Älykkyystesteistä

Keskust65elu pääsykokeista kään­tyi keskustelu­un älykkyy­destä. Aihe on kiehto­va, vaik­ka en siitä paljon tiedäkään.

Joitakin matkan­var­teen tart­tunei­ta käsi­tyk­siä, jot­ka voivat olla myös vääriä.

Älykkyys­testi mit­taa usei­ta keskenään yleen­sä posi­ti­ivis­es­ti kor­reloivia omi­naisuuk­sia, joiden mieli­v­al­tais­es­ti pain­otet­tuna sum­mana saadaan luku, joka ennus­taa hyvin ihmisen men­estys­tä. Kos­ka kyse on mon­en eri­laisen omi­naisu­u­den lin­eaarikom­bi­naa­tios­ta, kak­si ”yhtä älykästä” voivat olla lah­jakku­us­rak­en­teeltaan aivan eri­laisia. Jos pain­ot oli­si­vat toiset, saisimme ihmiset eri järjestykseen.

On aivan selvästi osoitet­tu, että eri­laiset lah­jakku­u­den muodot periy­tyvät geneettisesti(kin). Uskoisin eläväni niin van­hak­si, että tämä tul­laan osoit­ta­maan. Sil­loin tul­laan havait­se­maan, että älykkyy­den eri osat periy­tyvät eri kaut­ta ja ehkä myös toi­sis­taan riip­pumat­ta. Voi tokin olla jokin sel­l­ainen aivo­jen omi­naisu­us, joka myötä­vaikut­taa kaikki­in lah­jakku­u­den muo­toi­hin ja periy­tyy yhden geenin kautta.

Tyh­myys ei periy­dy, vaan on yleen­sä jonkin vam­man aiheut­ta­ma. Aiem­min kyse oli usein hapen­pu­ut­teesta synnytyksessä.

Näyt­täisi siltä, että lah­jakku­u­den mak­si­mi määräy­tyy geneet­tis­es­ti. Ulkoiset tekivät vaikut­ta­vat siihen, kuin­ka lähelle mak­simi­aan kukin pääsee.

Ajat­telemista voi myös opetel­la. Jos motori­ikkaa voi opetel­la, mik­si ei myös muu­ta aiv­o­toim­intaa? Enem­män älyä vaa­ti­va ympäristö kehit­tää älykkäämpiä ihmisiä. Ympäristön kehit­tymi­nen ja ruuan parane­m­i­nen ovat tehneet muu­ta­mas­sa sukupolvel­la suo­ma­laista yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran älykkäämpiä.

On mieletön­tä sanoa, että älykkyy­destä p% periy­tyy geneet­tis­es­ti. Voidaan sanoa, että geneti­ikan kaut­ta johtu­va var­i­anssi on S12 ja ulkoi­sista tek­i­jöistä johtu­va jotain muu­ta. Kuin­ka mon­ta pros­ent­tia älykkyy­destä periy­tyy, riip­puu siitä, kuin­ka suuri on tuon ulkoisen vai­htelun määrä, eli kuin­ka eri­lai­sis­sa olois­sa ihmiset elävät. Jos kaik­ki eläi­sivät saman­laises­sa roma­nialaises­sa las­tenkodis­sa, ulkois­t­en tek­i­jöi­den aiheut­ta­ma var­i­anssi olisi liki nol­la ja älykkyy­destä liki sata pros­ent­tia olisi periy­tyvää. Eri­tyis­es­ti abstrak­tia ajat­telua voi kehit­tää. Jo Rooman ajal­ta on ker­to­muk­sia siitä, mil­laisia type­r­yk­siä ovat maalais­tol­lot, joiden ei ollut tarvin­nut päätään paljon vai­va­ta vaikeisi­in älyl­lisi­in ongelmiin.

En tiedä tarkkaan mitä kansan keskimääräistä omi­naisu­ut­ta mit­taa­vat Tatu Van­hasen älykkyys­testit ja mitä mit­taa Pisa-tutkimus, mut­ta sen tiedän, että ne mit­taa­vat jok­seenkin samaa asi­aa, kos­ka ne panevat kansakun­nat jok­seenkin samaan järjestykseen.

Kun älykkyys­testin on havait­tu empi­iris­es­ti ennus­ta­van hyvin men­estys­tä mod­ernissa teol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, vas­taväit­teek­si on esitet­ty monia sel­l­aisia argu­ment­te­ja, jot­ka on puet­tavis­sa muo­toon, että testeis­sä on mit­tausvirheitä. Var­masti on, mut­ta se vain vahvis­taa argu­ment­tia. Jos älykkyys­testit mit­tausvirhei­neenkin ennus­ta­vat noin hyvin, kuin­ka hyvin ennus­taisikaan älykkyys­mit­tari, joka olisi onnis­tut­tu puhdis­ta­maan noista mittausvirheistä.

Men­san testeis­sä huip­pupin­no­ja saa­neet ovat usein aika raivos­tut­tavia tapauk­sia, jot­ka eivät men­esty elämässään eri­tyisen hyvin. Tämä ei ker­ro mitään älykkyys­testeis­sä men­estyvistä vaan niistä, jot­ka hakeu­tu­vat Mensaan.

On aivan selvä, että eri pop­u­laa­tiois­sa ihmis­ten keskimääräi­nen älykkyys vai­htelee, kos­ka valikoi­tu­mista tapah­tuu koko ajan. Maalaiskylistä parhaat oppi­laat jäävät opin­tielle ja jäävät sinne. Jos pois muut­tanei­ta ver­rataan paikalleen jääneisi­in, var­maankin älykkyy­den keskiar­vos­sa on eroa. Eri­laiset yhteiskun­nal­liset sään­nöt vaikut­ta­vat asi­aan. Kliseemäi­nen esimerk­ki tästä on, että sekä juu­ta­laises­sa että katolises­sa maail­mas­sa ennen muinoin lah­jakkaim­mat pojat pääty8vät hen­gel­lisik­si johta­jik­si. Kato­li­nen pap­pi eli selibaatis­sa ja juu­ta­lainen ei lainkaan, joten… Mie­lenki­in­toisen teo­ri­an esit­teli täl­lä blogilla ker­ran Tiedemies ker­toen alenevan sää­tykier­teen vaiku­tuk­ses­ta, joka syn­tyi, kun Bri­tan­ni­as­sa van­hin poi­ka peri kaiken. Nuorem­mat pojat köy­htyivät, mut­ta pär­jä­sivät alku­peräisiä köy­hiä parem­min täyt­täen näi­den ekol­o­gisen lokeron. Niin­pä koko Bri­tan­nia periy­tyy ylimys­tö­su­vuista geneet­tis­es­ti. Kiinalais­ten suurem­pi lah­jakku­us voi johtua siitä, että nämä ovat eläneet pidem­pään jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa, joka luon­nol­lises­sa valin­nas­sa tukee lah­jakku­ut­ta enem­män kuin alkeel­lisem­pi yhteiskun­ta.  On kuitenkin epä­to­den­näköistä, että pig­ment­tiä säätelevät geen­it oli­si­vat kovin merkit­tävässä osas­sa älykkyy­den muodostumisessa.

275 vastausta artikkeliin “Älykkyystesteistä”

  1. “Jo Rooman ajal­ta on ker­to­muk­sia siitä, mil­laisia type­r­yk­siä ovat maalais­tol­lot, joiden ei ollut tarvin­nut päätään paljon vai­va­ta vaikeisi­in älyl­lisi­in ongelmiin.”

    Eiköhän heistä kir­joit­ta­neet kaupunki­lais­sati­irikot. Ei ole mikään vaikeus löytää kaupunkilaistolloja.

  2. Tuo tiedemiehen esit­tämä argu­ment­ti on muuten esitet­ty hyvin kir­jas­sa Farewell to Alms. Valitet­tavasti siinä ei ole haarukoitu, että miten nopeasti täl­laiset omi­naisu­udet pystyvät lev­iämään pop­u­laa­tios­sa, eli käytän­nössä sitä miten toden­näköistä on, että teo­ria pitää paikkansa.

    http://tinyurl.com/2fxdxoa

  3. Ajat­telemista voi myös opetel­la. Jos motori­ikkaa voi opetel­la, mik­si ei myös muu­ta aiv­o­toim­intaa? Enem­män älyä vaa­ti­va ympäristö kehit­tää älykkäämpiä ihmisiä. Ympäristön kehit­tymi­nen ja ruuan parane­m­i­nen ovat tehneet muu­ta­mas­sa sukupolvel­la suo­ma­laista yhden stan­dard­ipoikkea­man ver­ran älykkäämpiä.

    Niin­pä. Yleen­sä sel­l­aises­sa mitä tekee jatku­vasti on hyvä tai ainakin nopea, tois­tot varsinkin kasvuiässä ratkaisee. On tapana sivistyk­sen his­to­ri­aa ker­rates­sa tode­ta että eräs nykyään tyh­mänä pidet­ty omi­naisu­us oli vielä keski­a­jal­la sään­tö eikä poikkeus, ja tässä vai­heessa on edelleen tapana viita­ta kirkkoisä Augus­tuk­sen häm­mästyk­seen kun hän näki pyhän Ambro­siuk­sen luke­van ilman että huulet liikkui­v­at. Vajavainen luku­taito oli toki yleistä ennen pain­okonet­ta kun oli vähän luettavaa.

    Sivu­men­nen, nopeu­den pain­ot­ta­mi­nen on yksi asia mikä min­ua vaivaa älykkyys­testeis­sä, onko sil­lä nyt niin väliä kuin­ka nopeasti (sekun­neis­sa ei päivis­sä) ongel­man ratkaisee jos sen vaan osaa ratkaista?

  4. Viisas tietää ja älykäs kek­sii. Monis­sa peleis­sä, kuten shakissa, ja pok­eris­sa on miel­let­ty huip­puä­lykkäi­den voit­ta­van kaiken. Näin ei kuitenkaan ole vaan har­joit­tele­mal­la tarpeek­si pystyy esimerkik­si älykkyysosamääräl­lä 90 lyömään jonkun jol­la on 155. 

    Ihmi­nen joka pohtii ongelmia pitkään, ja omaa jonkin­laisen muistin on taa­tusti parem­pi alanosaa­ja kuin joku, jol­la on huo­mat­tavasti korkeampia älykkyysosamäärä mut­tei pere­hdy asioi­hin kunnolla. 

    Olen ollut hyvin häm­mästynyt miten koul­u­lais­ten lau­tapeleis­sä pojat suo­ras­taan jyräävät tytöt. Tämä johtuu tietokone­pelien pelaamis­es­ta, joka on eri­no­maista treenaus­ta aivoille.

  5. Mikäs olisi ihanteelli­nen älykkyysosamäärä rahantekoa ja rikas­tu­mista ajatellen. Olen kuul­lut, että parhait­en koulute­tut usein vält­televät riske­jä eivätkä sik­si rikas­tu huo­mat­tavasti. Luulisin, että älykkäim­mät ovat myös koulutetuimpia.

  6. Nopeut­ta mitataan, kos­ka se on yksi niistä yhteis­mi­tat­tomista omi­naisuuk­sista, joi­ta älykkyys­testi mittaa.
    Joskus neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten tai oikeas­t­aan vieläkin varhem­min pidin mon­imuut­ta­jamenetelmien luen­non tilas­to appro-opiske­li­joille kurssil­la, jol­la esitelti­in tilas­toti­eteen eri laje­ja. Havain­toaineis­tona fak­toron­ti­in laa­ja lahjakkuustesti. 

    Siitä saati­in tietysti ulos pää­fak­tori, “älykkyys”, mut­ta selit­tämätön­tä var­i­anssia jäi aika paljon.

    Parem­pi malli oli, että testi­t­u­los jaet­ti­in spa­ti­aaliseen, ver­baaliseen ja numeeriseen lah­jakku­u­teen. Mut­ta selit­tämätön­tä var­i­anssia jäi edelleen paljon.

    Iso möhkäle var­i­anssista saati­in pois, kun otet­ti­in mukaan fak­tori “nopeus”. Alet­ti­in olla jo perillä.

    Vielä parem­paan tulok­seen päästi­in, kuin myös tuo nopeus jaet­ti­in nopeudek­si spa­ti­aal­i­sis­sa, ver­baal­i­sis­sa ja numeeri­sis­sa kysymyksissä. 

    En muista luku­ja, mut­ta siitä olin yllät­tynyt, että nuo älykkyy­den osatek­i­jät kor­reloi­vat keskenään paljon heikom­min kuin olin luullut.

  7. Pisim­pään jär­jestäy­tyneessä yhteiskun­nas­sa ovat eläneet irak­i­laiset ja egyp­tiläiset, sit­ten pohjois­in­tialaiset. Kiinan sivistys on aika myöhäistä perua.

    Jared Dia­mond aloit­taa Guns, Germs and Steel­in väit­tämäl­lä, että Uuden-Guinean jatku­vasti soti­vat heimot tuot­ta­vat paljon teräväm­pää porukkaa kuin sivistyk­sen eli maan­viel­je­lyn tylsyys. 

    Suo­ma­lais­ten leukaluu on Euroopan jykevin eli lähim­pänä Cro Magnon­ia. Tämän on ajatel­tu johtu­van siitä, että täkäläiset ovat met­sästäneet ja syöneet siis lihaa kauem­min kuin muut. Mitään vaiku­tus­ta tuol­la myöhäisel­lä puus­ta putoamisel­la ei tun­nu ole­van älykkyy­teen, jos se sak­salais­tutk­i­ja, joka muu­tamia muut­tu­jia vakioim­lala sai suo­ma­lai­sista valkoisen rodun älykkäim­män, oli oikeassa.

  8. Tässä blo­gis­sa meni niin paljon fak­tu­aalis­es­ti väärin, että ei ole järkeä kor­ja­ta virheitä. Mielum­min mainit­sen ain­oa asian, joka meni jok­seenkin oikein, eli alla oleva:

    “Näyt­täisi siltä, että lah­jakku­u­den mak­si­mi määräy­tyy geneet­tis­es­ti. Ulkoiset tekivät vaikut­ta­vat siihen, kuin­ka lähelle mak­simi­aan kukin pääsee.”
    Tiede tukee tätä totea­mus­ta jos­sain määrin. Kuitenkin ulkoiset tek­i­jät vaikut­ta­vat vain siinä määrin, että kohtu­ulli­nen elin­ta­so mah­dol­lis­taa jo itsessään älykkyy­den mak­si­maalisen poten­ti­aalin saavut­tamisen. Eli siis jos ei kär­si ali­rav­it­se­muk­ses­ta tai muista fyy­sis­es­ti rajoit­tavista tek­i­jöistä, ei muul­la ympäristöl­lä vaikut­taisi ole­van, kak­sois­tutkimuk­si­in jne. poh­jautuen, juurikaan merkitystä.

  9. Ajat­telemista voi myös opetel­la. Jos motori­ikkaa voi opetel­la, mik­si ei myös muu­ta aivotoimintaa? 

    Ja usein nämä asi­at ovat yllät­tävästikin kytkyssä toisi­in­sa. Esim. luk­i­häir­iöistä suuri osa käsit­tääk­seni johtuu siitä, että lapsen motorises­sa kehi­tyk­sessä on jäänyt vai­he (keskivi­ivan ylit­tämi­nen) väliin.

  10. Olen pari vuot­ta tehnyt sat­un­nais­es­ti sudoku­ja huvikseni. Mut­ta kun niitä vähän aikaa jauhaa, ei enää löy­dä tarpeek­si vaikei­ta. Mielestäni niiden ratkaisemises­sa on piirteitä, jot­ka vas­taa­vat älykkyys­teste­jä. Eli jos aluk­si keski­ta­so oli vaikea, lop­ul­ta vaikea oli keski­ta­soa. Har­joit­tele­mal­la aivo­ja asioil­la, joi­ta ns. älykkyys­testit mit­taa­vat, lyhyel­läkin har­joit­telu­jak­sol­la saadaan aikaan merkit­tävä tulosparannus.
    Mut­ta onko täl­lä mitään tekemistä älyn kanssa? Ja men­estymistä mitataan siis brut­tokansan­tuot­teel­la? Jon­akin maail­manaikana oli aika vahvoil­la vahvoil­la lihak­sil­la, mei­dän aikana loogis-matemaat­tiseen ajat­telu­un keskit­tymäl­lä. Ehkä seu­raa­va aika korostaa sosi­aal­ista tai ilmaisullista kyvykkyyt­tä. Ja sil­loin mit­tar­it pitää taas rak­en­taa uud­estaan. Jos mit­tarien tarkoi­tus on kuva­ta yhteiskun­nas­sa men­estymistä? Siitähän kai on aika pitkälti kyse näis­sä nyky­i­sis­sä mittareissa.
    Eikö itse kunkin päämäärä ole kuitenkin hyvä elämä?

  11. Seurasin alku­vi­ikas­ta ora­van muut­top­uhia. Ora­va ilmestyi naa­purin pihalle kar­vak­erä suus­sa, joka osoit­tau­tui poikasek­si. Se kiipesi piha­pu­uhun, jos­ta se taval­lis­es­tiloikaa seinään ja kipaisee vin­tille. Mut­ta nyt se arvioi etäisyy­den, omat kykun­sä, poikasen tuo­man hai­tan ja päät­ti olla hyp­päämät­tä ja kies­ri talon taakse kadunpuolelle.
    Siel­lä se kipaisi taas puuhun ja hyp­päsi kuistin katolle. Siinä se arvioi seinän korkeut­ta ja voimi­aan ja kun se tote­si tehtävän taas ylivoimaisek­si niin se kiipesi muu­ta­man oksan ylem­mäs­ki ja loikkasi rän­ni­in, ja rän­nin päästä syöksy­tor­ven päälle, mis­tä oli riit­tävän lyhyt loik­ka katon ja seinän rakoon ja häipyi vintille.

    Oliko ora­va älykäs ? Se kykeni kuitenkin tehtävi­in , jot­ka vaa­ti­vat arvoin­tia, pohd­in­taa ajat­telua ja ovat vaikei­ta mon­elle ihmisellekin ??

  12. Art­turi kirjoitti:
    “Valitet­tavasti siinä ei ole haarukoitu, että miten nopeasti täl­laiset omi­naisu­udet pystyvät lev­iämään populaatiossa”

    Kokeilin laskea, jos alus­sa ylimys­tön osu­us pop­u­laa­tios­ta on 5%, ja jos joka sukupolvi ylimys­tösyn­type­r­äiset saa­vat 25% enem­män jälkeläisiä kuin rah­vas, niin 13 sukupol­ven jäl­keen rah­vassyn­ty­isiä on jäl­jel­lä 51%, ja 23 sukupol­ven jäl­keen 10% populaatiosta.

    Kaavak­si rah­vaan osu­udelle sukupolves­sa n sain

    (1‑f) / (1 — f + f (1+r)^n)

    mis­sä f on ylimys­tön osu­us alus­sa (yllä 0.05) ja r on kuin­ka paljon ylimys­tön jälkeläis­määrä on suh­teessa rah­vas­ta suurem­pi (yllä 0.25). Toiv­ot­tavasti en laskenut väärin.

  13. Her­mo­jo­htonopeus, reak­tionopeus (jos­ta on motori­nen kom­po­nent­ti puhdis­tet­tu pois), sekä pros­es­soin­nin nopeus (Ele­men­tary Cog­ni­tive Tasks) kor­reloi­vat jo varsin hyvin g‑faktorin kanssa, ja uusim­mat älykkyys­testit ovatkin läh­es puh­tai­ta fys­i­ol­o­gisia konetesti­pat­tere­i­ta. Muis­tan pet­tymyk­seni, kun innol­la suun­nit­telin muka uute­na täl­laista testi­pat­te­ria, ja muis­taak­seni Amer­i­can Psy­chi­a­trist lehdessä niistä ker­rot­ti­in jo rutiinikamana.

  14. #
    Keskust65elu pääsykokeista kään­tyi keskustelu­un älykkyy­destä. Aihe on kiehto­va, vaik­ka en siitä paljon tiedäkään.
    #

    Ollessani suorit­ta­mas­sa asevelvol­lisu­ut­tani, niin sain käsi­i­ni yllät­täen ja täysin pyytämät­tä koko komp­pan­ian “palikkateistin” lop­ulliset arvosanat.

    Olikin mie­lenki­in­toista käy­dä asevelvol­lisu­us lop­pu­un asti, kun tiesin minkä arvosanan AÖ-testis­sä kukin varuskaveri oli saanut.

    Ja tässä näin voin sanoa, että tuo armei­jan ÄÖ-testi ei mitenkään kor­reloin­ut tes­tat­tu­jen myöhem­män elämän kanssa.

    Ja jopa nyky­isiä pro­fes­sor­e­i­ta tuos­sa testis­sä testattiin.

    Toki armei­jan palikkat­esti tuol­loin ei ollut vaa­tivu­udeltaan sama kuin yleinen ÄÖ-testi. Ja moni­han halusi saa­da testistä alhaisen arvosanan, että ei jou­tu­isi raukki­i­in ja rukki­in lähtemään.

  15. Selailin juuri erästä aineenopet­ta­jille ja geome­tri­an aloit­telijoille tarkoitet­tua englan­ninkielistä oppikir­jaa. Siinä san­ot­ti­in, että hyvän opet­ta­jan tulee yrit­tää innoit­taa eri­tyis­es­ti niitä, jot­ka osoit­ta­vat lah­jakku­ut­ta mit­taavis­sa testeis­sä matemaat­ti­sis­sa lahjukku­ut­ta, mut­ta men­estyvät huo­mat­tavasti huonom­min matemaat­tista osaamista mit­taavis­sa testeis­sä. Olisi hyvä, että Suomenkin koulus­sa myös edel­lisen kaltaisia teste­jä tehtäisi­in, en tiedä tehdäänkö nyt.

  16. Miten määrit­telet tyh­myy­den ja älykkyy­den? Itse olen luul­lut, että ne ovat tois­t­en­sa vas­tako­htia, mut­ta ilmeis­es­ti näin ei ole, kos­ka ensim­mäi­nen ei voi periy­tyä mut­ta jälkim­mäisen voi. Jos ihmiset syn­tyvät ilman “syn­nyn­näistä vam­maa”, niin ovatko he sil­loin automaat­tis­es­ti lah­jakkai­ta? Eikö tyh­myys, ihmisen yht­enä attribu­ut­ti­na, voi myös olla periy­tyvää kuten lah­jakku­uskin? Tiedän ja tun­nen kokon­aisia per­heitä ja suku­ja, jois­sa ihmiset ovat enem­män tai vähem­män type­r­iä koko sak­ki. En jak­sa uskoa, että kaikil­la olisi ollut hapen­pu­utet­ta synnytyksessä.

    1. Jos henkilön älykkyys poikkeaa alaspäin kolme stan­dard­ipoikkea­maa, se johtuu mitä toden­näköisem­min aivo­vau­rios­ta, joka ei periy­dy. Jos se poikkeaa ylöspäin kolme stan­dard­ipoikkea­maa, per­in­tötek­i­jöi­den osu­us on paljon suurempi.

  17. Tyh­myys ei periy­dy, vaan on yleen­sä jonkin vam­man aiheut­ta­ma. Aiem­min kyse oli usein hapen­pu­ut­teesta synnytyksessä.

    Mitä tämä nyt oikein tarkoit­taa? Vähän sama kuin sanoisi, että juok­sunopeus periy­tyy, mut­ta juok­suhi­taus ei. 

    Syn­ny­tyk­sessä tapah­tu­vat aivo­vau­ri­ot nyt eivät kuu­lu tähän aiheeseen lain. 

    En muutenkaan tajun­nut, mitä tässä aloituk­ses­sa nyt yritetään todis­tel­la — seka­va ja vail­la punaista lankaa.

    1. Jos jonkun henkilön älykkyysosamäärä on alle 60, hän on mitä ilmeisim­min saanut jonkin vam­man. Kak­si sukupolvea sit­ten joka kymmenes lap­si vsai aivo­vau­ri­on syn­ny­tyk­sessä, joten todel­la vähälah­jais­ten kesku­udessa hei­dän osuuten­sa oli varsin huomattava.

  18. Älykkyys­testit eivät mit­taa käden taito­ja. Pidän niitä merkit­täv­inä älykkyys­tek­i­jöinä. Eivät ne mit­taa myöskään sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta, joka on huip­putärkeä jut­tu kaikissa yhteisöissä. 

    Sel­l­aisia tyyppe­jä var­masti löy­tyy aika paljon, jot­ka ovat sosi­aalis­es­ti lah­jat­to­mia poropeukaloä­lykköjä, jot­ka kuitenkin pystyvät käärimään rahaa. Mitä tämä ker­too mei­dän yhteiskun­tien arvoista.

  19. Jos jonkun henkilön älykkyysosamäärä on alle 60, hän on mitä ilmeisim­min saanut jonkin vamman.

    Ei, vaan nämä tapauk­set ovat useim­miten kro­mo­somi­häir­iöi­den aiheut­tamia. Osa on periy­tyvää laat­ua ja osa ei. Suurim­pana ryh­mänä Down-henkilöt.

  20. Heik­ki,

    Tietokone­pelit mah­dol­lis­es­ti kehit­tävät visuaal­ista hah­mot­tamista ja reak­tionopeut­ta ongelmanratkaisutilanteissa. 

    Tutkimus­tu­lok­set ovat kuitenin osit­tain ris­tiri­itaisia vielä, kos­ka alue on niin uusi. Koulumen­estyk­sessä ei käsit­tääk­seni ole löy­det­ty ero­ja akti­ivipelaa­jien ja pelaa­mat­tomien välil­lä. Pelien suurku­lut­ta­jien koulumen­estys on jonkin ver­ran heikom­pi kuin muiden, mut­ta tässä tulok­ses­sa on var­masti monia väli­in­tule­via muut­tu­jia, joi­ta ei ehkä ole riit­tävästi otet­tu huomioon. 

    Jos koke­muk­sesi mukaan “pojat jyräävät tytöt lau­tapeleis­sä”, niin siihen voi olla seli­tyk­senä poikien kovem­pi voiton­tah­to ja kilpailuvietti. 

    Pikku­tyt­tönä olin tekemi­sis­sä samanikäisen serkkupoikani kanssa taa­jaan ja yksinker­tais­es­ti annoin hänen voit­taa asi­as­sa kuin asi­as­sa, kos­ka voit­to ei vain ollut min­ulle niin tärkeää. Kisailun halu­ani heiken­si vielä se seik­ka, että jos vahin­gos­sa sat­u­in jos­sain voit­ta­maan, niin sain välit­tömästi turpaani.

    Kun kuun­telee pikkupoikien keskustelua, niin sehän on yhtämit­taista itsen­sä kehu­mista. Sen sijaan pikku­tytöt taas kil­van kehu­vat toisi­aan: “sun piirus­tus on paljon parem­pi kuin mun jne.” 

    Eli ihan noin suo­ravi­ivaista päätelmää en tek­isi tietokone- ja lau­tapeleis­sä men­estymisen suhteesta.

  21. Älykkyyt­tä on pyrit­ty määrit­telemään, mut­ta on päädyt­ty aina ongelmi­in, kos­ka älykyys ei ole yksiselit­teinen Esim n 600 amerikkalaiselta psykometri­ikan asiantun­ti­jaa määrit­teli älykkyy­den sisältävän seu­raavia tek­i­jöitä: Ensik­si älykkyy­teen sisäl­tyy päät­te­lykyky eli kyky tehdä anne­tu­ista edel­ly­tyk­sistä oikei­ta johtopäätök­siä. Toisek­si siihen sisäl­tyy kyky ratkaista eri­laisia ongelmia. Kol­man­nelle sijalle vas­taa­jat nos­ti­vat oppimiskyvyn.

    Tämän mukaan oravakin kykeni pitkälle menevään päät­te­lyyn ja se kykeni toim­i­maan muut­tunei­den reunae­hto­jen edel­lyt­tämäl­lä tavalla.

    Ongelmien ratkaisuakin voi har­joitel­la ja oppia.
    Matem­ati­ik­ka ja fysi­ik­ka ovat juuri ongel­man ratkaisua,
    Muidenkin ongelmien ratkaisemisek­si löy­tyy malle­ja , joi­ta opet­tele­mal­la voi lisätä suorituskykyään.

    Älykkyyt­tä myöskin jae­taan eri lajei­hin esim Sten­berg jakaa älykkyy­den kolmeen lajiin:

    Ana­lyyt­ti­nen älykkyys, mikä tarkoit­taa kykyä han­kkia, ver­tail­la ja arvioi­da tietoa.

    Luo­va älykkyys taas sisältää kykyä yhdis­tel­lä uuden­laisel­la taval­la ole­mas­sa ole­via tieto­ja tai tuor­ei­den ratkaisu­jen löytämistä ongelmiin.

    Käytän­nölli­nen älykkyys puolestaan on erään­laista “kadun­miehen älykkyyt­tä”: arkielämän tilanteista selviy­tymistä, sosi­aal­is­ten taito­jen käyt­töä ja kykyä soveltaa tieto­jaan käytän­nön elämän ongelmi­in menestyksekkäästi.

    Useim­mat yhteiskun­nas­sa men­estyjät ovat juuri näitä street vice-tyyppejä

  22. 30-luvun lääkärikir­jat ovat mie­lenki­in­toista ja hupaisaa luet­tavaa eri­tyis­es­ti eugeni­ikan teo­ri­an ja käytän­nön osalta. Sit­tem­min nuo teo­ri­at vai­et­ti­in kuoliaaksi.

    Koira- ja hevoskir­jois­sa on toki edelleen usein rotuom­i­naisuuk­sista ja niiden jalostamis­es­ta. Nuo ovat yleen­sä melko karmeaa luet­tavaa, kun samat biolo­gian mekanis­mit toimi­vat myös ihmisillä.

  23. Sam­po Smolan­det: Ihan mie­lenki­in­toinen lasku, mis­tä saa jonkin ver­ran osviittaa.

    Tuo ei vielä ker­ro mitä todelisu­udessa käy, kos­ka oletet­tavasti niiden rikkaiden jälkeläiset, jot­ka eivät ole yhtä rikkai­ta kuin van­hempansa eivät myöskään onnis­tu lisään­tymisessä yhtä hyvin kuin vanhempansa.

  24. “Sel­l­aisia tyyppe­jä var­masti löy­tyy aika paljon, jot­ka ovat sosi­aalis­es­ti lah­jat­to­mia poropeukaloä­lykköjä, jot­ka kuitenkin pystyvät käärimään rahaa.”

    Mä oon ennem­min Juhan linjoilla:
    Älyköt ovat usein varovaisia liikkeis­sään; eivät riske­jä kai­h­ta­mat­to­mia bisnestyyppejä.

    Näp­pitun­tu­mal­la sanois­in, että rikas­tuneet ovat use­am­min sosi­aalis­es­ti vahvo­ja ja ken­ties ovelia ja rohkei­ta kuin älykkömäisiä pohdiskelijoita.

    Mitä se ker­too yhteiskun­nas­tamme, että älyköt ovat usein aka­teemisia pätkä­työläisiä, mut­ta bis­nek­sessä pär­jäävät koulu­ja käymät­tömät toivosukarit?

  25. Tavalli­nen teknikko kirjoitti:

    Ollessani suorit­ta­mas­sa asevelvol­lisu­ut­tani, niin sain käsi­i­ni yllät­täen ja täysin pyytämät­tä koko komp­pan­ian “palikkateistin” lop­ulliset arvosanat.

    Olikin mie­lenki­in­toista käy­dä asevelvol­lisu­us lop­pu­un asti, kun tiesin minkä arvosanan AÖ-testis­sä kukin varuskaveri oli saanut.

    Intin palikkat­esti mit­tasikin todel­lisia palikoi­ta. Esim. mei­dän tupamme 12 alokkaas­ta täy­den ysin sai 10 henkilöä.

  26. Ainakin tääl­lä nos­te­taan esi­in ihan joka väärä päätelmä. Kom­menteista par­it listaukset:

    -Merkit­tävät vam­maisu­udet ovat geneet­tis­es­ti altistunei­ta ja periy­tyviä. Kyse ei ole vain kuten Osmon mielestä “hapen puutteesta”.
    ‑Brain­trainer­it eivät osoite­tusti toi­mi. Tulok­set eivät ole ris­tiri­itaisia tässä kohtaa. Ne vain eivät toi­mi. Myöskään sudokut eivät mitenkään edis­tä kykyäsi tehdä älykkyystestejä.
    ‑Erin­näiset “emo­tion­aaliset älykkyy­det” tai “kines­teet­tiset älykkyy­det” tai “kadun­miehen älykkyy­det” eivät mit­taa jotain sisäistä kykyä, vaan juurikin opit­tu­ja asioi­ta. Olet­taen että peilineu­roonit ovat kun­nos­sa, jokainen meistä on täysin yhtä emo­tion­aalis­es­ti älykäs.
    ‑Älykkyy­den määritelmä on varsin hyvä, eikä älykkyys ole jokin vain ihmisille omi­nainen tek­i­jä. Samal­la skaalal­la pystyy mit­taa­maan myöskin vaik­ka tässä esitet­tyä oravaa.

  27. Siitä saati­in tietysti ulos pää­fak­tori, “älykkyys”, mut­ta selit­tämätön­tä var­i­anssia jäi aika paljon.

    Parem­pi malli oli, että testi­t­u­los jaet­ti­in spa­ti­aaliseen, ver­baaliseen ja numeeriseen lah­jakku­u­teen. Mut­ta selit­tämätön­tä var­i­anssia jäi edelleen paljon.

    Iso möhkäle var­i­anssista saati­in pois, kun otet­ti­in mukaan fak­tori “nopeus”. Alet­ti­in olla jo per­il­lä.

    Tuo pää­fak­tori eli yleisä­lykkyys on huo­mat­tavasti mie­lenki­in­toisem­pi kuin nuo muut, kos­ka ÄO-testien ennuste­va­lidi­teet­ti riip­puu läh­es yksi­no­maan siitä; “eri­tyiskyvyt” eivät ennus­ta juuri mitaan testien ulkop­uolel­la. Ks. esim. tämä ja tämä.

    Jos jonkun henkilön älykkyysosamäärä on alle 60, hän on mitä ilmeisim­min saanut jonkin vamman.

    Ei, vaan nämä tapauk­set ovat useim­miten kro­mo­somi­häir­iöi­den aiheut­tamia. Osa on periy­tyvää laat­ua ja osa ei. Suurim­pana ryh­mänä Down-henkilöt.

    Yleisim­mät älyl­listä jäl­keen­jääneisyyt­tä aiheut­ta­vat tek­i­jät ovat FAS, Down­in oirey­htymä ja frax-oirey­htymä, joista vain ensin mainit­tu johtuu vam­mas­ta. Perin­nöl­lisiä ja ei-perin­nöl­lisiä jäl­keen­jääneisyyt­tä aiheut­tavia geenivirheitä ja kro­mo­somi­häir­iöitä ovat Wikipedi­an mukaan mm. “Kline­fel­ter’s syn­drome, Neu­rofi­bro­mato­sis, con­gen­i­tal hypothy­roidism, Williams syn­drome, Phenylke­tonuria (PKU), Prad­er-Willi syn­drome, Phe­lan-McDer­mid syn­drome, Mowat-Wil­son syn­drome, genet­ic cil­iopa­thy, Siderius type X‑linked men­tal retar­da­tion. — abnor­mal­i­ties with the X or Y chro­mo­some may also cause dis­abil­i­ty. XXXX and 49, XXXXX syn­drome affect a small num­ber of girls world­wide, while boys may be affect­ed by 47, XYY, 49, XXXXY, or 49, XYYYY.”

    Älyl­liseen jäl­keen­jääneisyy­teen liit­tyviä geene­jä tun­net­ti­in sato­ja jo vuosia sit­ten: http://www.genetics.org/cgi/content/full/166/2/835

    Älykkyy­den vai­htelua geneet­tis­es­ti nor­maaleis­sa yksilöis­sä selit­täviä geene­jä sen sijaan ei juuri tun­neta. Tämä johtuu siitä, että toisin kuin jäl­keen­jääneisyyt­tä aiheut­ta­vat geen­it, ne selit­tävät kukin vain aivan pienen osu­u­den vai­htelus­ta. Tutkimus­me­todit kuitenkin kehit­tyvät, ja jo lähi­t­ule­vaisu­udessa tietänemme enemmän.

    Sääli, että artikke­lia, johon viitataan, ei enää löy­dy. Googlaa­mal­la Rin­der­mann Pisa löy­tyy kuitenkin usei­ta artikkelei­ta. kai niistä joku on se alku­peräi­nen.

    Taitaa olla tämä.

  28. Itse olen myös havain­nut tyt­tö­jen ja poikien erot lau­tapeleis­sä. Yleisti­etoonkin keskit­tyvis­sä peleis­sä vitosia kokeista saa­vat pojat voit­ta­vat kympin tytöt selvästi. Koke­muk­seni ylä-asteelta.

  29. Tämän mukaan oravakin kykeni pitkälle menevään päät­te­lyyn ja se kykeni toim­i­maan muut­tunei­den reunae­hto­jen edel­lyt­tämäl­lä tavalla.

    Pitäisikö tuo­hon lisätä abstrak­tiu­den käsite jotenkin? Ilman abstrak­tio­ta hom­ma voi men­nä puh­taal­la vais­tol­la ilman aivo­jen kontribuutiota.

    Useim­mat yhteiskun­nas­sa men­estyjät ovat juuri näitä street vice-tyyppejä

    Tuskin kuitenkaan vice.
    Sosi­aa­li­nen “manip­u­laa­tio” — oli se toiv­ot­tavaa tai ei — lie­nee tosi­aan tehokkainta.

  30. “Kun kuun­telee pikkupoikien keskustelua, niin sehän on yhtämit­taista itsen­sä kehu­mista. Sen sijaan pikku­tytöt taas kil­van kehu­vat toisi­aan: “sun piirus­tus on paljon parem­pi kuin mun jne.” ”

    Pojat (ja miehet) nokit­tel­e­vat toisi­aan, kos­ka aika usein on porukan hier­arkia hakuses­sa aika yksivi­ivaisel­la taval­la. Tässä tarkoituk­ses­sa voidaan kyl­lä kehua kave­ri­akin, jos täl­lä on korkea sta­tus tai sta­tus­ta yritetään korot­taa. Lisäk­si kehumi­nen pitää osa­ta tehdä sopi­van vit­sikkäästi tai muuten vain nokke­lasti. Jatku­vaa leuhkimista ei kukaan siedä pitkään.

    Tytöille on tyyp­il­lisem­pää hakea yhteisöl­lisyyt­tä. Suosi­tu­in tapa on ker­toa salaisuuk­sia bestik­selle. Sil­loin tietysti myös sul­je­taan ulos. Toisen kehumi­nen on tosi­aan myös tavallisempaa. 

    Pojat eivät sul­je ulos yhtä hanakasti, kun­han ressuk­ka ymmärtää paikkansa. Peli on joskus julmaa.

    Tytötkin muo­dosta­vat hier­arkioi­ta mut­ta yleen­sä hien­o­varaisem­min, älykkääm­min. Ressukoille osoite­taan paikkansa taval­la, jota ulkop­uo­li­nen ei vält­tämät­tä huo­maa vaan pitää har­mit­tomana jutustelu­na. Peli on joidenkin mielestä vielä jul­mem­paa kuin poikien kohdalla.

    Tytöt ovat, tai ehkä heistä kehit­tyy, keskimäärin sosi­aalis­es­ti selvästi poikia älykkäämpiä. Tosin usein tun­tuu, että tämä älykkyys toimii huonos­ti, kun naiset arvioi­vat meitä miehiä. Sosi­aa­li­nen älykkyys ei luul­tavasti kuvas­takaan niinkään yleistä lah­jakku­ut­ta vaan enem­män tietyin pelin sään­tö­jen tun­temista (toisin kuin se g).

    Howard Gard­ner­in moniä­lykkyys­teroian älykkyyk­siä taitaa vai­va­ta muutenkin se, että osa on aika selvästi opit­tu­ja taito­ja. Saako opit­tua omi­naisu­ut­ta kut­sua älykkyy­dek­si, onko joku her­i­tabili­teetin raja, jon­ka jäl­keen niin ei saa tehdä?

    Gar­den­rin määrit­telemät älykkyy­det Wikipedi­an mukaan:
    1 Kielelli­nen älykkyys
    2 Matemaat­tis-loogi­nen älykkyys
    3 Musi­ikilli­nen älykkyys
    4 Avaru­udelli­nen ja visuaa­li­nen älykkyys
    5 Liikun­nalli­nen älykkyys
    6 Intrap­syykki­nen älykkyys
    7 Interp­syykki­nen älykkyys
    8 Luon­non tarkkailu­un liit­tyvä älykkyys

    Niin tai näin, eri­lais­ten älykkyyk­sien ole­mas­sao­lo osaltaan selit­tää, mik­si evoluu­tio ei on sallinut type­r­ienkin ihmis­ten lisään­tyä. Ei se äly suinkaan ole ollut mitenkään yksi­no­maan määräävä tek­i­jä par­in­valin­nas­sa. Geene­jään on päässyt siirtämään ihan toisil­lakin henkisil­lä ominaisuuksilla.

  31. Psykolo­gian tohtori Ari Kauki­ainen on väitel­lyt 2000-luvun alkupuolel­la koulukiusaamisesta. 

    Muis­taak­seni yksi hänen tulok­sis­taan oli, että ns. tyt­tö­tyyp­pinen, epä­suo­ra kiusaami­nen kor­reloi posi­ti­ivis­es­ti koulumen­estyk­sen kanssa. Kos­ka koulumen­estys puolestaan kor­reloi yleisä­lykkyy­den kanssa ja tyt­tö­jen men­estyk­selli­nen kiusaami­nen vaatii sosi­aal­ista lah­jakku­ut­ta, tästä seu­raa, että sosi­aa­li­nen lah­jakku­us on yhtey­dessä g‑tekijään.

    Tyt­tök­iusaami­nen­han on usein eri­lais­ten verkos­to­jen luomista, hyvää sosi­aal­is­ten tilantei­den tajua, manip­u­loin­nin jaloa taitoa ja tois­t­en piilotet­tu­jenkin moti­ivien tun­nistamista eli sanal­la sanoen sosi­aal­ista lahjakkuutta. 

    Sosi­aa­li­nen lah­jakku­us arkipuheessa liitetään yleen­sä estot­tomasti ihmisen hyvi­in omi­naisuuk­si­in kuten empa­ti­aan ja neu­vot­telukykyyn. Se ei kuitenkaan läh­eskään aina kanavoidu siten vaan eri­tyyp­pis­inä sosiopaat­tisi­na piirteinä. 

    Laitoin nyt Kauki­aiselle sähkö­pos­tia varmis­taak­seni, etten muista väärin. Toiv­ot­tavasti vas­taus ehtii tähän ketju­un. Eli suh­tau­tukaa siihen asti varauk­sel­la vies­ti­ni yleisä­lykkyy­den ja sosi­aalisen lah­jakku­u­den välistä yhteyt­tä käsit­televään osaan.

    Itse olen kyl­lä vaku­ut­tunut yhtey­destä ilman tutkimus­takin. Yleen­säkin kaik­ki eri­ty­is­taidot vaa­ti­vat vah­van geen taustalle, myös korkeata­soisem­mat käsi­työläisam­matit, kuten vaikka­pa viulunrakennus.

  32. Mää oon huo­man­nu just kans sen et maale on jäänyt se kyvyt­tömin pop­poo just se joka kan­nat­taa ydin voimaa ja saas­tut­tavien puiden polt­too. Nyt­ki oon just tääl­lä pön­del­lä kun porukat toi eikä nää urpot tee muu­ta kun ajaa jotain kaivin konet­ta eikä ees tiedä mikä 2pac on. Jos noi­ta maalaisia ei olis voi opin­to tuki olla paljon isom­pi ja työl­listämis töis­sä kun­non palkat vaik­ka jotain 8 ton­nii kuussa.

  33. Poli­itikot näyt­tävät usko­van että äänestäjät eivät ole kovin älykkäitä tai että ne ovat jopa suo­ras­taan älyt­tömiä. Hal­li­tuk­sen täl­lä viikol­la lanseer­aa­ma “ener­gia­ratkaisu” on hal­li­tus­puoluei­den vaa­likam­pan­jaa vail­la mitään kos­ke­tus­ta reaalimaailmaan.

    Ydin­voiman tiel­lä on hyvin paljon teknisiä esteitä. Ne saat­ta­vat osoit­tau­tua pahem­mik­si kuin ihmis­ten vas­tus­tus. Risu­paket­ti on pelkkää ään­ten kalastelua. Siitä on vielä pitkä mat­ka teknis­es­ti ja taloudel­lis­es­ti toimivi­in ratkaisuihin.

    Jos olete­taan että on ole­mas­sa myös älykkäitä ihmisiä, mik­si val­lan­hi­moi­set nar­sis­tit saa­vat päät­tää asioistmme?

  34. Tun­nen tois­ta­van itseäni lop­ut­tomi­in, joten ehdotan aluk­si seu­raavaa: Se, mitä kaik­ki testit jos­sain määrin mit­taa­vat, nimetään näis­sä keskusteluis­sa g‑tekijäksi, ja jätetään sana “älykyys” sel­l­aisek­si sanaksi, joka saa pysyä määritelmältään kiis­tanalaise­na. Se, mitä mui­ta omi­naisuuk­sia ihmisil­lä on — luovu­us, käden taidot, yms yms. — voivat olla tai olla olemat­ta yhtey­dessä G‑tekijään, sil­lä on melko vähän merk­i­tys­tä, niistä voidaan keskustel­la erikseen.

    Ensik­sikin, on täysin päivän­selvää, että g‑tekijä ei ole ain­oa asia, joka ihmisen men­estymiseen vaikut­taa. Ker­ras­san kukaan ei väitä täl­laista. Yleen­sä kuitenkin tehdään tästä sel­l­ainen johtopäätös, että kos­ka se ker­ran ei ole ain­oa, niin “joskus siitä on hait­taa”. Tämä on jo ihan väärin. On tot­ta, että vah­vasti g‑ladatuista huiman korkei­ta pis­teitä vetävil­lä ihmisil­lä esi­in­tyy joitain sel­l­aisia ongelmia, jot­ka muil­la ovat harv­inaisem­pia, mut­ta ilmiö on äärim­mäisen heikko, eikä koske kymme­nen tuhan­nen ihmisen joukos­ta kuin muu­ta­maa: suomenkokoises­sa maas­sa muu­ta­man sadan älykkäim­män yksilön joukos­sa on ehkä muu­ta­ma kymme­nen täl­laista henkilöä, joten mitään yhteiskun­nal­lista rel­e­vanssia täl­lä ei ole.

    Itse asi­as­ta: en oikein näe mitään mieltä yhtäältä kieltää sitä, että g‑tekijä vaikut­taa yksilön elämään. Taku­ul­la vaikut­taa. Jo yhden keski­ha­jon­nan ero näkyy, jos ei yksilössä, niin san­o­taan kahdessa neljän hen­gen ryhmässä.

    Toisaal­ta, mitä sit­ten? No, ain­oa asia, joka min­ulle tulee mieleen on se, että g‑tekijä on parem­pi mit­tari myöhem­mälle men­estymiselle kuin spe­si­fim­mät mit­tar­it. Kaikil­la mittareil­la on kak­si omi­naisu­ut­ta: Validi­teet­ti ja luotet­tavu­us. Validi­teet­ti tarkoit­taa sitä, että mitat­tu asia on lähempänä sitä, mitä halu­taan. G‑tekijän onnis­tunut mit­taus on vali­di todel­la mon­een asi­aan. se ennus­taa ongel­man­ratkaisukykyä, siisteyt­tä jne., mut­ta ei tietys­tikään parem­min kuin spe­si­fim­mät testit.

    Mut­ta spe­si­fim­mät testit ovat yleen­sä liian spe­si­fisiä. Jos meil­lä on kak­si automekaanikok­si pyrkivää kave­ria. Toinen on keski­ha­jon­nan pop­u­laa­tion keskiar­voa heikom­pi g‑tekijällä mitat­tuna ja toinen keski­ha­jon­nan ver­ran keskiar­voa parem­pi. Heikom­pi kaveri osaa koo­ta vai­hde­laatikon puo­lessa tun­nis­sa ja toinen kaveri osaa koo­ta sen tunnissa. 

    Kum­mas­ta tulee parem­pi automekaanikko viiden vuo­den päästä? 

    Spe­sifinen mit­tari antaa ihan väärän tulok­sen vähänkään isom­mas­sa pop­u­laa­tios­sa. Sama ongel­ma on pääsykokeil­la con­tra älykkys­testeil­lä. Molem­mil­la on posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio halu­tun ilmiön kanssa, mut­ta oikea tapa on huomioi­da molem­mat sel­l­aise­na kom­bi­naa­tiona, joka mak­si­moi niiden keskinäisen informaatioarvon.

