­maa pitää kor­ja­ta, mut­ta ne ei silti tiedä mikä numero tulee kun nop­paa heittää. 

    Niin? Min­un point­ti­ni oli se, että jälkikä­teen tiedämme, että tuli kuto­nen. Samal­la tavoin jälkikä­teen tiedämme, että kan­nustin­jär­jestelmät johti­vat ylen­määräiseen riskinot­toon. Näin siis vaikkemme olisi etukä­teen tuo­ta tien­neetkään. Niin­pä, vaik­ka optio­jär­jestelmät oli­si­vat olleet “paras tieto” parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, mikään ei takaa, että se olisi sitä nyt. Sin­un int­tosi niiden optio­jär­jestelmien puoles­ta vaikut­taa siltä kuin int­täisit vielä nopan heiton jäl­keenkin, että 1/6 toden­näköisyy­del­lä tulee kuto­nen, vaik­ka näet edessäsi jo sen, että tuli kutonen. 

    Siis tot­takai ne ottaa enem­män riskiä kuin mitä olis opti­maal­ista osak­keen­o­mis­ta­jien kannal­ta. Ne osak­keen­o­mis­ta­jat joutuu valitet­tavasti vaan tas­apain­ot­ta­maan muitakin asioi­ta kuin riskitasoa. 

    Mitähän nyt tarkoi­tat? Tietenkin parhaan kan­nusti­no­hjel­man pitää olla sel­l­ainen, että se tuot­taa kan­nus­teet johta­jalle pyrk­iä mak­si­moimaan yri­tyk­sen arvo täs­mälleen sil­lä riski­ta­sol­la, joka omis­ta­jil­la on. Mik­si vali­ta joku muu kannustinjärjestelmä? 

    Tärkeim­pänä syynä näen tähän sen, että johta­jat kon­sult­tei­neen ovat olleet eri­no­maisia myyjiä ja saa­neet osak­keen­o­mis­ta­jat usko­maan johta­jille avokätis­ten sys­teemien ole­van kannattavia. 

    Mitä niihin luot­tolu­ok­i­tuk­si­in tulee, niin onko väit­teesi nyt se, että niitä käyt­tävät vain ja ain­oas­taan eläk­er­a­has­tot siihen, että voivat kieltää val­tion sään­nök­siä? Tästä näk­isin jotain kät­tä pidempää.

  62. Samuli Saarel­ma:

    Ei, nuo eivät ole esimerkke­jä vapaiden markki­noiden tuot­ta­mas­ta petosten kon­trol­lista, vaan pakkoon perus­tu­vas­ta sys­teemistä aivan kuten val­tioidenkin kohdalla.

    No me vaan tarkote­taan sit eri asioi­ta markki­noil­la. (ja pakolla…)

    Ja vaik­ka tulo­ero­jen tasoit­ta­mi­nen “tuhoaa hyv­in­voin­tia”, kuten sinä asian ilmaiset, yhteiskun­nas­sa val­lit­se­va luot­ta­mus vähen­tää transak­tiokus­tan­nuk­sia ja voi siten hyvinkin johtaa korkeam­paan hyvinvointiin

    Tästä oon samaa mieltä. Oon tosin kans sitä mieltä, että nyt ei olla läh­eskään sil­lä rajal­la mis­sä tulo­ero­jen tasoit­tamis­es­ta saata­va hyödyt olis samat kuin sen hai­tat, mut­ta siis sel­l­a­nen piste on todel­lakin olemassa.

    Tiedemieshän käyt­tää tätä argu­ment­tia semi­sään­nöl­lis­es­ti, että jos tulon­jaon tasaamista muute­taan radikaal­isti, niin tulis sisällissota.

    Sin­un ei tarvitse men­nä kaup­paan rk:n tai lakimiehen kanssa, kos­ka luo­tat siihen, ettei hän hui­jaa sin­ua. Ei, vaik­ka tietäisit, ettet kyseisen kaup­pi­aan kanssa tule enää koskaan tekemään uud­estaan kaup­paa, eikä siis edes markki­navoimasi ole hän­tä kuris­sa pitävä tekijä.

    Niin siis sil­lähän ei oo juuri mitään väliä teetkö just sinä sen kanssa uud­estaan kaup­paa, vaan sil­lä hyö­tyykö se kaup­pias kans­saih­mis­ten­sä luot­ta­muk­ses­ta enem­män tule­vaisu­udessa kuin sin­ul­ta saa­ma hyö­ty on.

  63. Tiedemieshän käyt­tää tätä argu­ment­tia semi­sään­nöl­lis­es­ti, että jos tulon­jaon tasaamista muute­taan radikaal­isti, niin tulis sisäl­lis­so­ta.

    En kyl­lä tarkkaan­ot­taen ole täl­laista väit­tänyt, vaan että tulo­jakoa tasa­taan yhteiskun­ta­rauhan vuok­si. Yhteiskun­ta­rauhal­la viit­taan siis yleis­es­ti siihen, että tietyt sosi­aaliset ongel­mat, rikol­lisu­us jne. pysyvät kurissa. 

    Markki­na-abstrak­tios­sa on se ongel­ma, että se yksinker­tais­es­ti olet­taa ettei joku tule ja ota omaisu­ut­ta pois ilman lupaa tms. Kehit­tyneem­mis­sä tapauk­sis­sa voidaan hah­mot­taa transak­tiokus­tan­nus eri tavoin, mut­ta jo vähäi­nen transak­tiokus­tan­nus sot­kee tas­apain­o­ja eri tavoin.

    Tulon­tasauk­sen yht­enä ideana — toimii se sit­ten eli ei — on vähen­tää nimeno­maan tranak­tiokus­tan­nuk­sia sitä kaut­ta, että ihmis­ten kan­nus­timet ottaa tois­t­en omaisu­ut­ta luvat­ta, hui­ja­ta, jne. oli­si­vat vähäisem­mät. Muitakin ideoita on, mut­ta tämä funk­tio voi aivan hyvin olla mah­dol­lista toteut­taa tehokkaasti niin, että vero tms. — joka on myös transak­tio kus­tan­nus — on alhaisem­pi kuin sen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus. So. se voi saa­da markki­nat toim­i­maan paremmin.

