Alue- ja energiapoliittinen paketti

Hal­li­tuk­sen ener­gia­paket­tia on vaikea analysoi­da, kos­ka siitä ei ole helpol­la saanut kun­non aineis­toa. Lah­denseudun kun­tali­itos on niin työläs, etten ehdi kun­nol­la paneu­tua mihinkään muuhun. Niin­pä eräitä hajahuomioita.

Pekkari­nen on taita­va. Paket­ti on pait­si voimakas ener­giapoli­ti­ikan lin­jaus, aivan lois­ta­va alue­poli­it­ti­nen selä­tys Pekkariselta. Se kuitenkin suurim­mal­ta osalta sal­lit­takoon, kos­ka bioen­er­gian on ollutkin määrä lisätä työl­lisyyt­tä maaseudul­la. Toki olisi voin­ut ajaa turve­tuotan­toa samal­la alas, mut­ta se ei keskustal­ta onnis­tu. Alue­poli­ti­ikkaa oli myös Fen­novoiman suosimi­nen sil­lä, että For­tum ei saanut lupaa.

Raken­net­ta­van ydin­voiman määrän suh­teen oli aivan saman­tekevää, myön­netäänkö lupia kak­si vai kolme, sil­lä kolmeen ei löy­dy rahoi­tus­ta. Kun lupi­en määrä rajoitet­ti­in kah­teen, Fen­novoimankin han­ke voi lähteä käyn­ti­in. Vapaas­sa kil­pailus­sa ei voisi.

Lehti­ti­eto­jen mukaan Fen­novoiman lupae­hdois­sa jäte­huol­lon ratkaisuil­la on annet­tu niin paljon aikaa, että voimala voisi saa­da raken­nus­lu­van ennen kuin yhtiöl­lä on hajuakaan, mitä se aikoo tehdä ydin­jät­teille. Tässä täy­tyy olla kyse väärinkäsityksestä.

For­tu­min jäämi­nen ilman lupaa (tässä vai­heessa) putosi yksi vai­h­toe­hto pois Helsin­gin ener­gia­ratkais­us­ta. Sekin saat­toi olla tarkoitus.

Kepu­lainen käden­jäl­ki näkyy siinä, että bioen­er­gian edis­tämi­nen on täyn­nä sub­ven­tio­ta. Sub­ven­tio voi olla ter­vet­tä, jos se on väli­aikaista. Uuden teknolo­gian käyt­töönot­toa kan­nat­taa tukea. Jatku­va tuki on ajatuk­se­na älytön. Jos naa­puri hakkaa halko­ja ja läm­mit­tää niil­lä itselleen saunan, mik­si min­un pitäisi mak­saa hänen saunomis­es­taan? Ei tarvit­sekaan, mut­ta laa­jas­sa mit­takaavas­sa bioen­er­gian pysyvä sub­ven­tio tarkoit­taa samaa. Kun ongel­ma on fos­si­ilis­ten saasteis­sa, pitäisi fos­si­il­isia verot­taa eikä tukea vai­h­toe­hto­ja.  Mik­si kenenkään ener­gianku­lu­tus­ta pitäisi subventoida?

Puun käytön tuki sähkön tuotan­nos­sa on tehty riip­pu­viksi päästöoikeuk­sien hin­nas­ta. Tuki lop­puu kokon­aan, jos päästöoikeuk­sien hin­ta nousee 23 euroon hiilid­iok­sidi­ton­nil­ta. Tässä on ideaa. Olen pitkään kan­nat­tanut päästöoikeuk­sien huu­tokaup­paa yli kiin­tei­den hiilid­iok­sidi­vero­jen, mut­ta alan epäröidä. Jos päät­täisimme, että hiilid­iok­sidi­vero on 23 €/tonni, kaik­ki uskaltaisi­vat investoi­da vai­h­toe­htoisi­in ener­gia­muo­toi­hin. Kun päästöoikeu­den hin­ta voi heilahdel­la miten hyvän­sä, sen varaan ei investoida.

Tuulivoimalle luvataan 83,50 euron hin­ta megawat­ti­tun­nil­ta syöt­tö­tar­if­fil­la. Tästä pitäisi tietää enem­män. Tuskin pal­jas­tan liike­salaisuuk­sia sanoes­sani, että maalle raken­net­ta­va tuulivoima on huo­mat­tavasti tätä halvem­paa. Se mak­saa Megawat­ti­tun­nil­ta suun­nilleen yhtä paljon kuin uusi ydin­voima, mut­ta ei ole läh­eskään yhtä kan­nat­tavaa, kos­ka markki­noil­la arvaa­mat­tomasti vai­htel­e­va ener­gia on vähem­män arvokas­ta. Pois­tuuko tämä tehon­va­i­hteluris­ki tuot­ta­jal­ta kokon­aan? Jos pois­tuu, tuol­la tar­if­fil­la tuulivoimaa tulee lisää ja paljon.