  35. Mitä se ker­too yhteiskun­nas­tamme, että älyköt ovat usein aka­teemisia pätkä­työläisiä, mut­ta bis­nek­sessä pär­jäävät koulu­ja käymät­tömät toivo­sukar­it?

    Olete­taan yksinker­taisu­u­den vuok­si, että meil­lä on kak­si joukkoa ihmisiä, A ja B, kum­mas­sakin vaik­ka 2000 ihmistä. Joukon pitää päästä yksimielisyy­teen siitä, osta­vatko he lot­tokupon­gin vai ton­nin käteen, jokaiselle. Lot­tokupongeista tasan yksi voit­taa miljoonan.

    Tämä “toivosukarit”-läppä on ikäänkuin sanoisi, että ton­nin käteen otta­va poruk­ka on jotenkin tyh­mää, kun ei tajua, että olisi voin­ut hei voit­taa miljoonan.

    Jokaista “koulu­ja käymätön­tä toivo­sukaria” kohden on ole­mas­sa luke­mat­to­mia koulu­ja käymät­tömiä syr­jäy­tyneitä ja rahat­to­mia sekakäyt­täjiä ja pikkurikol­lisia. Se, että joku kai­h­taa riske­jä, ei vielä ker­ro mitään, täy­ty­isi tietää, mitkä ovat riskien luon­teet. (Väitän ilman eri tietoa, että Toi­vo Sukari on selvästi keskimääräistä älykkäämpi)

  36. Älykkyys?
    Koira on älykkäämpi kuin kissa, kos­ka koiralle on help­po opet­taa juttuja.
    Mut­ta kissa osaa tul­la toimeen luon­nos­sa metsästämällä.
    Kumpi on siis älykkäämpi?
    Jo Cat­tell aikoinaan yrit­ti mita­ta kult­tuurisidon­naisu­ud­es­ta vapaa­ta älykkyyt­tä, käsit­tääk­seni huonol­la menestyksellä.
    Muuten: testi ilman aikarajoituksia.

  37. Tut­tu aihep­i­iri, tuos­sa muu­tamia mie­lenki­in­toisia linkke­jä, jot­ka kuka tahansa pystyy googlettamaan:

    J P Roos: Älykkyy­den tabu murtuu?:
    http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/lynnvanhanen.htm

    http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006–2‑niemela3.html

    “On kuitenkin epä­to­den­näköistä, että pig­ment­tiä säätelevät geen­it oli­si­vat kovin merkit­tävässä osas­sa älykkyy­den muodostumisessa.”

    Ei ihan noin, mut­ta aihet­ta on tutkit­tu ja paljon, eräs yhteen­ve­to 30:n vuo­den tutkimus­tu­lok­sista: http://psychology.uwo.ca/faculty/rushtonpdfs/PPPL1.pdf
    Geen­i­tutkimus tulee tästäkin vielä pal­jas­ta­maan paljon lisätietoa.

  38. Tääl­lä maal­la sil­loin täl­löin joku maanisän­tä nau­reskelee, että hän se se per­heen tyh­min, joka jäi tai jätet­ti­in vil­jelemään maa­ta. Toiset sis­aret kävivät koulu­ja ja tien­aa­vat nyt her­ro­jen palkkaa.

    Terv. nim. merk. älykäs selviää han­kalas­ta tilanteesta, johon viisas ei edes joudu.

  39. Olavi Ruo­homaa
    “Poli­itikot näyt­tävät usko­van että äänestäjät eivät ole kovin älykkäitä tai että ne ovat jopa suo­ras­taan älyttömiä. ”

    Poli­itikot ovat tässä kyl­lä täysin oikeassa.

    “Jos olete­taan että on ole­mas­sa myös älykkäitä ihmisiä, mik­si val­lan­hi­moi­set nar­sis­tit saa­vat päät­tää asioistmme?”

    Mik­si val­lan­hi­moinen nar­sisti ei voisi olla älykäs? Jokaista men­estynyt­tä älykästä ja val­lan­hi­moista nar­sis­tia kohden on 10 tyh­mää ja elämän­sä pilan­nut­ta narsistia.

  40. Olisi tosi­aankin mie­lenki­in­toista tietää, mil­laisi­in yhteiskun­nal­lisi­in asemi­in poikkeuk­sel­lisen korkean g:n ihmiset, miehiä pääosin, pää­tyvät län­tisessä nyky-yhteiskun­nas­sa. Onko tätä tutkit­tu, esimerkik­si Yhdysvalloissa?
    En ole juuri miet­tinyt asi­aa aikaisem­min laa­jem­pana ilmiönä. 

    Itse kuu­lun g:tä mit­taavien testien perus­teel­la ylimpään 1/1000:aan, eli tulok­sis­sa kolme keski­ha­jon­taa ylitse väestön keskiarvon.
    Keskeytin aikoinaan lukion. Olisin ehkä suorit­tanut sen myöhem­min lop­pu­un, ellen olisi sil­loin jo muo­dostanut yliopis­ton ihmis- ja yhteiskun­tati­etei­den opetuk­sen tilas­ta hyvin negati­ivista kuvaa. 

    Val­itsin omatah­tois­es­ti toimeen­tu­lotuel­la elämisen. Käytän pääosan ajas­tani yhteiskun­nal­lisen ja tieteel­lisen kir­jal­lisu­u­den lukemiseen, 70 tun­tia viikos­sa ei ole mitenkään tava­ton­ta. Kir­joi­tan muis­ti­in­pano­ja ja ajatuk­sia “pöytälaatikkoon”, kaup­pa- ja kir­jas­tokuit­tien kään­töpuo­lille. Olen yllät­tävää kyl­lä tyy­tyväi­nen elämääni. 

    Tilas­tois­sa olen pitkäaikaistyötön ja kuntout­tamis­toimien kohde, joista kieltäy­dyn sys­temaat­tis­es­ti, enkä niihin suos­tu, vaik­ka toimeen­tu­lo­tu­ki lask­isi 60%:iin.

    Jos välit­täisin rahas­ta, voisin pela­ta pok­e­ria. Korkean g:n miehistä, ja nai­sis­takin, moni on ruven­nut pelaa­maan net­tipok­e­ria. Useim­miten erit­täin hyväl­lä tulok­sel­la. Tiedän muutamia.

  41. Kiinas­ta kuulin hauskan tari­nan BBC:llä, mut­ta en tiedä kuin­ka tot­ta se on. 

    Kiinalaisen yhteiskun­nan suuri muo­vaa­ja oli tee. Teetä rakastet­ti­in, ja teetä varten tarvit­ti­in astioi­ta. Kek­sit­ti­in iät ajat sit­ten posli­i­ni, joka täyt­ti kaiken­laiset astioiden tarpeet ja täyt­tää tänäkin päivänä. 

    Kun posli­i­ni oli kek­sit­ty ja siitä osat­ti­in muo­toil­la ja tehdä kaikkea tarpeel­lista, Kiinas­sa jäi kek­simät­tä lasi, joka vieti­in sinne tuon­ti­tavarana vas­ta 1800-luvun lop­ul­la, sil­lä lasia ei tarvit­tu oikeas­t­aan mihinkään. 

    Tästä syys­tä siitä eteen­päin kun län­nessä kek­sit­ti­in silmäl­a­sit, kiinalaisen “älykön” ura oli selvästi lyhyem­pi kuin Euroopas­sa, vaik­ka ihmiset eliv­ät jok­seenkin yhtä kauan. 

    Tästä taas on seu­ran­nut kaiken­laisia asioi­ta kuten yhteisöl­lisyy­den koros­tu­mi­nen yksilö­suorit­tei­den sijaan myös tieteessä, sekä se, että use­am­mat saa­vat tilaisu­u­den näyt­tää mihin pystyvät, kun tien tukkona ei ole van­ho­ja huip­punim­iä niin paljoa. Toisaal­ta sit­ten mii­nus­puole­na todel­lis­ten mes­tarien tuotan­to jäi usein vaa­ti­mat­tomam­mak­si kuin mitä se olisi vas­taav­il­la lahjoil­la muual­la jäänyt. 

    Tämä saat­taisi selit­tää sitä, että kun Kiinas­sa on ollut enem­män “aika hyviä” puikois­sa ver­rat­tuna huip­punimien ja yksilöi­den ympäril­lä pyöri­neeseen Euroop­paan, näi­den aika hyvien per­imä näkyy kansas­sa tänään huo­mat­tavasti enem­män kuin näkyy Euroopas­sa Isaac New­tonin tai Leonar­do da Vincin per­imä, vaik­ka molem­mat yksilöinä lienevät olleet lah­jakkaampia kuin “aika hyvä” kiinalainen.

  42. On mie­lenki­in­toista pohtia taloudel­lisen men­estyk­sen ja älykkyy­den korrelaatiota.

    Vaikut­taa nimit­täin siltä, että rikas­tu­miseen ei vält­tämät­tä vaa­di­ta älykkyyt­tä (T. Sukari on kuulem­ma lukenut kolme kir­jaa eikä osaa käyt­tää sähköpostia). 

    Ken­ties rohkeus ja onnekku­us riittävät.

    Vas­tat­en omaan (ja ehkä myös J. Lundqvistin esit­tämään) kysymyk­seeni: yhteiskun­ta näyt­täisi suo­si­van hur­jaa riskinot­toa, mikä ker­too huonoa.

    Sik­si toivo­sukarien ohel­la syn­tyy sato­ja “koulu­ja käymät­tömiä syr­jäy­tyneitä ja rahat­to­mia sekakäyt­täjiä ja pikkurikollisia”.

  43. Nämä koulut­ta­mat­tomat bis­nesmiehet, jot­ka pär­jäävät àla Toi­vo Sukari ovat kuin koulut­ta­mat­tomat For­mu­la tai NHL-tähdet, jot­ka tako­vat miljoo­nia. Puhutaan promilleista kun tarkastel­laan koko joukkoa. Tämä aja­tus, että koulut­ta­mo­ton ottaa enem­män riske­jä kuin vaikka­pa Kaup­pako­rkean käynyt voi pitää paikkaansa. Mut­ta onnis­tu­mis­pros­ent­ti ei ole vält­tämät­tä kovin korkea. Ja sen kään­töpuole­na on tuhan­net epäon­nis­tu­miset. Mut­ta ovat kai ihan hyviä malle­ja, niin kuin urheilutähde­tkin, jot­ka lait­ta­vat ‘taval­lista’ kansaakin liikku­maan. Se, että kuka pär­jää bis­nek­sessä, on hyvin mon­en muut­tu­jan sum­ma. Älykkyys toki yksi tek­i­jöistä. Mut­ta jos otak­su­taan, että ‘bis­ne­sih­mis­ten’ älykkäi­den enem­mistö hakeu­tuu kaup­pako­rkeaan ja tois­t­en alaisik­si, niin jokin muukin tek­i­jä tässä on taustal­la. Älykäs, joka ei osa supli­ikkia, on bis­nesmielessä kyvytön.

  44. Hit­to, jot’ mie tykkään Liian van­han näkemyksistä.

  45. Muu­tamil­la menevät asi­at pahasti sekaisin eli ei ymmär­retä g‑tekijän olemusta. 

    Ei yleisä­lykkyy­del­lä ole mitään tekemistä muiden per­soon­al­lisu­u­den piirtei­den kanssa. Ei älykäs ihmi­nen ole vält­tämät­tä mikään “pohdiskel­e­va älykkö”. 

    Älykäs voi olla ujo tai rohkea, intro­vert­ti tai ekstro­vert­ti, kylmä tai empaat­ti­nen, moraali­ton tai suo­raselkäi­nen jne. Älykkyys kor­reloi mui­hin lah­jakku­u­den lajei­hin, mut­tei mil­lään tavoin arkikielis­es­ti san­ot­tuna luon­teeseen. Se ei myöskään liity mitenkään siihen, onko kir­jal­lisu­u­den ja oop­per­an ystävä vai pitääkö Uuno Turha­puro ‑lef­foista. Miel­tymyk­set ovat aivan eri asia. 

    Jät­täisin kyl­lä muuten täl­laiset luon­nehdin­nat Toi­vo Sukarista tai ken­estä tahansa muus­takin henkilöstä ihan roskale­htien sivun­täyt­teek­si. Sukar­il­la on ainakin oma­l­la nimel­lään toimi­va sähkö­posti, joten pidän epä­to­den­näköisenä, että hän ei sitä käyttäisi.

  46. Haviksia:

    Kun olin maikkana aikuisk­oulu­tuskeskuk­ses­sa, pidin esim. koet­ta verkko­jen reiti­tyk­sistä. Kokeessa sai lun­ta­ta kaver­il­ta, käyt­tää net­tiä apuna, pitää muis­ti­in­panovä­lineitä esil­lä. Jätin hei­dät kah­den tun­nin kokeeseen keskenään. Koe­tu­los nou­dat­ti gaussin käyrää, ei siis tul­lut 16 5/5 vaan 1 hylät­ty, pari kakkos­ta, suurin osa 3 — 4, ja pari 5/5.

    Kun sku­lasin bändis­sä, olin var­maan se huonoin soit­ta­ja, ympäril­läni oli musikaalisem­pia ja pitem­mäl­lä soit­to­tai­dos­sa ole­via jam­mo­ja. Alku­un treenasin enem­män, kuun­telin ja pere­hdyin enem­män. En tiedä paraniko muiden soit­to vai huonon­iko, mut­ta mielestäni sain kiin­ni. En kuitenkaan saanut kenkää bändis­tä. Noh, miesten toim­imi­nen ryh­mässä perus­tuu joskus muuhunkin kuin siihen taitoon mitä haetaan.

    Yhteen­ve­to:

    1) Tumpe­lo kehit­tyy lah­jakkaiden ympäröimänä.
    2) Asi­as­ta pitää olla kiinnostunut.
    3) Joillekin ihmisille nip­peli­ti­etous on luon­te­vaa, näkevät yksit­täiset puut, kaiva­vat yhtä ojaa koko ikän­sä, ovat alansa kultamitalisteja.
    4) Toiset näkevät pel­lon ja tum­man­vihreää met­sää ja kaiva­vat koko elämän­sä sen 17 ojaa. Ovat use­al­la toimi­alal­la hyviä hopeami­tal­is­te­ja. Heille var­maankin parikymp­pisen valin­nat menevät uusik­si kolmi‑, neli‑, viisi- ja kuusikymppisenä.

  47. “Poli­itikot näyt­tävät usko­van että äänestäjät eivät ole kovin älykkäitä tai että ne ovat jopa suo­ras­taan älyttömiä. ”

    Kysymys ei ole äänestäjien älykkyy­destä vaan tiedon tasos­ta yhteiskun­nan eri toiminnoista.
    Nykyaikainen yhteiskun­ta on aika mon­imutkainen ja lop­pu­jen lopuk­si har­va tun­tee sitä laajasti.

    Yleen­sä äänestäjien kan­nan­otot perus­tu­vat mieliku­vaan asioista , eivät siis faktoihin.

    Hyvä esimerk­ki on työt­tömyys: Yleisin mileipi­de on , että työt­tömät ovat pysyvä joukko, joka on laisku­ut­taan jäänyt tois­t­en elätettäväksi.
    Työt­tömyy­teen jouduin pere­htymään 70–80-luvuilla, kun Tele oli vielä val­tion laitos ja jou­tui järk­jestämään eri­laisia työllisyystöitä.
    Sil­loin selvisi, minkälainen on työtön , miten hän ajat­telee ja miten työt­tömyys on lop­pu­jen lopuk­si suurim­malle osalle vain välitila.

    Eivätkä poli­itikot koskaan halua jakaa todel­lista tietoa, kos­ka on helpom­paa ruokkia äänestäjien ennakkoluuloja.

    Toisaal­ta poli­itikotkin ovat aika asen­teel­lisia eivätkä hekään hal­litse laa­jasti yhteiskun­nan toimintoja.Poliitikko vain peilaa äänestäjien asenteita.
    Tämä on kierre , jota on vaikea rikkoa.

    Toisaal­ta, kun poli­itikot ovat siir­tyneet elämään sym­bioosis­sa yri­tys­ten kanssa niin mitä tietämät­tömämpi kansa niin sitä helpom­pi sitä on hal­li­ta mielikuvilla.
    Sen vuok­si on sir­ryt­ty siihen, ettäk­oulu­tus­ta halu­taan rajoittaa.

    Suurin poli­itikko­ja rajoit­ta­va tek­i­jä on , että he ovat taustal­taan pääosin virkamiehiä , elämänkoke­mus­ta on vähän ja asen­teet sen mukaisia.

    Yhteiskun­nan lop­putule­ma on paljon älyt­tömämpi kuin sen jäsen­ten keskiarvo

  48. Jol­lain kur­sil­la muo­dosui käsi­tys että nämä eri­laiset testit on tehty seu­lo­maan ja luokit­tele­maan sairauk­sia. Ts moni testi toimii siel­lä 20–80 tasol­la. Se miten ne oikeasti toimi­vat ja mitä ne merk­it­sevät 120–160 tasol­la lie­nee huikeasti yliarvostettua.
    Se mitä blo­gisti toteaa syn­ny­tyk­se­naikaises­ta hapen­pu­ut­teesta ja muus­ta sairas­tavu­ud­es­ta (mm. sik­iöaikainen aivov­eren­vuo­to) on ikävän tot­ta ja pitäisi pitää mielessä kun man­aa type­r­äk­si koke­maansa kans­saih­mistä — kaikille ei vaan ole suo­tu yhtäläisiä piikkare­i­ta elämän kilpajuoksuun.

  49. Voisiko joku älykkö lyhyesti ker­toa, mikä tämä g‑tekijä on. Onko se sama kuin yleisä­lykkyys ja jos on, miten se poikkeaa per­in­teis­es­tä älykkyysosamäärästä, jota men­sa mittaa.

  50. Han­nu Visti mainit­si Isaac New­tonin. Voisiko kiehto­vam­paa henkilöes­imerkkiä g:stä nos­taa esille.

    Seu­raa­vat poh­jaa­vat muis­telui­hin Richard West­fallin kir­joit­ta­mas­ta New­ton-biograafista Nev­er at Rest, jota West­fall työsti 20 vuot­ta alku­peräis­lähteisi­in tukeutuen. Hienois­ia epä­tarkkuuk­sia voi esi­in­tyä, mut­ta ei uskoak­seni suurempia.

    20-vuo­tias New­ton ei ollut saanut juuri minkään­laista koulu­tus­ta matem­ati­ikas­sa tai muis­sa tieteis­sä. Kahdessa vuodessa New­ton opiske­li itsenäis­es­ti kutakuinkin kaiken siihen maail­man­his­to­ri­an pis­teeseen asti kerään­tyneen merkit­tävän matemaat­tisen tiedon. 23-vuo­ti­aana New­ton oli luonut tuo­hon matemaat­tiseen ymmär­ryk­seen oman val­ta­van lisäyk­sen­sä, jota hän ei kuitenkaan kom­mu­nikoin­ut juuri kenellekään ulkop­uoliselle vuosikym­meni­in. Saman Annus Mirabi­lik­sen­sa aikana New­ton oli myös kehit­tänyt opti­ikan teo­ri­ansa lähelle sitä muo­toa, jos­sa ne neljä vuosikym­men­tä myöhem­min julka­isti­in. New­ton oli jo tuol­loin myös työstänyt pääosan 21 vuot­ta myöhem­min julka­ista­van Prin­cip­i­ansa sisällöstä.

    Miten yksi ihmi­nen voi vain kolmes­sa vuodessa, aloit­taen läh­es koulut­ta­mat­toma­l­ta poh­jal­ta (luku­un otta­mat­ta gram­mar schoolin lati­nan opiskelua ja lap­suuten­sa kiin­nos­tus­ta teknisi­in töi­hin), luo­da tieteeseen suurem­man panok­sen, kuin mihin kukaan toinen yksit­täi­nen tutk­i­ja on kyen­nyt vuosikym­menten pituisen uran aikana?

    Läh­es yhtä häm­mästyt­täviä kuin New­tonin tieteel­liset saavu­tuk­set, oli­vat hänen luon­teen­pi­ir­teen­sä. New­ton olisi 23-vuo­ti­aana voin­ut koho­ta Euroopan johtavak­si matemaatikok­si, fyysikok­si ja tieteen­filosofik­si, läh­es mys­tisek­si hahmok­si, mut­ta mik­si tuo tapah­tui vas­ta vuosikym­meniä myöhem­min on yksi selit­tämät­tömiä arvoituk­sia tieteen historiassa.
    New­ton piti tieton­sa omi­naan, ja jät­ti ne suurelta osin pölyt­tymään, ajoit­taisia tark­istuk­sia luku­un otta­mat­ta. Seu­raav­ina vuosikym­meninä hänen pääasialli­nen kiin­nos­tuk­sen­sa ja ajankäyt­tön­sä keskit­tyi alkemi­aan. New­tonin alkemia-pakkomiel­teeseen liit­tyi hyvin oma­laa­tu­isia piirteitä. New­ton esimerkik­si mais­teli keitok­si­aan, vaik­ka oli lisän­nyt niihin kaikkea mah­dol­lista rik­istä elohopeaan.
    Oli lähin­nä sat­tumas­ta ja hyvästä onnes­ta kiin­ni, että hän ei myrkyt­tänyt itseään hengiltä — jol­loin his­to­ria olisi voin­ut muo­dos­tua hyvin erilaiseksi.

    Kun New­tonil­ta van­hem­mal­la iäl­lä kysyt­ti­in, kuin­ka hän pystyi yksin muu­ta­mas­sa vuodessa ratko­maan monia sel­l­aisia äärim­mäisen vaikei­ta kysymyk­siä, joi­ta Euroopan johta­vat tiedemiehet eivät olleet yri­tyk­sistään huoli­mat­ta kyen­neet vuosikym­menten aikana ratko­maan, New­ton vas­tasi vain lakonis­es­ti “pohdin niitä”.
    New­tonin läheiset aikalaiset tietävät ker­toa, että New­ton nukkui vain muu­tamia tun­te­ja yössä, jät­ti usein ate­ri­ansa väli­in ja oli ympäril­lään oleville ihmisille pois­saol­e­va, mieli­v­al­taista kiukut­telu­aan luku­un otta­mat­ta. Palvelusvä­ki hänen äitin­sä kodis­sa, jos­sa New­ton oli rut­toepi­demi­aa paos­sa Annus Mirabi­lik­sen aikana, inhosi häntä.

    Mie­len kuva myöhem­mästä New­ton­ista maanise­na alkemis­ten seosten­sa paris­sa kuuman uunin vier­essä, samaan aikaan tutkien silmät palaen raa­mat­tua ja kristi­nuskon his­to­ri­aa todis­taak­seen kirkon vääräop­pisek­si ja oman ain­ut­laa­tuisen uskonkäsi­tyk­sen­sä oikeak­si — tois­si­jais­ten, maail­mal­ta pitkäk­si aikaa pois­sa pidät­ty­jen matemaat­tis­ten ja tieteel­lis­ten tutkimusten saman aikaises­ti kerätessä pölyä jos­sakin saman huoneen nurkkauk­ses­sa, on enig­ma, jos­ta New­ton-tutk­i­joidenkaan on ollut mah­do­ton­ta saa­da pitävää otetta.

    New­tonin tiede­tään kärsi­neen useista neu­roo­seista, ja kuol­lessaan 84-vuo­ti­aana hän oli yhä neitsyt. 

    Onko “New­ton” selitet­tävis­sä muu­toin kuin syn­nyn­näis­es­ti poikkeuk­sel­lisen korkean älykkyy­den kaut­ta? Hänen lap­su­ud­estaan on anek­do­taal­isia viit­teitä tämän tuek­si. Esimerkik­si tapaus, jos­sa kuu­luisa myl­lyn­rak­en­ta­ja kävi rak­en­ta­mas­sa myl­lyn New­tonin kotikylään. New­ton rak­en­si myllystä oman pieno­is­mall­insa, joka toi­mi alku­peräistä paremmin.

    Asperg­erin syn­d­roomaa on myös ehdotet­tu seli­tyk­sek­si. New­tonil­la ei ollut lapse­na kavere­i­ta, ja hän viihtyi omis­sa olois­saan. Hänen lähin kon­tak­tin­sa mui­hin lap­si­in oli­vat nukkeko­tien huoneka­lut, joi­ta hän pyyn­nöstä väsäsi tytöille.

    New­tonin tiede­tään olleen lapse­na hyvin vaikeakäytök­sisen. Per­heessä, jon­ka luona hän asui gram­mar school vuosi­naan, New­ton piir­si talon huonei­den (ei vain omansa!) seinät täy­teen aurinkokel­lo­ja tarkkail­lak­seen niitä. Apteekkarin per­heen san­o­taan olleen tavat­toman helpot­tuneen päästyään New­ton­ista eroon.
    Gram­mar schoolin johta­ja parahti her­vot­tomasti itkemään kehues­saan New­tonin lahjo­ja oppilaana.

  51. “Tästä syys­tä siitä eteen­päin kun län­nessä kek­sit­ti­in silmäl­a­sit, kiinalaisen “älykön” ura oli selvästi lyhyem­pi kuin Euroopas­sa, vaik­ka ihmiset eliv­ät jok­seenkin yhtä kauan. ”

    Olisi kiin­toisaa tietää, mil­loin Kiinaan silmäl­a­sit tuli­vat. Euroopas­sa ne oli­vat pitkään harv­inaisu­us. (tietämäni mukaan Ben­jamin Franklin teki maail­man ensim­mäiset 2‑teholasit.)

    Euroop­palaiset (portugalilaiset?)jesuiitat, mm. Mateo Ric­ci, oli­vat 1600-luvul­la Kiinan keis­arin neuvonantajia-

  52. Suo­ma­laisil­la on etu älykkyy­den tutkimuk­ses­sa, kos­ka pääosa miespuolis­es­ta ikälu­okas­ta on tes­tat­tu jo pitkään hyvin kali­broidul­la testil­lä. Kun muis­te­taan rajoituk­set, eli mas­sas­ta puut­tuu kaikkein heikoin aines ja että testil­lä tes­tataan vain joitakin älykkyy­den osa-aluei­ta, niin tutkimuskent­tä on kiehtova. 🙂

    1. Armei­jan palikkat­estien käytössä kan­nat­taa olla varovainen. Yleinen neu­vo on vas­ta­ta tahal­laan väärin, jot­ta ei jou­tu­isi lusi­maan kah­ta­toista kuukaut­ta kasarmilla.

  53. Kiinas­sa ei yksilöl­lisyys ole koskaan ollut kovas­sa huu­dos­sa. Kiinalaiset ovat kyl­lä vierastyöläis­inä tieteen huip­ul­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta koti­maas­sa tieteen kehi­tys on vielä tois­taisek­si ollut vaisua.

    Löy­ty­isikö osaseli­tys­tä siitä näkökul­mas­ta, jos­ta yhden esimerkin tar­joaa tämä viimepäiv­inä uuti­sis­sa pyörinyt riita muumipeikos­ta. Kiinalaiset ovat olleet muumeista häm­men­tyneitä, kos­ka muumien maail­man hah­mot, kuten Mörkö, eivät ole yksiselit­teis­es­ti hyviä tai paho­ja. Niiden kuulem­ma pitäisi olla, ja on kiinalai­sista käsit­tämätön­tä, että ne eivät ole.
    Ihmiset, ja eri­tyis­es­ti vira­nomaiset, ovat myös pahek­suneet muumi­pa­pan indi­vid­u­al­is­mia, se kun on taan­tu­muk­sel­lista, mah­do­ton­ta hyväksyä.

    Voi sit­ten kuvitel­la, miten tuos­sa yhteiskun­nas­sa on näitä tosielämän muumi­pap­po­ja, mitä esimerkik­si New­ton Euroopas­sa oli mitä suurim­mas­sa määrin, aiko­jen saatossa kohdeltu.

    Onnek­si 1600-luvun Cam­bridge oli aikakaudelleen hyvin jovi­aali ympäristö. New­tonil­la oli esimerkik­si tapana raa­pustel­la kepil­lä merk­in­töjään käve­ly­polku­jen var­sille, ja muut vaik­ka pitivät tätä oma­laa­tuise­na, kun­nioit­ti­vat hän­tä kuitenkin etäältä, ja jät­tivät hänen raa­pus­tuk­sen­sa rauhaan eivätkä turmelleet niitä.

  54. Uhraa­mal­la 300 euroa dna-tutkimuk­seen saa tietää kah­den geenin osalta, onko perinyt älykkyysalleelle­ja vai ei. Tämä on tietysti aika alus­tavaa vielä, tutkimuk­sia ei ole tois­tet­tu ja nämä selit­tävät vain osan perin­nöl­lis­es­tä vai­htelus­ta. Mut­ta viihdytävää tietysti silti. 

    Näistä tuo jälkim­mäi­nen liit­tyy ympäris­totek­i­jään eli siitä älyalleel­ista on iloa vain jos on rintaruokittu.

    http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=1200&vl=2009

    https://www.23andme.com/

    Non-ver­bal IQ
    Mark­er rs363050

    A study of Dutch fam­i­lies found that rs363050 is asso­ci­at­ed with “per­for­mance IQ” (i.e. non-ver­bal IQ). Each A at rs363050 increased sub­jects’ per­for­mance IQ by an aver­age of three points com­pared to those with no copies. The authors esti­mat­ed that rs363050 accounts for 3.4% of the vari­a­tion in per­for­mance IQ between people.

    Cita­tions
    Gos­so MF et al. (2006) . “The SNAP-25 gene is asso­ci­at­ed with cog­ni­tive abil­i­ty: evi­dence from a fam­i­ly-based study in two inde­pen­dent Dutch cohorts.” Mol Psy­chi­a­try 11(9):878–86.

    Effect of breast­feed­ing on IQ
    Jour­nal Proc Natl Acad Sci U S A
    Study Size
    Repli­ca­tions None
    Con­trary Stud­ies None
    Applic­a­ble Eth­nic­i­ties European
    Mark­er rs174575

    The researchers found that being breast­fed raised a person’s IQ an aver­age of six to sev­en points, but only among those who had at least one C at rs174575. Among those with a G at both copies of rs174575, breast­feed­ing appeared to have no effect on intel­li­gence. This result was found in two inde­pen­dent groups, one com­posed of 1,848 British chil­dren and the oth­er of 858 chil­dren of Euro­pean ances­try from New Zealand. The effect asso­ci­at­ed with this SNP was larg­er than the one described below for rs1535, which is includ­ed for cus­tomers who do not have data from rs174575.

    Cita­tions
    Caspi A et al. (2007) . “Mod­er­a­tion of breast­feed­ing effects on the IQ by genet­ic vari­a­tion in fat­ty acid metab­o­lism.” Proc Natl Acad Sci U S A 104(47):18860–5.

  55. Ei tarvitse olla kovinkaan älykäs pystyäk­seen osoit­ta­maan, että älykkyys­testi ei mit­taa älykkyyttä.

  56. Pinkin Dri­vessä (se ei ole pop­pikap­pale vaan moti­vaa­tios­ta ker­to­va kir­ja) viitataan tutkimuk­seen, jon­ka mukaan tehokas tapa tuho­ta moti­vaa­tio on ker­toa, että pär­jäämi­nen johtuu syn­nyn­näis­es­tä älykkyy­destä. Moti­vaa­tio­ta voi tietysti vas­taavasti paran­taa, kun ker­too, että pär­jäämi­nen johtuu yrit­tämis­es­tä ja oppimisesta.

    Siinä voi olla yksi syy sille, että jenkkik­oulut SATi­aisi­neen ovat niin surkeita.

    Mut­ta mitä tuo tarkoit­taa älykkyys­testien ja niiden ver­tailu­jen kannal­ta? En tiedä, mut­ta eikös olisi luon­te­vaa, että älykkääk­si kehut­tu sil­loin pär­jäisi testis­sä parem­min ja tyh­mäk­si haukut­tu päin­vas­toin? Jos siis moti­vaa­tio vaikut­taa pär­jäämiseen, kuten se kai väistämät­tä vaikut­taa. Ei edes viit­sitä yrit­tää tai jos viit­sitään, dri­ve kohdis­tuu väärin tai men­nään lukkoon.

    Porukalle, jol­la on huono omatun­to, jota on alis­tet­tu tai jot­ka koke­va ole­vansa hier­arkia poh­jal­la, pitää siis ker­toa, että nyt ei mita­ta periy­tyvää, muut­tuma­ton­ta omi­naisu­ut­ta. Eiköhän ÄO:t lähtisi suhis­ten nousuun.

  57. @ensimmäinen nimetön.

    Yhdys­val­to­jen korkeim­mat luke­mat saanut henkilö työsken­teli pätkätöis­sä port­sa­ri­na. Näin täl­läisen jutun telkkarista 80–90 luvun taitteessa.

    En tiedä, mik­si edes aloin kir­joit­ta­maan vastinet­ta kir­joituk­selle­si. Kai se on sitä, että aiem­min kuvit­telin löytäväni jostain jotain yhteisöl­lisyyt­tä. Menin ker­ran men­san tilaisu­u­teen, kun ajat­telin löytäväni sieltä kaltaisiani. Siel­läkin oli vain taval­lisia ihmisiä.

    Min­un oma drop-out tapah­tui oikeas­t­aan jo ala-asteel­la. Mei­dän piti jos­sain vai­heessa pitää päiväkir­jaa koulus­sa. Päivät oli­vat kaltaisi­aan: “Pas­ka päivä, pelat­ti­in jal­ista. Hävittiin/voitettiin X‑X”. Alle kym­men­vuo­ti­aana kir­joitin jokaisen koulupäivän kohdalle “pas­ka päivä.” 

    Jouduin vahin­gos­sa yliopis­toon, kun sat­u­in lupaa­maan yhdelle ihmiselle meneväni kokeeseen hänen kanssaan. Valmis­tau­tu­mat­ta ja ilman lukio­ta. Huonos­ti suoritet­tu amis poh­jal­la. Sali­in astues­sa kysyin yhdeltä tyyp­iltä, kuin­ka se toisen asteen yhtälön ratkaisukaa­va menikään. Yliopis­tol­la opin sen, että Suomes­sa löy­tyy toisen­lainenkin maail­ma mie­len­ter­veysongel­mais­ten juop­po­jen ja huumei­denkäyt­täjien lisäk­si. Jos olin aiem­min siinä maail­mas­sa ulkop­uo­li­nen hang around, niin voisin tode­ta vai­h­ta­neeni puolta.

    Olen aiem­min yrit­tänyt sovit­taa itsel­leni kaikkia mah­dol­lisia diag­noose­ja siinä onnis­tu­mat­ta. Ker­ran menin jopa ter­api­aan. Lakkasin käymästä, kun ter­apeut­ti tote­si min­ulle, että min­un tapaami­nen ahdis­taa häntä.

    Nyky­isin tiedän, mitä elämältäni halu­an. Vielä tärkeäm­pää on se, että ymmär­rän pysyä erossa siitä, mis­tä en väl­itä. Suun­nan löy­dyt­tyä on alka­nut löy­tymään myös moti­vaa­tio­ta. Vielä kun oppisi saa­maan jotain aikaiseksi.

  58. Kukaan muu ei ole näem­mä kiin­nos­tunut tärkeim­mästä: eli kor­reloiko älykkyys rahanteon kanssa. Lop­ul­ta­han tämä on ain­oa rel­e­vant­ti kor­re­laa­tio. Ketä muuten kiinnostaa?

  59. jouni lundqvist: Vähän yksinker­tais­taen, g‑tekijä on se asia, jon­ka voimakku­ut­ta älykkyysosamäärä pyrkii ilmaise­maan. Vähän samaan tapaan, kuin “paino” on se asia, jon­ka suu­ru­ut­ta usein ilmais­taan kiloilla.

    On tosin huomionarvios­ta, että toisin kuin pain­oa, g‑faktoria ei voi mita­ta suo­raan. Se kek­sit­ti­in alun­perin, kun huo­mat­ti­in että koul­u­las­ten arvosanat kor­reloi­vat keskenään, ts. yhdessä aineessa hyvät oppi­laat oli­vat keskimäärin hyviä myös muis­sa aineis­sa. Asi­aa tutki­mal­la ja tilas­tol­lisia menetelmiä sovelta­mal­la kek­sit­ti­in, että hyvil­lä oppi­lail­la oli yhdis­tävänä piir­teenä yleisen älykkyy­den tek­i­jä, gen­er­al intel­li­gence fak­tor eli g‑faktori eli g‑tekijä. Tämä selit­ti tek­i­jä selit­ti hyvin suuren osan niin las­ten koulumen­estyk­ses­tä kuin ihmis­ten men­estyk­ses­tä yleis­es­tikin. Kos­ka se on kuitenkin monien yksilöi­den pär­jäämisen väli­sistä kor­re­laa­tioista johdet­tu tek­i­jä, ei sitä kyetä mit­taa­maan keneltäkään yksilöltä suo­raan. Kokeile­mal­la löy­det­ti­in teste­jä, jot­ka latau­tu­vat voimakkaasti g‑faktorille, eli korkea g selit­ti läh­es kaiken suo­ri­u­tu­misen näis­sä testeis­sä. Niistä kehit­tyivät nykypäivän älykkyystestit. 

    Sop­paa sot­kee lisää se, että toisin kuin arkipuheesta voisi ymmärtää, ei ole ole­mas­sa sel­l­aista asi­aa kuin jonkun yksit­täisen ihmisen ÄO. On vain tietyn ihmisen ÄO tietyl­lä testil­lä mitat­tuna, tiet­tyyn ver­rokkiryh­mään suh­teutet­tuna. Esimerkik­si jos teet Raven’s pro­gres­sive matri­ces ‑testin ja sin­ut pisteytetään skaalal­la joka nor­mitet­ti­in vuon­na 2000 tehdyl­lä otok­sel­la ihmisiä, saat eri tulok­sen kuin jos teet jonkin toisen tyyp­pisen testin joka nor­mitet­ti­in vuon­na 1995 tehdyl­lä otok­sel­la ihmisiä. Eri­tyyp­piset älykkyys­testit tuot­ta­vat kuitenkin keskenään samankaltaisia tulok­sia, joten arkikieli­nen “ÄO:ni on 115”-tyyppinen ilmaisu ei ole niin virheelli­nen kuin mitä ehkä voisi luulla.

    Täl­lä het­kel­lä vaikut­taisi siltä, että työ­muistin kap­a­siteet­ti selit­täisi merkit­tävän osan siitä, mitä älykkyys “oikeasti” on.

  60. juha: Älykkyys kor­reloi tosi­aan tulota­son kanssa. Ks. tästä aiheesta esimerkik­si http://www.aleph.se/andart/archives/2007/04/cubic_terms_make_smart_people_bankrupt.html . Siinä viita­tus­ta tutkimus­es­ta: “Using the NLSY79, which tracks a large group of young U.S. baby boomers, this research shows that each point increase in IQ test scores rais­es income by between $234 and $616 per year after hold­ing a vari­ety of fac­tors constant.”

    Kan­nat­taa myös huo­ma­ta, että vaik­ka kys. tutkimus väit­tääkin korkean älykkyy­den joskus myös johta­van rahal­lisi­in vaikeuk­si­in (eli älykkäil­lä olisi suurem­mat tulot mut­ta vastapain­ok­si pienem­mät säästöt), saat­taa se tuon blo­gauk­sen mukaan olla lähin­nä harhaa joka johtuu tilas­tomenetelmien huonos­ta soveltamisesta.

  61. Kom­ment­ti­na “juha kir­joit­ti 25.4.2010” sanois­in, että yksilölle ehkä rahantekokyky on tärkein mut­ta pitkässä juok­sus­sa yhteiskun­nas­sa voit­ta­vat eniten jälkeläisiä saa­vat — evoluu­tio­ta ei muu kiinnosta.
    Tai muuten äly taitaa asua pääosin Poh­jan­maal­la, mis­tä tulee väk­iluku­un näh­den eniten johta­jia ja yrit­teliäisyyt­tä riit­tää — taitaa tosin olla kova syn­tyvyyskin eli olisiko mui­ta mittareita.

    Bitan­nia-jutus­ta olen Osmon ja Tiedemiehen kanssa eri mieltä, eli sanois­in päin­vas­toin koko bri­tann­ian periy­tyvän huonoim­mista oloista syn­ty­isin ole­vien suvuista, ja sen tekee se että vaikeim­man kaut­ta pin­nalle pon­nah­taa vain todel­la kaikkein parhaat (älykkäim­mät).
    Hyvien suku­jen tyh­mem­mät köy­hätkin jälkeläiset pär­jäävät jotenkuten van­him­mista per­imysääliöistä puhu­mat­takaan, eli niis­sä lisään­tyy sekä äääliöt että älykkäät (on siis niukku­ut­ta eikä tyh­mät kar­si­udu) — mut­ta köy­hissä tyh­mät eivät pääse lisään­tymään niin hel­posti (val­in­ta on kovaa ja toisaal­ta on riit­tävästi pop­u­laa­tio­ta mis­tä köy­hä elämä kyl­lä karsii).

    Tuo kova karsin­ta tekee sen, että jos pitäisi veika­ta mis­tä voisi tul­la joku hyvin älykäs yksilö Suomes­sa, niin arvelisin että jostain köy­histä oloista, suuren työt­tömyy­den, mut­ta kuitenkin korkean syn­tyvyy­den alueelta — sieltä ehkä kan­nat­taisi odot­taa kovan karsin­nan kaut­ta menestyjiä.

    älykkyys­testeistä ajat­te­len, että voi ne johonkin suun­taa antaa mut­tei niinkään ketään kan­na­ta luokitel­la. Esim: Jos kaik­ki älykkäim­mät ovat sitä mieltä että aurinko kiertää maa­ta ja yksi “tyh­mä” on erim­ieltä niin mitä se kertoo?
    Ainakin että älykkäätkin voivat juos­ta kaik­ki joukol­la kaivoon jos sat­tuu, mut­ta tärkein­tä on että aina löy­ty­isi yksi tarpeek­si tyh­mä perustele­maan muitakin vai­h­toe­hto­ja (tyh­mä sik­si, että onhan se älyt­tömän tyh­mää aset­tua yksin asi­as­saan kaikkia älykkäimpiä vas­taan pelkän oman älyn­sä aja­mana, eikös?).

  62. Kiitos Kaj Sota­la vas­tauk­ses­tasi kysymyk­seeni mitä tarkoit­taa g‑tekijä. Minus­ta se g on sama kuin älykkyys. Tässä on sekin puoli, että ei voi kysyä tai sanoa, että hänen geen­sä on se ja se. Minus­ta kän­sanomainen ja per­in­teinen sana älykkyys on riit­tävän hyvä edelleen.

    Toinen kysymys. Jos 20 vuo­tias tekee älytestin ja sama tyyp­pi tekee saman testin 60 vuo­ti­aana, niin onko tietoo, poikkeaako van­han miehen tulos paljon nuoren miehen tuloksesta.

    terv. nim. merk. palu­umat­ka on jo pitkäl­lä, iltakahvi odottaa

  63. jouni lundqvist: Älykkyys­testien pistey­tyshän pyritään nor­mit­ta­maan suh­teessa samanikäisi­in. Mikäli teet 60-vuo­ti­aana testin, ver­rataan saami­asi pis­teitä muiden 60-vuo­ti­aiden saami­in pis­teisi­in ja näistä sit­ten las­ke­taan älykkyysosamäärä. ÄO las­ke­taan raakapis­tei­den perus­teel­la niin, että täysin keskiver­rot pis­teet saanut saa ÄO:n sata ja muut sit­ten enem­män tai vähem­män kuin sadan, tarkan luvun riip­pues­sa siitä miten paljon hei­dän tulok­sen­sa poikke­si keskiverrosta.

    60-vuo­ti­aana älykkyys­testin tekevä voi siis saa­da saman ÄO:n kuin mitä sai 20-vuo­ti­aana, kun­han hänen pis­teen­sä las­ke­taan oikein eli 20-vuo­ti­aana ver­rataan 20-vuo­ti­aiden ikälu­okkaan ja 60-vuo­ti­aana 60-vuo­ti­aiden. Tämä tosin ei ker­ro sitä, mis­sä määrin 60-vuo­ti­aana on oikeasti yhtä älykäs kuin oli 20-vuo­ti­aana: absolu­ut­ti­nen älykkyys on saat­tanut tip­pua, mut­ta mikäli se on tip­punut yhtä paljon kaik­il­ta saman ikälu­okan edus­ta­jil­ta, ei se tämä ÄO:ssa. Mah­dol­lisen absolu­ut­tisen pudo­tuk­sen voisi nähdä raakapis­teistä, ja tietääk­seni g las­keekin iän myötä jonkin verran.

    Toinen kysymys sit­ten on, pysyykö henkilön ÄO koko elin­iän lävitse vakiona vai vai­hteleeko se. Toisin sanoen onko täysin keskiver­rol­la ihmisel­lä aina täysin keskimääräi­nen älykkyys vai saat­taako se muut­tua suh­teessa mui­hin saman ikälu­okan edus­ta­ji­in. En nyt suo­ral­ta kädeltä muista luku­ja, mut­ta tietääk­seni ÄO saat­taa muut­tua jonkin ver­ran eri ikä­vai­heis­sa, vaikkakaan hirveän radikaalia muu­tos­ta ei pitäisi olla. Epä­vakaim­mil­laan ÄO on lap­su­udessa. Jo vau­voille voidaan tehdä teste­jä (mit­taa­vat mm. sitä, miten pitkään vau­va kat­soo uut­ta muo­toa) jot­ka anta­vat osvi­it­taa myöhem­män iän ÄO:sta, mut­ta vau­vaiän tai lap­su­u­den tulok­sista ei vielä kyetä luotet­tavasti ennus­ta­maan aikuisiän ÄO:ta.

  64. Jounille,

    Per­soon­al­lisu­u­den psykolo­gia, Markku Oja­nen 1998:

    Älykkyy­den pysyvyyt­tä pide­tään tutkimusten mukaan suure­na. Con­nol­lyn (1991) mukaan pysyvyysker­roin 20 vuo­den seu­ran­nas­sa on .82 ja 50 vuo­den seu­ran­nas­sa .60. Merkit­täviä muu­tok­sia älykkyy­dessä voivat aiheut­taa vain aiv­o­toim­intoi­hin vaikut­ta­vat vaka­vat sairaudet ja vammat.

    Olen näh­nyt jonkin ver­ran suurem­piakin luku­ja uudem­mis­sa tutkimuk­sis­sa, mut­ta tämä nyt osui ensim­mäisenä silmään ja sik­si siteerasin sitä. Eli pysyvää laat­ua on. Älykkyyt­tä ei voi ker­ryt­tää samoin kuin tieto­ja ja taitoja.

  65. Eli­na,

    “Olen näh­nyt jonkin ver­ran suurem­piakin luku­ja uudem­mis­sa tutkimuk­sis­sa, mut­ta tämä nyt osui ensim­mäisenä silmään ja sik­si siteerasin sitä. Eli pysyvää laat­ua on. Älykkyyt­tä ei voi ker­ryt­tää samoin kuin tieto­ja ja taitoja.”

    Voi ei, ajat­telin ihan toisin päin, että voiko älykkyys pienen­tyä. No, liiken­net­tä ei liene kumpaankaan suuntaan.

  66. Oliko­han se Pas­cal, joka on kir­joit­tanut: “Jär­ki on ain­oa asia maail­mas­sa, jota on jaet­tu oikeu­den­mukaises­ti, sil­lä sitä jokainen kat­soo saa­neen­sa riittävästi.”

  67. Vielä testeistä. Kuuskymp­pisen tason suh­teessa kak­sikymp­piseen saa selville, kun ver­taa kylmästi molem­pi­en testi­t­u­lok­sia keskenään uno­htaen ikä. Tätä tietoa minä hain. Eli­nan vas­taus taisi olla vas­taus kysymykseeni.

  68. Kaj Sota­la,

    “Täl­lä het­kel­lä vaikut­taisi siltä, että työ­muistin kap­a­siteet­ti selit­täisi merkit­tävän osan siitä, mitä älykkyys “oikeasti” on.”

    Oman tämän het­kisen näke­myk­seni mukaan, niistä tutk­i­joista joi­ta olen lukenut, Jeff Hawkinsin tar­joa­ma hypo­teesi (jota toki pitäisi kehit­tää eteen­päin) tar­joaa mie­lenki­in­toisim­man seli­tys­mall­in. Hawkinsin malli selit­täisi sen, mik­si hyvä muisti, nopea reak­tiokyky ja “syväl­lisem­pi” älykkyys kor­reloi­vat niin vah­vasti. Lain­aus Hawkinsin älykkyyt­tä käsit­televästä kir­jas­ta On Intelligence: 

    “Tehdäk­seen ennustei­ta tule­vista tapah­tu­mista aivokuoren on tal­len­net­ta­va mallisekvensse­jä. Palaut­taak­seen mieleen oikei­ta muis­tiku­via sen on haet­ta­va malle­ja niiden samankaltaisu­u­den perus­teel­la entisi­in mallei­hin näh­den (autoas­sosi­ati­ivi­nen muisti). Muis­tiku­vat on lop­ul­ta tal­len­net­ta­va esi­tystapainvari­ant­teina, jol­loin men­neisi­in tapah­tu­mi­in liit­tyvää tietoa on mah­dol­lista soveltaa uusi­in tilanteisi­in, jot­ka ovat saman­ta­paisia mut­ta eivät ident­tisiä aikaisem­pi­en tapah­tu­mien kanssa.”