  64. tcrown:

    Tuot­to­ero ei imp­likoin­ut kovin suur­ta eroa default-toden­näköisyy­delle, ja ainakin osa suurem­mas­ta tuo­to­s­ta joh­tui esimerkik­si siitä epä­var­muud­es­ta, että asun­to­laina­pa­perei­den takaisin­mak­sun ajanko­h­ta riip­puu siitä miten ihmiset mak­sa­vat lainansa takaisin,

    Eikös ne asun­to­lainat pake­toi­da just osaltaan tästä syys­tä, että sijoit­ta­jille voitas myy­dä tuotet­ta, jon­ka mak­se­taan takaisin suun­nilleen oletet­tuna ajanko­htana? (Eli siis, et ote­taan 1000 asun­to­lainaa ja laite­taan ekaan paket­ti­in ne 10 asun­to­lainaa, jot­ka mak­se­taan ekana takas jne.)

    Ainakin osa pankeista on aikanaan pitänyt omis­sa pääo­ma­laskelmis­saan kaikkia AAA velka­kir­jo­ja samanarvoisina. 

    Niin siis näin­hän sen pitäskin men­nä, jos siel­lä kir­jois­sa on vaan “taval­lisia” AAA velka­kirko­ja. Vas­ta sit jos on sel­l­a­sia AAA velka­kir­jo­ja joiden tuot­to ja ris­ki on kor­keem­pi kuin mitä AAA:lla pitäs olla, niin pankeil­la olis kan­nustin erotel­la niitä omis­sa pääomalaskelmissaan. 

    Samuli Saarel­ma:

    Sinä olet väit­tänyt osakkei­ta anta­mal­la saata­van oikea kannustinvaikutus.

    ah, olen ilmeis­es­ti kir­joit­tanut huonos­ti. En ole sitä mieltä, että osakkei­ta anta­mal­la saadaan aikaan oikea kan­nustin­vaiku­tus. Väitän vaan, että kan­nustin­vaiku­tus on sama riip­pumat­ta siitä saako osak­keet palkak­si vai omis­taako ne muuten vaan. Eli Lehman Broth­ersin toim­i­tusjo­hta­jal­la oli ihan yhtä suuret kan­nus­timet kas­vat­taa pörssikurssia kuin muil­lakin osak­keen­o­mis­ta­jil­la joil­la oli 500 miljoo­nan edestä osakkei­ta. 5% nousu on 5% nousu riip­pumat­ta siitä onko se nousu palka­s­sa vai pääomassa.

    Tietysti muil­la osak­keen­o­mis­ta­jil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia has­sa­ta yhtiön­sä raho­ja omi­in har­ras­tuk­si­in­sa samal­la taval­la kuin Dick Fuldil­la, joten hänel­lä oli tämän osakeomis­tuk­sen rin­nal­la var­maankin jotain osakekurssin kehi­tyk­seen sidot­tu­ja kan­nus­timia. (optioi­ta, futuureja)

    Edes ihan­noimasi markki­nat eivät tätä osoi­ta, kos­ka fir­mat yleen­sä käyt­tävät optioi­ta, eivät osakkeita.

    Aivan oikein. Ne käyt­tävät optioi­ta, kos­ka niil­lä on siihen hyvät syyt.

    Itse taas uskon, että on tul­lut (yllä­tyk­senä) osakkeenomistajille.

    Noh ollaan sovus­sa erim­ielisiä. Minä väitän, että luki­o­lainen, joka ei oo ikinä ennen kuul­lukaan mis­tään optioisa pystyy päät­telemään sen kan­nustin­vaiku­tuk­set, jos sille selit­tää tämän palkkiojärjestelmän.

    Nyt väit­teesi tun­tuu ole­van se, että sen sijaan, että markki­nat “pitkäl­lä aikavälil­lä” kor­jaa­vat ongel­mat ja löytävät parhaat ratkaisut, niin ne jopa etukä­teen tietävät, mitkä ratkaisut toimi­vat. Mihin ihmeeseen tämä usko perustuu? 

    Joo siis markki­noil­la kyl­lä tehdään virheitä, ei siinä mitään. Tässä tapauk­ses­sa uskoni perus­tuu maalaisjär­keen. Peo­ple are not that stupid.

    Mik­si pankkikri­isin yht­enä merkit­tävänä tek­i­jänä nähti­in se, että pankkien pelurei­den kan­nus­teet ohja­si­vat hei­dät otta­maan ylisu­uria riske­jä, jota eivät edes pankkien johta­jat (saati taval­liset osak­keen­o­mis­ta­jat) ymmärtäneet täysin.

    Kos­ka se oli yksi pankkikri­isin merkit­tävä tekijä?

    Ne riskit ei ollu ollenkaan vält­tämät­tä ylisu­uria osak­keen­o­mis­ta­jien ja johta­jien kannal­ta, vaan pelkästään veron­mak­sajien kannalta.

    Lehmann Broth­ersin osak­keen­o­mis­ta­jien omis­tuk­set sen sijaan ovat nol­lan arvoisia. Markki­nat ovat siirtäneet rahaa niiltä omis­ta­jil­ta Fuldille. Onko väit­teesi nyt se, että Fuldin käsis­sä se pääo­ma on parem­mas­sa käytössä?

    Ensin­näkin myös Fuldin osakkei­den arvo on nol­las­sa. Toisek­seen Lehman Broth­ersin käytössä olleet resurssit eivät siir­tyneet Fuldille, vaan ne siir­tyivät muille investointipankeille.

    Minus­ta sin­un argu­ment­ti on jotenkin absur­di. Jos GM menis konkkaan, niin pitäskö duunareil­ta ottaa niiden elinkaaren aikana antait­se­mansa palkat pois?

    Maail­mas­sa on sat­un­naisu­ut­ta. Välil­lä markki­noil­la raha liikkuu sinne kenel­lä on hyvä tuuri, mut­ta enim­mäk­seen se liikkuu sinne mis­sä käytetään resursse­ja tehokkaasti.

    Moraalise­na kysymyk­senä se ei oo minus­ta edes kovin kiin­nos­ta­va, mut­ta joo markki­noiden toim­intaan ei mun mielestä pidä puut­tua moral­is­tis­ten moti­ivien perus­teel­la. Jos osak­keen­o­mis­ta­jat vapaas­ta tah­dostaan anta­vat rahaa jollekin tyyp­ille, niin ne koke­vat var­maan saa­vansa rahalle vastinet­ta. Poli­itikko­jen tehtävänä ei oo puut­tua vapaae­htoisi­in vai­h­tokaup­poi­hin joil­la ei oo ulkoisvaikutuksia.

