Älykkyystesteistä

Keskust65elu pääsykokeista kään­tyi keskustelu­un älykkyy­destä. Aihe on kiehto­va, vaik­ka en siitä paljon tiedäkään.

Joitakin matkan­var­teen tart­tunei­ta käsi­tyk­siä, jot­ka voivat olla myös vääriä.

Älykkyys­testi mit­taa usei­ta keskenään yleen­sä posi­ti­ivis­es­ti kor­reloivia omi­naisuuk­sia, joiden mieli­v­al­tais­es­ti pain­otet­tuna sum­mana saadaan luku, joka ennus­taa hyvin ihmisen men­estys­tä. Kos­ka kyse on mon­en eri­laisen omi­naisu­u­den lin­eaarikom­bi­naa­tios­ta, kak­si ”yhtä älykästä” voivat olla lah­jakku­us­rak­en­teeltaan aivan eri­laisia. Jos pain­ot oli­si­vat toiset, saisimme ihmiset eri järjestykseen.

On aivan selvästi osoitet­tu, että eri­laiset lah­jakku­u­den muodot periy­tyvät geneettisesti(kin). Uskoisin eläväni niin van­hak­si, että tämä tul­laan osoit­ta­maan. Sil­loin tul­laan havait­se­maan, että älykkyy­den eri osat periy­tyvät eri kaut­ta ja ehkä myös toi­sis­taan riip­pumat­ta. Voi tokin olla jokin sel­l­ainen aivo­jen omi­naisu­us, joka myötä­vaikut­taa kaikki­in lah­jakku­u­den muo­toi­hin ja periy­tyy yhden geenin kautta.

Tyh­myys ei periy­dy, vaan on yleen­sä jonkin vam­man aiheut­ta­ma. Aiem­min kyse oli usein hapen­pu­ut­teesta synnytyksessä.

Näyt­täisi siltä, että lah­jakku­u­den mak­si­mi määräy­tyy geneet­tis­es­ti. Ulkoiset tekivät vaikut­ta­vat siihen, kuin­ka lähelle mak­simi­aan kukin pääsee.

Ajat­telemista voi myös opetel­la. Jos motori­ikkaa voi opetel­la, mik­si ei myös muu­ta aiv­o­toim­intaa? Enem­män älyä vaa­ti­va ympäristö kehit­tää älykkäämpiä ihmisiä. Ympäristön kehit­tymi­nen ja ruuan parane­m­i­nen ovat tehneet muu­ta­mas­sa sukupolvel­la suo­ma­laista yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran älykkäämpiä.

On mieletön­tä sanoa, että älykkyy­destä p% periy­tyy geneet­tis­es­ti. Voidaan sanoa, että geneti­ikan kaut­ta johtu­va var­i­anssi on S₁² ja ulkoi­sista tek­i­jöistä johtu­va jotain muu­ta. Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia älykkyy­destä periy­tyy, riip­puu siitä, kuin­ka suuri on tuon ulkoisen vai­htelun määrä, eli kuin­ka eri­lai­sis­sa olois­sa ihmiset elävät. Jos kaik­ki eläi­sivät saman­laises­sa roma­nialaises­sa las­tenkodis­sa, ulkois­t­en tek­i­jöi­den aiheut­ta­ma var­i­anssi olisi liki nol­la ja älykkyy­destä liki sata pros­ent­tia olisi periy­tyvää. Eri­tyis­es­ti abstrak­tia ajat­telua voi kehit­tää. Jo Rooman ajal­ta on ker­to­muk­sia siitä, mil­laisia type­r­yk­siä ovat maalais­tol­lot, joiden ei ollut tarvin­nut päätään paljon vai­va­ta vaikeisi­in älyl­lisi­in ongelmiin.

En tiedä tarkkaan mitä kansan keskimääräistä omi­naisu­ut­ta mit­taa­vat Tatu Van­hasen älykkyys­testit ja mitä mit­taa Pisa-tutkimus, mut­ta sen tiedän, että ne mit­taa­vat jok­seenkin samaa asi­aa, kos­ka ne panevat kansakun­nat jok­seenkin samaan järjestykseen.

Kun älykkyys­testin on havait­tu empi­iris­es­ti ennus­ta­van hyvin men­estys­tä mod­ernissa teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, vas­taväit­teek­si on esitet­ty monia sel­l­aisia argu­ment­te­ja, jot­ka on puet­tavis­sa muo­toon, että testeis­sä on mit­tausvirheitä. Var­masti on, mut­ta se vain vahvis­taa argu­ment­tia. Jos älykkyys­testit mit­tausvirhei­neenkin ennus­ta­vat noin hyvin, kuin­ka hyvin ennus­taisikaan älykkyys­mit­tari, joka olisi onnis­tut­tu puhdis­ta­maan noista mittausvirheistä.

Men­san testeis­sä huip­pupin­no­ja saa­neet ovat usein aika raivos­tut­tavia tapauk­sia, jot­ka eivät men­esty elämässään eri­tyisen hyvin. Tämä ei ker­ro mitään älykkyys­testeis­sä men­estyvistä vaan niistä, jot­ka hakeu­tu­vat Mensaan.

On aivan selvä, että eri pop­u­laa­tiois­sa ihmis­ten keskimääräi­nen älykkyys vai­htelee, kos­ka valikoi­tu­mista tapah­tuu koko ajan. Maalaiskylistä parhaat oppi­laat jäävät opin­tielle ja jäävät sinne. Jos pois muut­tanei­ta ver­rataan paikalleen jääneisi­in, var­maankin älykkyy­den keskiar­vos­sa on eroa. Eri­laiset yhteiskun­nal­liset sään­nöt vaikut­ta­vat asi­aan. Kliseemäi­nen esimerk­ki tästä on, että sekä juu­ta­laises­sa että katolises­sa maail­mas­sa ennen muinoin lah­jakkaim­mat pojat pääty8vät hen­gel­lisik­si johta­jik­si. Kato­li­nen pap­pi eli selibaatis­sa ja juu­ta­lainen ei lainkaan, joten… Mie­lenki­in­toisen teo­ri­an esit­teli täl­lä blogilla ker­ran Tiedemies ker­toen alenevan sää­tykier­teen vaiku­tuk­ses­ta, joka syn­tyi, kun Bri­tan­ni­as­sa van­hin poi­ka peri kaiken. Nuorem­mat pojat köy­htyivät, mut­ta pär­jä­sivät alku­peräisiä köy­hiä parem­min täyt­täen näi­den ekol­o­gisen lokeron. Niin­pä koko Bri­tan­nia periy­tyy ylimys­tö­su­vuista geneet­tis­es­ti. Kiinalais­ten suurem­pi lah­jakku­us voi johtua siitä, että nämä ovat eläneet pidem­pään jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa, joka luon­nol­lises­sa valin­nas­sa tukee lah­jakku­ut­ta enem­män kuin alkeel­lisem­pi yhteiskun­ta.  On kuitenkin epä­to­den­näköistä, että pig­ment­tiä säätelevät geen­it oli­si­vat kovin merkit­tävässä osas­sa älykkyy­den muodostumisessa.