    Onko tämä malli kuin­ka toden­pitävä, sitä tuskin voimme vielä tode­ta, ennen kuin aivo­jen tutkimuk­ses­sa on päästy vielä paljon nyky­istä syvem­mälle. Itse pidin Hawkinsin kir­jas­ta ja se oli hyvin ajatuk­sia herät­tävä. Hän kut­suu malli­aan käsit­teel­lä “Mem­o­ry-pre­dic­tion frame­work”. Wikipedi­as­ta löy­tyy tästä tiivis lyhen­nelmä, jos­sa mallin pääko­h­dat käsitel­lään: http://en.wikipedia.org/wiki/Memory-prediction_framework

    Aivo­ja ei tietenkään voi yksiselit­teis­es­ti jakaa hard­wa­reen ja soft­wa­reen, mut­ta sikäli kun täl­lainen karkea yleistys kuitenkin sal­li­taan, niin älykkyys lie­nee vah­vasti sidon­nainen tietoa pros­es­soivaan hard­wa­reen ja tämän hard­waren nopeus hakea, ja kyky hyö­dyn­tää muis­tis­sa ole­vaa tietoa, on pitkälti syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, perin­nöl­lis­ten gee­nien ja geeniy­hdis­telmien määrit­täessä suurelta osin sen, mil­lainen tämä hard­ware tulee ihmiselle ole­maan. Eri­laiset puu­tos­ti­lat, yksipuo­li­nen ruokavalio ja muun­lainen huolta­mat­to­muus voivat toki “pros­es­so­ria” heiken­tää, ja selit­tävät pitkälti Fly­n­nin effek­tin, mut­ta eivät kumoa mitenkään omi­naisu­u­den vah­vaa perinnöllisyyttä.

    Osmon näke­mys siitä, että älykkyyt­tä voisi har­joit­taa samaan tapaan kuin motori­ikkaa voi har­joit­taa lie­nee vain raja­tusti tutkit­tua todel­lisu­ut­ta vas­taa­va, eikä sen tuek­si ole merkit­tävää tieteel­listä näyt­töä. “Puh­das” älykkyys (so. karkeasti nopeus hakea, kyky käsitel­lä infor­maa­tio­ta) lie­nee vahvem­min “hardware“ominaisuus kuin esimerkik­si motoriikka.

    Susi­lap­si-argu­ment­ti, jota mon­et näkyvätkin aka­teemikot ovat tosi­asial­lis­es­ti käyt­täneet älykkyy­den (ja muiden omi­naisuuk­sien) perin­nöl­lisyy­den kri­ti­soimiseen, lie­nee tältä poh­jal­ta myös täysin virheelli­nen. Se, että “sof­t­aa” ei ole kir­joitet­tu, ei ker­ro mitään hardwaresta.
    Jos vielä karkeam­mak­si vien ver­taus­ta: Kuin asen­ta­mat­tomat ohjel­mat kumoaisi­vat tietokoneen olemassaolon.

  69. Meikäläisen ÄO ainakin on nykyään merkit­tävästi korkeampi kuin tuos­sa parikymp­pisenä, jol­loin se viimek­si mitattiin.

  70. Mitä tutkimuk­set ker­to­vat joukko­jen älykkyy­destä? Kuin­ka paljon parem­min esim. kolme ihmistä yhdessä suorit­taa testin vs. yksit­täin? Tai 5 vs. 20? Tuleeko vas­taan raja-arvo, jol­loin ryh­män kas­vat­ta­mi­nen ei enää tehos­ta ongelmanratkaisua?
    Onko omaa mit­taria ryh­mä-älylle tai yksilön ryh­mä-äly potentiaalille?

    Käsi­tyk­seni mukaan huip­puti­eteessä, jota tavikse­na seu­raan vain pop­u­laar­i­julka­isu­jen kaut­ta, on pitkään ollut stan­dar­d­i­na “spar­ra­ta” saman alan tutk­i­joi­ta maail­man­laa­juis­es­ti tietoa vai­h­taen ja näin pää­tyä suuri­in oivalluksiin.
    Mielestäni tämä olisi yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävämpi tutkimus­su­un­ta. Voiko esim. 234429 ihmistä olla oike­as­sa ja 640428 väärässä osaoptimointiongelmassa?

  71. “jouni lundqvis­tille” sanois­in, että sen minkä van­hat äly(testin) nopeudessa nuo­rille häviää, sen voit­taa tosielämässä koke­muk­sil­la takaisin.
    Eli kuten monas­ti todet­tu; älyl­lään nuori pystyy nopeasti selviy­tymään ongelmista joi­hin van­ha ei koke­muk­ses­taan edes joudu.

    “Eli­nan (25.4)” kom­ment­ti älyn pysyvyy­destä on mie­lenki­in­toinen. Ja onhan niin että mitä virkaa on älytestil­lä jol­la ei voi lait­taa minkäikäistä tahansa samalle viivalle? Älytestin pitääkin olla kuin kaikille avoin juok­suk­il­pailu ja paras voit­taa iästä riippumatta.

    Se mitä moni ihan aiheesta pitää ongel­mana on, että joku voit­taa “satasen” pikaäly­suo­ral­la ja aivan toinen “mara­toni” miet­timisä­lytestis­sä puhu­mat­takaan “kym­menot­telu” monipuolisu­usä­lyk­isan sijoituksista.

    Mut­ta rohke­nen olla erim­ieltä Eli­nan kanssa siitä, ettei älyä voi ker­ryt­tää. Toden­näköisem­pää on että parem­pia tulok­sia voi saa­da treenillä.
    Kun ihmi­nen ker­ta voi kehit­tää mitä tahansa muu­ta omi­naisu­ut­taan (ruumi­il­lista kun­toa, laulu­taitoa, kir­joi­tus­taitoa, matem­ati­ikan osaamista tms) niin ei äly tuos­ta var­maan eri­tyis­es­ti poikkea.

    Kuten Osmo alkup. kom­men­tis­sa viit­tasi, niin var­maan jokaisel­la on niin fyy­sisessä kun­nos­saankin kuin älyssäänkin mak­sim­i­ta­so, jota ei voi ylit­tää — har­joit­tele­mal­la pääsemme silti lähem­mäs omaa älyn huip­pukun­toamme ja se ei rapis­tu ainakaan (tähän viit­taa esim tutkimuk­set, jois­sa van­hus­ten demen­ti­aa ehkäisee esim ris­tikoiden tekem­i­nen eli aivo­jen treenaus). Suurem­pi merk­i­tys har­joit­telemisel­la (ympäristöl­lä myös) älyyn tod.näk. on kuin geeneil­lä, kuten vaik­ka mara­toonin tulok­si­inkin jota ei geeneil­lä juosta.

  72. Yleinen neu­vo on vas­ta­ta tahal­laan väärin, jot­ta ei jou­tu­isi lusi­maan kah­ta­toista kuukaut­ta kasarmilla.

    Monis­sa(?) paikois­sa siel­lä lusii joka tapauk­ses­sa 9 kuukaut­ta, joten esim. koulu­jen suh­teen sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä. Pidem­mät hom­mat sitä pait­si ovat hie­man enem­män mielenkiintoisia.

  73. Tuli aikoinaan psykoiden ja nokioiden kallonkutis­ta­jien kanssa riitaa siitä, että onko AÖ-testis­sä esitetylle 3x3 ruudukolle, esi­asetet­tuille pallerolle, rastille ja ruk­sille siirymien­sä jäl­keen lop­ulliseen ja oletet­tuun ase­maansa, jokin muukin ratkaisu, kuin ain­oas­taan viral­lisen psykolo­gin paperi­sta luke­ma ratkaisu.

    Ja kun oman näke­myk­seni ker­roin kuvioiden siir­tymistä jatku­val­la sekven­sil­lä aukot­tomasti, niin siitä huoli­mat­ta ratkaisuni oli väärä.

    On siis ole­mas­sa jonkin moista odotus­ta, että tes­tat­ta­va ratkaisee älyprob­lee­man ennal­ta määritel­lyl­lä tavalla.

    Niin armei­jan aikai­sista palikkat­esteistä. On myös sel­l­aisia ase­la­je­ja ja “komp­pan­ioi­ta”, jot­ka suorit­ta­vat asevelvol­lisille omat, eril­liset ja yksilöl­liset äö-testinsä.

  74. Ja kun oman näke­myk­seni ker­roin kuvioiden siir­tymistä jatku­val­la sekven­sil­lä aukot­tomasti, niin siitä huoli­mat­ta ratkaisuni oli väärä.

    On siis ole­mas­sa jonkin moista odotus­ta, että tes­tat­ta­va ratkaisee älyprob­lee­man ennal­ta määritel­lyl­lä taval­la.

    Kuviopäät­te­lytesteis­sä on tiet­ty infor­maa­tio­te­o­reet­ti­nen min­imi­ratkaisu. Sitä en tiedä, onko täl­lainen ratkaisu yksikäsit­teinen, mut­ta luulisin että on, ja että se on juuri se, jota haetaan. Jos tehtävä on moni­val­in­tate­htävä, niin oikea vas­taus on melkein var­masti yksikäsitteinen. 

    Tämä tun­tuu epäin­tu­iti­iviselta, mut­ta kuviopäät­te­lyyn on ole­mas­sa “luovia” ratkaisu­ja. Ne eivät ole “oikei­ta” ratkaisu­ja, kos­ka kyky niiden löytämiseen, vaik­ka onkin melkein var­masti g‑ladattu(*), on sitä silti vähem­män kuin ns. min­imi­ratkaisun löytäminen.

    (*) G‑ladatulla tarkoite­taan siis vas­taus­ta, joka kor­reloi g‑tekijän kanssa. Min­imien­tropi­aratkaisun kor­re­laa­tio kaiken­lais­ten muiden vas­tausten kanssa on suurem­pi kuin eri­lais­ten luovien ratkaisu­jen. En tiedä, mis­sä määrin tätä on tutkit­tu, mut­ta tämä voi selit­tää sen, mik­si huip­puä­lykkäistä isohko osa on ns. taviksia, joil­la kyl­lä ns. pää räp­pää, mut­ta jot­ka silti eivät esimerkik­si tehtaile uusia tieteel­lisiä tulok­sia tms. Argu­ment­ti on mon­imutkainen, mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että huip­puä­lykkyys jotenkin hait­taisi luovu­ut­ta, ain­oas­taan että ne ovat jok­seenkin riip­pumat­to­mia ja että osal­la ihmi­sistä luovu­us ajaa testeis­sä g‑tekijän yli. So. testit saat­ta­vat antaa luovien ihmis­ten ongel­man­ratkaisukyvys­tä alakant­ti­in menevän arvion, jos nämä ovat samal­la hyvin älykkäitä. Tämä tuskin näkyy niin, että 120 tulos muut­tuu 90:ksi, mut­ta se voi näkyä niin, että 180 tulos muut­tuu 150:ksi.

  75. “this research shows that each point increase in IQ test scores rais­es income by between $234 and $616 per year after hold­ing a vari­ety of fac­tors constant.”

    No eipä se älykkyys paljon vaiku­ta — sum­mat hyvin pieniä! Ei kuitenkaan negati­ivista vaikutusta.

  76. Enkidu: “Meikäläisen ÄO ainakin on nykyään merkit­tävästi korkeampi kuin tuos­sa parikymp­pisenä, jol­loin se viimek­si mitattiin.”

    Epäilemät­tä — pait­si tietysti jos se mitattaisiin.

  77. Raimo K:

    “this research shows that each point increase in IQ test scores rais­es income by between $234 and $616 per year after hold­ing a vari­ety of fac­tors constant.”

    No eipä se älykkyys paljon vaiku­ta – sum­mat hyvin pieniä! Ei kuitenkaan negati­ivista vaikutusta.
    ________

    Pieniä sum­mia ver­rat­tuna mihin? Selit­tääkö yksikään muu tek­i­jä itsenäis­es­ti yhtä paljon?

  78. Olen siis tehnyt kak­si älykkyys­testiä elämässäni. Eka oli “viralli­nen Men­san testi” jos­sain lehdessä ja tein sen ohi­men­nen kylpyam­meessa. Vas­tauk­seni oli­vat paria vaille kaik­ki oikein, mikä var­maan joh­tui ren­nos­ta fiiliksestä. 

    Suurin piirtein saman­laiseen testi­in tör­mäsin jonkun ajan kulut­tua armei­jas­sa. Olin päät­tänyt yrit­tää selvitä kahdek­sal­la kuukaudel­la. Kil­pailu­vi­et­ti kuitenkin iski ja suoritin alkupuolen tehtävät tosis­sani. Sit­ten kun muut­tui­v­at vaikeam­mak­si, jär­ki voit­ti, enkä viitsinyt pon­nis­tel­la. Siitä huoli­mat­ta pis­tivät ali­upseerik­si ja RUKin vältin vain ystäväl­lisen upseerin ansios­ta. Eli tyh­myyt­täni heitin hukkaan mahdollisuuteni. 

    Jos nyt suorit­taisin testin, saisin siis var­masti parem­man ÄO:n eli testituloksen.

    Tarkoi­tan vain perustel­la sitä väitet­tä, että testi­ti­lanteis­sa moti­ivil­la ja asen­teel­la on tärkeä rooli. Kuin­ka usein ne mah­ta­vat vääristää sys­temaat­tis­es­ti tulok­sia? Ja kuin­ka usein testiä vääristävä omi­naisu­us selit­tää myös men­estys­tä tai men­estymät­tömyyt­tä elämässä muuten?

    Niin tai näin, minus­ta tun­tuu, että esimerkik­si Van­hasen datas­sa näitä asenne- ja moti­vaa­tio­jut­skia ei oltu huomioitu paljoa jos lainkaan. Sil­loin ver­tailukelpoisu­us tun­tuu näin maal­likon kannal­ta aika olemattomalta. 

    Pinkin Dri­vessä on, muuten, esitel­ty tutkimus­tu­los, joka tek­i­jöi­den mukaan todis­taa, että onnel­lisu­us ja ulkoinen men­estys kor­reloi­vat keskenään huonos­ti — tai joka tapauk­ses­sa huonom­min kuin onnel­lisu­us ja tarkoi­tus elämälle. Jos älykkyys taas selit­tää ulkoista men­estys­tä, tarkoit­taako­han se, että älykkyys kor­reloi huonos­ti onnel­lisu­u­den kanssa? Sitäkin pitäisi tutkia.

  79. Älykkyy­den kehit­tämis­mah­dol­lisu­udet näyt­tävät herät­tävän edelleen paljon keskustelua.

    Minus­ta ainakin seu­raa­va voita­neen sanoa: jos älykkyys määritel­lään geneet­tisek­si omi­naisu­udek­si, on tietenkin määritelmäl­lis­es­ti selvää ettei sitä voi kehit­tää. Täl­laista älykkyyt­tä ei kuitenkaan voi virheet­tömästi mita­ta älykkyys­testeil­lä, kos­ka ihmi­nen on muu­takin kuin geenin­sä (viit­taan mm. Enkidun mainit­semi­in moti­vaa­tiokysymyk­si­in ja aiem­min puheena olleisi­in käytän­nön älykkyyska­p­a­siteetin vajavaisuuk­si­in, joi­ta voi syn­tyä ympäristön vaikutuksesta).

    Jos halut­taisi­in virheetön­tä tietoa nimeno­maan geneet­tis­es­tä omi­naisu­ud­es­ta, tulisi tutkia geene­jä ilman yksilön ja ympäristön väli­in­tu­loa. Kun siis puhutaan älykkyysosamäärästä (älykkyys­testin tulok­ses­ta), tulisi ymmärtää ettei puheena sil­loin ole tämä yllä määritel­ty, muut­tuma­ton, geneet­ti­nen ominaisuus.

    Olen edelleen myös sitä mieltä, että älykkyyt­tä (geneet­tisenä omi­naisuute­na) arvoste­taan ja tavoitel­laan ehkä hie­man liiankin kanssa. Tietokone, jos­sa on paljon nopeaa muis­tia ja uus­in­ta tekni­ikkaa edus­ta­va pros­es­sori, ei paljon elämän hohdokku­ut­ta lisää, jos sitä käytetään lähin­nä spam-viestien levit­tämiseen ja lait­tomien tiedos­toko­pi­oiden jakelu­un. Älykkyy­destä voisikin sanoa samoin kuin on san­ot­tu eräästä tois­es­ta periy­tyvästä omi­naisu­ud­es­ta: Ei se koko vaan miten sitä käyt­tää.

  80. Tavalli­nen Teknikko:

    Tuli aikoinaan psykoiden ja nokioiden kallonkutis­ta­jien kanssa riitaa siitä, että onko AÖ-testis­sä esitetylle 3×3 ruudukolle, esi­asetet­tuille pallerolle, rastille ja ruk­sille siirymien­sä jäl­keen lop­ulliseen ja oletet­tuun ase­maansa, jokin muukin ratkaisu, kuin ain­oas­taan viral­lisen psykolo­gin paperi­sta luke­ma ratkaisu.

    Ja kun oman näke­myk­seni ker­roin kuvioiden siir­tymistä jatku­val­la sekven­sil­lä aukot­tomasti, niin siitä huoli­mat­ta ratkaisuni oli väärä.

    On siis ole­mas­sa jonkin moista odotus­ta, että tes­tat­ta­va ratkaisee älyprob­lee­man ennal­ta määritel­lyl­lä tavalla.

    Tässä toden­näköis­es­ti sivu­taan juuri sitä, mitä itse pidän älykkyy­den yliar­vostamise­na. Tietokone­maisel­la suorituk­sel­la saa­nee testeis­sä parem­mat pis­teet kuin sel­l­aisel­la, jos­sa on järkeä, mut­ta johon tietokone ei pysty­isi. Täl­lainen on aivan vinksah­tanut­ta, jos min­ul­ta kysytään.

    Toki voidaan sanoa, että kun älykkyy­del­lä nyt vain tarkoite­taan tuol­laista tietokone­maista ajat­telua. Mut­ta kysymys kuu­luukin, mik­si tarkoite­taan. Ja mik­si tätä Taval­lisen Teknikon kuvaa­maa (ainakin omas­ta mielestäni älykkyyt­tä arvokkaam­paa) omi­naisu­ut­ta ei olla (yhtä) kiin­nos­tunei­ta mit­taa­maan ja tutkimaan.

  81. Jos nyt suorit­taisin testin, saisin siis var­masti parem­man ÄO:n eli testituloksen.

    Mil­lä perusteella?

    Tarkoi­tatko, että moti­vaa­tiosi testi­ti­lanteessa olisi nyt parempi? 

    Moti­vaa­tio toki voi olla ja onkin selit­tävä tek­i­jä ihan kaikessa suo­ri­u­tu­mises­sa, mut­ta suurien oto­sten ollessa kyseessä se häivyt­tyy datasta. 

    Var­maankin kutakuinkin yhtä suurel­la osu­udel­la tes­tat­tavista on yli- tai alimo­ti­vaa­tio­ta testi­ti­lanteis­sa. Aina ja kaikkialla! 

    Tietysti yhden yksit­täisen yksilön kohdal­la vai­htelu voi olla suur­takin: vaimo jät­tänyt, kauhea kra­pu­la ja ei vois vain vähempää kiin­nos­taa, mut­ta tieteel­lis­ten tulosten kohdal­la on kyse massoista.

  82. Marko Hami­lo: “Pieniä sum­mia ver­rat­tuna mihin? Selit­tääkö yksikään muu tek­i­jä itsenäis­es­ti yhtä paljon?”

    Siis päivä­palkan suu­ruiset sum­mat vuosi­palkan eroina selit­tävät jotakin? BS!

  83. Enkidu: “Suurin piirtein saman­laiseen testi­in tör­mäsin jonkun ajan kulut­tua armeijassa.”

    Armei­jan palikkat­esti ei liene varsi­nainen älykkyys­testi vaan jonkin­lainen sovel­tuvu­ustesti — en nyt tarkkaan muista, kun siitä on jo… öh, aika kauan.

  84. Raimo K,

    Kyse oli YHDEN pis­teen vaiku­tuk­ses­ta tulota­soon. Hyväl­lä matikkapääl­läsi voit laskea, mitä tämä tarkoit­taa yhden stan­dard­ipoikkea­man kohdal­la vuositasolla. 

    Nyt kun olemme odotelleet tässä tun­nin ver­ran niin…

    Alka­ako jo tun­tua merkittävältä/merkitsevältä tulokselta?

    Pitu­us miehillä kor­reloi myös aika vah­vasti tulota­son kanssa, mut­ta muis­taak­seni ei nyt näin vah­vasti ollenkaan. 

    Ehkä kaivan tähän vielä jotain ver­tailuko­htaa tästä pitu­u­den vaiku­tuk­ses­ta. Sopii sin­unkin, Raimo K., etsiä jotain parem­paa selit­täjää, kun selvästi olet vastahankaan. 

    Eikä sit­ten mitään “Ex-vai­mon serkun kum­min kaima sai armei­jan palikkat­esteis­sä 80-luvun korkeim­mat pis­teet ja siel­lä se vain istuu Hert­toniemen Tre­f­fi-baaris­sa päivät pitkät toimeen­tu­lo­tuki­ra­ho­jaan juomassa”. 

    Tutkimus­tu­lok­sia nyt kehi­in eli asial­li­sis­sa tieteel­li­sisssä aikakausle­hdis­sä julka­istu­ja artikkele­ta.. ei tarvitse olla suo­raan väitöskir­jas­ta leikelteyä!

  85. Raimo K:

    “Siis päivä­palkan suu­ruiset sum­mat vuosi­palkan eroina selit­tävät jotakin?”

    Vuosi­palkan erot eivät tietenkään selitä mitään vaan ovat selitettäviä.

    Ote­taan­pa uusiksi:

    “each point increase in IQ test scores rais­es income by between $234 and $616 per year”

    Nyt siis esimerkik­si jengillä, jon­ka ÄO on 110 ja porukalla, jon­ka ÄO on 90, on palkkaeroa 4680–12320 taalaa vuodessa. Siis pikkaisen keskiver­toa tyh­mem­män taala on sem­moinen 80 sent­tiä pikkaisen keskiver­toa fik­sum­man taalas­ta. Miesten ja nais­ten välil­lä tuol­laista eroa ei pide­tä ihan mität­tömänä. Ja kyse ei tosi­aan ole mis­tään älyköistä ja toopeista vaan tavisjengistä.

  86. Minus­ta ainakin seu­raa­va voita­neen sanoa: jos älykkyys määritel­lään geneet­tisek­si omi­naisu­udek­si, on tietenkin määritelmäl­lis­es­ti selvää ettei sitä voi kehittää.

    Luu­len­pa (ilman mitään todel­lista tietoa asi­as­ta), ettei älykkyys ole geneet­ti­nen piirre. Epäilen sen johtu­van aivo­jen rak­en­teesta ja neu­raa­likytken­tö­jen määrästä, johon toki vaikut­ta­vat tietyt geneet­tiset piir­teet joko suo­rasti tai epäsuorasti.
    Syy on mielestäni ennen kaikkea se koko ihmisen kehi­tyk­sen kas­va­tuskult­tuuril­lis­ge­neet­tis­sosi­aal­isym­päristölli­nen (jne) seka­sotku, joka vaikut­taa niin mon­een muuhunkin asi­aan ihmis­ten elämässä ja jon­ka vaiku­tuk­sia ei mitenkään pystytä myöhem­mästä elämästä poistamaan.

  87. No, useimpia tavanomaisia älykkyys­teste­jä voi “treena­ta”, so. opetel­la algo­rit­me­ja, joil­la niitä voi ratkaista, hie­man samaan tapaan kuin sudoku­jen, eri­lais­ten pähk­inöi­den jne. ratkaisemista voi harjoitella. 

    Tavanomaisim­mista kar­valakkitesteistä ja lehdis­sä välil­lä esi­in­tyvistä testeistä saa moni tavis täy­det pis­teet, itsekin sain jostain Face­bookin testistä tulok­sek­si muka yli plus kolme keski­ha­jon­taa (151, jenkkitesteis­sä sig­ma on 15, ei 24 kuten täkäläi­sis­sä), mikä ei satavar­masti ole g‑tekijän suh­teen tot­ta, kos­ka se tarkoit­taisi että olisin älykkäämpi kuin 1/3000 pop­u­laa­tios­ta. Kos­ka tun­nen ainakin kolme ihmistä, joiden tiedän ole­van suun­nilleen niin älykkäitä, on äärim­mäisen epä­to­den­näköistä, että itse olisin. 

    Point­ti siis on myös se, että vaik­ka älykkyy­den suh­teen voi olla mielekästä erotel­la jotenkin pop­u­laa­tioi­ta, joiden keskiar­vo­jen väli­in mah­tuu vaik­ka neljännes pop­u­laa­tios­ta, niin etenkin kun men­nään jon­nekin Men­sa-tasolle tai jo vähän ennen sitä, ero­ja testi­t­u­lok­sis­sa syn­tyy jo ihan muista syistä, ja lisäk­si niiden ennus­tusvoima katoaa muutenkin.

  88. Raimo K: “Siis päivä­palkan suu­ruiset sum­mat vuosi­palkan eroina selit­tävät jotakin? BS!”

    Toi $234-$616 väli oli PER PISTE. Eli jos 101 ja 100 väli­nen ero on jo toi, niin aika isol­ta erol­ta kuu­lostaa. 100 ja 130 ero vas­taa jo sitä kuukausipalkkaa.

  89. “Moti­vaa­tio toki voi olla ja onkin selit­tävä tek­i­jä ihan kaikessa suo­ri­u­tu­mises­sa, mut­ta suurien oto­sten ollessa kyseessä se häivyt­tyy datas­ta. Var­maankin kutakuinkin yhtä suurel­la osu­udel­la tes­tat­tavista on yli- tai alimo­ti­vaa­tio­ta testitilanteissa.”

    En usko — tai ymmär­rä, mikä tes­tauk­sen uni­ver­saali piirre muka voisi aiheut­taa yhtä suuren moti­vaa­tion tes­tat­tavis­sa testin kul­lois­es­takin kon­tek­stista riip­pumat­ta. Esimerkik­si armei­jan palikkat­estis­sä täy­tyy olla selvä sys­temaat­ti­nen virhe “alaspäin” ver­rat­tuna testi­in, jos­sa tulok­sel­la ei ole mitään merk­i­tys­tä tes­tat­taville tai sel­l­aiseen, jos­sa on kova pyrkimys pär­jätä. Täl­laisen sys­temaat­tisen virheen sisältävää testiä voi tietysti suorit­taa maail­man lop­pu­un asti ilman, että virhe katoaa minnekään.

    Tässä mielessä olisi mie­lenki­in­toista etsiä näitä sys­temaat­tis­ten tes­tausvirhei­den lähteitä esimerkik­si afrikkalais­ten tulok­sista ja sit­ten kat­soa kor­reloi­vatko ne minkä kanssa. Vedän hatus­ta vaik­ka seu­raa­van hypo­teesin: mon­es­sa afrikkalaises­sa testin tulok­si­in vaikut­taa epälu­ot­ta­mus vira­nomaisi­in (näin muis­tan väite­tyn), talouden kasvun este on sama epälu­ot­ta­mus (ja sen taustal­la ole­va kor­rup­tio). Sil­loin Van­hasen ja Lyn­nin teo­ria tyh­myy­den aiheut­ta­mas­ta köy­hyy­destä ei pitäisi paikkaansa tai se selit­täisi pienem­män osan testien ja BKT:n korrelaatiosta.

  90. Raimo K:

    Siis päivä­palkan suu­ruiset sum­mat vuosi­palkan eroina selit­tävät jotakin? BS!

    Kaj Sota­la:

    that each point increase in IQ test scores rais­es income by between $234 and $616 per year

    Ensin­näkin sin­ul­la on ilmeis­es­ti suht iso päivä­palk­ka. ÄÖ:n seli­tysvoima toimii var­maan myös vähän pienem­mis­sä tulolu­okissa, mis­sä puhutaan viikon palkasta.

    Toisek­seen kan­nat­taa ottaa huomioon, että tuo on yhden pis­teen ÄO-eron vaiku­tus, eli että jos ÄO nousee 91:sta 92, niin palk­ka nousee 425$ taalaa. Kymme­nen pis­teen nousu tarkoit­taakin sit­ten 4250 taalan palkkaeroa!

    Ei kan­na­ta var­maan vil­jel­lä mitään BS-jut­tu­ja, jos omien argu­ment­tien kanssa on vähän niin ja näin…

  91. Yritin siis omako­htaisen koke­muk­sen avul­la pohtia moti­vaa­tion, asen­teen tai yleen­sä mie­len­ti­lan merk­i­tys­tä testeissä. 

    Lämpimässä kylvyssä yksinäni makoil­lessa “Men­san viral­lisen testin”(?) kuviot vaikut­ti­vat jopa helpoil­ta (luku­un otta­mat­ta viimeisiä, joista siis menikin muu­ta­ma väärin). Olen yleisen elämänkoke­muk­sen perustel­la var­ma, että hom­ma olisi sujunut huonom­min, muodol­lises­sa koeti­lanteessa. Tästä voi ehkä päätel­lä, että itselu­ot­ta­mus­ta puhku­va koeti­lanteisi­in tot­tunut saa testis­sä selvästi parem­pia tuloksia.

    Armei­jan palikkat­esti (joka muis­taak­seni tosi­aan oli myös kuviotesti) oli taas mukana muis­teluis­sa tois­es­ta syys­tä. Ryssin testin tahal­lani mut­ta vas­ta lop­pu­os­alta. Siitä huoli­mat­ta min­un täy­tyi pär­jätä aika hyvin, kos­ka olti­in Rukki­in lähet­tämässä. Sen täy­tyy tarkoit­taa, että aika moni toteut­ti lupauk­sen­sa möh­liä min­ua päättäväisemmin. 

    Täl­lai­sista epä­var­muustek­i­jöistä huoli­mat­ta älykkyys­teste­jä käsitel­lään tutkimuskir­jal­lisu­udessa ikään kuin niis­sä ei olisi sys­temaat­tisen virheen mah­dol­lisu­ut­ta. Vai käsitel­läänkö? Enhän minä ole tutkimuksin pere­htynyt kuin hyvin pinnallisesti.

  92. Aikanaan Tiede-lehdessä oli mie­lenki­in­toinen artikke­li: “Into­hi­mo kas­vat­taa älyn jät­tiläisen” Tiede-lehti 8/2007. Siinä oli taus­ta­ma­te­ri­aali­na kir­ja: Tutki­va oppimi­nen. Jär­ki, tun­tet ja kult­turi oppimisen syn­nyt­täjänä. Kai Hakkarainen, Kirsti Lon­ka ja Lasse Lipponen.

    “Men­saan pääsee, jos älykkyysosamäärä on suurem­pi kuin 98 pros­en­til­la väestöstä. Älykkyysosamäärän mit­taamiseen käyte­tyt testit on yritet­ty suun­nitel­la niin, että kult­tuuri ja koulu­tus vaikut­ta­vat mah­dol­lisim­man vähän. Ne sisältävät esimerkik­si kuviopäät­te­lyä, johon ei tarvi­ta matem­ati­ikkaa tai kielel­listä harjaantumista.”

    “Näi­den testien mit­taa­maan yleisä­lykkyy­teen, niin san­ot­tuun g‑tekijään, liit­tyy muun muas­sa nopea reak­tiokyky ja tehokas uuden tietoainek­sen käsit­te­ly. Psykometri­ikas­ta eli henkisten omi­naisuuk­sien mit­taamis­es­ta innos­tuneen koulukun­nan mukaan äly periy­tyy: vähin­tään puo­let ihmisen yleisä­lykkyy­destä tulee geeneis­sä, ja lop­pu on ympäristön vaikutusta.”

    “Nopeat hok­sot­timet ovat eit­tämät­tä hyödyk­si. Älykkyysosamäärä kor­reloi selvästi koulu- ja opin­tomen­estyk­sen kanssa. Työelämään siir­ryt­täessä yhteys heikke­nee, ja Hakkaraisen suuri yllä­tys kuuli­joilleen oli, että tieteen, taiteen ja muiden aiv­o­työtä vaa­tivien alo­jen huip­pusuorituk­sia testiä­ly ei selitä lainkaan.”

    http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=849&vl=2007

    Jotain aivo­jen häm­mästyt­tävästä kyvykyy­destä voi tode­ta siinä, että opetel­lessani aikanaan kitaran soit­toa, opin ensin­näkin aset­ta­maan suo­raan sor­men tiet­tyyn kohtaan ote­lau­taa, eli hake­maan saman säve­len kuin mitä nuot­ti osoit­ti nuot­tivi­ivas­tol­la. Opin siis soit­ta­maan kat­so­ma­l­la nuot­te­ja enkä siis kat­sonut ote­lau­taa. Myös pystyin mielessäni näkemään ään­tä vas­taa­van nuotin. Minus­ta tämä on häm­mästyt­tävä osoi­tus aivo­jen kyvykyy­destä, minkä voi saa­da harjoittelemalla.

    Toinen esimerk­ki on ratio­naalilausekkei­den sieven­tämi­nen päässä, sitäkin on tul­lut aikanaan treeanttua.

    Kun jät­tää itseä koske­vat ennakkolu­u­lot sivu­un, avau­tuu uusi mah­dol­lisuuk­sien maail­ma itselleen.

  93. Älykkyys­testeis­sä voi ero­ja ryh­mien välille syn­tyä siitä, että jotkut ryh­mät suh­tau­tu­vat koko kokeeseen eri taval­la kuin toiset. Juu­ta­lais-amerikkalai­sis­sa per­heis­sä ja kaveripi­ireis­sä arvoste­taan koulute­htävien tekemistä ja kokeis­sa pär­jäämis­sä enem­män kuin afrikkalais-amerikkalai­sis­sa. Ehkäpä juu­ta­laiset ja kiinalaiset tsemp­paa­vat testien kanssa enemmän.

    On tehty tutkimuk­sia, jois­sa tes­tat­taville afrikkalais-amerikkalaisille teineille pide­tään kak­si eri puhet­ta ennen testiä. Puheel­la oli vaiku­tus pis­temääri­in. (Steele ja Aronson)Afrikkalais-amerikkalaiset pär­jäävät myös parem­min kun koe esitetään heille “pähk­inänä” eikä älykkyys­testinä. Tässä lisää esimerkkejä:

    http://www.nytimes.com/2009/02/08/opinion/08nisbett.html

  94. Saara,

    “Olen edelleen myös sitä mieltä, että älykkyyt­tä (geneet­tisenä omi­naisuute­na) arvoste­taan ja tavoitel­laan ehkä hie­man liiankin kanssa.”

    Olen päin­vas­taista mieltä. Maail­ma ei todel­lakaan laa­jem­min tarkastel­tuna vaiku­ta kovin älykkäältä, so. älyn ohjaa­mal­ta, ratio­naaliselta, hark­i­t­ul­ta. Itse ainakin toivoisin maail­man ole­van näitä asioi­ta paljon nyky­istä enemmän.

    “Älykkyy­destä voisikin sanoa samoin kuin on san­ot­tu eräästä tois­es­ta periy­tyvästä omi­naisu­ud­es­ta: Ei se koko vaan miten sitä käyttää.”

    Jos sitä älykkyyt­tä ei ole esimerkik­si syy-seu­raus-suhtei­den riit­tävään hah­mot­tamiseen, niin sitä ei voi men­estyk­sekkäästi siinä merk­i­tyk­sessä käyttää.

    Väitän, että jos maail­ma huomen­na heräisi karkeasti tode­ten 150 keskiar­vol­la nykyisen n. 90 sijaan, niin maail­ma muut­tuisi aika nopeasti nyky­istä hyvin huo­mat­tavasti mukavam­mak­si, humaan­im­mak­si, lupaavam­mak­si paikaksi.

    Ihmis­ten yleinen kyvyt­tömyys havan­noi­da, hah­mot­taa ja järkeil­lä on yksi suurimpia ongelmien aiheut­ta­jia ja ylläpitäjiä.

  95. Az, enhän minä tarkoit­tanut sanoa, ettei äly ole arvokas­ta tai ettei siitä olisi paljonkin hyö­tyä. Tarkoi­tan, että sitä arvoste­taan liikaa. Toisin sanoen liian moni kuvit­telee älyn ole­van yksinään jotenkin ratkai­se­vaa, mitä se ei ole.

    Jos sitä älykkyyt­tä ei ole esimerkik­si syy-seu­raus-suhtei­den riit­tävään hah­mot­tamiseen, niin sitä ei voi men­estyk­sekkäästi siinä merk­i­tyk­sessä käyttää.

    Aivan, mut­ta mitä tarkoit­taa syy-seu­raus­suhtei­den riit­tävä hah­mot­ta­mi­nen? Minä tun­nen muu­tamia tyyppe­jä, joi­ta pidän hyv­inä ihmis­inä ja erit­täin hyvin olen­naisia syy-seu­raus­suhtei­ta hah­mot­tavina vaik­ka he eivät olekaan eri­tyisen älykkäitä. Heil­lä on mui­ta keino­ja hah­mot­taa sitä, miten maail­mas­sa kan­nat­taa elää ja toimia. Lisäk­si tiedän tyyppe­jä, joil­la on huo­mat­tavasti edel­lisiä korkeampi älykkyys, mut­ta joiden maail­mankat­so­mus on niin kyyni­nen että hei­dän loogiset päät­te­lyn­sä ihmiselämää koske­vista kausaal­imekanis­meista menevät useim­miten met­sään. Puh­taasti matemaat­ti­sis­sa tehtävis­sä, jois­sa ei tarvi­ta esim. psykol­o­gista ymmär­rystä tai kyp­sää käsi­tys­tä onnel­lisu­ud­es­ta, he kuitenkin suo­ri­u­tu­vat lois­teliaasti. En ihmettelisi vaik­ka osa pää­ty­isi ennen pitkää hoita­maan itsen­sä pois päiviltä.

    Väitän, että jos maail­ma huomen­na heräisi karkeasti tode­ten 150 keskiar­vol­la nykyisen n. 90 sijaan, niin maail­ma muut­tuisi aika nopeasti nyky­istä hyvin huo­mat­tavasti mukavam­mak­si, humaan­im­mak­si, lupaavam­mak­si paikaksi.

    Ihmis­ten yleinen kyvyt­tömyys havan­noi­da, hah­mot­taa ja järkeil­lä on yksi suurimpia ongelmien aiheut­ta­jia ja ylläpitäjiä.

    Vede­tään­pä esi­in kaikkien tun­tema Hitler-kort­ti. Hän­hän oli tun­netusti ainakin jonkin ver­ran älykäs, mut­ta mui­ta olen­naisia omi­naisuuk­sia häneltä mitä ilmeisim­min puut­tui. Jos ihmis­ten äly yhtäkkiä lisään­ty­isi huo­mat­tavasti, mut­ta nuo muut omi­naisu­udet eivät, ei ole mitenkään itses­tään­selvää, että maail­mas­ta tulisi humaan­impi ja mukavampi paik­ka. Hyvin älykäs henkilö voi olla (vaik­ka ei tietenkään aina ole) myös hyvin armo­ton, jul­ma ja tun­neköy­hä. Näis­sä tapauk­sis­sa äly mah­dol­lis­taa maail­man tehokkaan pahen­tamisen, ei maail­man parantamista.

    Toinenkin ongel­ma tuos­sa haaveessasi on. Ihmiset kun nyt vain ovat juuri niin älykkäitä kuin ovat. He kaik­ki ovat kuitenkin ihmisiä, ja osa maail­maa. Tästä seu­raa että hyvin toimi­va, humaani maail­ma olisi sel­l­ainen, jos­sa vähem­mänkin älykäs ihmi­nen voi elää, toimia ja luo­da arvoa. Älykkyy­den yliar­vost­a­mi­nen johtaa hel­posti vähäisen älykkyy­den näkemiseen vial­lisuute­na, mikä kokon­aisu­ut­ta arvioiden pahen­taa maail­maa, ei paran­na sitä.

    Tiivistäen: pelkän älyn avul­la ei ole mah­dol­lista suorit­taa onnnel­lisu­u­teen ja hyv­in­voin­ti­in liit­tyvää päät­te­lyä men­estyk­sekkäästi. Siihen tarvi­taan muitakin omi­naisuuk­sia kuin matemaat­tis-loogista älyä. Päät­te­lyn lop­putu­los kun ei riipu pelkästä lasken­tate­hos­ta, vaan aivan olen­nais­es­ti myös siitä, mitä val­i­taan laskea.

  96. Jor­ma Nordlin:

    …tieteen, taiteen ja muiden aiv­o­työtä vaa­tivien alo­jen huip­pusuorituk­sia testiä­ly ei selitä lainkaan.

    Enpä kyl­lä lainkaan ihmettele, jos ja kun ker­ran testeis­sä haetaan nimeno­maan sitä “infor­maa­tio­te­o­reet­tista min­imi­ratkaisua”. Sil­loin­han tul­laan pain­ot­ta­neek­si ole­mas­saol­e­van infor­maa­tion havait­semista, kun taas maail­maa eteen­päin vievi­in huip­pusuorituk­si­in vaa­dit­taisi­in uuden infor­maa­tion löytämisen/ymmärtämisen/keksimisen (mikä nyt olisikaan paras ter­mi) taitoa.

  97. “Ihmis­ten yleinen kyvyt­tömyys havan­noi­da, hah­mot­taa ja järkeil­lä on yksi suurimpia ongelmien aiheut­ta­jia ja ylläpitäjiä.”

    Niin. Ihmis­ten ongel­mat usein johtu­vat siitä, että olemme vajavaisia. Mik­si kaik­ki eivät ole saman­laisia kuin minä!

  98. Kom­ment­ti­na “Saar­alle” (kir­joit­ti 26.4.2010: “jos älykkyys määritel­lään geneet­tisek­si omi­naisu­udek­si, on tietenkin määritelmäl­lis­es­ti selvää ettei sitä voi kehittää”).

    - Olen siis eri mieltä. Ajat­telet tiet­ty geneeti­ikan määräävän muut­tumat­to­mia omi­naisuuk­sia kuten jalan tai käden pitu­u­den, nenän muodon, hiusten värin jne ja jos äly todel­la on täl­lainen fyysi­nen “könt­ti” muut­tumat­tomana jos­sain aivois­sa, niin olet oikeassa.

    Väitän silti että äly on muut­tu­va omi­naisu­us kuten luku­taito, laulu­taito, kir­joi­tus­taito, juok­sukestävyys/-nopeus, voima, tarkku­us jne. Sil­loin on selvää että älyä voi kehit­tää, vaik­ka geen­i­taus­ta antaisikin sille jonkin­laisen hekko­ht ylära­jan jota on han­kala ylit­tää kehit­tämäl­läkään (vrt maail­man nopeim­mak­si juok­si­jak­si on vaikea päästä, ainakaan har­joit­telemat­ta pelkil­lä geenitaustoilla).

    Sit­ten:
    Ja kun äly­palkkakeskustelu näyt­tää ole­van kiihkeää, niin pakko kom­men­toi­da vähän. Jos onkin niin että todel­la viisas ei ota isom­paa palkkaa ja nään­nytä itseään työn alle, vaan älykäs ottaa enem­män vapaa-aikaa pienem­mäl­lä pal­ka­lla ja sat­saa jälkeläisiinsä?

    No, siinähän voi olla se lähtöasetel­mavirhe, että ensin olete­taan älykkään halu­a­van aina isom­paa palkkaa ja sovite­taan tutkimus niin että tulos vas­taa omia odotuksia.

    Kaik­ki yksilöt kun eivät val­itse samoin ja olisikin tul­ta­va kak­si­jakoinen tulos eli älykkäil­lä on myös hyvin huono­jakin palkko­ja, ellei tule niin niis­sä on virhe.
    Ellei tosi­aan olete­ta että äly johtaa lam­maslau­maan, joka aina juok­see yhdessä samaan suun­taan ja vaik­ka sit­ten palkkakaivoon.

  99. “Ihmis­ten yleinen kyvyt­tömyys havan­noi­da, hah­mot­taa ja järkeil­lä on yksi suurimpia ongelmien aiheut­ta­jia ja ylläpitäjiä.”

    Kyvyt­tömyys vai halu? Vaik­ka halun vaiku­tus ei olisi yhtä suuri voi olla, että siihen voitaisi­in helpom­min huomisek­si vaikut­taa kuin älyyn. Esim. lääk­i­tyk­sel­lä vesijohtovedessä.

  100. Väitän, että jos maail­ma huomen­na heräisi karkeasti tode­ten 150 keskiar­vol­la nykyisen n. 90 sijaan, niin maail­ma muut­tuisi aika nopeasti nyky­istä hyvin huo­mat­tavasti mukavam­mak­si, humaan­im­mak­si, lupaavam­mak­si paikak­si.

    Tämä on melkein var­masti tot­ta, jos tilas­to­ja on uskomi­nen. En oikein muutenkaan ymmär­rä sel­l­aisia väit­teitä, joiden mukaan “älyä yliar­voste­taan”. Täl­laisen väite­lauseen esit­täjä kuitenkaan tuskin halauaisi, että hänen lääkärin­sä, las­ten­sa opet­ta­ja, tms. olisi mielu­um­min mata­laa keski­ta­soa älykkyy­deltään, kuin keski­ta­soa älykkäämpi.

  101. Tämä “äly on yliar­vostet­tua” ‑puhe johtuu kat­e­go­ri­avirheestä, jos­sa äly ja jonkin­lainen hyvyys ja humaa­nius asete­taan diko­tomis­es­ti vas­takkain. Ikään kuin vähempi äly johtaisi inhimil­lisyy­teen, rakkau­teen ja läm­pöön ja korkeampi äly epäin­himil­liseen, teknokraat­tiseen yhteiskuntaan. 

    Tässäkin keskustelus­sa muuten on tul­lut vas­taan se omi­tu­inen argu­ment­ti, että älyä ei kan­na­ta mita­ta, kos­ka se ei mit­taa jotain muu­ta — vaikka­pa sosi­aal­ista lahjakkuutta. 

    Eikö tämä ole sama kuin vas­tus­taisi ruumi­in­läm­mön mit­taus­ta, kos­ka se ei ker­ro ihmisen painoindeksiä?

  102. …tieteen, taiteen ja muiden aiv­o­työtä vaa­tivien alo­jen huip­pusuorituk­sia testiä­ly ei selitä lainkaan.

    Tässä kohden on kyl­lä toimit­ta­jal­la tapah­tunut paha väärinymmär­rys tai lause on huoli­mat­tomasti muotoiltu. 

    Hakkrainen­han väit­täisi tässä, että huip­pusuori­tusten tek­i­jöis­sä olisi samas­sa suh­teessa esim. heikko­lah­jaisia kuin koko väestöstä. Näin­hän ei mis­sään tapauk­ses­sa ole, vaan ÄO:n ollessa alle 85 jo suo­ma­laisen perusk­oulun sääl­lisessä suorit­tamises­sa on suuria vaikeuksia. 

    Hakkaraista on nyt siteer­at­tu väärin. Uskon, että hän tarkoit­taa, että huip­puä­ly ei ole aina selit­täjänä huip­pusuorituk­sis­sa, vaan huip­pusuorit­ta­jis­sa on myös lähel­lä keskiar­voa ole­via toim­i­joi­ta. Mut­ta kyl­lä vah­va yhteys löy­tyy. Ei Nobelin fyysi­ikan palk­in­toa ole ker­taakaan saatu alle 150:n älyllä. 

    Todis­tus­taakan siir­rän toisin väittävälle. 🙂

  103. ´Väitän, että jos maail­ma huomen­na heräisi karkeasti tode­ten 150 keskiar­vol­la nykyisen n. 90 sijaan, niin maail­ma muut­tuisi aika nopeasti nyky­istä hyvin huo­mat­tavasti mukavam­mak­si, humaan­im­mak­si, lupaavam­mak­si paikaksi.´

    Tiedemies: “Tämä on melkein var­masti tot­ta, jos tilas­to­ja on uskominen.”

    Mikähän tilas­to osoit­taa mitään tule­vaisu­ud­es­ta? Kaik­ki ne ovat men­neen ajan kuvauksia.
    Niin kuin tässäkin keskustelus­sa on jo todet­tu, älykäs ei vält­tämät­tä käytä älyään hyvään, vaan esim. älykkäi­den tap­povä­linei­den keksimiseen.