    (Ja pitää taas lisätä, ennen kuin joku joka ei tiedä mitä ulkois­vaiku­tuk­set tarkoit­taa puut­tuu tähän, niin ne on siis muun kuin markki­namekanis­min väl­i­tyk­sel­lä aiheutu­via vaiku­tuk­sia osa­puo­lille, jot­ka ei oo olleet osal­lisia sopimises­sa. Se ei oo ulkois­vaiku­tus, että fir­ma menee nurin ja sen asi­akkaat ja työn­tek­i­jät jää tyhjän päälle)

    Min­un point­ti­ni oli se, että jälkikä­teen tiedämme, että tuli kutonen.

    Joo, mut­ta tästä ei voi päätel­lä etteikö kutosen toden­näköisyys olis ollu 1/6 ennen heittoo.

    Samal­la tavoin jälkikä­teen tiedämme, että kan­nustin­jär­jestelmät johti­vat ylen­määräiseen riskinottoon. 

    heh, no mis­tä me se tiede­tään? (ja kenen kannal­ta?) Ei sitä voi ainakaan siitä päätel­lä, että Lehman meni konkurssiin.

    Niin­pä, vaik­ka optio­jär­jestelmät oli­si­vat olleet “paras tieto” parikym­men­tä vuot­ta sit­ten, mikään ei takaa, että se olisi sitä nyt.

    Aivan. Se ei enää oo ollenkaan vält­tämät­tä paras palkkio­jär­jestelmä. Tämä selviää markki­noil­la, eli sil­lä miten paljon fir­mat muut­ta­vat palkkio­jär­jestelmään­sä tämän uuden infor­maa­tion seu­rauk­se­na. Se ei selviä sil­lä mitä mieltä me ollaan optioiden kannustinvaikutuksista.

    Sin­un int­tosi niiden optio­jär­jestelmien puoles­ta vaikut­taa siltä kuin int­täisit vielä nopan heiton jäl­keenkin, että 1/6 toden­näköisyy­del­lä tulee kuto­nen, vaik­ka näet edessäsi jo sen, että tuli kutonen.

    Jos mä nään kun nop­paa heit­etään ker­ran ja tulee kuto­nen, niin mä kyl­lä edelleen väitän, että ennen heit­too kutosen toden­näköisyys on 1/6. Ole­tan myös, että jos nop­paa heit­et­tään nyt uusiks, niin kutosen toden­näköisyys on 1/6.

    Mitähän nyt tarkoi­tat? Tietenkin parhaan kan­nusti­no­hjel­man pitää olla sel­l­ainen, että se tuot­taa kan­nus­teet johta­jalle pyrk­iä mak­si­moimaan yri­tyk­sen arvo täs­mälleen sil­lä riski­ta­sol­la, joka omis­ta­jil­la on.

    Joo todel­lakin. Tarkoitin vaan sitä, että fir­man työn­tek­i­jät (johta­jat mukaan lukien) saat­taa olla porukkana sel­l­as­ta, että ne arvostaa riskiä eri taval­la kuin osak­keen­o­mis­ta­jat. (Osak­keen­o­mis­ta­jil­la on tyyp­il­lis­es­ti aika hajaute­tut omais­tuk­set eli niitä ei hirveesti kiin­nos­ta jonkun yksit­täisen osak­keen volatili­teet­ti kun­han se ei kor­rel­loi niiden muiden omis­tusten kanssa.)

    Eli jos työn­tek­i­jälle mak­set­tas palk­ka futu­ureina, niin se saat­tas vaatii merkit­tävästi kor­keem­paa palkkaa kuin jos se mak­se­taan optioina.

    Tästä (ja var­masti mon­es­ta muus­takin) syys­tä osak­keen­o­mis­ta­jat ei pysty virit­tämään työn­tek­i­jöi­den­sä kan­nus­timia tasan saman­laisiks kuin ne on omis­ta­jil­la. Optiot voi olla hyvä kom­pro­mis­si näi­den rajoit­te­den suh­teen tai sit ei. Se selviää markkinoilla.

    Tärkeim­pänä syynä näen tähän sen, että johta­jat kon­sult­tei­neen ovat olleet eri­no­maisia myyjiä ja saa­neet osak­keen­o­mis­ta­jat usko­maan johta­jille avokätis­ten sys­teemien ole­van kannattavia.

    Niin, minus­ta tämä seli­tys ei oo lainkaan uskot­ta­va, kos­ka osak­keen­o­mis­ta­jil­la on suuret kan­nus­timet olla tulemat­ta hui­ja­tuik­si. Varsinkin kun tämän menet­te­lyn voi selit­tää ihan ratio­naalisel­la toiminnalla.

    Mitä niihin luot­tolu­ok­i­tuk­si­in tulee, niin onko väit­teesi nyt se, että niitä käyt­tävät vain ja ain­oas­taan eläk­er­a­has­tot siihen, että voivat kieltää val­tion säännöksiä?

    Ei ole.

    (Jos tcrown on oikeessa ja ne tuot­to­erot oli merk­i­tyk­set­tömän pieniä, niin sit oon väärässä var­maan koko argu­men­tis­sani luot­tolu­okit­ta­jista. Mä oon kyl­lä lukenu econ­l­o­gista, että ne ei todel­lakaan ollu merk­i­tyk­set­tömiä. Econ­logilla on posi­ti­ivi­nen ennakkoasenne markki­noiden toim­intaa kohtaan, joten voi olla, että ne tulk­it­see tuot­to­eroa halu­a­mal­laan taval­la. Toisaal­ta mä myös ole­tan, että ne on parem­min per­il­lä tässä asi­as­sa kuin tcrown, et tois­taseks pitäy­dyn mielipiteessäni…)

  65. Tiedemies: Joo, kuten kir­joitin aikasem­min oon samaa mieltä, että on ole­mas­sa piste, mis­sä tulon­tasauk­ses­ta saata­va yhteiskun­ta­rauhan hyö­ty on yhtä suuri kuin sen keräämis­es­tä aiheutu­va kan­nus­timien tuhou­tu­misen haitta.

