Kelluva korpitaaleri?

Keskustelu markki­noil­la määräy­tyvistä palkoista ohjau­tui alueille, joista olen kir­joit­tanut ennenkin. Lai­tan tähän muistin virk­istämisek­si Suomen Kuvale­hden kolumni­ni kymme­nen vuo­den takaa. 

Kysymys opti­maalis­es­ta val­u­ut­ta-alueesta oli kuuma aihe Suomen liit­tyessä Euro-alueeseen. Val­u­ut­ta-alue ei ole opti­maa­li­nen, jos sen toises­sa osas­sa tarvit­taisi­in matalia korko­ja laman voit­tamiseen ja toises­sa korkei­ta korko­ja yliku­umen­e­misen estämiseen.

Ehkä Euroop­pa ei ole opti­maa­li­nen val­u­ut­ta-alue, mut­ta olisiko edes Suo­mi? Eivätkö erot suh­dan­neti­lanteessa ole Suomen sisäl­lä paljon suurem­mat, kuin ovat eri Euroopan maid­en välis­sä? Ovatko Espoo ja Kain­uu muka samas­sa suhdannetilanteessa?

 Joskus kan­nat­taa omien aja­tusten selkeyt­tämisek­si tarkastel­la täysin hyö­dyt­tömiä malle­ja. Nos­te­taan siis het­kek­si molem­mat jalat ilmaan ja kuvitel­laan, mitä tapah­tu­isi, jos Suomen syr­jäseudut eroaisi­vat Eurosta ja ottaisi­vat käyt­töön Kor­pi­taa­lerin, joka tietysti pitäisi pan­na kellumaan.

Kor­pi­taa­leri devalvoi­tu­isi ainakin aluk­si ja syr­jäseu­tu­jen asukkaat köy­hty­i­sivät. Mon­en mielestä tämä köy­htymi­nen var­maankin olisi sosi­aalis­es­ti väärin. Sen joka näin sanoo, ei ainakaan kan­na­ta haikail­la omaa markkaa takaisin voidak­seen hädän tul­lessa devalvoi­da ja köy­hdyt­tääk­seen siis koko Suomen.

Jos Kor­pi­taa­lerin kurssi alenisi 10 %, syr­jäseu­tu­jen asukkaiden ostovoima ei suinkaan alenisi yhtä paljon, sil­lä suuri osa rahankäytöstä kulute­taan paikallisi­in palvelui­hin ja tuot­teisi­in.  Nehän halpeni­si­vat kor­pi­taa­lerin mukana. Syr­jäseu­tu­jen ongel­ma ei ole palka­nsaa­jien heikko ostovoima vaan se, että palka­nsaa­jia on niin vähän.

Sitä alen­tunut­ta ostovoimaa voisi tul­la nopeasti lisää, kun kaiken­laisen tuotan­non siirtämi­nen hal­van Kor­pi­taa­lerin alueelle tulisi kan­nat­tavak­si. Tur­is­mi Euro-Suomes­ta lisään­ty­isi, Taa­leri-Suo­mi lisäisi suo­sio­taan kesämökkialueena, moni eläkeläi­nen muut­taisi eläkepäivikseen naut­ti­maan hal­vas­ta elämästä, rin­ta­maid­en yhtiöt siirtäi­sivät monia toim­into­jaan sinne ja niin edelleen. Kel­lu­va taa­leri pois­taisi alueel­liset työl­lisyy­serot Suomes­ta ja palaut­taisi Syr­jä-Suomen tule­vaisu­ususkon niin kuin deval­vaa­tiot ovat aikanaan pelas­ta­neet koko Suomen.

 .…

Nyt on aika laskea edes toinen jal­ka maa­han. Kor­pi­taa­le­ria ei tule, mut­ta samaan tulok­seen tietysti päästäisi­in hyväksymäl­lä alueel­liset palkkaerot.

Vielä 60-luvul­la baariruo­ka oli jo Lahdessa selvästi halvem­paa kuin Helsingis­sä. Helsingis­sä kaik­ki oli kalli­im­paa ja myös palkat korkeampia. Sit­ten tuli­vat maan­laa­juiset työe­htosopimuk­set ja alueel­liset palkkaerot pois­tu­i­v­at, useim­mil­ta aloilta.

Meil­lä on val­tion palkois­sa kalli­in paikan lisät, samoin kuin kansaneläk­keessä ja toimeen­tu­lotues­sa, mut­ta useim­mista työe­htosopimuk­sista ne puut­tuvat. Val­tion palkois­takin kalli­in­paikan lisiä ollaan vaa­ti­mas­sa pois.

Monil­la uuden talouden aloil­la, joil­la työe­htosopimuk­sista ei niin piita­ta, palkat kyl­lä vai­htel­e­vat alueit­tain, kos­ka työvoimaa ei muuten saataisi.

Jos työe­htosopimusten mukainen palk­ka olisi rin­ta­mail­la suurem­pi, yri­tyk­set yrit­täi­sivät siirtää mah­dol­lisim­man paljon toim­into­jaan muualle.

Tuli­si­vatko helsinkiläiset paljon rikkaam­mik­si, jos Helsingis­sä mak­set­taisi­in korkeampia pakko­ja? Tuli­si­vat vähän, mut­ta eivät paljon, sil­lä korkeam­mat palkat meni­sivät myös hin­toi­hin ja suuri osa rahoista kulute­taan yhä paikallis­es­ti. Suurin  hyö­ty helsinkiläisille tulisi, jos palkkaerot toimi­si­vat halu­tus­sa taval­la: asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat, kun kaik­ki eivät enää yrit­täisi muut­taa Helsinki­in työ­paikko­jen perässä.

Entä eikö samaan päästäisi por­ras­ta­mal­la vero­tus­ta alueel­lis­es­ti? Päästäisi­in, mut­ta olisiko tulos hyvä? Jos opet­ta­ja tien­aisi Helsingis­sä saman kuin Poris­sa, mut­ta mak­saisi enem­män vero­ja ja asumis­es­taan tuplas­ti, ei lop­putu­los olisi oikeu­den­mukainen. Helsingis­sä pär­jäi­sivät vain huip­pu­palkko­ja saa­vat uuden talouden ihmiset ja ne sosi­aal­i­tur­val­la elävät, joille kalli­im­mat asumiskus­tan­nuk­set kor­vat­taisi­in, mut­ta eivät taval­liset palka­nsaa­jat. Sekään ei olisi tas­apain­oista yhdyskuntakehitystä.

Onhan meil­lä sitä pait­si pro­gres­si­ivi­nen vero­tus. Jos rin­ta­mail­la mak­set­taisi­in korkeampia palkko­ja, suurin hyö­tyjä tästä olisi verot­ta­ja ja veroista hyö­ty­i­sivät taas eniten juuri syr­jäseudut, jois­sa julk­isten työ­paikko­jen ja tulon­si­ir­to­jen osu­us on niin merkittävä.