  104. @Saara
    Hitler-kortin pelaami­nen tässä yhtey­dessä on jo aika epä­toivoista. Nat­si-Sak­saa ei tehnyt yksi Hitler vaan miljoonat ihmiset, joista val­taosa oli siel­lä Gaussin käyrän keski­vai­heil­la, ja jot­ka oli­vat tur­val­lis­es­ta keskinker­taisu­ud­estaan huoli­mat­ta armot­to­mia, jul­mia ja tunneköyhiä.

  105. Kiinalais­ten älykkyy­destä sen ver­ran, että luin yhdestä kir­jas­ta, kuin­ka riisin vil­je­lyn ansios­ta kiinalaiset ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Tämä sik­si, että riisin vil­je­ly on hyvin tarkkaa ja herkkää toim­intaa. Pel­to­ja pitää vah­tia jatku­vasti ja säätää veden määrää. Tämä taas kan­nus­taa ongel­man­ratkaisu­un. Vuo­sisato­jen aikana sit­ten vii­saim­mat ovat pär­jän­neet… Euroopas­sa vil­ja vain heit­et­ti­in pel­toon ja odotet­ti­in niit­toaikaa, noin kärjistetysti.

    Mal­colm Glad­well: Outliers

    Lois­ta­va kir­ja, jos­sa on käsitel­ty muun muas­sa älykkyyt­tä ja sen vaiku­tus­ta menestykseen.

  106. Eli­na:

    Tämä “äly on yliar­vostet­tua” ‑puhe johtuu kat­e­go­ri­avirheestä, jos­sa äly ja jonkin­lainen hyvyys ja humaa­nius asete­taan diko­tomis­es­ti vas­takkain. Ikään kuin vähempi äly johtaisi inhimil­lisyy­teen, rakkau­teen ja läm­pöön ja korkeampi äly epäin­himil­liseen, teknokraat­tiseen yhteiskuntaan.

    Enpä usko kenenkään väit­täneen näin. Itse arvostan älyä paljonkin, mut­ta yliar­vostamisen puolelle men­nään sil­loin, kun kuvitel­laan älyn ole­van yksinään ratkai­se­vaa. Siis että aivan sama mil­lainen ihmi­nen muuten on, kun­han hän vain on älykäs.

    Tässäkin keskustelus­sa muuten on tul­lut vas­taan se omi­tu­inen argu­ment­ti, että älyä ei kan­na­ta mita­ta, kos­ka se ei mit­taa jotain muu­ta — vaikka­pa sosi­aal­ista lahjakkuutta.

    Kuka on sanonut, ettei sitä kan­na­ta mita­ta? Tot­ta kai kan­nat­taa, mut­ta kan­nat­taa myös ymmärtää mitä itse asi­as­sa mitataan. Geneet­tistä omi­naisu­ut­ta emme voi mita­ta; ain­oas­taan sen ilmen­e­mistä käytän­nössä testitilanteessa.

  107. Eli­na:

    Hakkaraista on nyt siteer­at­tu väärin. Uskon, että hän tarkoit­taa, että huip­puä­ly ei ole aina selit­täjänä huip­pusuorituk­sis­sa, vaan huip­pusuorit­ta­jis­sa on myös lähel­lä keskiar­voa ole­via toim­i­joi­ta. Mut­ta kyl­lä vah­va yhteys löy­tyy. Ei Nobelin fyysi­ikan palk­in­toa ole ker­taakaan saatu alle 150:n älyllä.

    Hyvä tarken­nus. Nopeasti luke­mal­la tulk­itsin Jor­ma Nordlin­in tek­stin tähän tapaan. Sitä kyl­lä tosi­aan ihmettelisin, jos mitään kor­re­laa­tio­ta ei löytyisi!

  108. Pohti­ja, tuos­sa ei ollut kyse omas­ta mielip­i­teestäni, vaan määritelmä­vai­h­toe­hto­jen hakemis­es­ta. Jos äly määritel­lään geneet­tisek­si omi­naisu­udek­si, niin toki se sil­loin on geneet­ti­nen omi­naisu­us. Mut­ta sil­loin älykkyys­testit eivät mit­taa älyä (suo­raan). Jos taas äly määritel­lään jok­sikin, mitä testit mit­taa­vat, se ei ole muut­tuma­ton ja yksi­no­maan geneet­ti­nen ominaisuus.

    Lurk­ki, kumoaako nat­si-Sak­san esi­in nos­t­a­mi­nen mielestäsi jotenkin sen tosi­asian, että Hitler ei käyt­tänyt älyään eri­tyisen hyvin?

  109. Tiedemies:

    En oikein muutenkaan ymmär­rä sel­l­aisia väit­teitä, joiden mukaan “älyä yliar­voste­taan”. Täl­laisen väite­lauseen esit­täjä kuitenkaan tuskin halauaisi, että hänen lääkärin­sä, las­ten­sa opet­ta­ja, tms. olisi mielu­um­min mata­laa keski­ta­soa älykkyy­deltään, kuin keski­ta­soa älykkäämpi.

    Minä olen kri­ti­soin­ut asen­net­ta, jos­sa tui­jote­taan yksi­no­maan älykkyyt­tä ja uno­hde­taan kaik­ki muu; ikään kuin korkea älykkyys tek­isi ihmis­es­tä automaat­tis­es­ti sel­l­aisen, joka käyt­tää älyään yhteisön kannal­ta toiv­ot­taval­la taval­la. Se on älykkyy­den yliarvostamista.

    Jos puhutaan käytän­nön tasol­la ihmi­sistä, jot­ka ovat jo valikoituneet ammat­tei­hin­sa pääsykokeis­sa ja suorit­ta­mal­la opin­not + har­joit­te­lut jne., voidaan aika var­masti sanoa, että henkilöt ovat tärkeiltä osin ammat­tei­hin­sa sopivia. Sil­loin on toki vain eduk­si, jos on lisäk­si vielä älykäskin.

  110. lurk­ki: “Nat­si-Sak­saa ei tehnyt yksi Hitler vaan miljoonat ihmiset, joista val­taosa oli siel­lä Gaussin käyrän keski­vai­heil­la, ja jot­ka oli­vat tur­val­lis­es­ta keskinker­taisu­ud­estaan huoli­mat­ta armot­to­mia, jul­mia ja tunneköyhiä.”

    Ja siis? Näitä “Gaussin käyrän keski­vai­heil­la … tur­val­lis­es­ta keskinker­taisu­ud­estaan huoli­mat­ta armot­to­mia, jul­mia ja tun­neköy­hiä” ihmisiä siel­lä on edelleen, jopa aikaisem­paa enem­män — mut­ta Hit­ler­iä ei ole ja kas kum­maa, mitään keski­tysleirien renes­sanssia ei ole havait­tavis­sa. Vai onko?

  111. On kuitenkin epä­to­den­näköistä, että pig­ment­tiä säätelevät geen­it oli­si­vat kovin merkit­tävässä osas­sa älykkyy­den muodostumisessa.

    Oliko tuo yri­tys saa­da joku muu kir­joit­ta­maan puolestasi afrikkalais­ten älykkyys­ta­sos­ta? Taku­ul­la nimit­täin tiedät, että kukaan ei väitä, että pig­ment­tigeenistö ja älykkyys­geenistä oli­si­vat edes osit­tain samat. 

    Rush­tonin hypo­teesi on, että tropi­ik­ki on pla­neet­tamme r‑selektiivisin ihmisen elinympäristö, kos­ka pato­geenikuor­ma (pieneliöt, viruk­set, loiset) on eri­tyis­es­ti päivän­tasaa­janil­mas­tossa niin suuri, että väestön­ti­heys pysyy kroonis­es­ti ympäristön kan­tokyvyn ala­puolel­la toisin kuin K‑selektiivisemmillä ilmas­tovyöhykkeil­lä. Tästä syys­tä päivän­tasaa­janil­mas­to suosii mui­ta ilmas­tovyöhykkeitä enem­män nopeaa lisään­tymistä ja kasvua. Ihmisen tapauk­ses­sa älykkyys on hyödyk­si kaikissa ympäristöis­sä mut­ta pain­o­tus vaihtelee.

  112. Eilen muuten tuli tele­vi­sios­ta hyvin mie­lenki­in­toinen doku­ment­ti ast­mas­ta ja aller­gioista. Karib­ian­merel­lä sijait­se­van Bar­badok­sen saari­val­tion asukkaista 20% on ast­maatikko­ja. Ast­ma- ja aller­giaepi­demia on räjähtänyt käsi­in viimeisen 20 vuo­den aikana, kun Bar­ba­dos on vauras­tunut ja mod­ernisoitunut. Ohjel­mas­sa ast­matutk­i­ja selit­ti kuin­ka afrikkalai­sis­sa per­in­teisessä maalaisym­päristössä ihmisil­lä on paljon loisia, joi­ta vas­taan hei­dän kehon­sa tuot­ta­vat tiet­tyä vas­ta-ainet­ta, joka nykyaikaises­sa hygieenisessä ympäristössä sitoutuu har­mit­tomi­in allergeenei­hin. Bar­badok­sen väestöstä val­taosa on afrikkalais­ten orjien jälkeläisiä.

  113. Mikähän tilas­to osoit­taa mitään tule­vaisu­ud­es­ta?

    Mikään tilas­to ei osoi­ta mitään tule­vaisu­ud­es­ta, mut­ta kos­ka aurinko on nous­sut joka aamu idästä koko kir­joite­tun his­to­ri­an ajan (ainakaan mis­sään ei ole päin­vas­taista rapor­toitu uskot­tavasti), niin tilas­to­jen val­os­sa näyt­tää aika var­mal­ta, että se nousee idästä myös huomenna.

    Aivan samaan tapaan vähäisel­lä älykkyy­del­lä varuste­tut ovat tehneet suurim­man osan kaik­ista rikok­sista ja hir­mu­teoista viimeis­ten parin sadan vuo­den ajan(*) joten ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, ettei näin olisi huomennakin. 

    Kaik­ki ne ovat men­neen ajan kuvauksia.
    Niin kuin tässäkin keskustelus­sa on jo todet­tu, älykäs ei vält­tämät­tä käytä älyään hyvään, vaan esim. älykkäi­den tap­povä­linei­den kek­simiseen
    .

    Tim­puri ei vält­tämät­tä hakkaa vasar­al­laan naulo­ja, vaan saat­taa lyödä sil­lä esimerkik­si vaimoaan. Sik­si raken­nustyö­maal­la ei syn­ny valmista yhtään hitaam­min, jos tim­puri ei tule paikalle? 

    Jär­jet­tömiä argu­ment­te­ja voi tietysti esit­tää aina, mut­ta ei kan­na­ta pidät­tää hen­gi­tys­tään kuvitellen niiden vaku­ut­ta­van ketään.

  114. (*) Lisäys edel­liseen: väki­val­tarikok­sia tehtaili ennen mod­er­nia aikaa lähin­nä ylälu­ok­ka, se kuu­lui sen “oikeuk­si­in”, ja maalais­tol­lon tap­pamis­es­ta sai lähin­nä sakko­ja. Täl­lainen jär­jestelmä ei kuitenkaan ole ollut käytössä mis­sään län­si­maas­sa enää vuosisatoihin.

  115. Sen ver­ran vielä ottaisin tähän kan­taa, että päin­vas­toin kuin tek­stistäni saat­taa kuvitel­la, minä itseasi­as­sa en pidä mitenkään hyvänä ideana esimerkik­si sitä, että esimerkik­si lap­sia tes­tat­taisi­in älykkyys­testeil­lä tms. ja että näitä tulok­sia käytet­täisi­in sit­ten jotenkin jaka­maan lap­sia ryh­mi­in koulus­sa. Tai että älykkyys­teste­jä käytet­täisi­in ain­oana sisään­pääsykri­teer­inä yliopistoihin. 

    Sen­si­jaan pidän mielekkäänä, että esimerkik­si eri­lais­ten ammat­tiryh­mien (so, vaik­ka nyt pin­takäsit­telijät con­tra lääkärit) koulu­tuk­ses­sa ote­taan huomioon se, että niis­sä älykkyyt­tä tarvi­taan eri määriä opin­noista suo­ri­u­tu­miseen. Eikä älykkyy­den tarvitse edes tarkoit­taa tässä pelkkää g‑tekijää; kuviopäät­te­lytesti ei vält­tämät­tä ole hyvä lääkik­sen opiske­li­joiden kar­simiseen. (Voi se ollakin, mut­ta en silti väitä että on) 

    Toinen mis­sä se olisi hyvä ottaa huomioon on pop­u­laa­tios­sa yleen­sä. Jos ker­ran älykkyys ennus­taa merkit­tävästi ansioi­ta, niin mitä tämä ker­too? Ei se ainakaan voi ker­toa, että työ­nan­ta­jat yliar­vosta­vat älykkyyt­tä ja syr­jivät vähem­män älykkäitä, kos­ka työn­tek­i­jöi­den älykkyyt­tä ei juuri tes­ta­ta. Vapail­la markki­noil­la se olisi indikaa­tio korkeam­mas­ta tuottavuudesta.

    Sivu­men­nen­sa­noen, tässä on sama ongel­ma kuin fem­i­nis­mis­sä, eli jos löy­dämme sat­tumal­ta jonkin selit­tävän tek­i­jän eroille, löy­tyy aina ver­rat­en kookas poruk­ka ker­tomaan kuin­ka se posi­ti­iviselle puolelle sijoit­tu­va omi­naisu­us tekeekin ihmis­es­tä itseasi­as­sa jotenkin hirviön tms. Eli kun huo­maamme, että älykkäät ihmiset ovat onnel­lisem­pia, ter­veem­piä, rikkaampia jne. niin tämä herät­tää vastareak­tiona ajatuk­sen että heis­sä on pakko olla ikäänkuin tas­a­puolisu­u­den vuok­si jotain vikaa, jos ei muuten, niin moraalisesti.

  116. tiedemies:

    …vähäisel­lä älykkyy­del­lä varuste­tut ovat tehneet suurim­man osan kaik­ista rikok­sista ja hir­mu­teoista viimeis­ten parin sadan vuo­den ajan(*) joten ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, ettei näin olisi huomennakin.

    Jos näi­den vähäisel­lä älykkyy­del­lä varustet­tu­jen rikol­lis­ten älykkyyt­tä onnis­tut­taisi­in kas­vat­ta­maan, arveletko että heistä tulisi lainku­u­li­aisia mallikansalaisia? Arveletko että rikok­sien ja hir­muteko­jen lukumäärä tai raaku­us tai molem­mat vähentyisivät?

  117. “(*) Lisäys edel­liseen: väki­val­tarikok­sia tehtaili ennen mod­er­nia aikaa lähin­nä ylälu­ok­ka, se kuu­lui sen “oikeuk­si­in”, ja maalais­tol­lon tap­pamis­es­ta sai lähin­nä sakko­ja. Täl­lainen jär­jestelmä ei kuitenkaan ole ollut käytössä mis­sään län­si­maas­sa enää vuosisatoihin.”

    Ei asia näin yksinker­tainen ollut. — Tosin van­hoisa laeis­sa miestapos­ta oli sakko ‚joka oli käräjien vahvis­ta­ma suku­jen sopi­ma kor­vaus uhrin suvulle, suh­teutet­tu tek­i­jän suvun varallisuuteen.

    1600-luvul­la tilanne muut­tui, sil­lä esi­val­ta uli mukaan kuvioihin.

  118. Voisiko vaik­ka Eli­na tai Tiedemies lait­taa tänne men­sa pis­teen­sä. Kun olen aina ollut tosi huono koulus­sa ja eri­tyis­es­ti kir­joita­maan oisin kiin­nos­tunut mitä se ketä osaa kir­jot­taa esimerkik­si saa men­sa testis­sä. Mul­la on var­maan huono älykkyys ja siitä vaikeuk­sia ollu aina.

  119. “Aivan samaan tapaan vähäisel­lä älykkyy­del­lä varuste­tut ovat tehneet suurim­man osan kaik­ista rikok­sista ja hir­mu­teoista viimeis­ten parin sadan vuo­den ajan(*) joten ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, ettei näin olisi huomennakin. ”

    Hir­mu­teoista ei var­maankaan — tai en ainakaan tiedä mitään syytä olet­taa, että niin olisi. Hir­mu­teot ovat olleet pääasi­as­sa organ­isoitua väki­val­taa tai yksit­täis­ten mielipuolien tekosia.

    Muiden rikosten tekem­i­nen kyl­lä kasautuu alimpi­in yhteiskun­talu­okki­in — tosin kausali­teetin suun­nas­ta ei voi aina tietää. Älykkäi­den ihmis­ten yhteiskun­nas­sakin rikol­lisu­us kasau­tu­isi alas. Mut­ta oli­si­vatko alim­mat yhteiskun­talu­okat pienem­piä ja siten rikol­lisu­us vähäisempää?

    Ehkä se koh­ta nähdään. Län­si­maiset yhteiskun­nat ovat nimit­täin olleet tuol­ta mer­i­tokra­ti­as­ta, e‑pilleristä ja hyv­in­voin­ti­val­tios­ta läh­tien olleet uudessa tilanteessa. Kun ennen tyh­mem­pikin mies pääsi naimisi­in, nyt suvun jatkami­nen kasautuu yhä selvem­min men­estyvi­in miehi­in — joiden määrä suh­teessa naisi­in on laskussa. 

    Tästä syn­tyy kierre: Kun tyh­män miehen par­i­u­tu­mis­mah­dol­lisu­udet heikkenevät, hänen kan­nus­ti­men­sa yrit­tää elämässä eteen päin heikke­nee. Kun kan­nustin heikke­nee, par­i­u­tu­mis­mah­dol­lisu­udet entis­es­tään pienenevät ja niin edelleen. 

    Yhä suurem­pi osa miehistä siis syr­jäy­tyy eli yksinker­tais­es­ti: evoluu­tio kar­sii tyh­miä ihmisiä yhä rankem­mal­la kädel­lä län­si­maid­en populaatioista.

    Käsit­tääk­seni täl­lainen kehi­tys ei kuitenkaan vähen­nä rikol­lisu­ut­ta vaan lisää sitä vaik­ka pop­u­laa­tio kuin­ka viisas­tu­isi. Ain­oas­taan syr­jäy­tyvien miesten osu­u­den vähen­e­m­i­nen vähen­täisi rikollisuutta. 

    Tuo­ta osu­u­den vähen­e­mistä eli nor­maal­i­jakau­man radikaalia jyrkken­e­mistä taas ei em. ske­naar­ios­sa vält­tämät­tä tapah­tu­isi koskaan. Ja olisiko nor­maal­i­jakau­ma koskaan edes tarpeek­si jyrkkä estääk­seen suh­teel­lisen syr­jäy­tymisen pariutumismarkkinoilla?

    Teo­ria ennus­taa mielestäni synkkiä aiko­ja varsinkin, kun en tiedä mitään keinoa estää tuo kehi­tys; sitä voi ain­oas­taan hidas­taa ja lieven­tää sen vaikutuksia. 

    Niin tai näin, tästä näkökul­mas­ta voi ihme­tel­lä, mitkä kaik­ki muut sosi­aaliset tek­i­jät vaikut­ta­va hyvään yhteiskun­taan älyn lisäk­si ja älyn vaiku­tuk­sen jopa tukahduttaen.

  120. tiedemies:

    Sivu­men­nen­sa­noen, tässä on sama ongel­ma kuin feminismissä…

    Sivu­men­nen sanoen, min­ul­la on tässä keskustelus­sa sama ongel­ma kuin fem­i­nis­mikeskustelus­sakin, jos­sa min­ua yritet­ti­in leima­ta ääliöfem­i­nis­tik­si vain sik­si, että sat­u­in käyt­tämään saman­ta­paista ter­mi­nolo­giaa jois­sakin keskustelun yksityiskohdissa.

    Tässä keskustelus­sa olen puhunut älykkyy­den yliar­vostamis­es­ta, ja seu­rauk­se­na min­ut on näköjään niputet­tu yhteen sen porukan kanssa, joka ei halua uskoa älykkyy­destä voivan olla minkään­laisia hyö­tyjä (tai jopa että siitä on pelkkää hait­taa). Todel­lisu­udessa olen kaukana moi­ses­ta hölmöilystä, minkä kyl­lä pitäisi näkyä tek­steistänikin kaikille keskimääräistä älykkääm­mille luk­i­joille, jol­laisi­na pidän mm. sin­ua ja Elinaa.

    Tämä tuo osaltaan esi­in juuri sen pointin, mitä olen yrit­tänyt esit­tää. Teil­lä on aivan var­masti riit­tävät älyn­lah­jat min­un erot­tamisek­seni maini­tu­ista älyn halvek­su­jista (ja fem­i­nis­mikeskustelus­sa nais­ten yli­val­lan aja­jista), mut­ta syys­tä tai tois­es­ta ette tule näitä lahjo­janne hyö­dyn­täneek­si sel­l­aisel­la taval­la, jos­ta olisi tässä keskustelus­sa käytän­nön etua.

  121. Saara
    “Jos näi­den vähäisel­lä älykkyy­del­lä varustet­tu­jen rikol­lis­ten älykkyyt­tä onnis­tut­taisi­in kas­vat­ta­maan, arveletko että heistä tulisi lainku­u­li­aisia mallikansalaisia? ”

    Koulu­tuk­sen, työ­paikan ja vai­mon han­kkimisel­la saat­taa olla ihmeitätekevä vaiku­tus ihmisen elämään.

  122. “Eli kun huo­maamme, että älykkäät ihmiset ovat onnel­lisem­pia, ter­veem­piä, rikkaampia jne. niin tämä herät­tää vastareak­tiona ajatuk­sen että heis­sä on pakko olla ikäänkuin tas­a­puolisu­u­den vuok­si jotain vikaa, jos ei muuten, niin moraalisesti.”

    Pöh, minus­sa se lähin­nä herät­tää ihmette­lyä siitä, mik­si näin lois­ta­van perin­nöl­lisen piir­teen evoluu­tio on jakanut niin epä­ta­sais­es­ti. Eikö tätä ihmelääket­tä olisi kan­nat­tanut jakaa kaikille suurin piirtein sama määrä? Ilmeis­es­ti ei, mikä kai viit­taa siihen, että toiset tärkeä perin­nöl­liset, suvun jatkamista edis­tävät piir­teet ovat taval­la tai toisel­la ris­tiri­idas­sa älyn kanssa. 

    Tai ehkä taustal­la on mon­imutkaisia epi­ge­neet­tisiä mekanis­me­ja, joi­ta emme vielä ymmär­rä lainkaan.

    1. Tai sit­ten se osoit­taa, että per­in­tei­sis­sä elämän­muodois­sa äly ei ollut niin tärkeä omi­naisu­us — tai jopa sitä, että nois­sa yhteiskun­nis­sa val­lit­si työn­jako ellei suo­ras­taan luokka­jko kuin mehiläis- tai muu­ra­haisy­hteiskun­nis­sa, jol­loin riit­tä, että osal­la pop­u­laa­tios­ta oli riit­tävästi älypä ja toisil­la riit­tävän vähän.

  123. Älyn yhteiskun­nal­lisu­us on tietenkin “älykri­ti­ikin” yksi lähtöko­h­ta. Se uno­h­tui maini­ta. Äly ei ole his­to­ri­at­tomas­sa tilas­sa lil­lu­va pla­toni­nen idea. 

    Sen sijaan siihen en usko, että inhimil­lisen älyn kehit­tyessä yhteiskunnat/ryhmät oli­si­vat olleet jakau­tuneet yhteiskun­talu­okki­in. En muista yhdenkään antropolo­gin tai arke­olo­gin niin väit­täneen. En kek­si yhtään lau­mas­sa elävää nisäkästäkään, jon­ka selviy­tymis­strate­gia olisi kasa­ta älyä pie­neen vähemmistöön.

  124. Saara: “Jos näi­den vähäisel­lä älykkyy­del­lä varustet­tu­jen rikol­lis­ten älykkyyt­tä onnis­tut­taisi­in kas­vat­ta­maan, arveletko että heistä tulisi lainku­u­li­aisia mallikansalaisia? ”

    Sylt­ty: “Koulu­tuk­sen, työ­paikan ja vai­mon han­kkimisel­la saat­taa olla ihmeitätekevä vaiku­tus ihmisen elämään.”

    Mitäpä jos har­joit­telisit vas­taamista kysymyk­si­in, sil­läkin saat­taisi olla ihmeitätekevä vaikutus.
    Siis: kyse oli älykkyydestä.

  125. Tiedemiehelle: Olet väärässä. Maail­man­his­to­ri­an pahim­mat rikol­liset ovat aina olleet Suuret Johta­jat (Stal­in, Hitler…) ja jot­ta siihen ase­maan pääsee, on omat­ta­va vähin­tään huip­pueri­no­maisen sosi­aalisen älykkyy­den. Joten ei ole syytä olet­taa etteikö tule­vaisu­udessakin älykkäim­mät tule murhaa­maan eniten ihmisiä mitä älykkäim­mil­lä menetelmil­lä. He osaa­vat ehkä myös syyl­listää tyh­mät teois­taan — kaik­ki kär­simys on tyh­mien oma vika koska…olette ihan tyhmiä.

    Älykkäitä on myös se puhu­mamme n.10% huip­pu eli ei älykkäitä rikol­lisia sen isom­paa osu­ut­ta kaik­ista rikol­li­sista pidä ollakaan. Ja huom hei­dän rikok­sen­sa ovat älykkäitä eli kaik­ki eivät edes jää kiin­ni esim nyky­isin talous­rikok­sista jää liian vähän kiin­ni (tod­näk älykkäim­mät ei ainakaan jää, eivätkä koskaan ole jääneet — esim viiltäjä-Jack saat­toi olla älykäs).

    Toinen asia: olen kyl­lä ollut työhaas­tat­teluis­sa, jois­sa sys­temaat­tis­es­ti tehdään myös älykkyys­testit kakille — syr­jin­tää vai hyvä?
    Silti mon­en­laisia ihmisiä tavan­neena voin sanoa ettei älykkyys­testi mitään sinäl­lään ker­ro: osa tyh­mik­si san­o­tu­ista on hyvin aikaansaavia kun annetaan mah­dol­lisu­us ja osa älykkytesti­hir­muista ei kykene juuri mihinkään järkevään toim­intaan — en halu­aisi esim sel­l­aisia lääkäre­itä itseäni hoita­maan kuten ehdotit, mielu­um­min niitä tyhmiä.

    “Saar­alle” (kir­joit­ti 27.4) kom­ment­ti­na. Kiin­nos­tavaan suun­taan ohjaat ajatuk­sia, jatkan vähän:
    Vaik­ka äly olisi muut­tuma­ton, sitä voisi mita­ta ihan kuin äiti mit­taa lapsen­sa pitu­ut­ta “nyt olet kas­vanut noin pitkäk­si” ja joku päivä huip­pu on saavutet­tu — ei muu­tu mihinkään kun geen­it niin sanovat.

    Tai jos äly onkin muut­tu­va omi­naisu­us (jolle geen­it antaa vain fyy­sisen ylära­jan), niin voi sitä silti mita­ta kuten vaik­ka juoksukilpailussa
    esim: “Pekka voit­ti kaik­ki satasel­la, mut­ta mara­tonil­la Mart­ti voit­ti aina. Tauno sen sijaan ei ollut paras mis­sään juok­sus­sa vaan oikeas­t­aan huono(tyhmä), mut­ta toisaal­ta kohtu­ullis­es­ti pär­jäsi kuitenkin kaikissa — eli jos ote­taankin “paras kaik­ista” eli kaik­ki lajit pisteytet­täisi­in yhteen­sä niin Tauno voittaisi”.

    Olisiko älyä mitat­taes­sa Men­sas­sa Pika-Pekko­ja, Mara­toni-Mart­te­ja vai Keskinker­taisia-Tauno­ja (yhteispis­teis­sä nouseekin parhaaksi)?
    Mita­ta näitä kavere­i­ta siis voi mut­tei mikään anna todel­lista kuvaa kokon­aisjuok­sukyvys­tä, jol­la kaik­ki *sim­sal­abim* voitaisi­in ryh­mit­tää juok­si­ja­men­salaisi­in ja tyh­mi­in — puhu­mat­takaan että kuka idioot­ti vaan voisi voit­taa nämä kaver­it jos vaan viit­sisi treena­ta lenkkeilemällä.

  126. Älykkyys vaikut­taa keskimäärin posi­ti­ivis­es­ti ihmis­ten moraali­in, kos­ka se lisää itsereflektiota.
    Keski­ta­soa selvästi heikom­min älykkyys­testeis­sä pär­jäävät ovat rankasti yliedustet­tuina vankilo­is­sa ja väkivaltatilastoissa.
    Eilen uuti­soiti­in Hesaris­sa väitöskir­jas­ta, jos­sa todis­tet­ti­in älykkyy­den suo­jaa­van herkkiä ihmisiä masen­nus­ta ja ahdis­tus­ta vas­taan. Älykkyys antaa parem­man kyvyn tun­nistaa omia tun­tei­ta ja käsitel­lä niitä.
    Älykkyys kor­reloi myös fyy­sisen ter­vey­den kanssa. Lukiois­sa ei sään­nöl­lis­es­ti tupakoivia ole nyky­isin juuri nimek­sikään, vain 9%, ammat­tik­ouluis­sa heitä on 40% oppilaista.

    Jos kat­so­taan eri­laisia kult­tuurisia ilmiöitä, niin väitän älykkäämpi­en ihmis­ten ole­van aliedustet­tuina linkasanko­jour­nal­is­mia, big broth­e­ria, music-tv:ta, roskaruokaa, väki­val­tavi­ihdet­tä, viikon­lop­puryyp­päämistä jne. arvostavien ja kulut­tavien joukossa.

    Käsi­tys siitä, että älykkyys olisi jotenkin yli­pain­otet­tua kult­tuuris­samme on aika käsit­tämätön väite. Esimerkik­si kaik­ki kau­pal­liset kana­vat pää­tyvät laadut­toman roskavi­ih­teen tuot­ta­jik­si, kos­ka se on mitä suurin osa kat­so­jista halu­aa nähdä.
    Toisaal­ta edes yleltä ei löy­dy edes yhtä filosofista keskustelu­o­hjel­maa. Nekin ovat kaik­ki enem­män tai vähem­män pop­ulis­tisia ja viihteellistettyjä.

    Jos ihmis­ten keskimääräi­nen älykkyys olisi ollut sen karkean 150, uskotko, että his­to­ri­an lukuisat Hit­ler­it oli­si­vat saa­neet kerät­tyä tuek­seen sel­l­aiset joukot mitään kyseenalais­ta­mat­to­mia, sokeasti palvovia mas­so­ja? Älykkääm­mille ihmisille kyseenalais­ta­mat­to­muus ja sokea palvon­ta on keskimääräistä harv­inaisem­paa. Dik­tatu­ureis­sa älymys­tö on ollut ensim­mäis­ten joukos­sa kuri­in laitet­tavien / likvi­doitavien listalla.

    Nämä tässä maini­tut ja mon­et muut seikat, joil­la on suo­ra yhteys ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in ja yhteiskun­nan sivistys­ta­soon, kor­reloi­vat hyvin vah­vasti älykkyy­den kanssa. Uskon tälle ole­van selit­tävän tek­i­jän siinä yhteisessä nimit­täjässä, että älykkyys ei vain kor­reloi vaan on kausaalise­na muut­tu­jana itsereflektiossa.

    Tämän takia myös uskon, että arviot etnis­ten ryh­mien väli­sistä eroista eivät ole vail­la yhteiskun­nal­lista merkitystään.
    Sikäli kun näitä ero­ja löy­tyy, niiden seli­tysvoima yhteiskun­tien välisille eroille on hyvin merkit­tävä. Näin myöten esimerkik­si sosioekono­mi­aan puh­taasti keskit­tyvä aka­teem­i­nen kehi­tys­maatutkimus olisi pahasti hakoteil­lä, eri­tyis­es­ti Afrikan kohdal­la. Eikä tämä ole mikään triv­i­aali kysymys, kos­ka todel­lisu­u­teen poh­jau­tu­mat­to­muus johtaa huonoon teo­ri­aan, huono teo­ria huonoon käytän­töön, eikä huono käytän­tö paran­na asioiden tilaa, minkä pitäisi olla human­i­taari­nen lähtökohta.

    Kuka toisaal­ta löisi vetoa sitä vas­taan, että kun Pohjois-Korea joskus vih­doin viimein pääsee eroon dik­tatu­uris­taan, nousee maa tämän jäl­keen muu­tamis­sa vuosikym­menis­sä, vain yhdessä kahdessa sukupolves­sa äärim­mäis­es­tä köy­hyy­destä vau­raiden val­tioiden joukkoon, yksilöi­den­sä sivistymisen ja työ­panok­sen kaut­ta vaik­ka eivät saisi sent­tiäkään apua ja sulau­tuu lop­ul­ta takaisin naapuriinsa?

  127. Pohti­ja, geneet­tistä älyä tai geneet­tistä juok­sukykyä voi eri tavoin tutkia, mut­ta suo­raan niitä ei voi mita­ta ennen kuin kek­sitään miten sen voi tehdä dna:ta tarkastele­mal­la. Mitat­tavi­in suorituk­si­in kun vaikut­ta­vat muutkin asi­at kuin geenit.

    Siis kun mitataan, on hyvä ymmärtää mitä itse asi­as­sa mitataan (suorituk­sen onnis­tu­mista vai ominaisuutta).

  128. Ja taas tul­laan älykkääm­mik­si puhu­mal­la älystä. 

    Ihan vain viih­teen vuok­si voisi esim. kolmea “älykkyys­ketjua” kohden olla yksi “perää­nan­ta­mat­to­muus­ketju”. Lie­nee enem­män tai vähem­män älykästä päätel­lä, että useimpi­en suurteko­jen, miten ne sit­ten määritel­läänkin, taustal­la on enem­mänkin perää­nan­ta­mat­to­muut­ta (usein jopa sairaal­loista) kuin älyä.

  129. ‘Hit­ler­iä ei ole ja kas kum­maa, mitään keski­tysleirien renes­sanssia ei ole havait­tavis­sa. Vai onko?’ (Raimo K)
    Seli­tyk­senä yksi paha nero on epäilemät­tä medi­asek­sikkäämpi kuin Toisen maail­man­so­dan häviämi­nen, Sak­san jako ja Kylmä sota. Ihan tuos­sa on sar­jaku­van tai Hol­ly­wood-eloku­van ainekset.

  130. ‘Mitäpä jos har­joit­telisit vas­taamista kysymyk­si­in, sil­läkin saat­taisi olla ihmeitätekevä vaikutus.
    Siis: kyse oli älykkyy­destä.’ (Raimo K)

    Älykkyys aut­taa opiskele­maan ja tekemään töitä ja on tuos­ta jotain hyö­tyä sosi­aalises­sa elämässäkin.

  131. Enkidu

    Hir­mu­teoista ei var­maankaan — tai en ainakaan tiedä mitään syytä olet­taa, että niin olisi. Hir­mu­teot ovat olleet pääasi­as­sa organ­isoitua väki­val­taa tai yksit­täis­ten mielipuolien tekosia. 

    Hir­mu­teot ovat suun­nilleen aina vaati­neet ison joukon ihmisiä. Hitler ilman roskasak­ista koot­tua SA:ta ja myöhem­min SS:ää ei ikinä olisi päässyt toteut­ta­maan jut­tu­jaan, vaik­ka kuin­ka olisi halun­nut. Kom­mu­nis­tit taas ovat suun­nilleen kaikkial­la maail­mas­sa vain­on­neet ns. älymys­töä, mikä ker­too siitä, mis­tä porukas­ta he koostuivat. 

    Sekä nat­si- että kom­mu­nis­tipro­pa­gan­da (tai rasis­mi tai …) on helpom­pi syöt­tää tyh­mille, jot­ka eivät näe sen logi­ikan aukko­ja kuten älykkäät näk­i­sivät. Kyse ei siis hir­muteko­jen kohdal­la ole niinkään hyvyy­destä. Moni nat­si ja kom­mari var­maan oikeasti luuli ole­vansa tekemässä parem­paa maail­maa. Toki siel­lä huip­ul­la tarvi­taan sitä jul­muut­takin, mut­ta ne muu­ta­ma jul­maa ja älykästä ihmistä löy­tyy nyky­isinkin. Oleelli­nen kysymys on, löy­ty­isikö heille sota­joukoik­si moraalis­es­ti keskinker­taisia, mut­ta älyl­lis­es­ti riit­tämät­tömän kyvyn omaavia massoja. 

    Jos siis palataan siihen az:n alku­peräiseen heit­toon, että maail­ma olisi parem­pi paik­ka, jos ihmiset oli­si­vat älykkäämpiä, niin minä ainakin uskon, että juuri hir­mutekoi­hin tarvit­tavien iso­jen ihmis­mas­so­jen organ­isoin­ti olisi vaikeam­paa, jos ihmiset oli­si­vat älykkäämpiä, eivätkä olisi höynäytet­tävis­sä saman­laisel­la propagandalla. 

    Myös se mainit­tu taval­lisen rikol­lisu­u­den kasaan­tu­mi­nen alem­man älykkyy­den omaav­ille viit­taisi siihen, että myös se vähenisi, jos kaikkien älykkyys nousisi.

  132. Huo­mat­ta­van paljon maail­man huip­putiedemiehistä työsken­telee ase­te­ol­lisu­udessa eli valmis­tele­mas­sa hir­muteko­ja. Siinä yhdis­tyy hyvin konkreet­tis­es­ti äly ja väkivalta.

    Ja sit­ten muu­ta. Ainakin Suomes­sa val­ta osa väki­val­tarikok­sista tehdään kän­nipäis­sään tai huume­hörhöis­sä. Vankilo­is­sais­tu­vista val­taosa on tört­töiö­lyt itsen­sä kiv­en sisään promille­hat­tu päässä. Jos nämä rikol­liset ovat tyh­miä, niin siinä on tyh­myy­teen yhdis­tynyt myös kemia. 

    Ja vielä lisään­tymis­es­tä sen ver­ran, että meil­lä päin oli tapana sanoa, mitä lahom­pi lat­va sen kovem­pi tyvi.

  133. Enkidu ihmettelee älystä, että “mik­si näin lois­ta­van perin­nöl­lisen piir­teen evoluu­tio on jakanut niin epätasaisesti”.

    Sik­si, että äly on kallista. Pitu­uskin on hyödylli­nen omi­naisu­us, mut­ta sekin tulee kalli­ik­si. Niin aivo­jen kuin luiden rak­en­t­a­mi­nen vie aikaa ja vaatii pro­tei­ine­ja, hive­nainei­ta yms. tauhkaa. Molem­mat ovatkin pop­u­laa­tios­sa nor­maal­isti (kel­lokäyrän muo­tois­es­ti) jakau­tunei­ta ominaisuuksia.

  134. Tässä jo siteer­a­tus­sa jutus­sa http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=849&vl=2007 sanotaan:

    “Huip­pututk­i­joitakaan ei yhdis­tä huip­puko­rkea älykkyysosamäärä. Shakin mestareil­la äo on keskimäärin sata eli sama kuin koko väestön keskiarvo.”

    Se on virhe, jota ihmettelin kol­le­gal­leni. Kyl­lä siinä Annikka Mutasen mukaan Hakkarainen noin väit­ti, vaik­ka tuo tek­sti onkin tuos­sa toim­i­ta­jan omaa eikä haas­tatelta­van puhetta.

    Väärin­hän se tietysti on, eli shakin aivan parhaiden huip­pu­jen _keskinäinen_ parem­mus shakissa ei juurikaan kor­reloi älykkyysosamäärän kanssa, mut­ta toki se ÄO on heil­lä paljon suurem­pi kuin väestöl­lä keskimäärin, niin kuin ovat shakkitaidotkin.

  135. Marko Hami­lo: “Sik­si, että äly on kallista.”

    Evoluu­tion kannal­ta, mikä tahansa omi­naisu­us on kallista. Sik­si tuo kalleus ei sinän­sä selitä mitään ainakaan näin maal­likon mielestä, jos siis puhutaan älyn perin­nöl­lis­es­tä puolesta. 

    Pitu­u­den ja älykkyy­den ver­taami­nen ei tässä kohdin toi­mi, kos­ka älykkyys on yllä oletet­tu jonkin­laisek­si super­omi­naisu­udek­si. Pitu­udel­la ei ole sel­l­aista merk­i­tys­tä ja sik­si pitu­us voi vai­hdel­la tietyis­sä rajois­sa ilman ongelmia jälkeläis­ten han­kkimisen kannal­ta. Jakau­ma voi olla siis loiva. 

    Älykkyyt­tä voi ver­ra­ta pikem­min vaik­ka jalko­jen lukumäärään, jos se siis on tuol­lainen super­sopeu­ma. Jalko­jen määrän jakau­ma on melkein luo­tisuo­ra kah­den molem­min puolin. 

    Mitä tulee nat­sien tyh­myy­teen, Nurn­ber­gis­sä tehti­in syyte­ty­ille psykol­o­gisia teste­jä eikä havait­tu mitään eri­ty­istä. Mahdet­ti­inko mita­ta älykkyyttä?

    Niin tai näin, aika vaikeal­ta tun­tuu uskoa, että moraali ja älykkyys kor­reloisi­vat suo­ravi­ivais­es­ti. Onhan esimerkik­si empa­tia geenei­hin kir­joitet­tu. Altru­is­min laa­jen­t­a­mi­nen “toisi­in” saat­taa toisaal­ta olla älylli­nen pon­nis­tus. Hmmm …

  136. Ihmisä­lyn his­to­ria siis menee niin, että jos­sain kohdin ihmiskun­nal­la oli sat­tumal­ta niin paljon eläin­pro­tei­inia käytet­tävän, että evoluu­tio saat­toi panos­taa älyn kehit­tymiseen. Kos­ka äly oli kallista, evoluu­tio luopui toi­sista kallis­s­ta piirteistä, jot­ka äly kor­vasi. Esimerkik­si kiv­i­työkalu kor­vasi raateluhampaat.

    Ihmi­nen ei kuitenkaan käyt­tänyt uut­ta super­työkalu­aan ei aivo­ja vain “kek­simiseen” tai yleen­sä sel­l­aisi­in asioi­hin, jota AO-testit mit­taa­vat. Iso­jen aivo­jen myötä syn­tyi myös mui­ta henkisiä omi­naisuuk­sia, kuten vaikka­pa mie­len teo­ria (empa­tia) tai “aikakone” (kyky turi­noi­da men­neisyy­destä ja kuvitel­la tulevaisuus). 

    Maal­likos­ta tun­tuu, että evoluu­tio jou­tui valikoimaan näi­den välil­lä, kos­ka syys­tä tai tois­es­ta ihmi­saivo­ja ei voi tai kan­na­ta rak­en­taa niin, että jokainen omi­naisu­us on huip­puta­soa. Se on eka syy, mik­si älyn jakau­ma on niin loiva.

    Lisäk­si evoluu­tio selvästikin panos­ti siihen, että pop­u­laa­tios­sa oli myös yksilöitä, joiden kohdal­la rav­in­to meni muiden lihas­ten kuin aivo­jen kehit­tämiseen. Tämä oli tärkeää, jot­ta ei kaik­ki eivät olisi istuneet leir­in­uo­ti­ol­la turise­mas­sa super­sopeu­mista vaan joku olisi kyl­lästynyt ja juos­sut vil­lisian kiin­ni sär­pimek­si. Tämä on toinen syy. 

    Muitakin syitä voi kek­siä. Esimerkik­si sen, että usein ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa “kek­simi­nen” on saat­tanut vaaran­taa henki­in­jäämisen, kun taas tyl­sä tra­di­tion seu­raami­nen varmis­taa sen. Joskus taas toisin päin. Sik­si molem­pia omi­naisuuk­sia on ollut hyvä olla geenipoolissa.

  137. Älykäs kek­sii uusia ratkaisumalle­ja, kun taas vähem­män älykäs käyt­tää valmi­ita ratkaisumalle­ja, joiden onnis­tu­vaa soveltamista hyvä muisti tukee.

    Hyvä työ­muisti voi näen­näis­es­ti lisätä älykkyyt­tä, vaikkakin oikeasti siinä on yleen­sä kyse vain jonkin ratkaisumallin soveltamista. Voisi ver­ra­ta vaik­ka vaikeaan Sudoku­un. Älyähän siinä ei sinän­sä käytetä, vaan työmuistia.

    Tästä syys­tä voidaan ihan hyväl­lä syyl­lä luovu­ut­ta sanoa älykkyydeksi.

    Ja peri­aat­teessa kaik­ki inhimilli­nen logi­ik­ka toimii samoin peri­aat­tein, kuten älykkyyskin, mut­ta se ilme­nee eri­tavoin. Tähän osaan vaikut­taa nimeno­maan se ympäristö.

  138. ´Hit­ler­iä ei ole ja kas kum­maa, mitään keski­tysleirien renes­sanssia ei ole havait­tavis­sa. Vai onko?’ (Raimo K)

    lurk­ki: “Seli­tyk­senä yksi paha nero on epäilemät­tä medi­asek­sikkäämpi kuin Toisen maail­man­so­dan häviämi­nen, Sak­san jako ja Kylmä sota. Ihan tuos­sa on sar­jaku­van tai Hol­ly­wood-eloku­van ainekset.”

    Medi­asek­sikkyy­destä var­maan oli paljolti kysymys, mut­ta muuten tilanne ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen oli melko analogi­nen. Hit­leristä ei silti tehty Hol­ly­wood-eloku­via tai sar­jaku­via tuolloin.

  139. ‘tilanne ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen oli melko analoginen’
    Analogi­nen nykyti­lanteeseen? Esimerkik­si miten?

  140. Huo­mat­ta­van paljon maail­man huip­putiedemiehistä työsken­telee ase­te­ol­lisu­udessa eli valmis­tele­mas­sa hir­muteko­ja. Siinä yhdis­tyy hyvin konkreet­tis­es­ti äly ja väkivalta.

    Joukko­tuhoaseet ovat ihmiskun­nan suuri siu­naus, kos­ka niiden ole­mas­sao­lo on parem­pi rauhan tae kuin mil­jar­di gand­hia. Niin kauan kuin on suur­val­lat voivat puo­lessa tun­nis­sa tuho­ta toisen­sa täy­del­lis­es­ti eikä mah­dol­lisu­ut­ta yllä­tyshyökkäyk­seen ole, kol­mat­ta maail­man­so­taa ei tule. Ja jos taas meil­lä ei olisi kei­häitä ja miekko­ja tehokkaam­paa kät­täpi­dem­pää, kan­so­jen ja heimo­jen välil­lä val­lit­sisi saman­lainen endeem­i­nen sota kuin esi­his­to­ri­al­lise­na aikana kaikkial­la tai vielä nykyäänkin Papua-Uuden Guinean viidakois­sa. Jatku­vas­sa heimoso­timises­sa kuolel­lisu­us on vuo­sisadan aikavälil­lä las­ket­tuna paljon suurem­paa kuin 1900-luvul­la kehit­tyneessä maail­mas­sa kaik­ista maail­man­sodista huolimatta.

  141. Raimo K: ’tilanne ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen oli melko analoginen’

    lurk­ki: “Analogi­nen nykyti­lanteeseen? Esimerkik­si miten?”

    Analogi­nen tilanteeseen toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Sak­sa­han sen ensim­mäisenkin hävisi, jos et satu tietämään. Ja siis toisen maail­man­so­dan jäl­keen ei ilmestynyt Hitleriä

  142. Markku Jan­tunen: “Joukko­tuhoaseet ovat ihmiskun­nan suuri siu­naus, kos­ka niiden ole­mas­sao­lo on parem­pi rauhan tae kuin mil­jar­di gandhia.”

    Mil­jar­dia gand­hia ei ole kokeil­tu, ne voisi­vat strate­gis­es­ti sijoitet­tuina sit­tenkin olla parem­pi idea. Ainakin vahin­gonlaukauk­sen mah­dol­lisu­us olisi pienempi.

  143. ‘Sak­sa­han sen ensim­mäisenkin hävisi, jos et satu tietämään. Ja siis toisen maail­man­so­dan jäl­keen ei ilmestynyt Hit­ler­iä’ (Raimo K)
    Mikään muuhan ei nois­sa tilanteis­sa eron­nut. Mitä nyt Sak­sa oli miehitet­ty ja jaet­tu, ja Kylmässä sodas­sa molem­mat Sak­san puoliskot oli sidot­tu jom­paankumpaan suur­val­taan, ja Kauhun tas­apaino teki uudet Maail­man­so­dat turhan kalli­ik­si jopa suur­val­loille. Ihan analogi­nen tilanne siis, näitä pikku­seikko­ja lukuunottamatta.

  144. Kom­ment­ti älykkyystesteistä:

    Olisiko maail­ma parem­pi, jos ihmiset oli­si­vat keskimäärin älykkäämpiä? ‑Tuskin mikään muuttuisi.