    Edelleen, en oo vaku­ut­tunut, että nyt oltas lähel­läkään sitä pis­tet­tä mis­sä näin olis, mut­ta se piste on olemassa.

  66. Art­turi, tuon yhteiskun­ta­rauhan kohdal­la ei ole kyse vain siitä pis­teestä, kun syn­tyy täys­mit­tainen val­lanku­mous, vaan luot­ta­muk­sen katoamisel­la yhteiskun­nas­ta, eli ns. sosi­aalisen pääo­man alen­e­misel­la on paljon laa­jem­pia vaiku­tuk­sia, vaik­ka ei men­täisi vielä väki­val­lan tasolle. Suun­nilleen kaikessa kau­pas­sa on infor­maa­tion epä­suh­ta. Myyjä tietää tuot­teestaan (ja yleen­sä myös markki­nati­lanteesta) enem­män kuin ostaja. 

    Mitä korkeampi myyjän ja osta­jan väli­nen luot­ta­mus on, sitä parem­min osta­ja voi luot­taa siihen, että myyjä ei käytä tuo­ta infor­maa­tion epäsym­me­tri­aa hyväk­seen. Ja mitä huonom­pi luot­ta­mus on, sitä enem­män myyjä joutuu pane­maan transak­tiokus­tan­nuk­si­in (han­kki­maan sen itseltään puut­tuvan infor­maa­tion, kir­joitut­ta­maan lakimiehillä sopimuk­sia, jne.), jot­ka estävät myyjää huijaamasta. 

    Jos ostat kaver­il­tasi auton, hän toden­näköis­es­ti ker­too rehellis­es­ti kaik­ki sen viat ja teette kau­pan hyvin lähel­lä sitä arvoa, mikä juuri sel­l­aisel­la autol­la on markki­noil­la (vaik­ka sin­ul­la ei olisi mitään tietoa markki­nahin­nas­ta). Jos taas teet saman kau­pan jonkun itselle­si täysin tun­tem­at­toman kanssa, olet var­masti kiin­nos­tuneem­pi viemään sen vähin­tään koea­joon tai jopa kor­jaamolle tes­tat­tavak­si. Jos yhteiskun­nan jäsen­ten väli­nen luot­ta­mus olisi sil­lä tasol­la kuin se on sin­un ja kaverisi välil­lä, nuo kaik­ki transak­tiokus­tan­nuk­set katoaisivat. 

    Ja ei puh­das tulon­tasaus tietenkään ole se ain­oa tapa tätä paran­taa. Ennem­minkin se on yleinen yhteiskun­nan oikeu­den­mukaisu­us, mikä saa ihmiset luot­ta­maan tois­t­en­sa hyvyy­teen. Ja toisaal­ta ei tulon­tasausten ain­oa hyö­ty tietenkään ole tämän sosi­aalisen pääo­man tuottaminen. 

    Niin siis sil­lähän ei oo juuri mitään väliä teetkö just sinä sen kanssa uud­estaan kaup­paa, vaan sil­lä hyö­tyykö se kaup­pias kans­saih­mis­ten­sä luot­ta­muk­ses­ta enem­män tule­vaisu­udessa kuin sin­ul­ta saa­ma hyö­ty on. 

    No, tuo edelli­nen on juuri merkit­tävä tek­i­jä tuon jälkim­mäisen suh­teen. Jos sin­ua hui­jataan, niin et osta siltä hui­jar­il­ta uud­estaan. Jos et koskaan enää vas­taavaa kaup­paa tee muutenkaan, ei myyjälle ole mitään hait­taa siitä, että sin­un luot­ta­muk­sesi häneen on mennyt. 

    Markki­nat siis estävät itses­tään hui­jauk­sen vaikka­pa torimyyn­nis­sä. Ei ole hyödyl­listä myy­dä sin­ulle yht­enä päivänä mätiä tomaat­te­ja kun­nol­lis­ten hin­nal­la, kos­ka sen jäl­keen et kyseisen myyjän kanssa tee enää kaup­paa. Asun­tokau­pas­sa taas on erit­täin epä­to­den­näköistä, että sinä ja kaup­pakump­panisi enää koskaan tulisitte keskenään käymään kaup­paa. Siinä myyjäpuolelle ei hui­jaamis­es­ta ole mitään muu­ta hait­taa kuin pis­to sydämessä. Se mainit­se­mani sosi­aa­li­nen pääo­ma pyrkii tekemään tuos­ta pis­tos­ta mah­dol­lisim­man suuren.

  67. Tulon­tasauk­sen hyö­tyjä tulee mieleen pari muu­takin kuin tuo yhteiskuntarauha:
    ‑Ihmiset otta­vat vas­tu­u­ta ja työsken­televät vain sel­l­aisen yhteisön puoles­ta, johon ihmisil­lä on … mikä stake on suomek­si? Tulon­tasaus paran­taa tätä yhteenku­u­lu­vu­ut­ta ainakin Suomes­sa ja tois­taisek­si. (Vas­tavaiku­tuk­se­na on vapaa­matkus­ta­ju­us ja sen aiheut­ta­ma moraalirappio.)
    ‑Se aut­taa hyväksymään muu­tok­sia yhteiskun­nas­sa, jos val­tio lupaa jakaa hyvää niin, että raken­nemuu­tosten yms. vaiku­tuk­set eivät ole liian rajuja.
    ‑Tulon­tasaus takaa alimpi­en yhteiskun­talu­okkien toim­intakyvyn ja kyvyn tuot­taa tuot­tavia jälkeläisiä. 

    Ver­ratkaa­pa, san­o­taan vaik­ka, USA:aa ja Pohjo­is­mai­ta. Toises­sa tulon­jako on selvästi vähäisem­pää ja maini­tut ongel­mat vas­taavasi merkit­tävästi suurem­pia. Pari esimerkkiä: USA:n julki­nen infra muis­tut­taa usein kehi­tys­maid­en vas­taavaa, ulkona ei uskalla kävel­lä pimeän jäl­keen, sikäläiset kansalaiset ovat lopet­ta­neet keskip­ituuten­sa kas­vat­tamisen toisin kuin eurooppalaiset. 

    Vapaiden markki­noiden voimas­ta ker­too se, että USA on kaikesta huoli­mat­ta kas­vat­tanut talout­taan jopa nopeam­min kuin use­at Euroopan maat. Hin­ta vain on ollut kova.