    Esimerkik­si: miesten pitu­us 1922 oli 171cm mut­ta 2007 jo 177cm ja armei­jaikäisil­lä nyt 178cm. Ja kos­ka tutkimusten mukaan pidem­mil­lä miehillä on enem­män lap­sia niin täy­tyy­hän syn­tyvyytemme olla nous­sut jatku­vasti ja reilusti…Miksi kuvat­tu pitu­us-syn­tyvyysa­jat­telu ei toimi?

    Kos­ka muu­tos joka kos­kee kaikkia, ei yllät­täen reaal­i­maail­mas­sa koske ketään. Edelleen, piden­tyneestä miespolves­ta vain entistä pidem­mät hyötyvät.

    Ja sama älykkyy­dessä: jos(keskimääräinen) älykkyys nousee, se ei nouse kenel­läkään — Men­sara­ja katoaa kauem­mas ja taas porukas­ta löy­tyy ylisu­perä­lykkäät sosi­aaliper­soonat, jot­ka poli­it­tisel­la yliv­er­taisu­udel­laan saa­vat kansan­murha- ja mui­hin type­r­yyk­si­in mukaan koko porukan type­r­yk­siä (toki meistä kat­soen hyvin älykkäitä) ilman että he edes tajua­vat. Tähän joukko­tuhoaseet ovat tosi­aan hyvä pelote jota älykkäät pelkäävät (ellei tule itse­tuhoista yksilöä jonkun kansan johtoon).

    Olisiko esim kult­tuuri sit­ten parem­paa älykkäil­lä, tuskin. Se riip­puu enem­män muodista jota jokaisen sosi­aa­li­nen viiteryh­mä seu­raa. Sosi­aal­isi­na meil­lä kun on tarve kuu­lua joukkoon, vaik­ka tyh­miäkin tekevään.

  145. Kom­ment­ti Enkidulle his­to­ri­akat­sauk­seen: Jokainen omi­naisu­utemme kil­pailee tasaver­tais­es­ti, eikä äly ole siinä mikään super­omi­naisu­us lisään­tymisen kannalta.
    Enkä usko evoluution(puolisoiden) valikoivan yksilö­ta­sol­la omi­naisuuk­sia jyrkästi tyyli­in toisille lihas ja toisille aivot.

    Evoluu­tio tdn. panos­ti jokaisen aivoihinkin saman ver­ran ja tdn antaa jokaiselle läh­es samat lähtöko­h­dat, joi­ta ympäristö muokkaa esim toiset halu­a­vat kehit­tää lihas­ta ja toiset ratkaista ongel­man tai molem­pia. Pitkässä juok­sus­sa suun­nan ratkaisee se, kuka heistä pääsee lisääntymään.

    Luu­len­pa lop­pu­jen­lopuk­si, että aikuisä­ly saat­taa esi­in­tyä hyvinkin sat­un­nais­es­ti, kos­ka lop­puta­so riip­puu ainakin ravin­nos­ta (äidin ja lapsen), virikeym­päristöstä, omas­ta kiin­nos­tuk­ses­ta kehit­tää itseään jne… Eli älykäs voi saa­da tyh­miä lap­sia ja päin­vas­toin (etenkin jos vielä jotkin huip­puä­lypi­ir­teet periy­tyvät itsemme ohi geneet­tis­es­ti peittyvänä ;).

  146. ‘Sak­sa­han sen ensim­mäisenkin hävisi, jos et satu tietämään. Ja siis toisen maail­man­so­dan jäl­keen ei ilmestynyt Hit­ler­iä’ (Raimo K)

    lurk­ki: “Mikään muuhan ei nois­sa tilanteis­sa eron­nut. Mitä nyt Sak­sa oli miehitet­ty ja jaet­tu, ja Kylmässä sodas­sa molem­mat Sak­san puoliskot oli sidot­tu jom­paankumpaan suur­val­taan, ja Kauhun tas­apaino teki uudet Maail­man­so­dat turhan kalli­ik­si jopa suur­val­loille. Ihan analogi­nen tilanne siis, näitä pikku­seikko­ja lukuunottamatta.

    Ain­oa kun­non ero oli jakami­nen kah­teen eri blokki­in kuu­lu­vaan osaan — tämä tuskin olisi ollut este reip­paalle Hit­ler­ille — ja eihän se Hitler päässyt val­taan välit­tömästi sodan päät­tymisen jäl­keen vaan vas­ta noin 15 vuo­den päästä. Ja toisen maail­ma­so­dan jäl­keen Hit­ler­iä ei nous­sut esi­in. Vai nousiko, siitähän tässä on kysymys?

  147. Piti oikein kela­ta takaisin päin, että mis­tä tämä Hitler putkahti kuvioihin:

    lurk­ki: “Nat­si-Sak­saa ei tehnyt yksi Hitler vaan miljoonat ihmiset… ”

    Ja niitä miljoo­nia ihmisiähän Sak­sas­sa on ollut kaut­ta aiko­jen, mut­ta Nat­si-Sak­saa vain yksi, kuten A. Hitlere­itäkin — hänen älykkyysosamäärän­sä ei tosin liene tiedossa?

  148. ‘Ain­oa kun­non ero oli jakami­nen kah­teen eri blokki­in kuu­lu­vaan osaan – tämä tuskin olisi ollut este reip­paalle Hit­ler­ille’ (Raimo K)
    OK. Lopetan trollin ruokkimisen.

  149. Raimo K:

    Ja niitä miljoo­nia ihmisiähän Sak­sas­sa on ollut kaut­ta aiko­jen, mut­ta Nat­si-Sak­saa vain yksi, kuten A. Hitlere­itäkin – hänen älykkyysosamäärän­sä ei tosin liene tiedossa? 

    Niin, Nat­si-Sak­saa on ollut vain yksi, mut­ta yhteisöjä, jot­ka ovat saa­neet tekemään hir­muteko­ja, on lukuisia. Niin Nat­si-Sak­san kuin niiden kaikkien muidenkin kannal­ta oleel­lista on se, että ne ovat saa­neet miljoonat (tai tuhan­net, tai kuin­ka mon­ta siihen nyt on tarvit­tukin) ihmiset tekemään “tyh­myyt­tään” teko­ja, joi­ta hei­dän ei pitäisi tehdä. 

    Oleel­lista kaikille on ollut ide­olo­gian (on se sit­ten uskon­nolli­nen, poli­it­ti­nen tai mikä tahansa) kyseenalais­ta­mat­to­muus ei ihmis­ten pahu­us sinäl­lään. Sak­salaiset eivät taikaiskus­ta muut­tuneet 1930–1940-luvuiksi erit­täin pahoik­si ja sit­ten takaisin hyviksi. He luuli­vat ole­vansa hyviä koko sen välisen ajankin. Samal­la tavoin 911-ter­ror­is­tit luuli­vat ole­vansa oikeal­la asialla. 

    Az:n point­ti oli se (tai ainakin uskon sen olleen), että jos ihmiset oli­si­vat älykkäämpiä, he eivät toden­näköis­es­ti olisi kyseis­ten ide­olo­gioiden pro­pa­gan­daa nielleet, vaan oli­si­vat tajun­neet, että sen ide­olo­gian aja­ma asia on oikeasti pahaa.

    Mitä tyh­mem­piä ihmiset ovat, sitä helpom­pi hei­dät on manip­u­loi­da tekemään asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän moraa­likood­in­sa vastaisia.

  150. Älykkyysosamäärä määritel­lään teo­ri­as­sa suh­teel­lis­es­ti, mut­ta on älykkyy­del­lä selvästi jokin absolu­ut­ti­nen taso. Kaik­ki eivät opi kaikkia asioi­ta. Jos kaik­ki oli­si­vat älykkäämpiä, niin use­ampi ihmi­nen kykenisi oppi­maan ja ymmärtämään asioi­ta, jot­ka nykypäivänä avau­tu­vat vain harvoille. 

    Yht­enä ihan vähän köm­pelönä esimerkkinä voisi olla, että tavalli­nen keskiver­toinsinööri ymmärtäisi kvant­timekani­ikkaa parem­min ja voisi soveltaa sitä työssään. Tai jos tavalli­nen ohjel­moi­ja ymmärtäisi pitkälle menevää algo­rit­mi­ikkaa tai ymmärtäisi eri­laisia ohjelmis­tovirhei­den syn­tymekanis­me­ja syväl­lisem­min, tietoko­neo­hjel­mat toimi­si­vat parem­min kuin nyt. 

    Älykkyys aut­taa työstä suo­ri­u­tu­mis­es­ta kaikissa tehtävis­sä: älykkäämpi siivoo­ja on keskimäärin hie­man parem­pi siivoo­ja kuin vähem­män älykäs jne. Jos pop­u­laa­tion älykkyys absolu­ut­tises­sa mielessä lisään­ty­isi, se tek­isi työn­sä tehokkaam­min — esim. nopeam­min — ja voisi ottaa rennommin.

  151. Älykäs kek­sii uusia ratkaisumalle­ja, kun taas vähem­män älykäs käyt­tää valmi­ita ratkaisumalle­ja, joiden onnis­tu­vaa soveltamista hyvä muisti tukee.

    Tästä syys­tä voidaan ihan hyväl­lä syyl­lä luovu­ut­ta sanoa älykkyydeksi.

    Toisaal­ta taiteelli­nen luovu­us ei enää vält­tämät­tä liitykään ongel­man­ratkaisu­un. Luo­va ongel­man­ratkaisi­ja hakee ratkaisu­ja laatikon ulkop­uolelta, mut­ta taiteel­lis­es­ti luo­va uno­htaa ongel­man ja harhailee jon­nekin muualle.

  152. Tieteelli­nen näyt­tö älykkyy­den periy­tyvyy­delle, mm. kak­sos­tutkimuk­sil­la saatu, on määrältään val­tavaa ja läh­es yksi­no­maan samaan johtopäätök­seen päätyvää.

    Tässä ketjus­sa, ja tietysti yleisem­min, tämä näyt­tö kuitenkin hyvin usein sivu­ute­taan, esitetään täysin tämän val­ta­van tutkimu­saineis­ton anta­man näytön vas­taisia näke­myk­siä ja väitteitä.

    Tätä ei kuitenkaan juuri koskaan perustel­la sivu­utet­ta­van tutkimuk­sen tieteel­lisel­lä kri­ti­ikil­lä, sen enem­pää kuin vas­takkaisia tulok­sia antaneil­la tutkimuk­sil­la. Sen sijaan yleistä on esimerkik­si oma mutu­ilu (usein oletet­tavasti lonkalta), että älykkyys olisi vaikka­pa lähin­nä har­joitet­ta­va omi­naisu­us. Täl­löin välit­tyy vaikutel­ma, että ennen kaikkea halu­taan ajatel­la asian ole­van jol­lakin tavalla. 

    Syn­tyy vaikutel­ma, että kyseessä olisi monille sil­loin ensisi­jais­es­ti arvokysymys. Eli jonkin­lainen poh­jal­la ole­va kat­so­muk­selli­nen moti­vaa­tio vaikut­taa siihen mitä näen­näis-perustel­lusti väitetään tästä juontuen älykkyy­destä (tai muista arvolatau­tuneista kysymyksistä).

    Täl­löin toki on ymmär­ret­tävää, jos tieteelli­nen tutkimus koetaan tois­ar­voisek­si. Tutkimus edus­taa sil­loin sitä ver­tausku­val­lista Galilein kaukop­utkea, johon kat­somi­nen olisi moraalis­es­ti arve­lut­tavaa (tai esimerkik­si iden­ti­teetil­lis­es­ti epä­mukavaa), kos­ka se kaukop­utkesta näkyvä rikkoisi sen apri­ori-luon­teisen kat­so­muk­sel­lisen posi­tion, jos­ta halu­taan pitää kiinni.

    Tiedon pakot­tamises­sa ihanteille alis­teisek­si on aina jotain uskon­nol­lista. Kieltäy­tymistä hyväksymästä, että kaikkeus ei väl­itä, ei väl­itä toiveis­tamme, ei tas­a­puolisu­ud­es­ta, ei ihanteista, ei siitä miten halu­aisimme joidenkin asioiden ole­van. Itsessään maail­ma vain on.

  153. Eiköhän tämä voi­da pan­na paket­ti­in. jrn:n sään­tö: kaikkien älykkyyt­tä käsit­tele­vien keskustelu­jen toden­näköisyys pää­tyä keskustele­maan Hit­leristä lähe­nee ripeästi yhtä keskustelun jatkuessa.

  154. Tiede ei ole arvo­va­paa­ta. Sik­si tiedeusko­vainen itsen­sä kehumi­nen on kiusal­lista luet­tavaa. Tieteen arvo ei laske, vaik­ka pohdiskelui­hin ote­taan mukaan eet­ti­nen näkökul­ma. Päinvastoin. 

    Nat­siko­rt­ti-kortin heilut­telu on myös vas­ten­mielistä. Jut­tuhan menee niin — jos joku ei vielä tiedä — että koko nat­siko­rt­ti­jut­tu on viritelmä, jota lähin­nä meemiusko­vaiset levit­tävät piru­ut­taan. Näitä meemi­hö­lyn­pö­lyyn uskovia oli aikoinaan netis­sä niin paljon, että välil­lä joku ere­htyy luule­maan, että nat­siko­rtin vält­tämis­vaa­timus on oikea argumentti.

    Oikeasti nat­sei­hin saa ja kan­nat­taa viita­ta. Kuten mui­hinkin, jot­ka pää­sevät käyt­tämään val­tion väkivaltakoneistoa.

  155. Samuli Saarel­ma: “Az:n point­ti oli se (tai ainakin uskon sen olleen), että jos ihmiset oli­si­vat älykkäämpiä, he eivät toden­näköis­es­ti olisi kyseis­ten ide­olo­gioiden pro­pa­gan­daa nielleet, vaan oli­si­vat tajun­neet, että sen ide­olo­gian aja­ma asia on oikeasti pahaa.
    Mitä tyh­mem­piä ihmiset ovat, sitä helpom­pi hei­dät on manip­u­loi­da tekemään asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän moraa­likood­in­sa vastaisia.”

    Mah­dol­lis­es­ti. Tyh­myys ja tietämät­tömyys ovat kuitenkin eri asioita.

  156. Samuli Saarel­ma:

    Mitä tyh­mem­piä ihmiset ovat, sitä helpom­pi hei­dät on manip­u­loi­da tekemään asioi­ta, jot­ka ovat hei­dän moraa­likood­in­sa vastaisia.

    Tämä väit­tämä on eri muodois­saan esi­in­tynyt tässäkin keskustelus­sa lukuisia ker­to­ja. Minus­ta se on yksi esimerk­ki sel­l­ais­es­ta älyn yliar­vostamis­es­ta, mis­tä itse olen puhunut.

    Mik­sei yhtä moni ole tääl­lä pain­ot­ta­mas­sa, että jos ihmiset oli­si­vat moraalisem­pia, tun­neä­lykkäämpiä, empaat­tisem­pia jne., nat­si-Sak­sa ei olisi ollut mah­dolli­nen? Mik­si muka juuri matemaat­tis-loogi­nen äly olisi tässä se ratkai­se­va parametri?

    Joku esit­ti syyk­si, että äly mah­dol­lis­taa tasokkaam­man itsere­flek­tion. Var­maan, mut­ta jos ihmi­nen on moraali­ton ja tun­nekylmä, hänen korkeata­soisen itsere­flek­tion­sa tulok­set ovat aivan muu­ta kuin henkilöl­lä, joka sisäsyn­tyis­es­ti arvostaa mui­ta ihmisiä ja ympäristöään. (Ja tämä ei sit­ten edelleenkään tarkoi­ta, ettei äly olisi arvokas­ta. Minus­ta se vain ei ole ratkai­se­vaa sil­lä taval­la kuin usein esitetään.)

  157. Samuli Saarel­ma:

    Oleel­lista kaikille on ollut ide­olo­gian (on se sit­ten uskon­nolli­nen, poli­it­ti­nen tai mikä tahansa) kyseenalais­ta­mat­to­muus ei ihmis­ten pahu­us sinäl­lään. Sak­salaiset eivät taikaiskus­ta muut­tuneet 1930–1940-luvuiksi erit­täin pahoik­si ja sit­ten takaisin hyviksi. He luuli­vat ole­vansa hyviä koko sen välisen ajankin. Samal­la tavoin 911-ter­ror­is­tit luuli­vat ole­vansa oikeal­la asialla.

    Minä uskon, että Hitlerkin on ajatel­lut paran­ta­vansa maail­maa. En usko, että tarkoituk­sel­lisen paho­ja ihmisiä on ole­mas­sa. Jokainen pyrkii hyvään oman maail­manku­vansa sisäl­lä. Joskus vain se kuva on niin poikkea­va, että tulok­set ovat laji­tove­r­ien mielestä hirvit­tävän paho­ja. Ja kuten san­ot­tu: en usko älykkyy­den automaat­tis­es­ti johta­van yleis­es­ti hyödyl­lisen ja kan­natet­ta­van maail­manku­van muodostumiseen.

  158. Tiedemies:

    Yht­enä ihan vähän köm­pelönä esimerkkinä voisi olla, että tavalli­nen keskiver­toinsinööri ymmärtäisi kvant­timekani­ikkaa parem­min ja voisi soveltaa sitä työssään. Tai jos tavalli­nen ohjel­moi­ja ymmärtäisi pitkälle menevää algo­rit­mi­ikkaa tai ymmärtäisi eri­laisia ohjelmis­tovirhei­den syn­tymekanis­me­ja syväl­lisem­min, tietoko­neo­hjel­mat toimi­si­vat parem­min kuin nyt.

    Enpä usko. Tietoko­neo­hjel­mat oli­si­vat sil­loin vain mon­imutkaisem­pia ja sofistikoituneem­pia kuin nyt, ja niis­sä olisi suun­nilleen yhtä paljon virheitä ja puut­tei­ta kuin nyt. Älykkääm­mät ihmiset kun pitäi­sivät puut­teina sel­l­ais­takin, mitä nyky­ih­miset eivät ymmär­rä paheksua.

    Ihmi­nen on luon­nos­taan eteen­päin pyrkivä otus; tun­numme aina tavoit­tel­e­van vähän isom­paa palaa kakus­ta kuin pystymme hallitsemaan.

    Älykkyys aut­taa työstä suo­ri­u­tu­mis­es­ta kaikissa tehtävis­sä: älykkäämpi siivoo­ja on keskimäärin hie­man parem­pi siivoo­ja kuin vähem­män älykäs jne. Jos pop­u­laa­tion älykkyys absolu­ut­tises­sa mielessä lisään­ty­isi, se tek­isi työn­sä tehokkaam­min – esim. nopeam­min – ja voisi ottaa rennommin.

    Kyl­lä me nytkin voisimme ottaa ren­nom­min jos halu­aisimme. Työn tekemisen stan­dard­e­ja vain nos­te­taan sitä mukaa kun opimme tekemään työtä tehokkaam­min. Minus­ta ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, etteikö näin kävisi yhtäkkisen älykkyy­den lisään­tymisen jälkeenkin.

  159. Saara:

    Mik­sei yhtä moni ole tääl­lä pain­ot­ta­mas­sa, että jos ihmiset oli­si­vat moraalisem­pia, tun­neä­lykkäämpiä, empaat­tisem­pia jne., nat­si-Sak­sa ei olisi ollut mahdollinen? 

    Veikkaan syyk­si sitä, että tämän keskustelun aiheena on älykkyys.

  160. Moraaliset arvioin­nit kor­reloi­vat kyl­lä älykkyy­den kanssa. 

    Mitä pienem­pi lapsi(eli vähem­män kehit­tynyt äly), sitä enem­män häen­l­lä on auk­tori­teet­tiuskoa ja vähem­män tilan­neko­htaista hark­in­taa. Myös mitä pienem­pi lap­si, sitä jul­mem­pia ran­gais­tuk­sia he ehdot­ta­vat tek­i­jälle väärin käyttäytymisestä. 

    Tätä on tutkit­tu kas­va­tusp­sykolo­gias­sa mm. seu­raavasti: lap­sille esitetään tari­na, jos­sa äiti on käskenyt las­ta tule­maan suo­raan koti­in koulus­ta. Matkan var­rel­la on kuitenkin pyöräl­lä kaatunut toinen lap­si pahas­sa pin­teessä. Mitä nuorem­pi lap­si, sitä taipu­vaisem­pi hän oli arvioon, että ei pidä jäädä aut­ta­maan, vaan pitää nou­dat­taa äidin käskyä tul­la suo­raan kotiin. 

    Mur­rosiässä auk­tori­teetin val­ta alkaa nor­maa­like­hi­tyk­sessä mure­ta ja läh­es kaik­ki ovat sitä mieltä, että pulaan joutunut­ta tulee aut­taa riip­pumat­ta äidin käskystä. 

    Tietysti eri kas­va­tus­tavoil­la voi var­masti vaikut­taa lapsen moraalin kehi­tyk­seen paljonkin. Ran­gais­tuk­sia, ehdot­to­mia sään­töjä ja ulkoista auk­tori­teet­tia korosta­va kas­va­tus saa aikaan moraalil­taan heikom­pia lapsia.

  161. ‘Kos­ka muu­tos joka kos­kee kaikkia, ei yllät­täen reaal­i­maail­mas­sa koske ketään.’ (Pohti­ja)
    ‘Tietoko­neo­hjel­mat oli­si­vat sil­loin vain mon­imutkaisem­pia ja sofistikoituneem­pia kuin nyt, ja niis­sä olisi suun­nilleen yhtä paljon virheitä ja puut­tei­ta kuin nyt. Älykkääm­mät ihmiset kun pitäi­sivät puut­teina sel­l­ais­takin, mitä nyky­ih­miset eivät ymmär­rä pahek­sua.’ (Saara)
    Tulk­it­senko väärin, jos tulk­it­sen tämän niin, että paran­nus ei ole todel­li­nen paran­nus, kos­ka kaik­ki on suh­teel­lista? Saako tätä soveltaa mui­hinkin asioi­hin kuin älykkyy­teen, ja myös toiseen suun­taan? Että kun mitat­ta­va asia X huononee, mitään todel­lista huonon­tu­mista ei tapah­du, kos­ka suh­teel­lis­es­ti asi­at pysyvät samoina?

  162. “Mitä pienem­pi lapsi(eli vähem­män kehit­tynyt äly)”

    Ai, että vain älyn määrä muut­tuu lapsen van­hetes­sa. 🙂 Eikös se ollut Piaget, jol­la lap­si kehit­tyy myös ja ennen kaikkea moraalisesti?

    “Veikkaan syyk­si sitä, että tämän keskustelun aiheena on älykkyys.”

    Minä taas veikkaan, että et ole tutus­tunut ns. moniä­lykkyys­teo­ri­aan. Seman­ti­ikkaa? Ainaskin antropolo­geil­la on tuo sosi­aa­li­nen älykkyys tul­lut ongel­man­ratkaisuä­lykkyy­den rin­nalle tai ohikin, kun ovat yrit­täneet pohtia ihmisä­lyn syn­tyä. Mut­ta, joo, onhan se seman­ti­ikkaa siinä mielessä, että älyl­lä tarkoite­taan yhtä hyvin rajoit­tunut­ta ihmis­mie­len omi­naisu­ut­ta. Sel­l­aista, muuten, joka taitaa miel­lyt­tää mekanis­tis­es­ti, luon­non­ti­eteel­lis­es­ti suun­tau­tunut­ta mieltä.

  163. Tietoko­neo­hjel­mat oli­si­vat sil­loin vain mon­imutkaisem­pia ja sofistikoituneem­pia kuin nyt, ja niis­sä olisi suun­nilleen yhtä paljon virheitä ja puut­tei­ta kuin nyt. Älykkääm­mät ihmiset kun pitäi­sivät puut­teina sel­l­ais­takin, mitä nyky­ih­miset eivät ymmär­rä pahek­sua.

    Tämä on var­maan siinä mielessä tot­ta, että keskiver­toih­miset käyt­tävät ihan tyy­tyväis­inä sof­t­aa, joka on aivan ala-arvoista, kos­ka eivät osaa vaa­tia parempaa. 

    Mut­ta en oikein ymmär­rä miten tämä argu­ment­ti sopii yhteen väit­teesi “älyä yliar­voste­taan” kanssa. Vai ajat­teletko, että kos­ka tyh­mem­mät ihmiset eivät niin väl­itä siitä, että ihmisiä kuolee kun lentokonei­ta tai raket­te­ja tip­puu tai kun lääkkeitä annos­tel­laan väärin, niin tämä on vain makua­sia, eikä kieli mis­tään itse arvosta­masi piir­teen puutteesta? 

    Työn tekemisen stan­dard­e­ja vain nos­te­taan sitä mukaa kun opimme tekemään työtä tehokkaam­min. Minus­ta ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa, etteikö näin kävisi yhtäkkisen älykkyy­den lisään­tymisen jäl­keenkin.

    Ei ole mitään mieltä kehit­tää auto­ja, jot­ka kulut­ta­vat vähem­män ben­si­iniä kos­ka kaik­ki alka­vat vain ajaa enem­män autoilla. 

    Tähän kohtaan kuu­luu iso *huokaus* ja pään pud­is­tus. Jotenkin tun­tuu, että perustelet min­un näke­myk­seni min­un puolestani.

  164. Art­turi:

    Veikkaan syyk­si sitä, että tämän keskustelun aiheena on älykkyys.

    Ja mik­si juuri älykkyys on se kuuma peruna, joka aiheut­taa tämän­tyyp­pisiä keskustelu­ja? Kos­ka moni tun­tuu usko­van, että älykkyys (sel­l­aise­na kuin sitä ÄO-testeis­sä mitataan) ratkaisee, ja muu ei ole niin tärkeää.

  165. lurk­ki:

    Tulk­it­senko väärin, jos tulk­it­sen tämän niin, että paran­nus ei ole todel­li­nen paran­nus, kos­ka kaik­ki on suhteellista?

    Riip­puu siitä, mitä tarkoi­tat “todel­lisel­la paran­nuk­sel­la”. On se siinä mielessä paran­nus, että asiois­sa on edis­tyt­ty, mut­ta prag­maat­tis­es­ti ja kokon­aisu­ut­ta arvioiden edis­tys ei vält­tämät­tä vähen­nä ihmisen maail­man­tuskaa tai ihmiselämän han­kalu­ut­ta, kuten Tiedemies tun­tui väit­tävän. Han­kalu­us ja tus­ka vain muut­ta­vat ilmenemismuotoaan. 🙂

  166. Eli­na:

    Tietysti eri kas­va­tus­tavoil­la voi var­masti vaikut­taa lapsen moraalin kehi­tyk­seen paljonkin. Ran­gais­tuk­sia, ehdot­to­mia sään­töjä ja ulkoista auk­tori­teet­tia korosta­va kas­va­tus saa aikaan moraalil­taan heikom­pia lapsia.

    En sinän­sä kiistä tätä, mut­ta onks tää sun omaa fiilis­te­lyä vai ihan tutkit­tu jut­tu? Kiin­nos­taa tietää, kos­ka mun arkikoku­muk­sen perus­teel­la tun­tuu siltä, että ran­gais­tuk­sia, ehdot­to­mia sään­töjä ja ulkoista auk­tori­teet­tiä korosta­vat ihmiset ovat moraalil­taan heikom­pia, mut­ta nämä asen­teet voi johtua mon­es­ta muus­takin jutus­ta kuin kasvatuksesta.

  167. Ai, että vain älyn määrä muut­tuu lapsen van­hetes­sa. 🙂 Eikös se ollut Piaget, jol­la lap­si kehit­tyy myös ja ennen kaikkea moraalisesti?

    Kyl­lä vain! 

    Nimeno­maan Piaget korosti älyn ja moraalin yhteyt­tä. Älyn ja moraalin kehi­tys kulke­vat käsi kädessä. 

    Moraa­like­hi­tyk­sen tutk­i­joista tun­ne­tu­im­mat ovat siis Piaget ja Kohlberg, molem­mat kog­ni­ti­ivis­ten kehi­tys­te­o­ri­oiden edus­ta­jia. He ovat sitä mieltä, että moraali­a­jat­telun kehi­tys kuu­luu älyl­liseen toim­intaan, mut­ta siihen liit­tyy myös ihmisen tun­nepi­toinen puoli. 

    En minäkään väit­tänyt, että moraali on pelkästään älystä riip­pu­vainen omi­naisu­us, vaan että kas­vatuk­sel­la on siinä vah­va osuutensa. 

    Oliko kom­men­tis­sani puut­tei­ta tämän suh­teen, kun vaikut­taa että Enkidu käsit­ti väärin?

    Älyl­lä ja moraa­like­hi­tyk­sel­lä on vah­va yhteyten­sä ihmisen lap­su­udessa ja nuoru­udessa. Mik­si olisi siis syytä olet­taa aikuis­ten ihmis­ten kohdal­la, että äly ja moraali ovat toi­sis­taan täysin riip­pumat­tomat ominaisuudet?

    Kon­ser­vati­ivis­es­ti uskon­nol­liset aikuiset ihmiset saa­vat älykkyys­testeis­sä huonom­pia tulok­sia kuin ateis­tit. Eikö tämäkin ker­ro huonom­man älyn ja kehit­tymät­tömän auk­tori­teet­ti- ja ran­gais­tus­po­h­jaisen moraalin yhtey­den puolesta. 

    Tietysti nyt voimme keskustel­la siitä, mitä on hyvä moraali. Yleis­es­ti lähde­tään siitä, että se on sisäis­tet­tyä, ulkoi­sista auk­tori­teeteista riip­puma­ton­ta pyrkimys­tä tehdä yhteisöl­listä hyvää — ei ran­gais­tuk­sen pelosta tai palkkion toivos­ta aktivoitunut­ta toimintaa.

  168. Tiedemies, yritä päästä irti siitä harhakäsi­tyk­ses­tä, että minä en arvos­ta älykkyyt­tä. Kyl­lä arvostan.

    Ei ole mitään mieltä kehit­tää auto­ja, jot­ka kulut­ta­vat vähem­män ben­si­iniä kos­ka kaik­ki alka­vat vain ajaa enem­män autoilla.

    En minä näin sanonut. Tot­ta kai kan­nat­taa kehit­tää parem­pia auto­ja, mut­ta ei kan­na­ta odot­taa että kehit­tämi­nen joskus johtaisi pis­teeseen, jos­sa kehit­tämisen kohtei­ta olisi nyky­istä vähem­män. Niitä kun tulee lisää sitä mukaa kun edel­lisiä saadaan ratkaistua. Työt eivät lopu työtä tekemäl­lä; toisin sanoen jos tavoit­teena on päästä tilaan jos­sa voisi “ottaa ren­nom­min” (kuten toivoit), keinok­si kan­nat­taa vali­ta jokin muu kuin niska limas­sa raataminen.

    Tämä ei kuitenkaan merk­itse, että minä en arvostaisi kehi­tys­tä ja eteen­päin pyrkimistä. Kyl­lä arvostan.

  169. Kyösti K.,

    “Why nation­al IQs do not sup­port evo­lu­tion­ary the­o­ries of intelligence:
    http://users.fmg.uva.nl/jwicherts/wicherts2010.pdf

    Lukaisin tuon läpi. Sisältö on pääos­altaan mon­een ker­taan läpikäy­tyä vään­töä siitä, mitä Fly­n­nin effek­ti selit­tää ja mitä ei.

    Kir­joit­ta­jien johtopäätös on mielestäni virheelli­nen. ( En puu­tu tässä kuitenkaan Fly­n­nin effek­ti­in, kos­ka siitä löy­tyy keskustelua niin val­tavasti. Effek­ti selit­tää ilman muu­ta merkit­tävän osan eroista, mut­ta ei poista niitä.)

    Vaikeus määritel­lä evo­lu­ti­ivisia val­in­tatek­i­jöitä, ei itsessään todista niitä vas­taan. Val­in­tatek­i­jäthän eivät ole mitenkään yksiselit­teisiä, ja ovat usein sattumanvaraisia.
    Sikä­likin väite on kum­malli­nen, että vielä puoli miljoon­aa vuot­ta sit­ten ihmi­nen oli enem­män ihmis­ap­ina kuin sapi­ens sapi­ens. On selvää, että älyn, tietoisu­u­den ja eri­lais­ten inhimil­lis­ten vain ihmisiltä tavat­tavien kyky­jen ja kvalioiden kehi­tys tämän puolen miljoo­nan vuo­den aikana on ollut pääosin evo­lu­ti­ivista eikä sosi­aal­ista kon­struk­tio­ta. Nyt monil­la tutk­i­joil­lakin tun­tu­isi ole­van halua katkaista tämä itses­tään selvä evo­lu­ti­ivi­nen teo­ria n. 70,000 vuo­den takaiseen pis­teeseen, jos­sa nyky­is­ten ihmis­pop­u­laa­tio­den kat­so­taan alka­neen eriytyä. 

    Mil­lä tieteel­lisel­lä perus­teel­la juuri siihen pis­teeseen? Vielä pain­ote­tum­min, eikö laa­jem­pi pop­u­laa­tio, val­in­taym­päristö­jen moninker­tais­tu­mi­nen ja mon­imuo­tois­tu­mi­nen juuri oletet­tavasti lisää lajin varioitumista?

    Silti n. 70,000 vuo­den takaisen diver­si­fioi­tu­misen jäl­keen evoluu­tio­ta ei pide­täkään enää vah­vana seli­tys­tek­i­jänä älyn tai muiden omi­naisuuk­sien kehi­tyk­selle, vaik­ka ollaan yhtä mieltä siitä, että edel­liset 400,000 vuot­ta niiden kehi­tys oli ollut järisyt­tävän ja poikkeuk­sel­lisen nopeaa neoko­rteksin laajentuessa.

    Räikeän epäti­eteel­listä, kuin mod­erni ver­sio Ptole­maiok­sen episyk­leistä, silti sen haas­t­a­mi­nen tekee ihmis­es­tä aka­teemises­sa maail­mas­sa hyvin hel­posti hylkiön.
    DNA:n löytäjä, Nobel-voit­ta­ja, yksi maail­man johtavista geen­i­tutk­i­joista James Wat­son run­not­ti­in pelkästä huoli­mat­tomas­ta asial­la vih­jaamis­es­ta täy­del­lisek­si rois­tok­si, rasis­tik­si ja epähenkilök­si, savustet­ti­in perus­ta­mansa ja rak­en­ta­mansa maail­manku­u­lun lab­o­ra­to­ri­on joh­dos­ta ja kuta kuinkin toiv­otet­ti­in ter­ve­men­neek­si tuonpuoleiseen.
    Mitä Wat­son siis sanoi, oli seu­raa­va: “I am inher­ent­ly gloomy about the prospect of Africa [because] all our social poli­cies are based on the fact that their intel­li­gence is the same as ours — where­as all the test­ing says not really”

    1900-luvun merkit­tävin evoluu­tio­tutk­i­ja, W.D. Hamil­ton, joka toi altru­is­min ja geen­it keskeiselle paikalle dar­win­is­mi­in, ja jon­ka panos­ta on siten pidet­ty merkit­tävim­pänä sit­ten Dar­winin, tote­si tästä tieteen sosi­aalisen pain­os­tamisen ilmiöstä seuraavasti:

    “Might it be fair also to say that the cham­pi­ons of ‘no dif­fer­ence’ in race or sex, or intel­li­gence … are the guardians of a greater ‘untruth’ that allows peo­ple to live togeth­er in mutu­al har­mo­ny, imply­ing that these crit­ics real­ly deserve to be praised as our pro­tec­tors even when they are fac­tu­al­ly wrong? … it is rough­ly how the self-appoint­ed guardians choose to present them­selves — leav­ing aside, usu­al­ly, the step of frankly admit­ting that they are pro­mot­ing fac­tu­al untruths when they know that they are.”

  170. Jos afrikkalaisi­in alet­taisi­in suh­tau­tua kuin kehi­tys­vam­maisi­in eli vanhas-ÄO:nsa mukaises­ti, se tuhoaisi var­masti kaik­ki maanosan myön­teiset tule­vaisu­u­den näkymät. Kuka sijoit­taisi sent­tiäkään kehi­tys­vam­mais­ten maanosaan? 

    Afrikas­sa on, muuten, varsin hyvin men­estyviä kansan­talouk­sia väestöräjähdyk­ses­tä ja ter­veyskatas­trofista — ja kehi­tys­vam­mais­es­ta kansas­ta — huolimatta.

    Onnek­si Suomen talouden lentoon­lähdön aikoi­hin sijoit­ta­jat eivät otta­neet tosis­saan sil­loisia hamil­tone­ja, joiden mielestä suo­ma­laiset oli­vat parhaim­mil­laan her­raro­tu­jen palveli­joina mut­ta eivät pystyneet omae­htoiseen toimintaan.

    Eli­na, Piaget ei voin­ut aikoinaan tietää kausali­teeteistä. Aiheut­taako äly moraalia vai moraali älyä, sat­tuvatko ne vain kehit­tymään samanaikaises­ti vai jonkun kol­man­nen tek­i­jän vaiku­tuk­ses­ta? Mut­ta kuvauk­se­na hänen teo­ri­ansa moraalin kehi­tyk­ses­tä on vieläkin kiehtova.

    Myös Sokrates väit­ti, että ihmi­nen toimii moraalis­es­ti, jos tietää, mikä on moraal­ista. Moraali siis siir­tyy tiedon ja epis­te­molo­gian puolelle ja siten jos­sain tilanteis­sa myös älykkyy­den puolelle. 

    Minä taas tun­nen koiria, jot­ka luul­tavasti kuoli­si­vat isän­tän­sä puoles­ta, vaik­ka eivät tiedä oikein mitään. Selvästikin moraalin moti­iv­it ovat mon­i­naiset eivätkä niin yksiselit­teiset kuin tääl­lä nyt jotkut väittävät.

  171. Saara:

    Minä uskon, että Hitlerkin on ajatel­lut paran­ta­vansa maail­maa. En usko, että tarkoituk­sel­lisen paho­ja ihmisiä on ole­mas­sa. Jokainen pyrkii hyvään oman maail­manku­vansa sisäl­lä. Joskus vain se kuva on niin poikkea­va, että tulok­set ovat laji­tove­r­ien mielestä hirvit­tävän pahoja. 

    Ensin olit sitä mieltä, että nat­sien hir­mutouhut olisi voitu vält­tää parem­mal­la moraalil­la, ja sit­ten oletkin sitä mieltä, että nat­sit oikeasti luuli­vat toimi­vansa hyvän puoles­ta. Minus­ta nämä ovat ris­tiri­itaisia. Juuri parem­pi älykkyys olisi aut­tanut niitä nat­se­ja, jot­ka oikeasti halu­si­vat toimia hyvin (itse en menisi niin pitkälle, etteikö nat­seis­sa olisi ollut sel­l­aisia, jot­ka oikeasti tiesivät tekevän­sä pahaa), ole­maan otta­mat­ta hom­maan osaa. 

    Ja kos­ka minä uskon niitä paho­ja olleen pieni vähem­mistö, en usko minkään suurem­man empaat­tisu­u­den, tun­neä­lyn, jne. juuri aut­ta­neen asi­as­sa. Ne tyh­mät nat­sit luuli­vat toimi­vansa parem­man Sak­san hyväk­si. Moni jopa uhrasi henken­sä sen edestä jos­sain itärin­ta­mal­la soties­saan. Se, mikä heiltä puut­tui, oli kyky nähdä nat­sien pro­pa­gan­dan läpi ja taju­ta, että se, mitä heille syötet­ti­in hyvänä, ei sitä oikeasti ollut. 

    Ja kuten san­ot­tu: en usko älykkyy­den automaat­tis­es­ti johta­van yleis­es­ti hyödyl­lisen ja kan­natet­ta­van maail­manku­van muodostumiseen. 

    Niin, poh­jalle tarvi­taan toki se perus“hyvyys”, mut­ta sen suh­teen uskoit itsekin val­taosan ihmi­sistä ole­van ok. Älykkyys aut­taa loogises­sa päät­telyssä, jota tarvi­taan sit­ten siihen, että kun tiede­tään, että X on oikein, osa­taan johtaa, että Y on myös oikein, eikä Z, vaik­ka joku pro­pa­gan­das­saan väit­täisi myös X:n ole­van oikein ja siitä seu­raa­van, että Z on oikein. 

    Esimerkke­jä löy­tyy tietenkin uskon­nos­ta. Kris­tit­ty sanoo, että Raa­ma­tus­ta voimme lukea, että Jeesuk­sen mukaan mei­dän pitää rakas­taa lähim­mäisiämme. Moni moraa­li­nen ihmi­nen var­maan hyväksyy tämän. Sit­ten hän sanoo, että Raa­ma­tus­sa san­o­taan myös, että homot pitää kivit­tää kuolleik­si, joten emme mis­sään nimessä saa antaa homoille samo­ja oikeuk­sia kuin het­eroille. Vähän tyh­mem­mälle tämä menee tietenkin läpi, mut­ta fik­sumpi osaa nähdä tuos­sa selvän argu­men­taa­tiovirheen eikä sik­si hyväksy jälkim­mäistä, vaik­ka hyväksy­isikin edellisen.

  172. “Vähän tyh­mem­mälle tämä menee tietenkin läpi, mut­ta fik­sumpi osaa nähdä tuos­sa selvän argumentaatiovirheen”

    Vain jos Raa­mat­tu ymmär­retään Jumalan argumentiksi 🙂

  173. Tämä on var­maan siinä mielessä tot­ta, että keskiver­toih­miset käyt­tävät ihan tyy­tyväis­inä sof­t­aa, joka on aivan ala-arvoista, kos­ka eivät osaa vaa­tia parempaa.

    Jokaises­sa asi­as­sa “keskiver­toih­mi­nen” on peri­aat­teessa tyy­tyväi­nen val­lit­se­vaan asianti­laan, mikäli se ei ole luokat­toman huono.
    Itse näk­isin ongel­man enem­mänkin vaiku­tus- ja keskustelukanavien puut­teena. Kyl­lä var­maan mon­et havait­se­vat sof­t­as­sa puut­tei­ta, mut­ta kun ne eivät ole aivan patol­o­gisia ja puut­teen kor­jaamiseen vaa­dit­taisi­in joko muu­tos koko organ­isaa­tion han­k­in­tapros­es­si­in ja siis johta­jis­toon ja toim­intakult­tuuri­in tai kansal­lises­sa laa­ju­udessa merkit­tävä osto­boikot­ti, ajatuk­ses­ta on ihan järkevää luopua.

  174. Samuli Saarel­ma, tarken­nan ter­mi­nolo­giaani, josko siten pää­sisimme samalle sivulle. Hyvyys ja pahu­us ovat min­ulle turhan epä­selviä käsit­teinä, enkä yleen­sä käytä sel­l­aisia keskusteluis­sa. Nytkin tarkoitin “hyvyy­del­lä” hyvän­tah­toisu­ut­ta ja “pahu­udel­la” vas­taavasti pahan­tah­toisu­ut­ta. Hyvän­tah­toisu­us, jol­laisia uskon ylivoimais­es­ti suurim­man osan kaik­ista ihmi­sistä ole­van (myös Hit­lerin), ei kuitenkaan tek­i­jän per­soon­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­tomasti aina joh­da tekoi­hin, joi­ta yhteisökin pitäisi hyv­inä. Jokaisen ihmisen käsi­tys siitä, mikä on hyvää, on erilainen.

    Coen-vel­jesten eloku­vas­sa No Coun­try for Old Men päähenkilö on lois­ta­va esimerk­ki tyyp­istä, joka ei ole sisäis­es­ti pahan­tah­toinen vaan pyrkii toim­i­maan mah­dol­lisim­man men­estyk­sekkäästi ja hyvin, mut­ta jon­ka kier­outunut käsi­tys maail­mas­ta ajaa hänet nou­dat­ta­maan hyvin poikkeavaa algo­rit­mia — sel­l­aista, joka edel­lyt­tää jul­mia ja kylmäverisiä teko­ja (moni siis var­maankin sanoisi tämän henkilön ole­van “paha”). Puh­taan loogis­es­ti ajatellen hänen toimin­nas­saan ei olekaan mitään vikaa; päähenkilön omas­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna se toimii jopa parem­min kuin muiden hah­mo­jen ihmis­mäisem­mät toim­inta­mallit. Henkilön kysymys miehelle, jon­ka hän on juuri aikeis­sa tap­paa, on pal­jas­ta­va: If the rule you fol­lowed brought you to this, of what use was the rule?

    Vaik­ka tuo lef­fa toki on fik­tio­ta, pidän sitä uskot­ta­vana ja hyvänä esimerkkinä tietokone­mais­es­ta logi­ikas­ta, jos­ta on riisut­tu ihmisyy­teen liit­tyviä moraal­isia peru­so­le­tuk­sia. Jos näis­sä on puut­tei­ta, logi­ik­ka yksinään ei auta niitä rak­en­ta­maan, kos­ka moraalia ei voi (ainakaan kovin veden­pitävästi) perustel­la loogisesti.

    Uskon, että vain hyvin har­voil­la ihmisil­lä on peru­ut­ta­mat­to­mia puut­tei­ta moraalin ja empa­t­ian osa-alueil­la. Osa ihmi­sistä vaikut­taa kuitenkin kykenevän ole­maan kuun­telemat­ta omaa moraal­i­jär­jestelmään­sä, ikään kuin kään­tämään sen pois päältä (esimerkke­jä tästä löy­tyy paljon, tuotan­toeläin­ten kohtelus­ta Stan­ford Prison exper­i­men­ti­in). Tähän jos mihin tarvi­taan älykkyyt­tä, ja tämän jos minkä uskon mah­dol­lis­ta­neen nat­si-Sak­san tapah­tu­mat. Ole­tan nimit­täin, että vain henkilö, joka kyke­nee ana­lyyt­tis­es­ti perustele­maan itselleen mik­sei omaa moraali­aan kan­na­ta nou­dat­taa, pystyy käytän­nössä toteut­ta­maan täl­laisen nou­dat­ta­mat­ta­jät­tämisen. Ilman logi­ikkapros­es­sorin gen­eroimaa tiedol­lisen tason moti­vaa­tio­ta se tuskin onnis­tu­isi, kos­ka lähtöko­htais­es­ti se tun­tuu hyvin epämiellyttävältä.

    Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä, että äly ja itsere­flek­tio voivat mah­dol­lis­taa hyvinkin hyödyl­lisien ja hyvien omi­naisuuk­sien kehit­tämisen. Mut­ta olisi hyvä muis­taa, että ne mah­dol­lis­ta­vat myös vas­takkaiset ilmiöt. Äly yksinään ei siis ratkaise. Äly on kuin vahvistin, joka vahvis­taa huonoa musi­ikkia aivan samal­la taval­la kuin se vahvis­taa hyvääkin musi­ikkia. Tarvi­taan jokin muu olen­nainen omi­naisu­us, jon­ka kaut­ta moraa­li­nen toim­inta on mah­dol­lista; ja sen omi­naisu­u­den avul­la myös vähem­män älykäs ihmi­nen osaa (yleen­sä) toimia oikein.

  175. Enkidu:

    “Jos afrikkalaisi­in alet­taisi­in suh­tau­tua kuin kehi­tys­vam­maisi­in eli vanhas-ÄO:nsa mukaises­ti, se tuhoaisi var­masti kaik­ki maanosan myön­teiset tule­vaisu­u­den näkymät. Kuka sijoit­taisi sent­tiäkään kehi­tys­vam­mais­ten maanosaan?”

    Emer­i­tus­pro­fes­sori Tatu Van­hanen on muis­taak­seni esit­tänyt teo­ri­ansa poh­jal­ta kah­ta poli­ti­ikka­su­osi­tus­ta Afrikalle: 1) suosia rotu­jen välisiä avi­o­li­it­to­ja, joka johtaa aikanaan rotu­jen sekoit­tumiseen ja 2) euroop­palais­ten johtavaa roo­lia taloudessa.

    Minus­ta kumpikaan ei ole eet­tis­es­ti mitenkään eri­tyisen arve­lut­ta­va. Tai jos jonkun mielestä on, halu­aisin kuul­la peruste­lut. Pitäisikö mielu­um­min kieltää rotu­jen sekoit­tumi­nen ja ohja­ta kaik­ki euroop­palais­ten riskipääo­ma mielu­um­min BRIC-mai­hin ja jät­tää Afrik­ka kehi­tysavun varaan?

  176. ‘Ole­tan nimit­täin, että vain henkilö, joka kyke­nee ana­lyyt­tis­es­ti perustele­maan itselleen mik­sei omaa moraali­aan kan­na­ta nou­dat­taa, pystyy käytän­nössä toteut­ta­maan täl­laisen nou­dat­ta­mat­ta­jät­tämisen.’ (Saara)
    Suositeltavaa luet­tavaa aiheesta on Christo­pher Brown­ingin ‘Taval­lisia riv­imiehiä’. Brown­ingin kuvaa­mas­sa pataljoonas­sa, joka koos­t­ui ihan taval­li­sista reserviläi­sistä, noin kymme­ne­sosa miehistöstä ja vain yksi upseeri kieltäy­tyi osal­lis­tu­mas­ta juu­ta­lais­ten murhaamiseen. Epäil­isin, että kieltäy­tyneet oli­vat älykkääm­mästä, eivät tyh­mem­mästä päästä. Ana­lyyt­tistä moti­vaa­tio­ta ei tarvi­ta, riit­tää, kun annetaan ymmärtää, että kieltäy­tyjä on neiti ja/tai lus­mu, ja että upsee­rien tapauk­ses­sa asia vaikut­taa negati­ivis­es­ti urakehitykseen.

  177. Enkidu:

    Minä taas tun­nen koiria, jot­ka luul­tavasti kuoli­si­vat isän­tän­sä puoles­ta, vaik­ka eivät tiedä oikein mitään. Selvästikin moraalin moti­iv­it ovat mon­i­naiset eivätkä niin yksiselit­teiset kuin tääl­lä nyt jotkut väittävät. 

    Tuos­sa moti­ivi on erit­täin yksinker­tainen, lau­man johta­jan (=isän­tä) suo­jelu. Oleel­lista on se, että maail­ma ei ole yksinker­tainen ja älyä tarvi­taan siihen, että osa­taan toimia niin, että se moraalin anta­ma päämäärä toteutuu. 

    Esimerk­ki. San­o­taan, että koira ja isän­tä ovat puis­tossa käve­lyl­lä. Joku ohikulk­i­ja sit­ten jostain syys­tä alkaa haas­taa riitaa isän­nän kanssa. Oikea tapa tässä olisi lähteä pois, mut­ta koira ei mata­lan älykkyyten­sä vuok­si tajua ihmi­sis­ten sosi­aalis­es­ta sys­teemistä tarpeek­si ja ryn­tää sen riidan haas­ta­jan kimp­pu­un ja raatelee hänet ver­ille. Tämän seu­rauk­se­na koira lopete­taan ja isän­tä joutuu mak­samaan isot kor­vauk­set. Tämä on isän­nän kannal­ta paljon huonom­pi lop­putu­los kuin se, että koira ei olisi tehnyt mitään. 

    Point­ti­ni oli siis se, että maail­mas­sa, jon­ka toim­intaa ei ymmär­retä, hyvää tarkoit­ta­vat toimet voivat johtaa huonoi­hin tuloksiin. 

    Sak­salaiset, jot­ka luuli­vat tekevän­sä oikein lähtiessään rin­ta­malle isän­maa­ta puo­lus­ta­maan, todel­lisu­udessa tais­te­liv­at yhden maail­man­his­to­ri­an jul­mim­man dik­tatu­urin puoles­ta. Pelkkä hyvä moraali, eli halu tehdä “oikein”, ei siis riitä, vaan älyä myös tarvi­taan, jot­ta osa­taan vali­ta oikea toim­intavai­h­toe­hto sen “oikean” toteuttamiseen.

  178. Saara:

    Hyvän­tah­toisu­us, jol­laisia uskon ylivoimais­es­ti suurim­man osan kaik­ista ihmi­sistä ole­van (myös Hit­lerin), ei kuitenkaan tek­i­jän per­soon­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­tomasti aina joh­da tekoi­hin, joi­ta yhteisökin pitäisi hyv­inä. Jokaisen ihmisen käsi­tys siitä, mikä on hyvää, on erilainen. 

    Ok, ymmär­rämme sit­ten eri asi­aa tuol­la hyvän­tah­toisu­udel­la. Itse ymmär­rän sil­lä juuri sen, että hyvän­tah­toisu­ut­ta on toimia niin kuin yhteisö pitää hyvänä. Itsekkyyt­tä en pitäisi hyvän­tah­toisuute­na, vaan juuri pahantahtoisuutena. 

    Oleel­lista tämän älykkyy­den kannal­ta tässä on minus­ta juuri se, että tuol­laiset min­un määritelmäni mukaiset hyvät sak­salaiset toimi­vat pahasti, kos­ka hei­dät oli oikeal­la pro­pa­gan­dal­la saatu luule­maan yhteisön hyvän toteu­tu­van sil­lä, mitä nat­sit määrä­sivät (vähän kuten lapset kiltisti usko­vat van­hempi­en sanaan, käskivät he las­ta tekemään mitä tahansa). 

    NL:ssa muuten nat­sit jou­tu­i­v­at lopet­ta­maan Wehrma­chtin käyt­tämisen sivi­ilien teloituk­sis­sa, kos­ka siel­lä soti­laat kieltäy­tyivät touhus­ta ja tuo­maan tilalle niitä parem­min aivopestyjä SS-miehiä. 

    Osa ihmi­sistä vaikut­taa kuitenkin kykenevän ole­maan kuun­telemat­ta omaa moraal­i­jär­jestelmään­sä, ikään kuin kään­tämään sen pois päältä. Tähän jos mihin tarvi­taan älykkyyt­tä, ja tämän jos minkä uskon mah­dol­lis­ta­neen nat­si-Sak­san tapahtumat. 

    Olen täs­mälleen eri mieltä. Tuon luon­taisen moraal­i­jär­jestelmän pois päältä kytkemisek­si tarvit­ta­va manip­u­laa­tio on minus­ta sitä helpom­paa, mitä tyh­mem­mästä ihmis­es­tä on kyse. Kyse­hän tässä ei siis ollut siitä, että taval­liset sak­salaiset oli­si­vat spon­taanisti ryhtyneet juu­ta­laisia vain­oa­maan, vaan siitä, että hei­dät oikeal­la nat­sien pro­pa­gan­dakamp­pan­jal­la saati­in siihen.

    Ilman logi­ikkapros­es­sorin gen­eroimaa tiedol­lisen tason moti­vaa­tio­ta se tuskin onnis­tu­isi, kos­ka lähtöko­htais­es­ti se tun­tuu hyvin epämiellyttävältä. 

    Siis kyl­lä jo joku parivuo­tias lap­si pystyy gen­eroimaan logi­ikkaprossorin tiedol­lisen tason moti­vaa­tion. Kyse on tässä vain siitä, että se menee hyvin hel­posti pieleen, etenkin, jos käytetään manip­u­laa­tio­ta, eli ohjataan ihmistä harhaan päät­telyssään. Ja mitä tyh­mem­mästä (eli huonom­min loogiseen päät­te­lyyn kykenevästä) ihmis­es­tä on kyse, sitä helpom­paa tuo harhaan joht­a­mi­nen on. 

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että moraalin aksioo­mia ei voi loogis­es­ti perustel­la. Ne täy­tyy vain ottaa. Väit­teeni on vain se, että ne ovat hyvin suurel­la val­taos­al­la ihmisiä “hyvät”, eli hyväksytään kul­tainen sään­tö ja muu­ta vas­taavaa. Se, mis­sä äly tulee mukaan, on näi­den aksioomien loogi­nen sovelt­a­mi­nen mon­imutkaiseen maail­maan. Mitä huonom­min logi­ik­ka pyörii päässä, sitä helpom­min on mah­dol­lista luul­la nou­dat­ta­vansa niitä aksioo­mia, mut­ta toimia silti tavoin, jot­ka johta­vat niiden rikkomiseen.

    1. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että moraalin aksioo­mia ei voi loogis­es­ti perustella.

      Vaik­ka logi­ikalla ei voi perustyel­la moraal­isia aksioo­mia, sil­lä voidaan hylätä sisäis­desti ris­tiri­itaisia moraal­isia kan­to­ja. Jopa aika usein.

  179. Enkidu:

    Jos afrikkalaisi­in alet­taisi­in suh­tau­tua kuin kehi­tys­vam­maisi­in eli vanhas-ÄO:nsa mukaises­ti, se tuhoaisi var­masti kaik­ki maanosan myön­teiset tule­vaisu­u­den näkymät. Kuka sijoit­taisi sent­tiäkään kehi­tys­vam­mais­ten maanosaan? 

    Siis oletko tätä mieltä aivan riip­pumat­ta siitä, ovatko afrikkalaiset oikeasti alem­mal­la tasol­la älykkyy­den suh­teen kuin muut? 

    Minus­ta tässä on erotet­ta­va kak­si asi­aa. Ensin­näkin se, miten asi­at ovat ja toisek­si se, miten mei­dän tulisi toimia. Se, miten asi­at ovat, on meistä riip­puma­ton asia. Me emme saa Suomeen öljylähteitä, vaik­ka kuin­ka halu­aisimme, että niitä olisi. Se, että suh­tau­tu­isimme Suomeen ihan kuin öljylähteitä olisi ole­mas­sa, johtaa vain huonoon lopputulokseen. 

    Sama asia afrikkalais­ten kohdal­la. Jos pätee (en siis väitä, että pätee), että hei­dän älykkyyten­sä on alem­pi, niin se, että hylkäämme tämän infor­maa­tion, johtaa vain huonom­paan tulok­seen kuin jos käyt­täisimme sitä hyväk­semme. Sama jut­tu vaik­ka noiden kehi­tys­vam­mais­ten kanssa. Jos teesken­telemme, että kehi­tys­vam­mainen suo­ri­u­tuu älykkyyt­tä vaa­ti­vas­ta tehtävästä yhtä hyvin kuin korkeam­man älykkyy­den omaa­va, saamme vain huonon tulok­sen. Kehi­tys­vam­maiset joutu­vat hom­mi­in, joiden hoita­miseen hei­dän älykkyyten­sä ei riitä. 

    Mut­ta tämä ei tietenkään tarkoi­ta, että mei­dän pitäisi pitää niin kehi­tys­vam­maisia kuin afrikkalaisi­akaan ihmis­ar­von suh­teen yhtään alem­piar­voisi­na kuin muitakaan. Sama jut­tu vaik­ka juok­sunopeu­den kanssa. Usain Bolt on maail­man nopein ihmi­nen, mut­ta ei se tee hänestä ihmis­ar­voltaan yhtään sen parem­paa. Silti on järkevää suh­tau­tua min­u­un hitaam­pana juok­si­jana kuin Bolti­in, sen sijaan, että teesken­telisimme, ettei mitään eroa ole.

  180. Samuli Saarel­ma & Saara:
    Lähdet­tä ei nyt ole käsil­lä, mut­ta tietääk­seni ihmisen moraal­ista jär­jestelmää ei saa päältä pois juuri mitenkään. Heikko koh­ta on sen sijaan siinä, että moraal­isään­nöt kohdis­tu­vat ensi sijas­sa toisi­in ihmisiin.

    Jos joku on väärän väri­nen tai uskoo väärään jumalaan tai puhuu muu­ta kieltä tai kan­nat­taa väärää futisjoukkuet­ta, kyseessä ei ole ihmi­nen. Ja kos­ka kyseessä ei ole ihmi­nen, moraal­ista ongel­maa ei tule teoista riip­pumat­ta. Ihmisyys on ilmeis­es­ti ennen kaikkea sosi­aa­li­nen ilmiö mielessämme, eikä perus­tu niinkään biol­o­giseen laji­in, vaan tiet­ty­i­hin kas­vatuk­sen määräämi­in tunnusmerkkeihin.

  181. J‑V:

    Jos joku on väärän väri­nen tai uskoo väärään jumalaan tai puhuu muu­ta kieltä tai kan­nat­taa väärää futisjoukkuet­ta, kyseessä ei ole ihmi­nen. Ja kos­ka kyseessä ei ole ihmi­nen, moraal­ista ongel­maa ei tule teoista riippumatta. 

    Min­un point­ti­ni oli se, että älykäs ihmi­nen on paljon vaikeampi saa­da usko­maan tuo “ei ole ihmi­nen” ‑pro­pa­gan­da kuin tyhmä.

    Tähän ja tuol­la ylem­pänä liit­tyen olen joskus miet­tinyt, että olisiko sit­tenkin paras­ta uskotel­la ihmisille, että kaik­ki rodut ovat yhtä älykkäitä aivan riip­pumat­ta siitä, mitä tieteel­liset tutkimuk­set oikeasti sanovat tai jopa kat­e­goris­es­ti jopa kieltää kyseisen asian tutkimi­nen. Olisiko tämän asian kohdal­la niin, että yhteiskun­ta toimii parem­min, kun tiedämme vähem­män kuin jos tietäisimme enemmän? 

    Olen kuul­lut vähän saman uskon­non suh­teen. Vaik­ka fik­sut tietäi­sivät uskon­to­jen ole­van fuu­laa, onko silti yhteiskun­nan kohee­sion kannal­ta parem­pi antaa mas­so­jen elää illu­u­sios­sa, että ne pätevät, kos­ka jos tode­taan, ettei moraalin aksioo­mia voi johtaa mis­tään (ei siis ole Jumalaa niitä anta­mas­sa), niin tämä johtaa moraalin rap­pi­oon. Itse en tähän usko, kos­ka minus­ta ateis­tisu­us kor­reloi aika hyvin korkean moraal­isu­u­den kanssa, mut­ta en ole asi­as­ta ihan varma.

  182. “Jos pätee (en siis väitä, että pätee)”

    Tässä on se avainko­h­ta. Teo­reet­tisem­min san­ot­tuna min­un on vaikea ymmärtää, kun mekanis­tisen maail­manku­van omak­suneet ihmiset jät­tävät ohjel­mallis­es­ti huomioimat­ta epis­te­molo­gian. Tai tarkem­min san­ot­tuna epis­te­mol­o­gisia ongelmia ei suos­tu­ta inte­groimaan argu­ment­tei­hin. Toisaal­ta myön­netään, että täy­del­listä tietoa ei ole ole­mas­sa, toisaal­ta vaa­di­taan, että neek­ere­itä pitää pitää kehi­tys­vam­maisi­na, kun ker­ta tiede niin (muka) sanoo, jos vähän kärjistän. 

    Mikä sit­ten on oikea tapa argu­men­toi­da täl­lai­sis­sa hien­o­varaisu­ut­ta vaa­tivis­sa asiois­sa? Ikävä kyl­lä ei ole ole­mas­sa mitään yksiselit­teistä vas­taus­ta. Asia jää kunkin oman moraalin varaan. Tärkeää on kuitenkin korostaa tuo­ta moraal­ista puol­ta niin, että tyh­minkin luon­non­tiede­hörhö ymmärtää, että tieteel­lä moraa­li­nen ja yhteiskun­nalli­nen ulottuvuutensa.

  183. Enkidu:

    Toisaal­ta myön­netään, että täy­del­listä tietoa ei ole ole­mas­sa, toisaal­ta vaa­di­taan, että neek­ere­itä pitää pitää kehi­tys­vam­maisi­na, kun ker­ta tiede niin (muka) sanoo, jos vähän kärjistän. 

    Huoh. Koitin sil­lä sulku­lauseel­la sanoa, että en jak­sa tässä nyt ryhtyä väit­telemään, että onko eroa vai ei, en sitä, etteikö asi­as­ta olisi tietoa. 

    Vrt. “Jos aurinko pais­taa etelästä (en väitä, että pais­taa), niin kan­nat­taa istut­taa kasvit talon eteläpuolelle”. 

    Point­ti­ni oli siis se, että se, ovatko neeker­it tyh­mem­piä kuin ei-neek­er­ti, on kysymys, johon minus­ta tiede voi antaa vas­tauk­sen siinä, mis­sä mon­een muuhunkin ihmistä koske­vaan asi­aan. Ainakaan en näe mitään teo­reet­tista estet­tä tälle. Enkä näe edes mitään eri­ty­istä syytä, mik­si olisi mah­do­ton­ta, että vas­taus on “kyl­lä”. Se voi toki olla “eikin”, mut­ta tämä on tieteen asia, eikä riipu lainkaan siitä, mitä _haluaisimme_ vas­tauk­sen olevan.

    Sen jäl­keen speku­loin siitä, mitä mei­dän kan­nat­taisi tehdä, jos se vas­taus sit­ten sat­tuu ole­maan kyl­lä. Olisin toki voin­ut kir­joit­taa sen lisäk­si ehdo­tuk­sen siitä, mitä mei­dän kan­nat­taisi tehdä, jos vas­taus on ei. Kat­soin tämän kuitenkin mie­lenki­in­not­tomak­si, kos­ka en usko sen suh­teen ole­van minkään­laisia erimielisyyksiä. 

    Mikä tässä nyt on mielestäsi se epis­te­mologi­nen ongel­ma, joka olisi pitänyt inte­groi­da argu­ment­ti­in? Sekö, ettei meil­lä ole “täy­del­listä” tietoa? Eihän meil­lä ole oikeas­t­aan mis­tään (etenkään ihmistä koskev­as­ta) asi­as­ta täy­del­listä tietoa. Tarkoit­taako tämä sitä, että mis­tään ei saa sanoa mitään? Kos­ka emme tiedä täy­del­lis­es­ti, miten flun­ssavirus vaikut­taa ihmiseen, mei­dän on turha antaa flun­s­saiselle ihmiselle mitään ohjeita? 

    Ja mitä tuo­hon kär­jistyk­seesi tulee, niin se on syvältä, jos tarkoi­tat, että joko kehi­tys­vam­maisi­in tai neek­erei­hin pitäisi suh­tau­tua jotenkin muuten kuin, että he ovat täysar­voisia ihmisiä. 

    Mut­ta kun toit nuo kehi­tys­vam­maiset tähän mukaan, niin miten sinus­ta pitäisi kehi­tys­vam­maisi­in suh­tau­tua? Pitäisikö hei­hin suh­tau­tua niin, että mitään eroa hei­dän älykkyy­dessään ei-kehi­tys­vam­maisi­in ei ole? Heitä varten ei ole syytä rak­en­taa eri­tyisk­oulu­ja, kos­ka jos älykkyy­dessä ei ole eroa, he selviävät kyl­lä taval­li­sis­sakin kouluis­sa. Vai olisiko parem­pi tun­nus­taa tosi­a­sia ja koit­taa hakea paras ratkaisu siltä poh­jal­ta, että eroa kehi­tys­vam­mais­ten ja ei-kehi­tys­vam­mais­ten älykkyy­dessä on? 

    Tärkeää on kuitenkin korostaa tuo­ta moraal­ista puol­ta niin, että tyh­minkin luon­non­tiede­hörhö ymmärtää, että tieteel­lä moraa­li­nen ja yhteiskun­nalli­nen ulottuvuutensa. 

    Mitä moraal­ista puol­ta? Eivätkö tieteel­liset fak­tat ole moraal­ista riip­pumat­to­mia? Aurinko nousee idästä aivan riip­pumat­ta siitä, onko se meistä oikein vai väärin. Afrikkalaiset ovat joko älykkäämpiä, tyh­mem­piä tai yhtä älykkäitä kuin ei-afrikkalaiset, halusimme tämän asian suh­teen ihan mitä tahansa. Onko siis “luon­non­tiede­hörhöyt­tä” se, että tun­nus­taa tämän ja kun­non ihmis­ten olisi parem­pi vain olla asi­as­ta sitä mieltä, mitä Enkidu sanoo riip­pumat­ta siitä, mitä havain­not kertovat?

  184. Vaik­ka logi­ikalla ei voi perustyel­la moraal­isia aksioo­mia, sil­lä voidaan hylätä sisäis­desti ris­tiri­itaisia moraal­isia kan­to­ja. Jopa aika usein.

    Min­ul­la on var­masti usei­ta keskenään loogis­es­ti ris­tiri­itaisia moraal­isia näke­myk­siä ja uskaltaisin väit­tää, että ihmistä, jol­la näin ei ole, kut­su­taan sosiopaatiksi.

  185. tcrown, no, ker­ropa niistä sisäis­es­ti ris­tiri­itai­sista aksioomis­tasi, niin nähdään ovatko ne niin uni­ver­saale­ja, että ihmisiä, joil­ta ne puut­tuvat, voisi ryhtyä kut­sumaan sosiopaateiksi.

  186. Samulille,

    En ole tcrown, mut­ta otan haas­teen vas­taan siitä huolimatta. 

    Arkipäivän tilanteetkin jokaisel­la ihmisel­lä ovat täyn­nä ris­tiri­itaisuuk­sia eet­tis­ten kysymys­ten äärellä. 

    Avus­tanko taloudel­lis­es­ti poikaani, joka tun­tuu sös­sivän jutun kuin jutun vai enkö avusta? 

    Toinen puoli minus­ta sanoo, että aikuisen on jo pär­jät­tävä omil­laan ja sop­pansa itse keit­tänyt, on siitä myös vas­tu­us­sa. Eli syököön!

    Toinen puoli taas on äidilli­nen: poikaa on autet­ta­va tuli mitä tuli ja selkä­nahkakaan ei riitä, vaan on annet­ta­va enem­män, jos on tarve. 

    Tcrown­in kanssa täysin samaa mieltä siitä, että ihmi­nen, jol­la ei ole mitään moraal­isia ris­tiri­ito­ja, on psyykkises­ti pahoin häiriintynyt. 

    Elämä on arvo­jen pun­nin­taa koko ajan.

  187. Eli­na, minus­ta siinä sin­un esimerkissäsi ei ole kyse epäjo­hdon­mukai­sista, vaan huonos­ti määritel­ly­istä moraal­i­sista aksioomista. Minus­ta aksioomasi on tuos­sa, että “ihmis­ten tulee pär­jätä omil­laan, pait­si, että omia jälkeläisiään saa aut­taa”. Tämä ei ole ris­tiri­itainen aksiooma. Ongel­mas­sasi on kyse siitä, ettet osaa oikein vetää rajaa siihen, mis­sä “pitää tul­la omil­la toimeen” muut­tuu “pitää aut­taa”. Mitään ris­tiri­itaa ei ole. 

    Ris­tiri­itainen aksioomasi olisi, jos esim. aut­taisit toista las­tasi, mut­tet toista perustellen edel­lisen sil­lä äidil­lisyy­del­läsi ja toisen sil­lä, että omil­laan pitää pär­jätä. Tuos­sa ei voisi olla kyse enää rajanve­dos­ta noiden kah­den asian välil­lä, kos­ka molem­pi­en lap­sien pitäisi olla samal­la puolel­la sitä rajaa. Ja tuol­laises­sa tilanteessa pitäisin ennem­min häiri­in­tyneenä (tai ehkä tuo ole hyvä sana, san­o­taan pahek­sut­ta­vana) henkilöä, joka toimisi noin ver­rat­tuna sel­l­aiseen, joka kohtelisi molem­pia lap­si­aan tasa-arvois­es­ti (joko aut­taisi molem­pia tai ei kumpaakaan).

  188. tcrown, no, ker­ropa niistä sisäis­es­ti ris­tiri­itai­sista aksioomis­tasi, niin nähdään ovatko ne niin uni­ver­saale­ja, että ihmisiä, joil­ta ne puut­tuvat, voisi ryhtyä kut­sumaan sosiopaateiksi.

    No siinäpä se ongel­ma on, että en ole kyen­nyt for­mu­loimaan ensim­mäistäkään moraal­ista aksioomaa, jota loogis­es­ti seu­raa­mal­la en pää­ty­isi hel­posti mielestäni moraalit­tomaan toimintaan.

    Esimerkik­si aksiooma “tap­pami­nen on väärin”. Mut­ta kun mielestäni joskus tap­pami­nen on oikein. Ole­tan, että min­un ei tarvitse rak­en­taa tähän groteskia esimerkkiä, mis­sä jokainen nor­maali ihmi­nen pitää tap­pamista oikeutettuna?

    Ja se, että joku pystyy osoit­ta­maan, että moraa­likäsi­tyk­seni on sisäis­es­ti ris­tiri­itainen (joskus tap­pami­nen on ok, joskus ei), ei kyl­lä joh­da mitenkään siihen, että min­un pitäisi hylätä tap­pamiseen liit­tyvät moraalikäsitykseni. 

    Min­un on vaikea todis­taa, että jotakin ei ole ole­mas­sa, mut­ta ehkä sin­ul­la on jokin esimerk­ki riit­tävän hyvin määritellystä ei-triv­i­aal­ista moraalis­es­ta aksioomas­ta, jota seu­raa­mal­la ei päädytä mis­sään olo­suhteis­sa ris­tiri­itaan moraal­i­ta­jusi kanssa?

  189. Joku kaipaili näitä tietoja.

    IQ’s of Nazi lead­ers tried for war crimes
    http://www.eskimo.com/~miyaguch/grady/nazi.html

    In 1945, an army psy­chol­o­gist named G.M. Gilbert, was allowed to exam­ine the Nazi lead­ers who were tried at Nurem­berg for war crimes. Among oth­er tests, a Ger­man ver­sion of the Wech­sler-Belle­vue was admin­is­tered. Here are the results:

    1 Hjal­mar Schacht 143
    2 Arthur Seyss-Inquart 141
    3 Her­mann Goer­ing 138
    4 Karl Doenitz 138
    5 Franz von Papen 134
    6 Eric Raed­er 134
    7 Dr. Hans Frank 130
    8 Hans Fritsche 130
    9 Bal­dur von Schirach 130
    10 Joachim von Ribben­trop 129
    11 Wil­helm Kei­t­el 129
    12 Albert Speer 128
    13 Alfred Jodl 127
    14 Alfred Rosen­berg 127
    15 Con­stan­tin von Neu­rath 125
    16 Walther Funk 124
    17 Wil­helm Frick 124
    18 Rudolf Hess 120
    19 Fritz Sauck­el 118
    20 Ernst Kaltenbrun­ner 113
    21 Julius Stre­ich­er 106

  190. Kiehtovin tiedeuu­ti­nen pitkään aikaan: “Nyky­ih­mi­sistä löy­tyi nean­der­tal­in ihmisen geene­jä” http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/1135256653081

    Ei-afrikkalais­ten geeniper­imästä 1–4% on Nean­der­tal­in ihmiseltä. Afrikkalaisil­ta tätä geeniper­imää ei löydy.
    Tämä on sikäli ymmär­ret­tävää, että nean­der­tal­ien asu­tus keskit­tyi rajat­ulle alueelle Euroop­paan ja Aasiaan.

    Tämän val­os­sa nyky­ih­mi­nen on pystynyt lisään­tymään sel­l­aisen ihmis­la­jin kanssa, jos­ta tie oli erkaan­tunut ainakin puoli miljoona vuot­ta aiem­min. Lisään­tymään jopa siinä määrin, että me kan­namme joitakin pros­ent­te­ja tuon ihmis­la­jin geeneistä. Se ei ole mitenkään merk­i­tyk­setön osu­us, vaan pikem­minkin merkittävä.

    On toki täysin speku­lati­ivista kysyä, olisiko tämä geneet­ti­nen vari­aa­tio voin­ut tuo­da mukanaan vahvuuk­sia, mut­ta ei lainkaan perus­tee­ton­ta sen val­os­sa, mitä ymmär­rämme perimästä.

    Ehkä vain vahvim­mil­laankin joidenkin sato­jen tuhan­sien vahvuinen nean­der­tal-pop­u­laa­tio ei myöskään varsi­nais­es­ti kuol­lut sukupu­ut­toon uuden tuli­jan syr­jäyt­tämänä, vaan ainakin osaltaan sulau­tui tähän, mikä on edes hive­nen lohdullisem­pi kuva ihmisen historiasta.

    1. Uuti­nen nean­der­in­tal­in geeneistä julka­isti­in jo muu­ta­ma vuosi sit­ten, mut­ta aina­han sen voi julka­ista uud­estaan. Tämän mukaan nyky­ih­mi­nen sai tässä vai­h­dos­sa nimeno­maan älykkyyt­tä olen­nais­es­ti nos­ta­neen osan per­imää, joka osoit­tau­tui niin ylivoimaisek­si, että se lev­isi nopeasti läh­es kaikkialle maailmaan.

  191. Olen usein käynyt Nean­derdalis­sa eli Naan­talis­sa ja ovat ihan nyky­ih­misen näköisiä.

    Mut­ta ker­tokaa min­ul­la, voiko pelkäl­lä älyl­lä päätel­lä seu­raa­van asian:

    Kiipeät 1000 metriä korkeaan mas­toon ja täysin tyynel­lä sääl­lä pudo­tat sieltä kilon pain­oisen met­al­liku­u­lan. Putoaako kuula:

    a) Mas­toon taakse, kos­ka maa­pal­lon pyörim­isen takia paik­ka on liikkunut.
    b) Mas­ton eteen, kos­ka tornin vipu­vaiku­tus paikaa kuu­laa eteenpäin.
    c) Täs­mälleen paikaansa mas­ton juurelle?

  192. Osmo:
    Uuti­nen nean­der­in­tal­in geeneistä julka­isti­in jo muu­ta­ma vuosi sit­ten, mut­ta aina­han sen voi julka­ista uudestaan. 

    Viit­taat oletet­tavasti Pääbon ja kump­panien aiem­min julkaise­maan nean­der­tal­in mitokondrio-DNA:n sekvenssi­in. Nyt on käsil­lä nean­der­tal­in koko genomin sekvenssi (tai oikeam­min sen drafti). Tämä uusi evi­denssi nyky­ih­misen ja nean­der­tal­in ristey­tymis­es­tä on hyvin vaku­ut­ta­va ja tieteel­lis­es­ti todel­la merkit­tävä virstan­pylväs. Odotet­tavis­sa on, että lähivu­osi­na aiheesta tulee lisää kiin­nos­tavia löy­dök­siä, kun geno­mia analysoidaan perinpohjaisesti. 

    Sitaat­ti lehdistötiedotteesta:
    “An ini­tial com­par­i­son of the two sequences has brought some excit­ing dis­cov­er­ies to light. Con­trary to the assump­tion of many researchers, it would appear that some Nean­der­tals and ear­ly mod­ern humans inter­bred. Accord­ing to the researchers’ cal­cu­la­tions, between one and four per­cent of the DNA of many humans liv­ing today orig­i­nate from the Nean­der­tal. “Those of us who live out­side Africa car­ry a lit­tle Nean­der­tal DNA in us,” says Svante Pääbo. Pre­vi­ous tests car­ried out on the DNA of Nean­der­tal mito­chon­dria, which rep­re­sents just a tiny part of the whole genome, had not found any evi­dence of such inter­breed­ing or “admix­ture”.”

  193. tcrown kir­joit­ti moraaliaksioomista:

    Ja se, että joku pystyy osoit­ta­maan, että moraa­likäsi­tyk­seni on sisäis­es­ti ris­tiri­itainen (joskus tap­pami­nen on ok, joskus ei), ei kyl­lä joh­da mitenkään siihen, että min­un pitäisi hylätä tap­pamiseen liit­tyvät moraalikäsitykseni. 

    Joka on mikä? Se ei selvästikään ollut se, että tap­pami­nen on kaikissa tilanteis­sa väärin. 

    Aksi­iomasi ei siis ole se, että tap­pami­nen on aina ja kaikissa tilanteis­sa väärin, kos­ka tämä todel­lakin johtaa hel­posti ris­tiri­itoi­hin. Mikään ei kuitenkaan estä sen ole­mas­ta esim. “tap­pami­nen on väärin, pait­si jos se on ain­oa keino suo­jel­la tois­t­en ihmis­ten elämää tai yhteisöä ulkop­uoliselta hyökkäyk­seltä”. On mah­dol­lista, että tuostakin voit johtaa jonkun esimerkin, joka olisi ris­tiri­idas­sa sin­un moraa­likäsi­tyk­sesi kanssa, mut­ta sil­loin joudut men­emään kyl­lä aika lail­la poikkeuk­sel­lisi­in tapauk­si­in, joil­la ei ole juuri tekemistä taval­lisen elämän kanssa, kun taas tuos­ta pelkästä “tap­pami­nen on väärin” on suh­teel­lisen help­po kek­siä ihan real­is­tisia esimerkke­jä, jot­ka johta­vat ristiriitaan.

  194. “Kiipeät 1000 metriä korkeaan mastoon …”

    Toi onkin aika visainen. Yxäältä 1000 metrin mas­toa ei ole ole­mas­sakaan, joten xel­laiseen kiipeävä on mie­len­vikainen. Mut­ta hul­lu tuskin osaisi kul­jet­taa kilon rautaku­u­laa tiput­ta­mat­ta sitä jo paljon ennen kil­saa. Olisikin jostain kevyem­mästä aineesta, vaik­ka höy­henistä, niin ehkä sit­ten. Mut­ta jos kuu­la olisi kul­taa, ei hul­lukaan sitä tiput­taisi kos­ka se pain­os­taan huoli­mat­ta olisi omaisuuk­sien arvoinen — pait­si vahin­gos­sa kaivoon. Mut­ta sil­loin saat­taisi joutua sam­makon kanssa naimisi­in, ja 1000 metrin mas­to­ja saat­taisi sit­senkin olla. Mix­ei, jos on prins­seik­si taiot­tu­ja xam­makoitakin? Vas­tauk­seni onkin pari metriä oikealle otta­mat­ta täl­lä erää kan­taa rin­ta­ma­su­un­taan. Sen voi sieltä katsoa.

    Sori.

  195. Ilmake­hä liikkuu maa­pal­lon mukana. Tähän ei tarvit­tu älyä, vaan tieto. 

    Kuu­la putoaa juurelle ja sille puolelle, jos­ta se on pudotettukin.

  196. Evert:

    Mut­ta ker­tokaa min­ul­la, voiko pelkäl­lä älyl­lä päätel­lä seu­raa­van asian:

    Vas­taus: pystyy

  197. Kuten Rot­wang jo tote­sikin, kyse on uud­es­ta tutkimuk­ses­ta (kyl­läkin aiem­man varaan rak­entuen). Siitä voi lukea pidem­min täältä: http://www.sciencemag.org/cgi/content/full/328/5979/710

    Julka­istu May 7 2010

    Sikäli Osmon näke­myk­sel­lä, että tämä ristey­tys nos­ti merkit­tävästi nyky­ih­misen älykkyyt­tä on rel­e­vant­tiut­ta aiem­mallekin keskustelulle, kos­ka kuten todet­tua, tämä risteymä tapah­tui Afrikas­ta läht­e­neen ihmisen ja nean­der­tal­in välil­lä, eivätkä afrikkalaiset kan­na tätä nean­der­tal­in perimää.

    Tämäkin uuti­nen pain­ot­taa sitä, miten älytön on se val­lal­la ole­va näke­mys, että ihmisen evoluu­tio olisi kuta kuinkin pysähtynyt tuol­loin 70,000–80,000 vuot­ta sitten.

    Se on puh­das olet­ta­mus, ja kuten on osoit­tau­tu­mas­sa hyvin virheelli­nen sel­l­ainen, jon­ka saneli sosi­aa­li­nen, ide­ologi­nen nar­rati­ivi, eivät koskaan tieteel­liset perusteet.

  198. Neljän vuo­den takainen tutkimus, jos­sa esitet­ti­in em. hypo­teesi nean­der­tal-risteymän merkit­tävästä vaiku­tuk­ses­ta ihmis­ten älykkyy­den kehit­tymiselle: “Could Inter­breed­ing Between Humans and Nean­derthals Have Led to an Enhanced Human Brain?” http://www.hhmi.org/news/lahn20061006.html

    Vuosikym­meniähän näil­lä ajatuk­sil­la on speku­loitu, mut­ta mik­si tämä uusi tutkimus on mah­dol­lis­es­ti niin merkit­tävä, on sik­si, että nyt tuolle risteymä-teo­ri­alle usko­taan saadun pitävää näyttöä.

    Yllä viita­tus­sa artikke­lis­sa arvioidaan näi­den kah­den ihmishaaran sep­a­raa­tiok­si 1.1 miljoon­aa vuot­ta ennen niiden yhtymistä uudelleen.

  199. Tämä nean­der­tal­in ihmisen per­imän uuti­nen on ns. “hyvä” uuti­nen siinä mielessä, että se osoit­taa taval­laan myös sen, miten vähäi­nen — ja häi­lyvära­jainen — biologi­nen ero nyky­ih­misen ja nean­der­tal­in ihmis­ten välil­lä lop­ul­ta oli. 

    Itse pidän uskot­ta­vana, että hybrid­it — joi­ta me euraasialaiset siis olemme — hyö­tyivät jol­lain olen­naisel­la taval­la näistä geeneistä, joi­ta nean­der­tal­in ihmisiltä tuli. Osmo yllä esit­ti, että ne oli­si­vat lisän­neet älykkyyt­tä — se saat­toi olla sarkas­mia — mut­ta mitä ikinä se oli, niin jotain hyö­tyä niistä lie­nee kuitenkin ollut. Älykkyys on yksi luon­nolli­nen kandidaatti.

  200. az:

    Tämäkin uuti­nen pain­ot­taa sitä, miten älytön on se val­lal­la ole­va näke­mys, että ihmisen evoluu­tio olisi kuta kuinkin pysähtynyt tuol­loin 70,000–80,000 vuot­ta sitten. 

    Onko tuo käsi­tys todel­lakin val­lal­la? Mil­lä ihmeel­lä tuo­hon usko­vat selit­tävät sen ilmi­selvän asian, että ihmis­ten ihon­väri on sitä vaaleampi, mitä kauem­pana päivän­tasaa­jas­ta he asu­vat, kun loogisin seli­tys on se, että kos­ka tum­maa väriä ei ole tarvit­tu auringol­ta suo­jau­tu­miseen, mut­ta vaaleas­ta on ollut hyö­tyä D‑vitamiinin tuotan­nos­sa, tämä on suos­in­ut luon­non­va­lin­nas­sa niitä pohjoiseen muut­tanei­ta, jot­ka ovat olleet vaaleampia? 

    Ymmär­rän jotenkin niitä, jot­ka kieltävät älykkyy­serot eri ihmis­pop­u­laa­tioiden välil­lä (kos­ka tämä ei ole mitenkään ilmeinen ja hel­posti havait­ta­va), mut­ta ei kai kukaan kiel­lä esim. tuo­ta ihonvärieroa.

  201. Aikaisem­min Madeleinen kult­tuurin luo­la­maalauk­set oli­vat osoit­tavinaan viimeistä suur­ta kog­ni­ti­ivista edis­tysaskelta (n. 20 000 vuot­ta sit­ten), joka kos­ki siis vain tai lähin­nä euroop­palaisia. Vieläkin tari­na on niin vaiku­tus­val­tainen, että aika har­va on kuul­lut 10 000 van­hem­mista maalauk­sista Namib­i­as­sa. No, ainakin täl­laisen teo­ri­an esit­ti eräs arkeologi. 

    En kyl­lä ymmär­rä, miten pat­saat tai veis­tok­set, joi­ta on löy­tynyt varhaisem­mil­ta ajoil­ta sopi­vat kuvaan. Van­hin saat­taa olla jopa puoli miljoon­aa vuot­ta van­ha: http://en.wikipedia.org/wiki/Venus_of_Tan-Tan

  202. Ehkä voisi tarken­taa, että käsi­tys on val­lal­la implisi­it­tis­es­ti. Juontuen siitä yleis­es­tä totu­ud­es­ta, että rotu­ja ei ole, ja jos onkin niin niiden välil­lä ei ole ero­ja, ja jos ero­ja onkin niin ne ovat merk­i­tyk­set­tömän vähäisiä.

    Sikäli kun näin on, merkit­täviä ero­ja syn­nyt­tävää evoluu­tio­ta ei ole tapah­tunut sit­ten ihmis­pop­u­laa­tioiden haa­rautu­misen 70k-80k vuot­ta sit­ten. Eli merkit­tävää evoluu­tio­ta ei ole tapah­tunut, ellei sit­ten väitetä, että kym­meniä tuhan­sia vuosia toi­sis­taan eril­lään eläneet pop­u­laa­tiot ovat kyl­lä merkit­tävästi kehit­tyneet, mut­ta kaik­ki saman suun­tais­es­ti ja samoissa määrin.

    Koko käsi­tys on juuri niin seka­va ja niin ris­tiri­itainen yleis­ten evoluu­tio­te­o­ri­oiden kanssa kuin miltä se kuulostaakin. 

    Kyseessä on (osin toki ymmär­ret­tävä) moraa­li­nen posi­tio mas­keer­at­tuna tieteeksi.

  203. Kukaan ei kiel­lä evoluu­tion jatku­mista tuon 70 000 (jos nyt ei kreation­is­teista puhuta). Hypo­teesis­sa on kyse siitä, että aivo­jen rak­en­teessa ja koos­sa (siis niis­sä asiois­sa, joil­la on merk­i­tys­tä periytvälle alykkyy­delle) ei ole tuon jäl­keen tapah­tunut merkit­täviä muutoksia.

    Se on minus­ta edelleen hypo­teesina ihan uskot­ta­va. Biologi­nen evoluu­tio ei ole mitenkään vält­tämätön ehto merkit­täville kult­tuurisille inno­vaa­tioille (esim. teknologialle).

  204. az:

    Ehkä voisi tarken­taa, että käsi­tys on val­lal­la implisi­it­tis­es­ti. Juontuen siitä yleis­es­tä totu­ud­es­ta, että rotu­ja ei ole, ja jos onkin niin niiden välil­lä ei ole ero­ja, ja jos ero­ja onkin niin ne ovat merk­i­tyk­set­tömän vähäisiä. 

    Edelleenkään en usko tuon käsi­tyk­sen ole­van val­lal­la. Siis jos puhutaan yleis­es­ti omi­naisuuk­sista. Minä tiedän pala­vani auringos­sa helpom­min kuin tum­mai­hoiset, joten min­un on vaikea pitää merk­i­tyk­set­tömänä sitä, että eteläm­mässä eläneille on ollut merk­i­tys­tä sil­lä, että hei­dän ihon­sa ollut tum­mem­pi, jot­teivät he ole pala­neet niin helposti.

    Toinen kysymys on sit­ten, että onko evoluu­tiopainet­ta tapah­tunut _kaikissa_ ihmisen omi­naisuuk­sis­sa, tämän keskustelun kannal­ta tietenkin mie­lenki­in­toisin on älykkyy­den perin­nölli­nen osa. Tämän asian suh­teen voi hyvinkin olla tuo poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti käsi­tys val­lal­la ja siitä pide­tään kiin­ni riip­pumat­ta siitä, mitä tutkimuk­set sanovat. 

    Tietenkin jos sille perusteluk­si koite­taan käyt­tää sitä, ettei mitään ero­ja ole evoluu­tio voin­ut aiheut­taa, ei joudu­ta selit­tämään, mik­si juuri älykkyys eroaisi muista omi­naisuuk­sista, mut­ta minus­ta tämä kan­ta on aivan liian help­po ampua alas osoit­ta­mal­la ne omi­naisu­udet, joiden suh­teen ihmis­pop­u­laa­tiot selvästikin eroavat. 

    Minus­ta tuon PC-kan­nan kan­nat­ta­jien olisi järkeväm­pää ottaa se lähtöko­h­ta, että evoluu­tio on kyl­lä voin­ut muut­taa joitain asioi­ta, mut­ta älykkyys ei ole niiden joukos­sa. Toki sil­loin pitäisi jotenkin selit­tää, mik­si älykkyy­del­lä olisi ollut sama merk­i­tys selviy­tymiseen kaikkial­la maailmassa. 

    Mitä tämän moraalisen posi­tion ymmär­ret­tävyy­teen tulee, niin peri­aat­teessa mah­dol­lis­ten älykkyy­sero­jen kat­e­gori­nen kieltämi­nen sik­si, että kyseiset erot jotenkin tek­i­sivät alem­man älykkyy­den pop­u­laa­tioista ihmis­ar­vol­lis­es­ti alem­pia, on suun­nilleen samal­la tasol­la kuin, että jonkun väriset ihmiset ovat alem­piar­voisia. Ymmär­rän sen siis rasis­min hyväksyvien ihmis­ten kan­naksi (ainakin jos hei­dän oma pop­u­laa­tio ei ole älykkyy­deltään mui­ta alem­pi), mut­ta PC-porukan ei pitäisi kyl­lä kuu­lua tähän joukkoon.

  205. Ainakin ihmis- ja yhteiskun­tati­eteis­sä näke­mys on val­lal­la, sekä julkises­sa keskustelus­sa luon­nol­lis­es­ti. Pidän läh­es var­mana, että useim­mat evoluu­tio­tutk­i­jat ajat­tel­e­vat asi­as­ta toisin, mut­ta pitävät nykyisessä ilmapi­iris­sä näke­myk­sen­sä omi­naan. Ks. Wat­sonin tapaus sekä Hamil­tonin kom­ment­ti ylem­pää tästä ketjusta.

    Eikä tämä rajoitu vain älykkyy­teen, myös periy­tyvät luon­teen­pi­ir­teet (joille niillekin on erit­täin vah­va tutkimuk­selli­nen näyt­tö käyt­täy­tymis­geneti­ikas­ta, eri­toten kak­sos­tutkimuk­sista) ovat tabuai­he. Esimerkik­si tem­pera­ment­tierot etnis­ten ryh­mien välillä.
    Nämäkin voitaisi­in jo nyt tutkia, jos siihen olisi halua ja rahoi­tus­ta, mut­ta tässä itseasi­as­sa on juuri ris­tiri­ita, mon­et eivät halua tietää, kos­ka he tietävät.

    Esimerkik­si tutkimus­tu­los jonkin ryh­män syn­nyn­näis­es­ti keskimääräistä paljon voimakkaam­mas­ta impul­si­ivi­su­ud­es­ta olisi hyvin ongel­malli­nen tutkimus­tu­los, kos­ka impul­si­ivi­su­us kor­reloi toisaal­la tilas­tol­lises­sa otan­nas­sa monien hyvin ikävien asioiden kanssa.

    Eli tämä, ja miten evoluu­tio olisi tähän voin­ut vaikut­taa edel­lis­ten 70k vuo­den aikana on aivan yhtä lail­la no-go area.

    Vain ‘arvoneu­traalit’ erot ovat myön­net­tävis­sä. Kuten ihon­väri, d‑vitamiinin imey­tymi­nen jne.
    Kaiken muun moraa­li­nen pos­tu­laat­ti kieltää tutkimuk­sen ja teo­ri­an ulkop­uolisek­si alueek­si, jon­ka oven ulkoti­eteel­liset vaa­teet ovat naulan­neet umpeen.

    Sikäli voidaan sanoa, että tämä on val­lal­la ole­va käsi­tys ja se ei ole val­lal­la ole­va käsi­tys. Se on ain­oa, minkä useim­mis­sa yhteyk­sis­sä saa ääneen lausua, mut­ta sitä ei saa tutkia, kos­ka syvälle hau­dat­tu epäilys asian tieteel­lis­es­tä laidas­ta on hyvin erilainen.

    Esimerkik­si evoluu­tiop­sykolo­gien huo­maa usein pakote­tusti tas­apain­oil­e­van näi­den kah­den vaa­teen välil­lä. Toisaal­ta he (useim­mat ainakin) halu­a­vat tehdä rehellistä tutkimus­ta, käyt­täy­tymis­geneti­ikan tuke­m­ana, mut­ta samanaikaises­ti he joutu­vat ole­maan vain­o­harhaisen varuil­laan mah­dol­li­sista san­omis­ten­sa imp­likaa­tioista, joi­hin hei­dän vas­tus­ta­jansa ovat olleet äärim­mäisen hanakoi­ta tarttumaan.
    Tämä johtaa usein “rotu­jen vällil­lä ei ole todet­tu ero­ja” litur­gian tois­tamiseen, välil­lä kuin silmille hypäten irral­laan asi­ay­htey­destä, ja sel­l­ais­tenkin tutk­i­joiden tahol­ta, jot­ka eivät siihen voi oikeasti uskoa, puo­lus­tuk­se­na hei­hin kohdis­tet­tu­ja epäi­lyk­siä vas­taan, ja samanaikaises­ti ihmis­lu­on­non evoluu­tion pohtimiseen käsit­tein, joka on loogis­es­ti täysin yhteenso­vit­tam­a­ton, ellei kat­so­ta val­in­taym­päristö­jen ja ‑painei­den olleen homogeenisiä, mitä tiedämme, että ne eivät ole olleet, puh­taan sat­tumankin vaikuttaessa.

    Olet oike­as­sa myös siinä, että tässä toki on kyseessä myös kään­teisen rasis­min ilmiö. Poli­it­tis­es­ti kor­rek­tit ovat aset­ta­neet valkoisen euroop­palaisen täy­den ihmisen mitak­si, ja kään­täen hei­dän näke­myk­sistään on johdet­tavis­sa se hyvin epä­muka­va ja ei-toiv­ot­tu imp­likaa­tio, että vähem­män älykkäät ja tem­pera­ment­tisem­mat ihmiset eivät olisi yhtä arvokkai­ta kuin tuo ihmisen mitak­si asetet­tu evo­lu­ti­ivis­es­ti homogenisoitu homo sapiens.

    Itse olen tuos­ta hyvin vah­vasti eri mieltä, kaik­ki yksilöt tulee nähdä saman arvoisi­na täl­lai­sista tek­i­jöistä riip­pumat­ta, on totu­us niistä mitä tahansa. Siten nykyi­nen keskustelun tila on monel­la tapaa ongel­malli­nen myös eet­tis­es­ti, kos­ka se kan­taa näitä imp­likaa­tio­ta mukanaan, pystymät­tä niistä luon­teen­sa joh­dos­ta irtautumaan.