  68. on ole­mas­sa piste, mis­sä tulon­tasauk­ses­ta saata­va yhteiskun­ta­rauhan hyö­ty on yhtä suuri kuin sen keräämis­es­tä aiheutu­va kan­nus­timien tuhou­tu­misen haitta.

    Edelleen, en oo vaku­ut­tunut, että nyt oltas lähel­läkään sitä pis­tet­tä mis­sä näin olis, mut­ta se piste on olemassa.

    Siihen ei kum­moista faki­iria tarvi­ta. Viimeistään sit­ten kun kaik­ki saa­vat saman ver­ran, tasaamis­es­ta aiheutu­va hait­ta var­maankin ylit­tää saata­vat edut.
    Vai mah­taisiko­han siinäkin tilanteessa vielä “tasaamisel­la” olla riit­tävän korkea plasebovaikutus?

  69. Samuli Saarel­ma:

    Ja ei puh­das tulon­tasaus tietenkään ole se ain­oa tapa tätä paran­taa. Ennem­minkin se on yleinen yhteiskun­nan oikeu­den­mukaisu­us, mikä saa ihmiset luot­ta­maan tois­t­en­sa hyvyy­teen. Ja toisaal­ta ei tulon­tasausten ain­oa hyö­ty tietenkään ole tämän sosi­aalisen pääo­man tuottaminen. 

    Huo­maut­taisin, että myös liialli­nen tulon­tasaus syö yhteiskun­nan oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Mielestäni muutenkin oikeusval­tiope­ri­aat­tei­den ja kohtu­u­den nou­dat­ta­mi­nen ovat paljon parem­pia keino­ja transak­tiokus­tan­nusten yms. hait­to­jen tor­jun­taan kuin tulo­jen tasaukset.

    Kari

  70. Samuli Saarel­ma:

    Art­turi, tuon yhteiskun­ta­rauhan kohdal­la ei ole kyse vain siitä pis­teestä, kun syn­tyy täys­mit­tainen val­lanku­mous, vaan luot­ta­muk­sen katoamisel­la yhteiskun­nas­ta, eli ns. sosi­aalisen pääo­man alen­e­misel­la on paljon laa­jem­pia vaiku­tuk­sia, vaik­ka ei men­täisi vielä väki­val­lan tasolle.

    Joo niin onkin. Sitähän mä oon täs koko ajan sanonu.

    No, tuo edelli­nen on juuri merkit­tävä tek­i­jä tuon jälkim­mäisen suh­teen. Jos sin­ua hui­jataan, niin et osta siltä hui­jar­il­ta uud­estaan. Jos et koskaan enää vas­taavaa kaup­paa tee muutenkaan, ei myyjälle ole mitään hait­taa siitä, että sin­un luot­ta­muk­sesi häneen on mennyt.

    Joo, mut­ta se, että myyjä hui­jaa sua on suht hyvä sig­naali muille, että se on valmis hui­jaa­maan myös heitä.

  71. Maail­mas­sa on sat­un­naisu­ut­ta. Välil­lä markki­noil­la raha liikkuu sinne kenel­lä on hyvä tuuri, mut­ta enim­mäk­seen se liikkuu sinne mis­sä käytetään resursse­ja tehokkaasti.

    Kaik­ki liike sinne, mis­sä ei käytetä tehokkaasti, ei johdu sat­un­naisu­ud­es­ta. Tämä ainakin itsel­läni oli yllä pointtina. 

    Raha- ja arvopa­per­i­markki­noi­ta voi ver­ra­ta kasi­noon, jos­sa iso osa peleistä on sel­l­aisia, että talo häviää. (Tämä metafo­ra “talon häviöstä” kuvaa taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den tuot­ta­maa yli­jäämää, ei mitään oikeaa tap­pi­o­ta.) Tehokkaan allokaa­tion pitäisi tarkoit­taa, että resurssit val­u­vat sel­l­aisi­in pelei­hin, jois­sa talo häviää eniten. 

    Min­un väit­teeni on, että joskus sel­l­aiset pelit, jot­ka ovat oikeasti nol­la­sum­maisia, vetävätkin suh­teet­toman paljon rahaa ja pelaa­jia. Tämä tapah­tuu sil­loin, kun näyt­tää siltä, että pöy­dässä pelaa tarpeek­si paljon hölmöjä, joil­ta voi viedä rahat. Täl­laiseen pöytään ryn­tää heti paljon pelaa­jia, valmi­ina panos­ta­maan, uskoen, että joku muu on se, jota hui­jataan. Täl­löin syn­tyy kupla.

    Kukaan ei tiedä mil­loin peli päät­tyy; tämä peli voidaan ihan hyvin tun­nistaa muodoltaan sel­l­aisek­si, että nyt ollaan porukalla häviämässä, mut­ta se ei tarkoi­ta, että täl­lä tiedol­la voi vielä tien­ata. Kyseessä on siis tilanne, jos­sa resurssit eivät allokoidu tehot­tomasti pelkän sat­un­naisu­u­den, vaan sys­temaat­tisen virheen vuok­si, ja tämä virhe on kaikkien tiedos­sa, mut­ta kukaan ei silti tiedä, miten sitä voi käyt­tää hyödyk­si. Tiede­tään vain, että nyt pelataan huonoa peliä.

  72. Joo, mut­ta se, että myyjä hui­jaa sua on suht hyvä sig­naali muille, että se on valmis hui­jaa­maan myös heitä. 

    Niin, jos he saa­vat sen sig­naalin. Mikään ei sitä takaa. Ja min­ul­la­han ei ole edes mitään insen­ti­iviä nähdä vaivaa sen eteen, että sig­naali lev­iää, jos jätetään pois puh­das kos­ton­halu. Jos mak­si­moin puh­taasti omaa etu­ani (enkä saa kos­tos­ta mitään hyv­in­voin­tia), min­un ei kan­na­ta kulut­taa resursse­jani siihen, että muut eivät tule pete­tyik­si. Markki­namekanis­mi, joka siis perus­tuu juuri tuo­hon oman edun mak­si­moin­ti­in, ei siis kor­jaa tuo­ta ongel­maa, mikä oli alku­peräi­nen pointtini.

    Jos­sain eBayssa hom­ma toimii, kos­ka sinne on sisään­raken­net­tu hyvin help­po sys­tee­mi toim­i­joille ker­toa hui­jareista, mut­ta siel­läkin hom­ma on sen sosi­aalisen pääo­man varas­sa, että eBayn käyt­täjät tun­te­vat yhteenku­u­lu­vu­ut­ta ja sik­si ovat halukkai­ta aut­ta­maan mui­ta varo­maan hui­jare­i­ta, vaikkeivät itse hyödy siinä mitään. 

    Sosi­aalis­es­ta pääo­mas­ta on hyö­tyä siis kahdel­la tavoin. Ensin­näkään ihmisil­lä ei ole halua hui­ja­ta toisi­aan, kos­ka tun­te­vat yhteenku­u­lu­vu­ut­ta hei­hin. Toisek­si, jos joku hui­jaa, niin ihmiset halu­a­vat nähdä vaivaa yhteisen hyvän vuok­si ja varoit­taa mui­ta huijarista.

  73. Samuli Saarel­ma:

    Mikään ei sitä takaa.

    heh, no ei niin. Mikään ei myöskään takaa, että auto ei aja sin­un päälle, kun menet ulos.

  74. Eikös ne asun­to­lainat pake­toi­da just osaltaan tästä syys­tä, että sijoit­ta­jille voitas myy­dä tuotet­ta, jon­ka mak­se­taan takaisin suun­nilleen oletet­tuna ajanko­htana? (Eli siis, et ote­taan 1000 asun­to­lainaa ja laite­taan ekaan paket­ti­in ne 10 asun­to­lainaa, jot­ka mak­se­taan ekana takas jne.)

    Ei se nyt kyl­lä ihan noin mene. Taval­lis­es­ti niin kauan kuin asun­to­lainapooli mak­saa mak­sun­sa kohtu­ullisen ajal­laan, kaikille siivuille mak­se­taan oma osansa. Vas­ta kun asun­to­lain­o­jen default-pros­ent­ti ylit­tää määritel­lyn rajan, muiden siivu­jen mak­sut laite­taan jäi­hin ja AAA ottaa osansa ennen mui­ta. Lisäk­si asun­to­lainan otta­jil­la on yleen­sä oikeus mak­saa lainansa takaisin etu­a­jas­sa, joka aiheut­taa epä­var­muut­ta toiseen suun­taan. Toki nuo usein suun­nitel­laan niin, että nor­maali­olo­suhteis­sa pääo­ma on mak­se­taan takaisin esimerkik­si 4 vuodessa ja asun­to­laina­pulju rahoit­taa poolin­sa uud­estaan, mut­ta tämän odote­tun matu­ri­teetin lisäk­si näi­hin liit­tyy käsite juridi­nen matu­ri­teet­ti, joka on usein luokkaa 30 vuot­ta. Kun asun­to­laina­pulju ei saakaan rahoitet­tua noi­ta uusik­si, myös AAA odot­taa kiltisti, että asun­to­lainapooli mak­saa pikkuhil­jaa niitä 30 vuo­den asun­to­lain­o­jaan takaisin (jois­sakin pooleis­sa ymmärtääk­seni yli 70% kan­nas­ta on saatu myy­tyä AAA:na). Ja luot­tolu­ok­i­tusyri­tyk­set reit­taa­vat juridista matu­ri­teet­tia, ei tuo­ta odotet­tua matu­ri­teet­tia. Selvää lie­nee, että AAA-rei­tat­tu pank­ki, joka mak­saa velka­nsa 4 vuo­den päästä saa halvem­paa rahaa kuin tuol­lainen pooli, jol­la on nol­las­ta poikkea­va toden­näköisyys sille, että osa rahoista tulee jo vuo­den päästä ja osa vas­ta 30 vuo­den päästä, vaik­ka odotusar­vo olisikin 4 vuotta.

    Niin siis näin­hän sen pitäskin men­nä, jos siel­lä kir­jois­sa on vaan “taval­lisia” AAA velka­kirko­ja. Vas­ta sit jos on sel­l­a­sia AAA velka­kir­jo­ja joiden tuot­to ja ris­ki on kor­keem­pi kuin mitä AAA:lla pitäs olla, niin pankeil­la olis kan­nustin erotel­la niitä omis­sa pääomalaskelmissaan.

    No, juuri­han sanoin, että jotkin pankit pitivät kaikkia AAA-velka­kir­jo­ja sama­nar­voisi­na pääo­man allokoin­ti­laskelmis­saan, kan­nusteista riip­pumat­ta tai ehkä jopa niiden vuok­si. (Pankin työn­tek­i­jöi­den kan­nus­teet nähdä asun­to­laina­pa­per­it todel­lista riskit­tömämp­inä lienevät selvät, jätetään har­joi­tuste­htäväk­si tutus­tua prin­ci­pal-agent ongel­maan ja arvioi­da kum­mal­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet toimia tässä kan­nustei­den­sa mukaan, pankin omis­ta­jil­la vai työn­tek­i­jöil­lä). Ainakin UBS:n muis­te­len ilmoit­ta­neen näin. Ja tässä uskon torakka­teo­ri­aan, jos näet yhden, se ei ole ainoa.

    Mitä kan­nusteisi­in tulee, niin ver­taisin tätä nyt vaik­ka fysikaalise­na esimerkkinä heil­uri­in, jol­la kyl­lä on kan­nuste pitkäl­lä aikavälil­lä roikkua suo­raan alaspäin. Mallin kannal­ta tosin on ongel­mallista, että on hyvin paljon ihmisiä, joil­la on kaik­ki maail­man kan­nus­teet potkia heil­uri liik­keelle. Täl­löin on vähän vaar­al­lista rak­en­taa maail­manku­vansa sen varaan, että heil­uri roikkuisi lev­os­sa alaspäin.

    Jos tcrown on oikeessa ja ne tuot­to­erot oli merk­i­tyk­set­tömän pieniä, 

    Erot oli­vat merk­i­tyk­sel­lisiä siinä infor­mati­ivises­sa mielessä, että oli selvää, että asun­to­laina-AAA oli markki­noil­la heikom­pi kuin “tavalli­nen” AAA. Mut­ta tuo­tot eivät mis­sään tapauk­ses­sa olleet mitään junk bond- luokkaa vaan hyvin vahvo­ja invest­ment grade tuot­to­ja, ja ainakin osa tuos­ta tuot­to­eros­ta selit­tyy muil­la asioil­la kuin default-toden­näköisyy­del­lä. Ja tuol­loin van­hoina hyv­inä aikoina tuot­to­erot ylipäätään oli­vat hyvin pienet, kir­jaimel­lis­es­ti haet­ti­in pros­entin sada­sosien ero­ja tuotoissa.