  206. Olen kuul­lut, että atom­ipom­min voisi tehdä auto­tallis­sa. Fyysikot eivät kuitenkaan ker­ro julkises­ti miten, kos­ka hei­dän täy­tyy vain­o­harhais­es­ti pelätä, mitä muut siihen sanoisivat.

    Mus­tavalkoinen luon­non­ti­eteelli­nen aja­tus­maail­ma on kuin sairaus.

  207. Sitä mää vaan et:

    Olen kuul­lut, että atom­ipom­min voisi tehdä auto­tallis­sa. Fyysikot eivät kuitenkaan ker­ro julkises­ti miten, kos­ka hei­dän täy­tyy vain­o­harhais­es­ti pelätä, mitä muut siihen sanoisivat. 

    Pom­min teko var­maan onnis­tuu, jos on tarpeek­si väkevöi­tyä uraa­nia saatavil­la, mut­ta mis­tä ajat­telit sen han­kkia? Helpoim­min raken­net­ta­va ydin­pom­mi, siis uraa­nipom­mi, toimii niin, että pieni pala uraa­nia ammu­taan isom­paan, jon­ka mas­sa sit­ten ylit­tää kri­it­tisen mas­san. Ei ole mitään hitechiä, vaik­ka toki pitää osa­ta laskea, miten iso­ja uraa­ni­palo­jen pitää olla. Hiroshi­man pom­mia amerikkalaiset eivät edes vaivau­tuneet tes­taa­maan ennen pudo­tus­ta, kos­ka oli­vat niin var­mo­ja sen toim­imis­es­ta. Sitä tarvit­tavaa uraa­nia en kyl­lä uskot­ta­va niin han­kit­ta­van kuin väkevöitävänkään ihan autotalliolosuhteissa.

    Tuo­ta jälkim­mäistä en ymmär­rä. Korkeak­oulu­fysi­ikan oppikir­jat on kaikkien saatavil­la. Kuka tahansa voi siis opiskel­la fyysikok­si halutes­saan. Tuol­laisen salali­iton ylläpi­to ei siis mitenkään toi­mi. Ydin­pom­mi­maid­en pom­mien kehit­telijä­fyysikot ovat tietenkin hil­jaa jutu­is­taan, mut­ta tähän ei kyl­lä ole syynä muut fyysikot, vaan se, että he jou­tu­isi­vat vanki­laan, jos meni­sivät niitä salaisuuk­sia paljastamaan.

    En myöskään ymmärtänyt, mitä täl­lä kaikel­la on tekemistä “mus­tavalkoisen luon­non­ti­eteel­lisen aja­tus­maail­man” (mitä ihmettä tämä sit­ten tarkoit­taakin) kanssa.

  208. Mut­ta hul­lu tuskin osaisi kul­jet­taa kilon rautaku­u­laa tiput­ta­mat­ta sitä jo paljon ennen kil­saa. Olisikin jostain kevyem­mästä aineesta, vaik­ka höy­henistä, niin ehkä sitten.

    Haha.

    Helpoim­min raken­net­ta­va ydin­pom­mi, siis uraa­nipom­mi, toimii niin, että pieni pala uraa­nia ammu­taan isom­paan, jon­ka mas­sa sit­ten ylit­tää kri­it­tisen mas­san. Ei ole mitään hitechiä, vaik­ka toki pitää osa­ta laskea, miten iso­ja uraa­ni­palo­jen pitää olla.

    Palat pitää myös ampua toisi­in­sa riit­täväl­lä nopeudel­la, jot­ta koko mas­sa osal­lis­tuu reaktioon.

  209. Azin ja Samulin keskusteluun: 

    Mielestäni on ole­mas­sa vah­va kak­sois­stan­dar­di asian suhteen. 

    Mikäli mus­tai­hoiset ovat parem­pia jos­sain asi­as­sa, se ote­taan tyy­tyväisenä hymis­ten vail­la soraääniä vas­taan. Sen sijaan, jos tilas­tot osoit­ta­vat vääjäämät­tä, että valkoi­hoiset ovat parem­pia jos­sain asi­as­sa, on se pop­ulisimia, kansanki­iho­tus­ta, rasis­mia etc. 

    Kaik­ki, joil­la on silmät ja kor­vat päässään tietävät, että mus­tai­hoiset ovat parem­pia pika­juok­si­joi­ta edus­ti­vat he sit­ten Ran­skaa, Jamaikaa, Yhdys­val­to­ja tai Afrikan maita. 

    Kaik­ki, joil­la on silmät ja kor­vat päässään tietävät, että tieteen saavu­tuk­set ovat läh­es yksi­no­maan valkoisten/aasialaisten aluetta. 

    Ensim­mäi­nen asia on yleis­es­ti hyväksyt­ty, mut­ta jälkim­mäistä epä­toivois­es­ti selitetään irrel­e­van­teil­la seikoil­la ja yritetään häivyt­tää kaikin keinon tämä ilmi­selvä ero pois. 

    Eli kyseessä on jokin voimakas tarve tasa­ta ero­ja, kos­ka useille on niin sietämätön aja­tus, ettemme olisi tasa-arvoisia. Kun mustille annetaan ansio rotun­sa perus­teel­la, niin se tasa-arvoit­taa tilan­net­ta. Jos valkoisille annet­taisi­in ansioi­ta rotun­sa perus­teel­la, se lev­en­täisi kuilua eri pop­u­laa­tioiden välil­lä entisestään. 

    Raa­mat­tu on syn­tynyt tästä peri­aat­teesta. Olemme kaik­ki yhtä arvokkai­ta Jumalan edessä.

  210. “Kaik­ki, joil­la on silmät ja kor­vat päässään tietävät, että mus­tai­hoiset ovat parem­pia pikajuoksijoita”

    Kaik­ki, joil­la on silmät ja kor­vat päässään tietää, että mus­tat eivät ole parem­pia pika­juok­si­joi­ta. Jotkut saat­ta­vat olla ihon­väri­in liit­tyvien yleistys­ten paulois­sa siinä määrin, että luule­vat ihon­värin jotenkin liit­tyvät pikajuoksuun.

    On myös ihan peru­sivistyk­seen kuu­lu­vaa vali­ta sanansa niin, että ei entis­es­tään heiken­nä kur­jal­is­ton ase­maa. Tämä puute vaivaa tääl­läkin monia keskustelijoi­ta. Luule­vat, että joku puh­das tieto olisi mah­dol­lista ja siitä saar­naami­nen suo­tavam­paa kuin mikään muu. Tahdikku­ud­es­ta ei ole mitään ymmär­rystä, kun on omak­sut­tu jostain Sci­fi-kir­joista vai mis­tä lie tiedon palvominen.

  211. Eli­na, ensin­näkin kor­jaisin sin­ua sen ver­ran, että “pika­juok­si­ju­us” ei ole kiin­ni niinkään ihon­väristä vaan siitä, että on peräisin Län­si-Afrikas­ta (sieltä ovat kaik­ki orji­na Amerikkaan viedyt). Itä-Afrikan juok­si­jat eivät ole nopei­ta, mut­ta kyl­lä kestäviä. Kum­mallekin parem­muudelle on selvät fys­i­ol­o­giset seli­tyk­set ja ne ovat selvästikin perinnöllisiä. 

    Sit­ten tuo­hon pää­point­ti­isi, eli tieteeseen. Aluk­si sanon, että en väitä, etteikö sanomasi pitäisi paikkaansa, eli valkoiset/aasialaiset ovat tieteen alal­la parem­pia. Lisäisin kuitenkin tähän, että minus­ta tieteessä kult­tuurievoluu­tion vaiku­tus on paljon suurem­pi kuin gee­nien. USA on väk­iluku­un näh­den ylivoimainen Nobelien nap­si­ja vaikka­pa Kiinaan tai jopa Euroop­paan ver­rat­tuna. Sanois­in siis, että yhteiskun­nan rak­en­teel­la on tässä tieteen kohdal­la paljon suurem­pi merk­i­tys kuin juok­sus­sa, jos­sa voi päteä, kun­han jonkin­laiset juok­sukengät saa jalka­ansa. Ydin­fysi­ikan tekemiseen tarvi­taan mil­jar­di­en LHC ja tohtori­ta­soinen koulu­tus. En pitäisi tätä tieteen tekemisessä näkyvää riip­pu­vu­ut­ta koulu­tuk­ses­ta ja yhteiskun­nan taloudel­li­sista resurs­seista “irrel­e­vant­ti­na”.

    Tuo­ta “annetaan ansio rotun­sa perus­teel­la” en ymmär­rä. Minus­ta ero­ja (esim. tulois­sa) tulee tasa­ta riip­pui­v­at nämä sit­ten roduista tai mis­tä tahansa. En ymmär­rä, miten se, onko roduis­sa ero­ja vai ei tähän liit­tyy. Ihmi­sis­sä selvästikin on.

  212. az, voit olla oike­as­sa siinä, että ihmis­tutkimuk­ses­sa on no-go aluei­ta. Alku­peräi­nen kom­ment­ti­ni kos­ki vain sitä, että tälle seli­tyk­sek­si annet­taisi­in PC-puolel­la se, ettei 70 000 vuo­den aikana ole tapah­tunut mitään evoluu­tio­ta. Selvästikään tämä ei päde, jos he itsekin myön­tävät evoluu­tion niis­sä neu­traaleis­sa asiois­sa. Peruste­lut älykkyy­den tai luon­teen­pi­irtei­den tutkimisen kieltämiselle täy­tyy tul­la siis jostain muual­ta, muuten tuo kan­ta on liian help­po ampua alas vähänkään vakavam­mal­la tieteel­lisel­lä foorumilla. 

    Mitä siihen impuls­si­u­teen tai mui­hin luon­teen­pi­irteisi­in tulee, niin onko näi­den perin­nöl­lisyy­den yleinen tutkimus “kiel­let­tyä” vai kos­keeko se vain rotu­jen yhdis­tämistä asi­aan? Käsit­tääk­seni ns. tab­u­la rasa ‑ajat­telu on kyl­lä aiem­min ollut val­lal­la ihmis­tutk­i­joiden kesku­udessa, mut­ta tästä ollaan käsit­tääk­seni kyl­lä jo luop­umas­sa. Jos hyväksytään se, että aggres­si­ivisen van­hem­man laps­es­ta tulee aggres­si­ivi­nen (ainakin osin) sik­si, että sai van­hem­mal­taan siihen johta­vat geen­it, eikä vain sik­si, että kasvoi aggres­si­ivises­sa ympäristössä, niin ei tästä minus­ta ole hirvit­tävän pitkä mat­ka siihen, että vas­taa­va hyväksytään pop­u­laa­tioiden tasolla.

    Mut­ta kos­ka en ole itse ihmis­tutk­i­ja, uskon, mitä sen puolen touhus­ta kir­joi­tat. Sanois­in vain, että täl­lä touhul­la kyseinen tieteen ala vain kaivaa itselleen syvem­män kuopan, johon pudo­ta, aivan kuten Paavi aikoinaan kieltäessään Galilein jutut aurinkokeskeis­es­tä aurinkokun­nas­ta. Rovi­o­l­la polt­tamisel­la uhkaamisel­la saa tietenkin jonkin aikaa pidet­tyä kri­ti­ikin kuris­sa, mut­ta jos­sain vai­heessa tul­va­por­tit kuitenkin pet­tävät ja sit­ten kyseisen tahon uskot­tavu­us on pitkäk­si aikaa romautettu. 

    Täl­lä rotupuolel­la voi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käy­dä niin, että kun ne “roduis­sa ei ole ero­ja” ihmiset ovat olleet kovimpia rotu­jen tasa-arvon puoles­ta puhu­jia, hei­dän posi­tion­sa lop­ul­ta rom­ah­taes­sa tapah­tuu ylilyön­ti sinne epä­tasa-arvon kan­nat­ta­jien suun­taan ja tieteeel­lis­es­ti paljon kestäväm­mälle moraaliselle poh­jalle tasa-arvoa­jatuk­sen rak­en­ta­neet pyyhkäistään sivuun.

  213. Kaik­ki, joil­la on silmät ja kor­vat päässään tietää, että mus­tat eivät ole parem­pia pikajuoksijoita.

    Jaa… mik­si sit­ten joka maail­man­mes­taru­us­ta­soi­sis­sa kil­pailuis­sa (olympialaiset ym.) kaik­ki finaalivi­ival­la ovat tummaihoisia? 

    Halu­aisin jotain muu­takin evi­denssiä kuin tun­nepi­toisen vuo­datuk­sen tahdit­to­muud­es­ta tai mitä nyt yri­titkään “perus­sivistyk­ses­tä” länkyt­tää ilmeis­es­ti viitat­en sen puut­teeseen min­un kohdallani. 

    Ihan fak­to­ja vain min­ulle kiitos!

    Itse en tosi­aan kut­su­isi tum­mai­hoisia kur­jal­is­tok­si kuten sinä teet. Kään­teinen rasis­mi on ovela laji. 

    Tum­mat, mus­tat, nekrut, afrot tai miten nyt kukin halu­aa sanansa aset­taa tarvit­se­vat näi­den hurskastele­vien suo­jeli­joiden tiukkaa otet­ta, ettei vain joku kauhea rasisti, sivistymätön ja tahdi­ton (Eli­na) pääse keskustele­maan samal­ta viivalta.

  214. Minus­ta ero­ja (esim. tulois­sa) tulee tasa­ta riip­pui­v­at nämä sit­ten roduista tai mis­tä tahansa.

    Tähän­hän en ottanut mitään kan­taa, mikäli sel­l­ainen väärinkäsi­tys pääsi syntymään. 

    Mut­ta ero­ja ei tule tasa­ta val­heil­la esim. pimit­tämäl­lä tutkimus­tu­lok­sia pop­u­laa­tioiden väli­sistä eroista. 

    En tietenkään ajat­tele, että län­si­afrikkalais­ten nopeus JOHTUU ihon­väristä. Heil­lä nyt sat­tuu ole­maan se ihon­väri ja samal­la ovat hyviä pika­juok­si­joi­ta. Sil­loin voi minus­ta hyvin sanoa, että tum­mai­hoiset ovat parem­pia pikajuoksijoita.

  215. Eli­na, kuten jo kir­joitin, Usain Boltin ja Carl Lewisin kyvyt pika­juok­sus­sa eivät liity hei­dän ihon­väri­in­sä, vaan siihen, että hei­dän per­imän­sä on Län­si-Afrikas­ta peräisin. Hyvin iso osa mus­tai­hoi­sista ei ole yhtään sen parem­pia pika­juok­sus­sa kuin vaaleai­hoisetkaan. Esim. Int­ian väestöstä iso osa on tum­mai­hoisia, mut­ta Intia on var­maan maail­man suurin alisuo­ri­u­tu­ja olympialai­sis­sa, ml. pikajuoksu. 

    Eli siis olympialais­ten 100m:n finaalin koos­t­u­muk­sen selit­tää paljon parem­min län­si­afrikkalainen taus­ta kuin tum­ma ihon­väri. Toki kaik­ki län­si­afrikkalais­peräiset ihmiset ovat myös tum­mia väriltään, mut­ta se ihmiset hyvi­in ja huonoi­hin pika­juok­si­joi­hin jaka­va tek­i­jä ei ole tum­ma ihon­väri. Vain hyvin pieni osa tum­mai­hoi­sista kuu­luu siihen joukkoon, jol­la on etu­lyön­ti­ase­ma muuhun ihmiskun­taan näh­den pikajuoksussa.

    Paljon ihon­väriä parem­pi jaka­ja on lihas­ten koos­t­u­mus, joka län­si­afrikkalais­peräisil­lä on paljon toden­näköisem­min ns. nopeasti toimi­vaa kuin muilla.

    Kyse on vähän samas­ta kuin jos sanois­it (kuten Brasil­ian pres­i­dent­ti teki), että valkoi­hoiset aiheut­ti­vat globaalin pankkikri­isin. Tot­ta, val­taosa ahneista pankki­ireista on valkoi­hoisia. Mut­ta oleel­lista on se, että he ovat vain mität­tömän pieni osa kaik­ista valkoi­hoi­sista. Pankki­ireille on paljon helpom­pi kek­siä paljon parem­pia hei­dät muista ihmi­sistä yhdis­täviä tek­i­jöitä kuin ihonväri.

    Sit­ten tasa-arvos­ta. Olit kanssani samaa mieltä ihmis­ten välis­ten ero­jen tasoit­tamis­es­ta. Saisit kuitenkin selit­tää tätä lausettasi:

    Mut­ta ero­ja ei tule tasa­ta val­heil­la esim. pimit­tämäl­lä tutkimus­tu­lok­sia pop­u­laa­tioiden väli­sistä eroista. 

    Ok, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että pop­u­laa­tioiden väli­sistä eroista ei tule pimit­tää tietoa. En kuitenkaan ymmär­rä, miten tästä syn­tyvät val­heet mitenkään tasoit­taisi­vat ero­ja. Nige­ri­alainen lie­nee rutiköy­hä ja suo­ma­lainen upporikas ihan riip­pumat­ta siitä, mitä näi­den pop­u­laa­tioiden älykkyy­destä (tai jostain muus­ta omi­naisu­ud­es­ta) valehdellaan.

    1. Nyt Samuli kyl­lä viisas­telee. Periy­tyvät, etis­es­ti klus­teroituneet omi­naisu­udet, joi­ta joku kut­suu luvat­tomasti rodullisik­si, eivät ole sama asia kuin ihon­väri. Esimerkik­si lihas­solu­jen eri­lainen koos­t­u­mus eri etni­sis­sä ryh­mis­sä on “rotuom­i­naisu­us” siinä mis­sä ihon­värikin. Län­si-Afrikas­sa asuu paljon intialaisia pikkukaup­pi­ai­ta, joista ei kuitenkaan ole kehit­tynyt pikajuoksijoita.

  216. “Jaa… mik­si sit­ten joka maail­man­mes­taru­us­ta­soi­sis­sa kil­pailuis­sa (olympialaiset ym.) kaik­ki finaalivi­ival­la ovat tummaihoisia? ”

    Se johtuu ilmeis­es­ti siitä, että tietyl­lä Län­si-Afrikan ihmistyyp­il­lä on keskimääräistä parem­mat pika­juok­sug­een­it. Näil­lä ihmisil­lä on aika tum­ma iho, kos­ka se on lähel­lä päivän­tasaa­jaa järkevää ihosyövältä suo­jau­tu­misen kannal­ta. Ihon­väri­in tai “mus­tai­hoisi­in” juok­sunopeus ei tietenkään liity mitenkään pait­si ehkä, jos on ihas­tunut rasis­tisin teo­ri­oi­hin, jois­sa ihon­väri selit­tää mil­loin mitäkin. Esimerkik­si nämä mus­tat ihmiset eivät tiem­mä ole kovin kum­moisia juoksijoita:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Black_people#China

    Kukas se oli se frans­man­ni, joka 1800-luvl­la tiesi, että Euroopan puh­das­ro­tu­isu­ut­ta uhkaa etelästä neeker­it ja pohjois­es­ta suomalaiset?

  217. On myös ihan peru­sivistyk­seen kuu­lu­vaa vali­ta sanansa niin, että ei entis­es­tään heiken­nä kur­jal­is­ton ase­maa.

    Vaik­ka kan­natan sinän­sä kohteliaisu­ut­ta osana perus­sivistys­tä, niin jos tosi­a­sioi­ta — tai siis, sivistynyt­tä käsi­tys­tä sel­l­ai­sista — ei saa sanoa ääneen, niin kenenkään ase­ma ei siitä kyl­lä parane. 

    En edes ymmär­rä, miten voi olla huo­maa­mat­ta, että a) euroop­palais­peräiset ihmiset — ja aivan eri­tyis­es­ti euroopan­ju­u­ta­laiset — ja aasialaiset ovat moninker­tais­es­ti yliedustet­tuina tieteen ja talouden huipulla.
    b) tum­mai­hoiset ihmiset, eri­tyis­es­ti län­tis­es­tä Afrikas­ta taustal­taan ole­vat, ovat moninker­tais­es­ti yliedustet­tuina pikajuoksijoina. 

    Jos yhteiskun­tamme on niin kiero, ettei tätä voi sanoa ääneen ilman, että ale­taan speku­loimaan rasis­mil­la tms., ei täl­lä ole mitään tekemistä sivistyk­sen kanssa. 

    Tämä puute vaivaa tääl­läkin monia keskustelijoi­ta. Luule­vat, että joku puh­das tieto olisi mah­dol­lista ja siitä saar­naami­nen suo­tavam­paa kuin mikään muu.

    Tieto on vähän mon­imutkainen käsite, mut­ta puh­das­ta dataa voi hyvin olla. Otan­ta olympialais­ten 100 metrin finaalin lähtövi­ival­ta Youtubessa, ver­sus Fysi­ikan nobelis­tit.

    Tahdikku­ud­es­ta ei ole mitään ymmär­rystä, kun on omak­sut­tu jostain Sci­fi-kir­joista vai mis­tä lie tiedon palvom­i­nen.

    Humen giljoti­i­ni sanoo, ettei tosi­a­sioista voi johtaa arvo­ja. Usein uno­hde­taan sen toimi­van myös toiseen suun­taan: Arvoista ei voi johtaa tosi­a­sioi­ta. Geneet­tisiä ero­ja tiede­tään ole­van ihmis­ryh­mien välil­lä. Niistä ilmeisimpiäkin yritetään kie­lenkäytöl­lä häivyt­tää, mut­ta tosi­a­sioi­ta ne silti ovat.

    Me voimme jokainen itse vali­ta, miten reagoimme tietoon. Mut­ta jos kieltäy­dymme tietämästä ja hyväksymästä tosi­a­sioi­ta, mitä se ker­too mei­dän arvo­jemme mielekkyy­destä? Ei min­un suh­tau­tu­miseni soma­l­i­tut­tavi­i­ni muu­tu siitä, että jokin geeni on yleisem­pi afrikkalaisil­la kuin euroop­palaisil­la tai tois­in­päin, tai jos pop­u­laa­tio­ta­sol­la on jotain mitat­tavaa eroa.

  218. Siltä var­al­ta, että ei vieläkään men­nyt per­ille, ker­rot­takoon, että Itä-Afrikan ylängöiltä löy­tyy ihmistyyp­pi, joka pär­jää keskimääräistä parem­min pitkil­lä matkoil­la. Siel­lä yritet­ti­in tois­taa men­estys myös pika­matkoil­la ilman men­estys­tä. Nyt mus­ta iho ilmeis­es­ti aiheut­ti vain hyvän kestävyysjuoksumeininkin 😉

    Tässä kohdin kan­nat­taa myös ehkä muis­taa, että juu­ta­laisia pidet­ti­in vielä joku aika sit­ten poikkeuk­sel­lisen hyvänä kori­pal­loil­i­jaro­tu­na, kos­ka Jenkkilässä he hal­lit­si­vat lajia. Suo­ma­laisia taas pidet­ti­in erikoisen hyvänä pitkän­matkan­juok­si­jaro­tu­na, kunnes nuo itäafrikkalaiset veivät sen kru­u­nun. Saat­taa siis käy­dä, että vaikka­pa Aus­tralian mus­tat vievät pika­matkakuninku­u­den län­si­afrikkalaisil­ta. Sil­loinkaan selit­tävä tek­i­jä ei ole mus­ta iho.

  219. Osmo, tarkoitin tietenkin län­si­afrikkalaisu­udel­la juuri sitä rotuom­i­naisu­ut­ta, joka alun perin Län­si-Afrikas­ta peräisil­lä ihmisil­lä on. Nyky­isin näitä ihmisiä asuu itse Län­si-Afrikan lisäk­si sekä Karib­ian meren saar­il­la (esim. Jamai­ka) ja USA:ssa. En täl­lä tietenkään tarkoit­tanut maanti­eteel­listä seikkaa, joten ne Inti­as­ta Län­si-Afrikkaan muut­ta­neet ihmiset eivät tietenkään kan­na sitä nopeaa geeniä. 

    Point­ti­ni oli se, että todel­lakin nopei­den lihas­solu­jen yleisyys on “etnis­es­ti klus­teroitunut omi­naisu­us”, mut­ta se ei kyl­lä minus­ta ole yhtey­dessä ihon­väri­in (mis­tä Eli­na puhui), vaan kyseisen klus­terin muo­dostavien ihmis­ten joukko on paljon pienem­pi kuin kaikkien tum­mai­hois­t­en joukko. Nopeat lihak­set eivät siis ole klus­teroituneet tum­man ihon­värin kanssa, vaan hyvin suurelta osalta tum­man ihon­värin omaav­ista ihmi­sistä ne puuttuuvat.

    Mikä muuten on “luva­ton­ta” siitä, että käyt­täisi sanaa rotuom­i­naisu­us tuon sanahirviön “etnis­es­ti klus­teroitunut omi­naisu­us” sijaan? Etenkin, kun etnisyy­teen usein sotke­taan paljon muu­takin kuin per­imä, kuten esim. uskon­to, kieli, jne.

  220. Itse näk­isin älykkyy­den lähin­nä ajat­telukyvyn laajuutena.

    Jos älykkyyt­tä arvioidaan, niin käsit­tääk­seni län­si­mais­sa sen määrit­tää WAIS‑R tes­taus, joka on käsit­tääk­seni koulu­tuk­sel­lis­es­ti ja iän mukaan skaalat­tu. Itse muuten sain WAIS‑R tes­tauk­ses­ta mielestäni ihan hyvän tulok­sen kah­den vuo­den aka­teemisil­la opin­noil­la, vaik­ka olin sil­loin täy­dessä psykoosissa.

    Älylli­nen suori­tuskyky on mielestäni jok­seenkin help­po mita­ta suullisil­la päässälas­ket­tavil­la matemaat­tisil­la testeil­lä tyyliin:
    54 ker­taa 73 ja vaik­ka 123 ker­taa 541
    Ville tekee saman työn kahdessa tun­nis­sa ja Pekka kolmes­sa, ker­ro tark­ka työai­ka mikäli Ville ja Pekka tekevät saman työn yhdessä.
    jne.

    Eiköhän noil­lakin laskuil­la jo selviä arit­meet­tiset taidot melko tarkkaan?

  221. tiedemies:

    Otan­ta olympialais­ten 100 metrin finaalin lähtövi­ival­ta Youtubessa, ver­sus Fysi­ikan nobelistit.

    Et voi uskoo sitä pet­tymyk­sen määrää, kun tuos­ta linkistä ei pal­jas­tunutkaan jotain hyvää mon­typython­henkistä videopätkää! Laji­na olis voinu olla vaik­ka hodarien syönti.

  222. Osmo,

    No mut­ta, mil­loin Samuli olisi saivar­rel­lut? Kyseessähän on otsikon mukaises­ti älykkyys­testi. Lainaan erästä kirjoittajaa:

    “70:n pis­teen rajako­htaa valaisen näin: jos kaik­ki jur­mut ovat tor­su­ja, seu­raako tästä, että kaik­ki tor­sut ovat jur­mu­ja. Tätä ei ratkaista enää 70:n älyl­lä eikä vält­tämät­tä vähän parem­mal­lakaan. Eli abstrak­tioiden käsit­te­ly ja puh­taasti for­maa­li­nen päät­te­ly on heikko. Mut­ta kyl­lä ihmi­nen voi aivan hyvin rav­in­to­las­sa olla kylmäkkönä.”

    1. Vaik­ka paloau­tot ovat kaik­ki punaisia siitä ei voi päätel­lä että kaik­ki punaiset autot ovat paloau­to­ja, mut­ta sen sijaan voi päätet­tä, että yksikään sini­nen auto ei ole paloau­to — ja ettei valkoi­hoinen voita olympiakul­taa satasella.
      Perin­nöl­li­sistä omi­naisuuk­sista on var­masti kyse, mut­ta tuskin kukaan väit­tää, että pig­mentin määrää säätelevät geen­it oli­si­vat tässä avainasemassa.

  223. Her­mi­it­ti,

    “Älylli­nen suori­tuskyky on mielestäni jok­seenkin help­po mita­ta suullisil­la päässälas­ket­tavil­la matemaat­tisil­la testeil­lä tyyliin:
    54 ker­taa 73 ja vaik­ka 123 ker­taa 541″

    Har­rastin noi­ta alle kouluikäisenä, ensim­mäi­nen oli 83x83, sit­tem­min sain niille aller­gian. Niis­sä on jotain ahdis­tavaa mekaanisu­udessaan. Liian kone­maista älykkyyt­tä. Kuten Saara esit­ti joskus aiem­min keskustelun kulus­sa, älykkyy­den mit­taamiseen tarvi­taan myös jokin toinen tek­i­jä, kut­sut­takoon sit­ten vaik­ka luovu­udek­si kuten Saara halusi tai soveltamiseksi.

    Moni­val­in­taiset kuviopäät­te­lytkin ovat ongel­mallisia, kos­ka ne eivät ole sub­jek­ti­ivi­su­ud­es­ta vapai­ta. Niihin lop­pupään kah­teen (joskus kolmeen) viimeiseen tehtävään (edeltävät ovat yleen­sä yksiselit­teisen help­po­ja) on ladat­tu harhau­tuk­sia. So. vas­tauk­sia, jot­ka tun­tu­vat oikeil­ta ja jot­ka voi myöskin perustel­la sel­l­aisik­si, mut­ta jot­ka eivät ole yhtä ele­gant­te­ja kuin haet­tu tarkin vas­taus (laati­jan mielestä).
    Se ei oikein vas­taa luon­te­van älyl­lisen ajat­telun simu­loin­tia. Sitkeä pedant­tisu­us on enem­män kiin­ni moti­vaa­tiotek­i­jöistä. Esimerkik­si shakissa voit­ta­va siir­to on riit­tävästi ja sen löy­det­tyään ei enää ole tarvet­ta etsiä vielä suorem­paa voittoa.

    Tämän täh­den nois­sa kuviopäät­te­lyi­den viimei­sis­sä tehtävis­sä tulee monille var­masti aika ajoin mis­se­jä, joil­la en usko ole­van kovin suo­raa kor­re­laa­tio­ta älykkyy­den kanssa. Enkä tiedä voitaisi­inko tätä ongel­maa pois­taa mis­sään spe­si­fioituneem­mis­sa Men­sa+ tasolle räätälöidyis­sä testeissäkään.

    En lop­pukädessä usko, että on mitään tarkkaa tapaa mita­ta korkeaa perusä­lykkyyt­tä ja tode­ta, että toinen on 165 ja toinen 170 ja tämä 170 on sik­si älykkäämpi.

  224. Pika­juok­sus­ta on puhut­tu eli puhutaan siitä vähän sit­ten. Nyt tääl­lä on väitet­ty puu­ta­heinää, eli jotkut että mustil­la ja jotkut että Län­si-Afrikkalaisil­la tai afrikkalaisil­la yleen­sä olisi parem­mat “pika­juok­sug­een­it”. Näin­hän ei asia ole, se vaan vaikut­taa joskus kiso­ja kat­soes­sa siltä juuri täl­lä his­to­ri­an ajanjaksolla.

    Totu­ushan on, että esim USAs­sa urheilu on juuri nyt eräs ja ehkä helpoin keino köy­hän nous­ta vau­rauteen — valkoisen nuoren ei tarvitse nous­ta kun hänen per­heen­sä on jo riit­tävän kaukana siel­lä köy­hyy­destä eikä viitisi har­joitel­la elämästä ja kuole­mas­ta. Har­joit­telu, harjoittelu…
    Ja uno­hta­mat­ta pikku­seikkaa että kovem­mat panok­set vauras­tu­mises­sa luo isom­mat paineet käyt­tää myös kiel­let­tyjä ainei­ta, ja kun yrit­täjiä on paljon niin heitäkin riit­tää ja kiin­nikin heitä jää isois­sa kisois­sa (esim mus­ta pika­juok­si­ja Ben John­son tai Mar­i­on Jones, Justin Gatlin…).

    Ja sama pätee muis­sakin köy­hissä mais­sa, jois­sa urheilu mah­dol­lis­taa nousun (esim Inti­as­sa sit­ten voi olla ettei kult­tuurikaan kan­nus­ta urheilu­un — vielä, mut­ta nousee­han se Bol­ly­wood­kin nyt kun kult­tuuri ja ajat muuttuu).

    Eli selkeäm­min sanoen: run­saampi yrit­täjämäärä mus­tia nuo­ria-> enem­män lah­jakkaitakin joista osa onnis­tuu-> lop­puk­il­pailus­sa läh­es pelkästään heitä.

    Ja joku vielä väit­ti ettei valkoiset pär­jää pika­juok­sus­sa. Pup­pua, valitan.
    Pär­jää yhtä hyvin kuin muutkin, jos viit­sii har­joitel­la yhtä kovaa/hyvin ja kun­han nuo­ria yrit­täjiä lajien paris­sa riit­tää joista lah­jakkai­ta edes voi löy­tyä (ei tiet­ty pär­jää ellei kukaan valkoinen har­ras­ta lajia ja jos asenne on ettet sinä noille­janoille kum­minkaan pärjää).

    Puo­lus­tuk­sen todis­teena esitän muu­tamia valkoisia pärjänneitä:
    ‑Roger Black (huumo­ril­la otin juuri hänet, kos­ka hän saa nopeat geenin­sä kai paradok­saalisen suku­ni­men­sä mukana http://fi.wikipedia.org/wiki/Roger_Black ja ellei usko että hän on valkoinen kat­so koti­sivut: http://www.rogerblack.co.uk/?page=Biography),
    ‑Allan Wells (van­hempi tapaus, mut­ta voittajahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Allan_Wells),
    ‑Jere­my Wariner (USAs­sa pärjännythttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jeremy_Wariner).
    Nuo nopeasti mitä heti muistin, var­maan muitakin on mut­ta asian ydin todis­tui var­maan jo näistä.

    1. Meil­lä on kak­si tasa-arvoa korostavaa suh­tau­tu­mistapo­ja kansan­ryh­mien välisi­in perin­nöl­lisi­in eroihin:
      1) eri etnisiä ryh­miä tulee kohdel­la ja arvostaa tasaver­tais­es­ti, VAIKKA ryh­mien välil­lä ON perin­nöl­lisiä ero­ja tai
      2) eri etnisiä ryh­miä tulee kohdel­la ja arvostaa tasaver­tais­es­ti, KOSKA ryh­mien välil­lä EI OLE perin­nöl­lisiä ero­ja tai
      Uskoisin, että vai­h­toe­hto 1) kan­taa tule­vaisu­udessa pidemmälle. 

  225. az kir­joit­ti: “En lop­pukädessä usko, että on mitään tarkkaa tapaa mita­ta korkeaa perusä­lykkyyt­tä ja tode­ta, että toinen on 165 ja toinen 170 ja tämä 170 on sik­si älykkäämpi.”

    Tuo pitää paikkansa, kun lisätään siihen vielä, että men­sat­es­taus ei ker­ro oikeas­t­aan yhtään mitään, eikä auko­ton­ta älykkyy­den tes­taus­ta ole ole­mas­sa, kos­ka keskeinen kiis­tanai­he psykolo­geil­la lie­nee älykkyy­den eri lajit. Siis­pä men­sat­estien 110 voi haka­ta men­sat­estien ÄO:n 147, jos ei ole kyse kuviopäättelytehtävistä.

    Edel­lä viit­tasin siihen, että arit­meet­ti­nen kyvykkyys antaa mielestäni luetet­tavam­man tiedon henkilön älykkyy­destä kuin men­sat­es­taus tai armei­jan pällitehtävät.

    Mitä päässälaskute­htävät sit­ten ker­to­vat? Ainakin suuret ker­to­laskut ker­to­vat kyvyn pilkkoa lasku use­aan osalasku­un ja henkilön hyvistä muis­tiom­i­naisuuk­sista? Mik­si emme voisi myön­tää, että matemaat­tiset perus­laskute­htävät anta­vat luotet­tavim­man kuvan henkilön aivo­jen työsken­te­lykyvys­tä, jol­loin tosin puhutaan sup­peasti vain matemaat­tis­es­ta älykkyydestä.

    Luo­vaa ongel­man­ratkaisukykyä matemaat­ti­nen eli jos­sain määrin juuri ehkä hie­man kone­mainen ajat­telu ei kyl­läkään täysin kerro.

  226. Az on oike­as­sa, että älykkyys­testien mit­taus­tarkku­us heikke­nee korkeis­sa pis­temääris­sä. Tehtävät eivät ole enää yksiselit­teisiä ja ratkaisut voivat tosi­aan olla perusteltavis­sa monin eri tavoin kom­plisoitu­jen aja­tuskulku­jen kaut­ta. Tämä on tutk­i­joiden tiedos­sa kyllä. 

    Toisaal­ta älykkyys­testien prag­maat­ti­nen merk­i­tys on nimeno­maan alle keskiar­vo­jen jäävien yksilöi­den seu­lon­nos­sa esim. eri­lais­ten diag­noosien pun­nin­nas­sa, joten täl­lä edel­lä maini­t­ul­la seikalla ei ole niinkään käytän­nön relevanssia. 

    Esimerkik­si jos lapsen kielelli­nen kehi­tys on jäl­jessä ja äly kuitenkin nor­maali, pitää etsiä syitä muual­ta — neu­rol­o­gi­sista ja/tai psykososi­aal­i­sista syistä.

  227. Ihmis­ten välil­lä on ero­ja ja jopa sukupuolten välil­lä on ero­ja ja se tulisi myön­tää, mut­ta rotu­jen välil­lä en itse usko ole­van paljoakaan muu­ta kuin kulttuurieroavaisuutta.

    Toisaal­ta voisi ajatel­la, että prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit esimerkik­si Aus­tralian aborginaalit ovat maa­pal­loa ajatellen paljon älykkäämpiä kuin teol­lis­tunei­den maid­en insinöörit ihan siitä syys­tä, että prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit vaali­vat parem­min kestävää kehi­tys­tä, jos­ta moni län­si­mainen älykkökin haaveilee, mut­ta ei silti itse vält­tämät­tä kykene kestävän kehi­tyk­sen mukaiseen elämään.

  228. “ja ettei valkoi­hoinen voita olympiakul­taa satasel­la. Perin­nöl­li­sistä omi­naisuuk­sista on var­masti kyse, mut­ta tuskin kukaan väit­tää, että pig­mentin määrää säätelevät geen­it oli­si­vat tässä avainasemassa.”

    Tietenkään kyse ei ole pig­ment­tigeeneistä. Sen huo­maa jo siitäkin, että myöskään yksikään itäafrikkalainen ei voita olympiakul­taa satasel­la (vitosel­la ja kympil­lä kyl­läkin), vaik­ka mus­tia ovat hekin.

    Pig­ment­ti nyt vain sat­tuu yksi etnisen alku­perän tun­nus­merk­ki. Orjaran­nikon ihmisil­lä on sekä mus­tan ihon geen­it että mui­ta yleisem­min sel­l­aisia geene­jä, jot­ka aut­ta­vat oikeaan har­joit­telu­un yhdis­tet­tynä kehit­tymään eritäin nopeak­si juoksijaksi.

  229. Marko Hami­lo:

    Pig­ment­ti nyt vain sat­tuu yksi etnisen alku­perän tun­nus­merk­ki. Orjaran­nikon ihmisil­lä on sekä mus­tan ihon geen­it että mui­ta yleisem­min sel­l­aisia geene­jä, jot­ka aut­ta­vat oikeaan har­joit­telu­un yhdis­tet­tynä kehit­tymään eritäin nopeak­si juoksijaksi. 

    Minus­ta tässä pika­juok­su­ju­tus­sa pig­ment­ti toimii vain ja ain­oas­taan sik­si, että Karib­ialle ja P‑Amerikkaan viedyt tum­mai­hoiset sat­tui­v­at koos­t­u­maan vain niistä län­si­afrikkalai­sista. Sen vuok­si siel­lä tum­ma iho on hyvä merk­ki siitä, että kan­taa län­si­afrikkalais­ten geene­jä (pl. Barack Oba­ma!). Sen sijaan vaikka­pa Suomes­sa, jos­sa itäafrikkalaiset soma­lit ovat iso ryh­mä tum­mai­hois­t­en joukos­sa, tum­ma iho ei ole hyvä merk­ki siitä, että kan­taa niitä nopei­ta lihasgeenejä. 

    Jos koko maail­maa kat­soo, niin tum­ma iho ei ole hyvä merk­ki siitä, että kan­taa niitä nopei­ta lihas­geene­jä. Tai Osmoa lainatak­seni se on yhtä hyvä merk­ki siitä kuin auton punaisu­us on merk­ki siitä, että auto on paloauto.

  230. Sivu­men­nen san­ot­tuna iho ja aiv­ot _ovat_ samaa ekto­der­maal­ista alku­perää. Väril­lä _voi_ olla väliä 🙂
    Oikeas­t­aan pitäisin ihmeel­lisenä, jos ei olisi.

  231. Her­mi­it­ti, Aus­tralian nykyti­lanne (=läh­es koko man­ner on kuiv­aa aavikkoa) johtuu ainakin jos­sain määrin siel­lä asunei­den ihmis­ten toimista (ennen kaikkea kai tulenkäytöstä). En pidä sitä eri­tyisen kestävänä toim­intana. Toinen kuu­luisa esimerk­ki prim­i­ti­ivisen kult­tuurin kyvys­tä tuho­ta oma elinympäristön­sä on Pääsiäissaaret.

    Ja lisäisin tähän vielä sen, että on aivan sama, mitä ihmiset usko­vat tai halu­a­vat rotu­jen eroista. Ne, joko ovat ole­mas­sa tai eivät ole riip­pumat­ta siitä, mitä me uskomme, ja siihen tiede voi antaa vas­tauk­sen. Ongel­mana vain on se, mis­tä az jo kir­joit­ti, että poli­it­ti­nen kor­rek­tius on aiheut­tanut vas­tus­tus­ta siihen, että tieteen annet­taisi­in antaa vas­taus kysymykseen. 

    Kuten jo tuol­la paljon ylem­pänä kir­joitin, kenelle tahansa, jol­la on silmät päässä, on päivän­selvää, että roduil­la on ainakin joitain ero­ja. Se, onko niitä ero­ja ihon­värin tai lihas­ten nopeu­den lisäk­si älykkyy­dessä tai luon­teen­pi­irteis­sä (jois­sa selvästikin on perin­nöl­lisiä ero­ja ihmisyk­silöi­den välil­lä), on kysymys tieteelle, eikä min­un mielestäni ole mitään eri­ty­istä syytä pois­sulkea sitä, että vas­taus on kyllä. 

    Ja Osmolle vielä sel­l­ainen lisäys, että kun puhun roduista, en tarkoi­ta mitenkään, että niiden rajat oli­si­vat tarkko­ja tai että esim. tra­di­tion­aa­li­nen ihon­värin mukaan jaot­telu olisi se oikea tapa tehdä jaot­telu. Minus­ta rotu on vain taval­lises­sa puheessa help­pokäyt­töisem­pi sana kuin “pop­u­laa­tio, jol­la on klus­teroitunei­ta omi­naisuuk­sia” tai jotain vastaavaa.

  232. Aus­tralian abo­rig­i­naalit ovat maa­pal­loa ajatellen paljon älykkäämpiä kuin teol­lis­tunei­den maid­en insinöörit ihan siitä syys­tä, että prim­i­ti­iviset kult­tuu­rit vaali­vat parem­min kestävää kehitystä […]

    Täl­lä ajat­te­lu­taval­la (läh­es) kaik­ki eläimet ovat huo­mat­tavasti ihmistä älykkäämpiä. 

    Jos määrit­telemme älykkyy­den mah­dol­lisim­man ekol­o­gise­na toim­intana, niin var­masti jokin meren­po­h­jan nil­viäi­nen päi­hit­tää tässä ihmisen men­nen tullen. 

    Olisi ehkä nyt hyvä pitäy­tyä liias­ta kyseenalais­tamis­es­ta älykkyy­den käsit­teen suh­teen, kos­ka muuten voimme pää­tyä lop­putule­maan, että tuuli on itse asi­as­sa kaikkein älykkäin olio. Hmm.. vaiko aurinko?

  233. “Täl­lä rotupuolel­la voi pahim­mas­sa tapauk­ses­sa käy­dä niin, että kun ne “roduis­sa ei ole ero­ja” ihmiset ovat olleet kovimpia rotu­jen tasa-arvon puoles­ta puhu­jia, hei­dän posi­tion­sa lop­ul­ta rom­ah­taes­sa tapah­tuu ylilyön­ti sinne epä­tasa-arvon kan­nat­ta­jien suun­taan ja tieteeel­lis­es­ti paljon kestäväm­mälle moraaliselle poh­jalle tasa-arvoa­jatuk­sen rak­en­ta­neet pyyhkäistään sivuun.”

    Juuri tuo on ollut johtoa­jatuk­seni keskusteluis­sa aiheesta jo tois­takym­men­tä vuot­ta. Rass­sis­stik­si­han siinä joutuu hauku­tuk­si eikä meikäläisel­lä ainakaan val­tavir­tapoli­itikok­si olisi mitään asi­aa ainakaan ennen tuo­ta mainit­se­maasi rom­ah­tamista. Tuskin­pa edes voisin opiskel­la esimerkik­si lakia mis­sään USA:n huip­puyliopis­tossa, vaik­ka sel­l­aiseen jol­lakin ilveel­lä sat­tuisin pääsemäänkin.

  234. “Intia on var­maan maail­man suurin alisuo­ri­u­tu­ja olympialai­sis­sa, ml. pikajuoksu.”

    Tuo on mie­lenki­in­toinen tosi­a­sia. Intialai­sista mon­et ovat kyl­lä melkoisia rim­pu­loi­ta — ken­ties syynä on kasvis­syön­ti. Ehkä hei­dän kan­nat­taisi kokeil­la mäk­i­hyp­pyä. Kukaties keskilu­okkaistu­vas­sa ja vauras­tu­vas­sa Inti­as­sa mäk­i­hyp­py keinomäis­sä voisi saavut­taa suuren suosion. 😉

  235. Onpa vaku­ut­tavaa kir­joi­tus­ta: “Aus­tralian nykyti­lanne (=läh­es koko man­ner on kuiv­aa aavikkoa) johtuu ainakin jos­sain määrin siel­lä asunei­den ihmis­ten toimista (ennen kaikkea kai tulenkäytöstä).”

    Tarkoitin edel­lä lähin­nä teol­lisen val­lanku­mouk­sen aiheut­ta­maa globaalia saas­tu­mista, sademet­sien hakku­u­ta, havu­vyöhy­keen ikimet­sien hakkaamista, Aral-jär­ven kui­v­a­tus­ta, ihmisen toim­i­nan ansios­ta uhanalaisik­si tekemiä laje­ja ja mah­dol­lista globaalia ilmas­ton­muu­tos­ta jne. Edel­liseen ver­rat­tuna pieni jos­sain-määrin-kai-kulot­ta­mi­nen nousee reilusti posi­ti­ivisen puolelle kestävää kehi­tys­tä ajateltaessa.

    Älykkyy­destä vielä sanois­in, että sehän on mah­dol­lis­tanut tämän elin­ta­son jota elämme.

  236. Her­mi­it­ti:

    Tarkoitin edel­lä lähin­nä teol­lisen val­lanku­mouk­sen aiheut­ta­maa globaalia saastumista 

    Mitä siitä? Tarkoi­tatko tosi­aan, että se on osoi­tus älyn puut­teesta, ettei osaa ottaa huomioon saas­tu­misen globaale­ja efek­te­jä (joiden suh­teen, esim. ilmas­to­muu­tok­ses­sa edes täl­lä het­kel­lä paras tieteelli­nen tieto ei ole riit­tävän hyvää tietämään, mihin tarkalleen ottaen olemme menos­sa), mut­ta se sit­ten on, ettei osaa tehdä niin edes paikallis­es­ti, vaan tuhoaa läh­es totaalis­es­ti oman elinympäristönsä? 

    Älykkyy­destä vielä sanois­in, että sehän on mah­dol­lis­tanut tämän elin­ta­son jota elämme. 

    Ja kun ne abo­rig­i­naalit eivät ole sel­l­aista kehit­täneet, niin mik­si sit­ten pidät heitä älykkäämpinä?

  237. Tuo alku­peräiskan­so­jen luon­non­mukaisu­us taitaa olla aikamoinen myyt­ti. Ihmis­la­jil­la on läh­es poikkeuk­set­ta hyvin huono track record (esim. suurten eläin­la­jien sukupu­u­tot) kaikkial­la maail­mas­sa, mihin se on aiko­jen kulues­sa laa­jen­tunut. Ennen kaikkea taitaa olla kyse siitä, että ihmis­ten (lähin­nä kult­tuuriset) kyvyt eivät ole muual­la riit­täneet niin täy­del­liseen muiden lajien orju­ut­tamiseen tai tuhoamiseen.