  75. Art­turi, tuo oli kyl­lä aika hal­pa heit­to. Esitin mielestäni peruste­lut sille, mik­si markki­namekanis­mi ei tuo­ta tarvet­ta myyjille toimia hui­jaa­mat­ta, jos a) kunkin asi­akkaan kanssa tekee kaup­paa vain ker­ran ja b) sosi­aa­li­nen pääo­ma on huonos­sa kun­nos­sa, eli ihmiset eivät väl­itä siitä, mitä muille käy, jos eivät itse saa mitään suo­raa hyötyä.

  76. Samuli Saarel­ma:

    Art­turi, tuo oli kyl­lä aika hal­pa heitto.

    Joo oot oikeessa. Olen pahoil­lani. Puol­lus­tuk­sek­seni sanon, että en pystynyt käyt­tämään enem­pää aikaa sen kom­mentin kir­joit­tamiseen ja halusin kuitenkin vas­ta­ta siihen jol­lakin taval­la, kos­ka minus­ta se argu­ment­ti ei ollu vaku­ut­ta­va. Olis pitäny jät­tää kir­joit­ta­mat­ta ja vas­ta­ta parem­mal­la ajalla.

    Noh yritän kor­ja­ta virhet­tä tässä:

    Niin, jos he saa­vat sen sig­naalin. Mikään ei sitä takaa. Ja min­ul­la­han ei ole edes mitään insen­ti­iviä nähdä vaivaa sen eteen, että sig­naali lev­iää, jos jätetään pois puh­das kostonhalu.

    Tämä on tot­ta. Min­un käsi­tyk­sen mukaan ihmis­ten kos­ton­halua on tutkit­tu ja havait­tu, että ihmiset todel­lakin saa­vat iloa kostamis­es­ta, eli ne ovat valmi­ita näkemään vaivaa sen eteen, että saa­vat kostet­tua sille “joka heitä vas­taan on rikkonut.”

    Se koste­taanko riit­tävästi on sit­ten empi­iri­nen kysymys.

    Toinen jut­tu on se, että vaik­ka sil­lä henkilöl­lä jota vas­taan on rikot­tu ei oliskaan kos­too kum­mem­pia moti­ivei­ta levit­tää sanaa hui­jarista, niin muil­la on kan­nustin saa­da selvil­lä hui­jareista, joten ne voivat luo­da kan­nus­timia hui­jatuk­si tulleille levit­tää tietoa. Tämä toimii ainakin net­ti­foo­rumeil­la suht hyvin, jos­sa kir­joit­ta­jia arvoste­taan aika paljon siinä suh­teessa mis­sä he levit­tävät hyödyl­listä tietoa.

    Muutenkin net­ti on vähen­tänyt tämän kulut­ta­jain­fon väl­i­tyskus­tan­nuk­sia aika paljon. On silti tot­ta, että jois­sakin tapauk­sis­sa edes net­ti ei ole riit­tävän tehokas kana­va ja kulut­ta­jien on tur­vaan­nut­ta­va mak­sulliseen palvelu­un, esim. osta­mal­la asun­to asun­non välit­täjältä, eikä suo­raan omistajalta.

    Tästä tulee tietysti lisäkus­tan­nuk­sia vai­h­tokaup­paan, mut­ta mulle ei ainakaan oo selvää, että pystyykö näitä lisäkus­tan­nuk­sia vält­tämään ylipään­sä. On siinäkin kus­tan­nuk­sia, että poli­itikot päästetään päät­tämään näistä asioista.

    Sit­ten tul­laankin siihen miten sosi­aal­ista pääo­maa luo­daan ja mil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Minä en pidä val­tio­ta tässä hirveen olen­naise­na tahona, mut­ta se ehkä johtuu enim­mäk­seen siitä, että minä uskon aika voimakkaasti (mah­dol­lis­es­ti perus­teet­tomasti) kansalaisy­hteiskun­taan ja ihmis­ten luon­taiseen taipumuk­seen luot­taa ja olla luot­ta­muk­sen arvioisia.

    tcrown:

    Kun asun­to­laina­pulju ei saakaan rahoitet­tua noi­ta uusik­si, myös AAA odot­taa kiltisti, että asun­to­lainapooli mak­saa pikkuhil­jaa niitä 30 vuo­den asun­to­lain­o­jaan takaisin (jois­sakin pooleis­sa ymmärtääk­seni yli 70% kan­nas­ta on saatu myy­tyä AAA:na).

    Joo mut eiks ne paketit raken­neta silleen, että yhteen kuu­luu esim. 1% ekana takasin mak­se­tu­ista lain­oista ja jos niitä lain­o­ja on paljon, niin kyl­lähän se nyt sat­tuu ajal­lis­es­ti aika ennustet­tavalle ja kapeelle jakaumalle?

    No, juuri­han sanoin, että jotkin pankit pitivät kaikkia AAA-velka­kir­jo­ja sama­nar­voisi­na pääo­man allokoin­ti­laskelmis­saan, kan­nusteista riip­pumat­ta tai ehkä jopa niiden vuoksi.

    Niin ja kuten minä sanoin, niin tämähän on ihan oikein ja hyvin, jos se kaikkien AAA-velka­kir­jo­jen joukko ei sisäl­lä niitä “ei oikeesti AAA-velkakirjoja”.

    Siinä tapauk­ses­sa, että pankil­la on molem­man laisia AAA-velka­kir­jo­ja ja se pitä niitä samoina, niin on tapah­tunut virhe. Markki­noil­la tapah­tuu virheitä aina välil­lä ja sit virheen tek­i­jät häviää rahaa. (Pait­si, jos poli­itikot ottaa veron­mak­sajil­ta rahaa ja kat­taa sil­lä virhei­den tek­i­jöi­den tappiot.)

    Mut­ta tuo­tot eivät mis­sään tapauk­ses­sa olleet mitään junk bond- luokkaa vaan hyvin vahvo­ja invest­ment grade tuot­to­ja, ja ainakin osa tuos­ta tuot­to­eros­ta selit­tyy muil­la asioil­la kuin default-todennäköisyydellä.

    Minä en tiedä tästä läh­eskään tarpeek­si, että olisin valmis lyömään vetoa tämän seli­tyk­sen puoles­ta, mut­ta voihan se olla, että ex ante ne ei ollu kovin heikko­laa­tu­isia. Ehkä se tuli markki­noil­la ihan oikeesti yllä­tyk­senä, että FED antaa NBKT:n tip­pua 15% alle trendin?

  77. Joo mut eiks ne paketit raken­neta silleen, että yhteen kuu­luu esim. 1% ekana takasin mak­se­tu­ista lain­oista ja jos niitä lain­o­ja on paljon, niin kyl­lähän se nyt sat­tuu ajal­lis­es­ti aika ennustet­tavalle ja kapeelle jakaumalle?

    Voi olla, että tuol­laisi­akin paket­te­ja on raken­net­tu, mut­ta kyl­lä sil­loin hyv­inä aikoina ns. pre­pay­ment-ris­ki eli mak­su­jen ajanko­hdan epä­var­muus oli aika merkit­tävä tekijä.

    niin on tapah­tunut virhe

    Kyl­lä, ja täysin ilman regulaattorien/valtion ystäväl­listä avus­tus­ta. (muista nyt kuitenkin, että tuo “virhe” ei syn­tynyt ilman kannusteita.)

    Minä en tiedä tästä läh­eskään tarpeek­si, että olisin valmis lyömään vetoa tämän seli­tyk­sen puoles­ta, mut­ta voihan se olla, että ex ante ne ei ollu kovin heikkolaatuisia.

    Julkisen mate­ri­aalin käyt­tö tässä läh­teenä on vähin­tään vaikeaa, kos­ka perusweb­bi­sivul­la ei ker­ro­ta mihin sprea­dia ver­rataan ja useim­mis­sa graafeis­sa viime aiko­jen tapah­tu­mat lait­ta­vat van­hat arvot yhteen pie­neen nip­pu­un. Yritetään silti:

    http://www.thestreet.com/story/10704624/how-to-find-bargain-bonds-analysts-toolkit.html

    puo­lessavälis­sä on graafi, jos­ta nähdään, että 10 vuo­den cor­po­rate AAA oli ehkä 0,7–0,8 %-yksikköä yli val­tion velka­kir­jan vuo­den 2005 lopus­sa. BBB (alin invest­ment grade) oli jos­sain 1,5% kohdilla.

    http://www.mbaa.org/files/Research/JPMorganReviewofRegAB12-16–05.pdf

    toisek­si viimeisel­lä sivul­la on taulukoitu cmbs-arvopa­perei­den spread­e­ja mm. val­tion velka­kir­joi­hin näh­den, ja 10 vuo­den AAA:t näyt­tävät olleen 0,82–0,94%-yksikköä val­tion velka­kir­jo­jen yli. Eli huo­mat­tavasti lähempänä cor­po­rate AAA:ta kuin BBB:tä

  78. Käv­in­pähän tuol­la pohjoises­sa pilkil­lä viimeisil­lä keleil­lä . Kalaa tuli mukavasti, mut­ta kun matkustin junala niin tuli­pa todet­tua, että infra on Suomes­sa pahasti retuperällä.
    VR:n myöhästymiset eivät ola run­sa­lu­misen tal­ven eri­ty­isyyk­siä vaan näköjään jatku­via. Men­nessä juna oli myöhässä pari tun­tia ja tul­lessa tun­nin verran.
    3G ei kuu­lu eikä näy kuin suurimpia paikkakun­tia ohitet­taes­sa eikä matka­puhe­lin enää toi­mi kuin tien läheisyydessä

    Mut­ta vielä tuos­ta pankkikri­i­sistä. Se johtuu yksinker­tais­es­ti siitä, että pankit ovat ryhtyneet vedonlyön­ti­toimis­toik­si eli ne lyövät vetoa eri­lais­ten asioiden arvon kehi­tyk­ses­tä tulevaisuudessa.
    Tätähän johdan­nais­markki­nat ovat. Itse asi­as­sa ne ovat jo 11-ker­taa reaal­i­talouden eli maail­man tuon­tan­non määrä .
    Ja kun ne ovat hyvin keskit­tyneet niin ne ovat tehneet pankki­maail­a­mas­ta erit­täin suuren riskikeskittymän 

    Viidel­lä pankil­la on puo­let maail­man johdan­nai­sista. Maail­man­laa­juisia, yli 600 000 mil­jardin dol­lar­in johdan­nais­markki­noi­ta hal­lit­se­vat Yhdys­val­tain viisi
    keskeistä super­pankkia, JP Mor­gan Chase, Bank of
    Amer­i­ca, Gold­man Sachs, Mor­gan Stan­ley ja Citigroup.
    Viisikon yhteen­las­ket­tu­jen tasei­den lop­pusum­ma oli viime vuo­den lopus­sa 7 700 mil­jar­dia dol­lar­ia. ja ne hal­lit­si­vat 280000 mil­jardin johdan­nais­sopimuk­sia . Luku kuvaa juuri sitä riskiä mikä liit­tyy näi­hin eli suh­teel­lisen pienikin tap­pio kaataa pankin.
    Ja kun nämä pankit ovat iosa maail­man rahoi­tusjär­jestelmää niin vaiku­tuk­set lev­iävät ympäri maailman .

    Eivätkä nämä pankit kykene hal­lit­se­maan riskejä.
    Kun sit­ten val­tiot sit­ten paikaa­vat näi­den riskien aiheut­tamia tap­pi­oi­ta pelas­tak­seen pankki­jär­jestelmän niin ne velkaantuvat.
    Esim EU käyt­ti pankki­tu­keen 11000 mil­jar­dia euroa ja se ei jakaan­tunut tasan vaan Englan­ti, Irlan­ti ja var­maan Kreikkakin oli­vat noi­ta päära­hoit­ta­jia ja vel­ka kasvoi pankkituen jakamisen vuok­si hallitsemattomasti.

    VIral­lises­sa proba­gan­das­sa syytetään kansalaisia eim ylisu­urista eläkkeistä , mut taustal­la on verokil­pailu ja mit­ta­vat pankkien tappioiden
    paikkaaminen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.