  238. “Tuo alku­peräiskan­so­jen luon­non­mukaisu­us taitaa olla aikamoinen myytti. ”

    Jos luon­nonkansal­la on vaki­in­tunut revi­iri, sen kan­nat­taa huole­htia siitä ihan siinä kuin kenen tahansa muunkin omaisu­ud­estaan. Luon­toäi­ti on aut­tanut niin, että imet­tävän äidin kyky lisään­tyä on heikko. Sik­si uusia lap­sia on putkahdel­lut sen ver­ta har­vak­seen, että liikakan­soi­tus ei ole uhan­nut revi­irin kykyä tuot­taa elin­tarvikkei­ta — ja jos ei ole, on tur­vaudut­tu abort­tei­hin ja las­ten sur­maamiseen. Muu­ta sisäistä uhkaa liikakan­soituk­sen lisäk­si ei tai­da ollakaan, kos­ka luon­toa tuhoa­van tek­nol­o­gista kehi­tys­tä ei käytän­nössä tapah­tunut pait­si satunnaisesti.

    Tilanne muut­tuu näin ark­i­jär­jel­lä ajatellen, jos oma revi­ir­iä ei ole. Sil­loin voidaan yksi alue tuho­ta ja siir­tyä seu­raavalle. Täl­löin ei tarvitse lap­si­akaan tap­paa, joten siinä mielessä ryöstö­talous houkut­telee ihmis­lu­on­toa. Toisaal­ta voidaan joutua soti­maan, jos ei olla neit­seel­lisessä maas­sa. Sota taas ei selvästikään sovi ihmiselle kovin hyvin, kos­ka se on niin pirun pelot­tavaa hom­maa. Voi men­nä henki.

    Näin tuumiskellen luon­nonkan­so­jen suhde luon­toon on riip­punut ja riip­puu vieläkin — sikäli kun luon­nonkan­so­ja vielä voi ajatel­la ole­van — tilanteesta. Ehkä Amerikois­sa tosi­aan tuhot­ti­in aika paljon, kun voiti­in siir­tyä kohti luon­non­ti­laisia mai­ta. Afrikas­sa taas on iso­jakin eläim­iä säi­lynyt parem­min, kun siel­lä on revi­ir­it olleet niin kauan (tosin malar­i­ahyt­ty­nen on myös vaikut­tanut). Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa tuhoa taas ovat tehneet maanviljelijät. 

    Suomes­sa met­siä ei ole samas­sa mitas­sa kaadet­tu ja eläim­iä tapet­tu sukupu­ut­toon, kos­ka maa oli jaet­tu suku­jen, klaanien ja maakun­tien revi­irei­hin eli nautin­ta-alueisi­in. Suo­mi ei ole vuosi­tuhan­si­in ollut koske­ma­ton­ta kor­pi­maa­ta vaan hyö­dyn­net­tyä “talous­met­sää”. Kaikkia eläim­iä ei kan­nat­tanut tap­paa ja jokaista puu­ta kaataa.

  239. Luin tuon koko tutkimuk­sen Nean­der­taleista ja nyky­ih­mi­sistä ja selasin osan taus­ta­ma­te­ri­aalia. Siitä kävi aika selkeästi ilmi, minkä val­in­tae­dun tutk­i­jat arvioi­vat valikoituneen geenivaihdossa.
    Tutk­i­jat myös yksilöivät tätä koske­via geene­jä. Tätä lie­nee vaikea löytää medi­an briiffeistä.

    “It may thus be that mul­ti­ple genes involved in cog­ni­tive devel­op­ment were pos­i­tive­ly selected…”

    Yksi asia mikä ohi men­nen tuli ilmi ja mikä aiem­minkin on tul­lut vas­taan eri yhteyk­sis­sä, oli se kuin­ka suhteessa(huom!) etäisiä San­it (ja Khoisat) saat­ta­vat olla muus­ta ihmiskunnasta.
    Ilmeis­es­ti he juon­tu­vat muinaisen afrikkalaisen pop­u­laa­tion aiem­mas­ta haa­rau­mas­ta ennen ihmis­ten lähtöä Afrikasta.
    Heil­lä on edelleen käytössä naksautuk­sien ja maiskau­tuk­sien kaltaisia puheään­teitä, jot­ka ovat jään­teitä n. 200,000 vuo­den takaises­ta esikielestä. Kielestä puut­tuu kyky abstrak­tioon, samoin aika­muo­to­ja, sija­muo­to­ja, luku­sano­ja ovat yksi, kak­si, monta.

    Nämä kansat ovat saa­neet poikkeuk­sel­lisen huono­ja tulok­sia ÄO-testeistä, Van­hasen ja Lyn­nin luke­ma heille on 55. Silti he selviy­tyivät kym­meniä tuhan­sia vuosia erä­mail­laan ennen valkois­t­en tuloa. Etelä-Afrikkalainen kir­jail­i­ja André Brink on puo­lus­tanut heitä ansioituneesti, ja hänel­lä on heistä erit­täin kau­ni­ita kuvauk­sia (ja halu­aisin laina­ta tähän pätkän kir­jas­ta Myrskyi­nen hil­jaisu­us, jos se olisi käden ulottuvilla).

    Hei­dän inhimilli­nen tunne-elämän­sä on ehdot­toman yhtä arvokas­ta kuin kei­den tahansa ihmisten.

    Poli­it­tis­es­ti kor­rek­ti litur­gia siitä, mik­si kaik­ki ihmiset ovat yhtä arvokkai­ta on lop­ul­ta hyvin rajal­lista. Ei älykkyys sitä määritä, vaan uni­ver­saali inhimil­lisyys. Antropolo­gi Don­ald Brown on tehnyt täl­lä sar­al­la uraa uur­tavaa työtä keräämäl­lä luet­te­loa ihmisyy­den uni­ver­saaleista (Human uni­ver­sals). Eli piirteistä, joi­ta esi­in­tyy kaikkien kan­so­jen paris­sa kult­tuuri­sista (tai perin­nöl­li­sistä) eroista huoli­mat­ta. Lista on todel­la kat­ta­va, ja osoit­taa kuin­ka paljon yhteistä kaikil­la ihmisil­lä on keskenään niin hyvässä kuin pahas­sa. Vielä pidem­pi lis­tas­ta tulee kun siihen lisätään “near uni­ver­sals” joi­ta esi­in­tyy läh­es kaikissa ihmisyhteisöissä.

    Mukana on joitakin sym­pa­at­tisia yksit­täisiä merk­in­töjä kuten se, että kaikissa ihmisy­hteisöis­sä van­hem­mat kutit­ta­vat lap­si­aan ja lapset toisi­aan. Sit­ten taas toisaal­ta patri­arkaal­isu­us osoit­tau­tuu uni­ver­saa­lik­si, ja lukuisia muita.

    Brown­in teok­sen (1991) täy­delli­nen luet­te­lo, jos­sa on sato­ja uni­ver­saale­ja: http://condor.depaul.edu/~mfiddler/hyphen/humunivers.htm

    Ikävä kyl­lä Brown­in työ ei ole saanut ansait­se­maansa huomio­ta ja työtä täy­den­tävää ja tarken­tavaa jatku­moa. Johtuen syys­tä, että se kos­ket­ti syn­nyn­näistä ihmis­lu­on­toa, mikä edelleen on monille tabu. Sekä soti val­heille rak­en­tuneen antropolo­gian val­tavir­ran uskonkap­palei­ta vas­taan. Pinker liit­ti Brown­in luet­telon teok­seen­sa Blank Slate, joka oli hyökkäys ihmisti­etei­den nyky­hege­mo­ni­aa vas­taan ja osin evoluu­tiop­sykolo­gian puolustuspuhe.

    Minus­ta esim. Brown tar­joaa paljon ter­veem­män poh­jan käsi­tyk­selle ihmis­ten uni­ver­saal­ista tasa-arvos­ta kuin mitä poli­it­ti­nen kor­rek­tius valheineen.

    Osmon vai­h­toe­hdoista ehdot­tomasti 1)

  240. Osmo sanoi: “Vaik­ka paloau­tot ovat kaik­ki punaisia siitä ei voi päätel­lä että kaik­ki punaiset autot ovat paloau­to­ja, mut­ta sen sijaan voi päätet­tä, että yksikään sini­nen auto ei ole paloau­to – ja ettei valkoi­hoinen voita olympiakul­taa satasella”.

    Valkoinen kyl­lä tulee voit­ta­maan satasel­la ja se on tilas­tol­lis­es­tikin toden­näköistä jo sik­sikin että se on tapah­tunut aiem­minkin (kuten esitin jo aiem­min niin se tapah­tui 1980, luulisi muuten että siitä olisi kauem­min: http://fi.wikipedia.org/wiki/Allan_Wells).

    Lisäk­si puo­lus­tus esit­tää aihetodis­teena jyväskylän lentoase­man keltaisen paloauton
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Jyvaskylan_lento12_1.JPG
    sekä joukon kau­ni­ita erivärisiä paloau­toyk­silöitä http://www.firefighter-emt.com/archives/who-said-fire-trucks-had-to-be-red.php

    Jos­ta voi päätel­lä että kos­ka on myös joitakin sin­isiä paloau­to­ja, niin kaik­ki paloau­tot eivät ole punaisia — vaik­ka het­kel­lisessä henkko­ht otok­ses­sa maail­maa kat­sot­taes­sa siltä tuntuisikin.
    Jos sit­ten alkaa luot­taa, että vain punainen voi olla paloau­to eikä varo mui­ta ‑niin voi olla että jää erivärisen paloau­ton alle jokupäivä (tai valkoisen satasen olympiavoit­ta­jan, tai tyh­mien van­hempi­en saa­man superä­lykkään lapsen..).

    Kyse on ilmeis­es­ti osan halus­ta korostaa (tilasto)joukkoja, jois­sa kaikkien olete­taan ole­van liki tasaista mas­saa, eikä muu­ta tapaa tarkastel­la asioi­ta mielestänne ole.
    Minä en hyväksy ollenkaan tuo­ta tapaa yksinker­tais­taa asi­aa, vaan mielestäni on lähdet­tävä puh­taasti yksilöistä joil­la vai­htelu on val­ta­va, eikä yht­enäisiä tas­apääjoukkoa voi muo­dostaa ‑alasta/asiasta riip­puen joukos­ta nousee paljon yksilöitä yli muiden jot­ka rikko­vat haaveil­lun joukko­teo­ri­an. Korostan siis yksilöä yli joukon.

    Jotenkuten ymmärtäisin puh­das­ta joukko­te­o­reti­soin­tia jos erot oli­si­vat suurem­mat eli olisi tapah­tunut pitkälle menevää erilleen­la­ji­u­tu­mista rotu­jen välillä.

    Mut­ta sit­tenkin älykkyy­destähän emme tiedä vielä paljoakaan ja silti luulemme voivamme laatikoit­taa testeil­lä eri äly­ta­sot kohdilleen. Mut­ta kuten saimme lukea, niin varik­setkin ovat paljon luul­tua älykkäämpiä http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkimus+Varikset+osaavat+k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4+useita+ty%C3%B6kaluja+per%C3%A4kk%C3%A4in/1135256762374
    suo­ras­taan Men­saan voisi nuokin eläimet joukol­la ottaa muu­ta­man ihmiseläinyk­silön lisäksi.

  241. az, olen lukenut Pinkerin kir­jan ja pidin sitä oikein hyvänä. Kir­jan painamis­es­ta on kuitenkin jo läh­es vuosikym­men (ja tuos­ta Brown­in lis­tas­ta kak­si). Luulin siis (kaipa tyh­myyt­täni), että kos­ka Pinkerin kir­ja on ollut paljon esil­lä, eikä sen jut­tu­ja ole pahem­min pystyt­ty kumoa­maan, olisi se PC-ihmis­tutk­i­japoruk­ka vih­doin kään­tänyt suun­taansa ja alka­nut hyväksyä sen, että ihmis­ten välil­lä on perin­nöl­lisiä ero­ja henki­sis­sä ominaisuuksissa. 

    Kos­ka en alaa parem­min tunne, niin kysyn, että onko ihmis­tutk­i­japuoli siis jatkanut koko vuosikymme­nen Pinkerin kir­jas­ta välit­tämät­tä täs­mälleen samal­la lin­jal­la kuin se, mitä Pinker kir­jas­saan kritisoi?

  242. Kun ihmiset ovat omak­suneet jonkun näkökan­nan, ja opet­ta­neet ja propagoi­neet sitä vuosikym­meniä, muu­tos on aika hidas­ta. Esimerkkinä vaikka­pa kehi­tys­maatutkimus, jos­sa “kehi­tys­maatutkimuk­sen klas­sikoista” ainakin 2/3 on edelleen mark­si­laista kir­jal­lisu­ut­ta vuon­na 2010. Opet­ta­jista suuri osa van­ho­ja kom­mu­nis­te­ja. Ope­tus usein sen mukaista.
    Ide­olo­gia, iden­ti­teet­ti ja tiede aut­ta­mat­ta sotkeu­tuneina. Sosioekono­mia lähin­nä van­ha keis­ari puet­tuna uusi­in vaat­teisi­in. Kult­tuuris­ten tek­i­jöi­denkin merk­i­tys täysin pois sul­jet­tuna kehi­tyk­sen teo­ri­oiden sisäl­löstä. Täyt­tä roskaa siis, ja sitä opete­taan tieteenä.

    Onnek­si tilanne ei tai­da yleisel­lä tasol­la olla ihan näin huono. Psykolo­gias­sa on men­ty paljon eteen­päin edel­lis­inä vuosikym­meninä ja ide­olo­gioista ammen­tanei­ta oppe­ja syrjäytetty.

    Vaikea sanoa, mil­loin Suomes­ta valmis­tu­vat ensim­mäiset evoluu­tiop­sykolo­giaa pääaineena luke­neet mais­ter­it, mut­ta pelkäisin, että siihen voi men­nä vielä aika kauan.

    JPRoosin näke­mys tilanteesta jär­jestelmän sisältä nähtynä: http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/raatikainen.htm

  243. “Vaikea sanoa, mil­loin Suomes­ta valmis­tu­vat ensim­mäiset evoluu­tiop­sykolo­giaa pääaineena luke­neet mais­ter­it, mut­ta pelkäisin, että siihen voi men­nä vielä aika kauan.”

    Toiv­ot­tavasti ei koskaan siinä mielessä, että en ymmär­rä, mitä evoluu­tiop­sykolo­gi tek­isi ammatikseen.

    Luin juuri pari evoluu­tiop­sykolo­giakir­jaa ja pääl­lim­mäi­nen vaikutel­ma on speku­lati­ivi­su­us yhdis­tet­tynä kum­malliseen ylimielisyyteen. 

    Ote­taan vaik­ka ilmeinen klas­sikkoai­he: miesten väki­val­taisu­us. Sitä molem­mat kir­jat jauhoi­vat sivukaupalla. 

    Eli siis lähin­nä vain miehet ovat kuulem­ma väki­val­taisia ja se johtuu lähin­nä siitä, että savan­nil­la on tapel­tu naisista. 

    Mitä juuri valmis­tunut psykologin­plant­tu tekee noil­la tiedoil­la. Ensin­näkin eka tieto on virheelli­nen sil­lä lähisuhteis­sa naiset ovat miehiä väki­val­taisem­pia. Toisek­si väki­val­lan syy jää täy­del­lis­es­ti sepeku­laa­tiok­si; voi olla, että on savan­nil­la tapel­tu nai­sista tai sit­ten ei. Kol­man­nek­si ei osa­ta ottaa mitään kan­taa siihen, miltä osin väki­val­taisu­us johtuu evoluu­tios­ta, miltä osin ympäristöstä (kysymys ikään kuin ohite­taan epäki­in­nos­ta­vana jos ei peräti sosi­ol­o­gise­na lapsel­lisuute­na). Neljän­nek­si ei osa­ta ker­toa, mitä evoluu­tiop­sykol­o­gisel­la tiedol­la pitäisi tehdä edes siinä tapauk­ses­sa, että se jotenkin osat­taisi­in osoit­taa tieteel­lis­es­ti päteväksi.

    Lähde sit­ten tuol­laisil­la työkaluil­la tekemään psykolo­gin töitä. 

    Sen sijaan toivon, että psykolo­gian koulu­tuk­ses­sa pitää opiskel­la jonkin ver­ran myös evoluu­tiop­sykolo­giaa. Antaa­han se mie­lenki­in­toista lisä­valais­tus­ta, vaik­ka kuin­ka speku­lati­ivista, käyttäytymiseen.

    Ylim­ielisen pos­i­tivis­tisen tiedon ylistyk­seen se ei kyl­lä anna aihet­ta, toisin kuin mon­et sen kan­nat­ta­jat tun­tu­vat luulevan. 

    Evoluu­tiop­sykolo­gian ylistys sen sijaan on usein paraaties­imerk­ki sel­l­ais­es­ta asen­teesta, jos­sa ei ymmär­retä tieteen hien­ovireistä moraal­ista puol­ta. Usein tuo asenne on niin voimakas, että on ihan turha yrit­tää ker­toa, miten tiede kuu­luu sivistyneesti hoitaa. ON jostain opit­tu, ehkä niistä sci­fi-kir­joista, että tiede on arvo­va­paa­ta jokaisel­la osa-alueel­laan. Todel­lisu­udessa tiede ei ole arvo­va­paa­ta mis­sään vai­heessa opiskelus­ta julkaisuun.

    En nyt ehdi oikolukea. Toiv­ot­tavasti argu­ment­ti ei men­nyt puuroksi. Nyt täy­tyy rien­tää, Joo, joo, tullaan …

  244. “Sitä mä vaan että”, mitä tekemistä speku­loin­nil­la on pos­i­tivis­min kanssa? Itse sanois­in, että evoluu­tiop­sykolo­gia oikeasti empi­iris­es­ti tes­tat­tavine teo­ri­oi­neen juuri ei perus­tu speku­loin­ti­in vaan pos­i­tivis­mi­in. Esimerkik­si yllä mainit­tu Brown­in lista on puh­taasti kokoel­ma havain­to­ja ihmisy­hteisöistä. Samoin itse mainit­se­maasi miesten väki­val­taisu­ut­ta ja sen syitä voidaan tes­ta­ta empiirisesti. 

    Fyysikko Alan Sokal osoit­ti juuri pos­tivis­min puut­teen post­mod­ernissa human­is­tises­sa tieteessä (siis siinä, joka “tietää”, ettei esim. roduil­la ole älykkyy­sero­ja ja edes tämän tutkimi­nen on rasis­mia) saa­mal­la läpi täyt­tä epäti­eteel­listä hölyn­pö­lyä sisältävän artikke­lin alan lehdessä. 

    Mut­ta ker­ropa meille, miten “tiede tulee sivistyneesti hoitaa” ja mitä ovat ne “hien­ovireiset moraaliset puo­let” tieteessä? Onko esimerkik­si väl­tet­tävä julkaise­mas­ta empi­irisiä havain­to­ja, jot­ka tuke­vat esim. sitä, että ihmis­pop­u­laa­tioiden välil­lä on älykkyyseroja?

  245. Ei kai kan­na­ta sen pitkään jatkaa ainakaan tässä van­has­sa ketjussa. 

    Sen ver­ran kuitenkin, että pos­i­tivis­mi tarkoit­ti kuulem­ma alun­perin juuri sitä eli posi­ti­ivi­su­ut­ta, myön­teisyyt­tä, ihmiskun­nan elämän paran­tamista. Noina kaukaisi­na viat­tom­i­na aikoina kuvitelti­in, että mikä tahansa tieto on hyvää. Sit­tem­min on ymmär­ret­ty, että tieto ei ole mys­tisessä eri­ty­isas­e­mas­sa suh­teessa oikeaan.

    Tai siis jotkut ovat ymmärtäneet. 

    Jonkin­laista häm­men­nys­tä asian suh­teen kuvas­taa kysymys: “onko esimerkik­si väl­tet­tävä julkaise­mas­ta empi­irisiä havain­to­ja, jot­ka tuke­vat esim. sitä, että ihmis­pop­u­laa­tioiden välil­lä on älykkyyseroja”. 

    Ikävä kyl­lä, vas­taus ei ole yksinker­tainen. Se syn­tyy, jos on syn­tyäk­seen, tieteen ja ihmiskun­nan vuorop­uhelus­ta alku­peräisen pos­i­tivis­min hengessä ja silti jokaises­sa ihmisessä yksilönä — jos näin ylet­tömän ylevästi saa sanoa.

    Ja niin pois päin. Mut­ta kuten san­ot­tu, antaa olla täl­lä kertaa.

    Ai niin, evoluu­tiop­sykolo­gia on olev­inaan luon­non­tiedet­tä. Sik­si tyh­mät ihmiset kuvit­tel­e­vat, että se on itses­tään selvästi var­maa tai ainakin varmem­paa kuin yhteiskun­tati­eteelli­nen höm­pöt­te­ly. Luon­non­tiede ei kuitenkaan ole ihmistiedet­tä parem­paa, se vain tutkii tois­tu­via ilmiöitä. Vapaa­ta tah­toa ei sen sijaan voi luon­non­ti­eteen metodein tutkia.

  246. Sitä mä vaan et, kir­joit­telusi on juuri sel­l­aista sekavaa hienol­ta kuu­lostavaa höm­pön­pömp­pöä, jol­laista Sokolin julka­isu juuri pal­jasti kanssamielis­te­si pyörit­tävän “tieteenä”.

    Viimeiseen lauseeseesi

    Vapaa­ta tah­toa ei sen sijaan voi luon­non­ti­eteen metodein tutkia. 

    kom­men­toisin sen ver­ran, etten ainakaan itse näe mitään eri­ty­istä teo­reet­tista estet­tä sille, mik­sei luon­non­tiede pysty­isi jon­ain päivänä anta­maan seli­tyk­sen, mik­si ihmi­saiv­ot luule­vat nou­dat­ta­vansa vapaa­ta tah­toa tai toisin sanoen, mitkä ovat ne aivo­jen mekanis­mit, jot­ka tuot­ta­vat vapaan tah­don illu­u­sion ihmisen tietoisuuteen.

    Noin siis, jos mitään todel­lista vapaa­ta tah­toa (eli jotain mate­ri­as­ta irral­laan ole­vaa sielua tms.) ei ole olemassa. 

    En muuten tiedä, mik­si val­it­sit juuri vapaan tah­don. Ei luon­non­tiede pysty tutki­maan määritelmäl­lis­es­ti luon­non­ti­eteen ulkop­uolel­la ole­via jumali­akaan. Jumalienkin suh­teen luon­non­tiede pystyy tutki­maan ja on tutk­in­utkin mekanis­me­ja, joiden vaiku­tuk­ses­ta ihmi­nen uskoo jumalaan. Luon­non­tiede ei siis pysty selit­tämään, miten jumala loi ihmisen, mut­ta kyl­läkin, miten ihmi­nen loi jumalan.

  247. Evoluu­tiop­sykolo­giaa on syytet­ty siitä, että sen teo­ri­oiden ennustear­vo olisi vähäi­nen, ja että että seli­tyk­set oli­si­vat post hoc seli­tyk­siä, just so stories.

    On tot­ta, että evoluu­tiop­sykolo­gia ei ole hyvä ker­tomaan, mitä voi tapah­tua, mut­ta se on eri­no­maisen hyvä ker­tomaan, mikä _ei_ tule onnistumaan.

  248. En viit­si vas­ta­ta Saarel­malle, kos­ka menee näköjään henkilöko­htaisuuk­sien puolelle kuten heikäläisil­lä yleen­säkin. Eri­lais­ten mielip­itei­den hyväksymi­nen — ja ymmärtämi­nen — on tosi­aan vaikeaa, mut­ta ei niiden tarvitse syn­nyt­tää halvek­sun­taa tai vihaa.

    “On tot­ta, että evoluu­tiop­sykolo­gia ei ole hyvä ker­tomaan, mitä voi tapah­tua, mut­ta se on eri­no­maisen hyvä ker­tomaan, mikä _ei_ tule onnistumaan.”

    Ai, kuten luostar­it tai las­ten rakkaus van­hempiaan kohtaan pari sat­un­naista evoluu­tiop­sykol­o­gista mah­dot­to­muut­ta maini­tak­seni 😉 Evoluu­tiop­sykolo­gian ehkä mie­lenki­in­toisin puoli onkin juuri sen jonkin sort­ti­nen mah­dot­to­muus. Jos se väit­tää, että ihmiset eivät voi lentää, on mah­dol­lista jos ei toden­näköistä, että juuri tuon väite­tyn mah­dot­to­muu­den takia koh­ta joku nimeno­maan rupeaa lentämään.

  249. Sitä mää vaan et,

    Mik­si kom­men­toit suurel­la itse­var­muudel­la asi­aa, jos­ta tietomääräsi todis­tet­tavasti on olema­ton? Oletko lukenut edes ensim­mäistä evoluu­tiop­sykolo­gian kir­jaa? Epäilen vahvasti.

    Olet viesteis­säsi ilmais­sut monia täysin virheel­lisiä käsi­tyk­siä siitä, mitä evoluu­tiop­sykolo­gia tutkii, mihin se poh­jaa ja mil­laisia väit­tämiä se tuot­taa ja miten se nämä perustelee. Jos olisit yhdenkin var­teenotet­ta­van evoluu­tiop­sykolo­gian kir­jan (kuten http://www.amazon.com/Handbook-Evolutionary-Psychology-David-Buss/dp/0471264032/ref=sr_1_10?ie=UTF8&s=books&qid=1273837608&sr=8–10 ) lukenut, tietäisit, että evoluu­tiop­sykolo­gia saa empi­iristä tukea käyt­täy­tymis­ge­neet­tisiltä tutkimuk­sil­ta ja kor­jaa ja tarken­taa ja hylkää hypo­teese­jaan sitä vas­ten. Sen empiria on ihmis- ja yhteiskun­tati­eteek­si poikkeuk­sel­lisen vahvaa.

    Puhuit jopa evoluu­tiop­sykolo­geista kuin ter­apeuteista tai psyki­a­treista(!) “Lähde sit­ten tuol­laisil­la työkaluil­la tekemään psykolo­gin töitä.”, vaik­ka kyseessä on ihmis- ja yhteiskuntatiede.
    Psykolo­gian opin­toi­hin muuten sisäl­tyy jo nykyisel­lään evoluu­tiop­sykolo­gian kurssi, mitä sitäkään et tien­nyt, mut­ta oppi­aloina nämä ovat toki eril­lisiä ja niil­lä on eri tutkimusko­hteet ja eriävä sovel­luk­sen ala.

    Evoluu­tiop­sykolo­gias­sa on laa­jem­min kysymys (syn­nyn­näisen) ihmis­lu­on­non palaut­tamis­es­ta ihmis- ja yhteiskun­tati­eteisi­in. Perin­nöl­lis­ten taipumusten, piirtei­den, omi­naisuuk­sien, jot­ka eivät ole uni­ver­saalin deter­min­is­tisiä, mut­ta pystytään karkeasti arvioimaan laa­jem­mas­sa otan­nas­sa. Tule­vaisu­udessa myös neu­rop­sykolo­gia ja muu neu­rotiede tule­vat lisätuek­si yhä vahvem­min, kun ihmis­mie­len toim­intaa pystytään tarken­tu­vasti kuvantamaan.
    Kyseessä on 1970-luvun alun kog­ni­ti­iviseen val­lanku­mouk­seen ver­tau­tu­va val­lanku­mous ihmis- ja yhteiskun­tati­eteis­sä, jopa merkittävämpi. 

    Kaikkien niiden alo­jen tahol­ta, joiden nykyiselle hege­mo­ni­alle tämä on uhak­si, tul­laan ilmaise­maan, ja on jo ilmais­tu 35 vuo­den ajan Wilsonin Sosio­bi­olo­gian julk­istamis­es­ta läh­tien, kiivas­ta ja vihamielistä vas­tus­tus­ta. Sosi­olo­gia, nais­tutkimus, antropolo­gia, filosofia jopa taloustiede, kaikki­in näi­hin ja moni­in mui­hin liit­tyy erot­ta­mat­tomasti omia ihmisku­vi­aan, ihmiskäsi­tyk­siään, jot­ka on enem­män tai vähem­män mieli­v­al­tais­es­ti a pri­ori määritettyjä.
    Evoluu­tiop­sykolo­gian saadessa jalan­si­jaa, val­ta­vat oppikokon­aisu­udet ovat uhat­tuna, kos­ka niiden väit­teet eivät ole yhteenso­vitet­tavis­sa evoluu­tiop­sykolo­gian, käyt­täy­tymis­geneti­ikan ja neu­roti­etei­den tuot­ta­man tiedon ja tietoon poh­jaa­van ymmär­ryk­sen kanssa. Juuri tätä mur­rosta Pinker kuvaa kir­jas­saan, ja sik­si mon­et ovat häneenkin suh­tau­tuneet niin vihamielisesti.

    Pro­fes­sorit, dosen­tit, tutk­i­jat, jot­ka ovat vuosikym­me­nien ajan ammen­ta­neet käsi­tyk­siään Marx­in, Boasin, Bene­dictin, Meadin, Fou­caultin, Der­ri­dan, Hei­deg­gerin, Debor­din, Latourin, Judith But­lerin jne. jne. ajat­telus­ta, eivät ole tais­te­lut­ta myön­tämässä, että suuri osa siitä, mihin he ovat uskoneet, mitä he ovat eteen­päin välit­täneet, mitä he ovat pitäneet arvokkaana ja itselleen läheisenä, ja mikä ihmiskäsi­tys on kiin­nit­tynyt erot­ta­mat­tomasti hei­dän omi­in iden­ti­teet­tei­hin­sä, merk­i­tyk­sen­sä kokemiseen, olisikin suurelta osin virheel­listä, huonos­ti perustel­tua ja hylättävää.

    Olisi ihanteel­lista, jos ihmiset toimi­si­vat siten, oli­si­vat niin ratio­naal­isia ja avoimia uudelle tiedolle, mut­ta ei se käy niin.
    Sen sijaan ihmiset suut­tuvat, hyökkäävät henkilöitä kohden, eivät edes viit­si pere­htyä eri mieltä ole­vien ajat­telu­un, kiistävät eriävyy­det lonkalta, jät­tävät kri­ti­ikin vas­taa­mat­ta, vaikeat kysymyk­set täysin sivu­ute­tuik­si, väit­tävät niihin kuitenkin jo vas­tan­neen­sa ja ne kumon­neen­sa mon­een ker­taan ja tuo­htu­vat ajatuk­ses­ta, että he voisi­vat olla väärässä.
    E.O. Wilsonille huudelti­in fasisti, fasisti, heit­et­ti­in jäävet­tä niskaan kun tämä luen­noi eläin­ten valintaympäristöistä.

    Tieto on niin sosial­isoitunut­ta, että muu­tos on hyvin vaikeaa, hidas­ta ja tuskallista. Mut­ta siltikin jär­ki, perusteltavu­us, empiria, induk­tio naker­ta­vat mieli­v­al­tais­ten oppikokon­aisuuk­sien perus­taa ja kan­na­tus­ta. Lop­ul­ta ihmis­lu­on­to palaa ihmisti­eteisi­in vaik­ka siihen menee vielä hyvin kauan.

  250. Sitä mää vaan et, et näköjään edes tajua, ettei toisen tek­stin kri­ti­soin­ti ole henkilöko­htaisuuk­si­in menoa, se on tek­stin kri­ti­ikkiä. En siis kir­joit­tanut, että sinä olet sitä tai tätä, vaan, että tek­stisi on höm­pän­pömp­pöä. Se olisi sitä, oli sen kir­joit­ta­ja kuka tahansa. Olisin tietenkin voin­ut sanoa, ettet jälleen ker­ran kom­men­toin­ut itse asi­aa, vaan aloit höpöt­tämään jotain ajatuk­si­asi pos­i­tivis­misanan alkuperästä.

    Pahim­pana mitään­sanomat­to­muute­na pidin kuitenkin pätkää:“Se syn­tyy, jos on syn­tyäk­seen, tieteen ja ihmiskun­nan vuorop­uhelus­ta alku­peräisen pos­i­tivis­min hengessä ja silti jokaises­sa ihmisessä yksilönä”. Tuol­laiset “vuoropuheluna”-sanat on sel­l­aista tyhjää tek­stiä, joka ei tarkoi­ta lop­ul­ta yhtään mitään. 

    Oleel­lista koko jutun kannal­ta on kuitenkin se, että kovasti vas­tu­s­tat pos­i­tivis­tista tiedet­tä, mut­tet esitä tälle mitään kun­non perustelu­ja. Et ker­ro, mik­si ihmiskun­nan kannal­ta olisi parem­pi tietää maail­mankaikkeu­den toimin­nas­ta (ml. ihmi­nen) vähem­män kuin enem­män. Esimerkik­si tämä älykkyysjut­tu. Mikä on se hyö­ty, minkä saamme siitä, että emme tiedä, onko ihmis­pop­u­laa­tioiden välil­lä älykkyy­sero­ja ja jos on, niin mihin suuntaan. 

    Voi olla, että tuo pätee, mut­ta et ole sille esit­tänyt mitään perustei­ta. Ainakaan perus­teena ei voi olla huoli tasa-arvos­ta, jos val­i­taan se Osmon vai­h­toe­hto 1, eli ihmiset ovat tasa-arvoisia, vaik­ka heil­lä olisi älykkyyseroja.

    Hait­to­ja tuon tiedon puut­teesta on sen sijaan help­po kek­siä. Jos ero­ja on, mut­ta emme sitä tiedä, vaan toim­imme kuin ero­ja ei olisi, voimme pyrk­iä toteut­ta­maan vähem­män älykkääl­lä väestöl­lä ratkaisu­ja, jot­ka toimi­vat älykkääl­lä väestöl­lä ja sit­ten kum­mas­telemme, kun ratkaisut eivät toimikaan. Ja sama tietenkin myös toisinpäin. 

    Mikä muuten luostaris­sa tai las­ten rakkaudessa van­hempiaan kohtaan on evoluu­tiop­sykol­o­gis­es­ti mahdotonta?

  251. Tässä keskustelus­sa olisi vaik­ka mitä kom­men­toitavaa, mut­ta epävi­it­seliäisyyt­täni ja van­noutuneena ety­mologi­na puu­tun vain tähän: 

    Sen ver­ran kuitenkin, että pos­i­tivis­mi tarkoit­ti kuulem­ma alun­perin juuri sitä eli posi­ti­ivi­su­ut­ta, myön­teisyyt­tä, ihmiskun­nan elämän parantamista.

    Ei tod.

    Se tarkoit­taa vain havain­toa. Ei ole kovin posi­ti­ivista, jos HIV-testi on posi­ti­ivi­nen, vai mitä?

  252. Evoluu­tiop­sykolo­gia kuu­lostaa niin hämärältä tieteen­la­jil­ta, että ihmette­len, jos joku jär­ki-ihmi­nen pitää kyseistä psykolo­gian ala-lajia ylipäätään tieteenä.

    Peruste­len evoluu­tiop­sykolo­gian naiviksi hai­hat­teluk­si par­il­la lausel­la. Ensin­näkin evoluu­tiop­sykolo­gian keskeinen meto­di eli DNA-rih­man tutkimi­nen ei tarkoi­ta sitä että ihmisen omi­naisuuk­sia voitaisi­in täysin selit­tää muu­ta kuin taipumusten suh­teen, kos­ka on oletet­tavaa, että ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tus ihmisen elämään on varsin merkit­tävä! Toisek­si psykolo­gia on muutenkin kokon­aisu­udessaan niin tulkin­nalli­nen tiede, ettei se tule ikinä anta­maan matemaat­tis­es­ti täysin mallinnet­tavia vas­tauk­sia eikä se ole muuten tarkoituskaan.

  253. En viit­si lukea noi­ta loukkauk­sik­si tarkoitet­tua tek­ste­jä kokon­aan (Saarel­ma aloit­ta: “et näköjään edes tajua”, az: “tietomääräsi todis­tet­tavasti on olema­ton”). En ymmär­rä, mik­si se, että ei ymmär­rä mitä toinen kir­joit­taa, syn­nyt­tää niin paljon vaivoin peit­el­tyä inhoa. Ihan outoa, että ei voi pysähtyä edes het­kek­si hark­it­se­maan sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että min­ul­la on joku point­ti ja saatan esit­tää ehkä perustel­tuakin kri­ti­ikkiä! Tun­net­teko te kaver­it itsenne jotenkin uha­tuik­si? Siinäpä olisi evoluu­tiop­sykologille tutkittavaa 😉

    Tämä viimeinen virke nyt kuitenkin osui silmi­in: “Mikä muuten luostaris­sa tai las­ten rakkaudessa van­hempiaan kohtaan on evoluu­tiop­sykol­o­gis­es­ti mahdotonta?”

    Jos tätä täy­tyy kysyä, ei tunne evoluu­tiop­sykologi­na perin­net­tä eikä peri­aat­tei­ta (toinen hyvä syy olla luke­mat­ta). Mik­si tietyt ihmiset val­it­se­vat olla lisään­tymät­tä, on klassi­nen evop­sykolo­giaa kyseenalais­ta­va ongel­ma, jota alan har­ras­ta­jat ovat pohti­neet. Mik­si lapset rakas­ta­vat van­hempiaan on kysymys, joka löy­tyy muu­ta­man muun selvit­tämät­tömän evo-ongel­man ohel­la Why Beau­ti­ful Peo­ple Have More Daugh­ters: From Dat­ing, Shop­ping, and Pray­ing to Going to War and Becom­ing a Bil­lion­aire– Two Evo­lu­tion­ary Psy­chol­o­gists Explain Why We Do What We Do ‑kir­jan loppusivuilta.

    Jos evoluu­tiop­sykolo­gia kiin­nos­taa kehotan kuitenkin luke­maan tuon varsin yksisilmäisen teok­sen sijaan vaikka­pa: Nat­ur­al Selec­tions: Self­ish Altru­ists, Hon­est Liars, and Oth­er Real­i­ties of Evo­lu­tion. Eri­tyis­es­ti sel­l­aiselle, joka ei ymmär­rä evoluu­tiop­sykolo­gian tai yleen­sä tieteen moraal­isia ongelmia se sopii kohtu­ullisen hyvin. Kir­joit­ta­ja on alan vank­ka kan­nat­ta­ja, mut­ta silti kriittinen.

    Suositel­laan nyt vielä, kun vauhti­in pääsin, Frans De Waalin Our Inner Apea. Kir­jas­sa hienoa kri­ti­ikkiä, joka kohdis­tuu eri­tyis­es­ti yksisilmäisi­in evop­sykolo­gei­hin, jot­ka korosta­vat ehkä henkilöko­htai­sista syistä ihmisen perin­nöl­listä aggres­si­ivi­su­ut­ta, itsekkyyt­tä ja sen sellaista.

    Eli­na, posi­ti­ivi­nen havain­to -> parem­pi maail­ma on pos­i­tivis­min perusa­jatuk­sia. Tämä näke­mys jää tietysti hiukan vajaak­si, kuten kaik­ki tieteen­filosofi­aan tutus­tuneet tietävät. Saarel­ma ja az voisi­vat harki­ta jonkun peru­sopuk­sen lukemista tästäkin aiheesta ja eri­tyis­es­ti tieteen etiikasta.

  254. Sitä mää vaan et,

    “Ihan outoa, että ei voi pysähtyä edes het­kek­si hark­it­se­maan sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että min­ul­la on joku point­ti ja saatan esit­tää ehkä perustel­tuakin kritiikkiä!”

    Olet osoitt­tanut, että sin­ul­la ei ole vähäistäkään tietoa kri­ti­ikkisi kohteesta, jos­ta lähin­nä luot lonkalta eri­laisia karikatyyre­ja. Jos olen lukenut evoluu­tiop­sykolo­giaa hyvin paljon, ja huo­maan, että esität siitä yhden ja yhden­nen­toista väit­tämän, jot­ka osoit­ta­vat, että et tunne edes perustei­ta, niin mik­si kom­ment­tisi pitäisi ottaa vakavasti? Ne eivät poh­jaa tietoon, eivätkä halu­un ymmärtää.
    (Sama kos­keen nim­im. Her­mi­itin viimeis­in­tä täysin virheel­lisi­in olet­ta­muk­si­in poh­jaavaa viestiä.)

    Sin­ul­la on ilmeis­es­ti joku eet­ti­nen tuo­h­tu­mus pahas­ta tiedos­ta, lop­un heität lonkalta. Kun sin­ulle osoite­taan virheel­lisiä väit­tämiäsi, niin väität, että sin­ua hauku­taan. Samaan aikaan vih­jaat tois­t­en ole­van tun­teet­to­mia scifin lukijoita. 

    Joten keskustelu on men­nyt tasot­tomak­si aikaa sitten.
    Ja kos­ka täl­läkään viestil­lä ei var­masti ole mitään merk­i­tys­tä, niin lopetan tämän osaltani. Aiheesta on var­masti jo vään­net­ty aivan riittämiin.

  255. az, kir­joi­tuste­si perus­teel­la pidän mah­dot­tomana, että tietäisit enem­män kuin minä evop­sykolo­gias­ta. Sen ver­ran kri­ti­ikit­tömästi tois­telet tieteenalan pro­pa­gan­daa (kyl­lä, evop­sykolo­gia on vai­heessa, jos­sa se on pää­tynyt käyt­tämään pro­pa­gan­dis­tisia keino­ja tais­tel­lessaan resursseista).

    Voi tietysti olla, että nou­datat vain tah­dot­tomasti apinagee­niesi käskyä tais­tel­la aggres­si­ivis­es­ti paikas­ta hier­arki­as­sa. Ja tämähän oli sit­ten tietenkin kohteliaisu­us eikä loukkaus azin esit­tämälle kannalle. 

    Min­ul­la ei ole tarvet­ta sel­l­aiselle tap­pelulle. Esit­tämäni kan­nat ovat niin itses­tään­selvästi, suo­ras­taan arkipäiväis­es­ti oikeampia, että ihan tyl­säk­si­hän sel­l­ainen tap­pelu kävisi. Eikä palk­in­tona edes olisi naarasta 😉 

    Sanon vielä, että meikän mielip­iteistä ei saa sel­l­aista olk­iukkoa, joista näis­sä pro­pa­gan­da­julis­tuk­sis­sa ker­ro­taan ja joi­ta eräät “hyödyl­liset”, Leniniä lainatak­seni, luule­vat sit­ten löytävän­sä joka nurkan takaa. 

    Minus­ta evop­sykolo­gia on erit­täin mie­lenki­in­toista ja kehit­tyessään hyödyllisempääkin. 

    Mitään super­ih­mistiedet­tä siitä ei kuitenkaan voi tul­la esit­tämistäni syistä johtuen. Oman paikkansa se sen sijaan löytää luon­tev­asti, kos­ka ihmisti­eteen val­tavir­ran tra­di­tioon on kuu­lunut aina ihmisen “biol­o­gisu­u­den” ja “eläimel­lisyy­den” hyväksyminen. 

    Evop­sykolo­gian hel­limä pro­pa­gan­da ihmisti­etei­den val­tavir­ran lop­ut­tomas­ta type­r­yy­destä tab­u­la rasan äärel­lä on lähin­nä hup­sua eikä kovin onnis­tunut­ta pro­pa­gan­dankaan kannal­ta, kos­ka väit­teen älyt­tömyy­den havait­see huonom­mal­lakin yleis­sivistyk­sel­lä. Joskus biolo­giaa on ihmisti­eteis­sä korostet­tu liikaakin, kuten esimerkik­si juu­ta­lais­vain­ot osoit­ta­va ja varoit­ta­vat. Joskus biolo­gia on ollut mukana ehkä vielä speku­lati­ivisem­min kuin evop­sykas­sa, esim. psyko­ana­lyyt­tisessä koulukunnassa.

    Evop­sykolo­giaan kan­nat­taa kaikin mokomin siis tutus­tua, kun­han muis­taa pitää kri­it­tistä filt­ter­iä päällä. 

    Tästähän tulee mieleen toinen esimerk­ki sen miesten väki­val­taisu­u­den lisäk­si evop­sykolo­gian kummallisuuksista.

    Evop­sykan yksi usein tois­te­tu­ista väit­teistä on, että miehille on tyyp­il­listä hakea sek­siä mon­en naisen kanssa, kun taas naiset panos­taisi­vat mielu­um­min suh­teen kestävyy­teen. “Miehet ovat per­imältään moni­avioisia” tai “ihmis­lu­on­toon kuu­luu nämä eri­laiset par­i­u­tu­mis­strate­giat”. Voi olla tai voi olla olemati. 

    Mie­lenki­in­toista on, että tämä väite perus­tuu tääl­läkin esi­in­tynee gurun, prof. Bussin mukaan laa­jaan kan­sain­väliseen tutkimu­saineis­toon. Tsekkasin joskus huvikseni tämän aineis­ton ja löy­dök­seni oli­vat aika merkillisiä. 

    Tämä “ihmis­lu­on­to” oli löy­tynyt kan­sain­välis­es­tä kyselystä, joka oli tehty korkeak­oulu­opiske­li­joille (siis korkeak­oulu­opiske­li­joille!) Kyse­lyn mukaan pojista vähän yli 20% saat­toi kuvitel­la har­ras­ta­vansa sek­siä use­am­man kuin yhden part­ner­in kanssa seu­raa­van kuun aikana. Tytöil­lä osu­us oli hiukan alle 10%. Jos evop­sykolo­gian parhais­sa tutkimuk­sis­sa ihmis­lu­on­to löy­tyy näin hatarin perustein, no, se melkein pistää nauramaan. 

    Jos nyt sit­ten on niin, että 75%:lla opiske­li­japo­jista ei ole ihmis­lu­on­toa, mikä heil­lä sit­ten on? Ettei vaan olisi käynyt niin, että hypo­teesi olisi päässyt vähän viemään datan tulkintaa?

    Lop­puka­neet­ti: Minus­ta on hupaisaa, kun esimerkik­si evoluu­tiop­sykolo­giaa yksisilmäis­es­ti ja täysin suvait­se­mat­tomasti puo­lus­ta­va ihmi­nen alkaa puhua “pahas­ta tiedos­ta”. Varsinkin kun puhe kohdis­tuu toiseen, jon­ka kan­ta on paljon laa­ja-alaisem­pi ja suvait­se­vampi. Se pistää kysymään, että kuka tässä oikein pelkääkään pahaa tietoa ja mitä se tässä tapauk­ses­sa on. Eikö vain? Täl­lainen vas­takkainaset­telu kuitenkin syn­tyy ker­ta toisen­sa jäl­keen. Se taas pistää kysymään, mah­taisiko evoluu­tiop­sykolo­gia selit­tää ilmiön eli sen, että sitä puo­lus­te­taan apinan raivolla.

  256. Olen aika lail­la samaa mieltä az:n kanssa hänen arviostaan järkevyy­destä jatkaa keskustelua nim­imerkin “sitä mää vaan et” takaa toisia solvaa­van tyypin kanssa. 

    Yhtä hänen lauset­taan vielä kuitenkin kommentoisin:

    Ihan outoa, että ei voi pysähtyä edes het­kek­si hark­it­se­maan sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että min­ul­la on joku point­ti ja saatan esit­tää ehkä perustel­tuakin kritiikkiä! 

    Oletko itse koskaan nou­dat­tanut tätä ohjet­tasi (siis vai­h­taen tuo­hon “min­ul­la” tilalle “keskustelukump­panil­la”)?

  257. Ajanko­htainen off-top­ic / käy­tyä keskustelua sivuten:

    Onko tässäkin ketjus­sa käy­ty keskustelu, sopi­van tulkin­nan val­os­sa, tai edes sel­l­aiseen linkit­tämi­nen(!), pian lais­sa kiel­let­tyä, jos Tui­ja Brax saa ehdo­tuk­sen­sa lävitse: http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135257020764 ?

    En tiedä onko kyseinen ihmi­nen val­lan kor­rup­toima vai vain ymmär­ryskyvytön, mut­ta tun­tuu, että koko hänen min­is­terikaut­en­sa on ollut yksi murhenäytelmä, ja halu­aisin ainakin toivoa, että vihrei­den yleis­es­ti kan­nat­tamien arvo­jen vas­tainen. Ettei hänen räikeän yksilön­va­pauk­sien vas­taisil­la ajatuk­sil­laan ole vihreis­sä laa­jaa, saati enem­mistön kannatusta.
    Mut­ta mik­si hän säästyy vihrei­den sisäiseltä kritiikiltä?

    Ei ole tosin säästynyt kaikkien kri­ti­ik­iltä: http://kemppinen.blogspot.com/2010/05/vihreat-fasisteina.html

    Juk­ka Kemp­pinen, yleen­sä kir­joituk­sis­saan hillit­ty her­ras­mies, eläk­keel­lä ole­va laki­asiantun­ti­ja ja vankku­ma­ton oikeusval­tiope­ri­aat­teen kan­nat­ta­ja ja taa­tusti suvait­se­va ihmi­nen, ei säästele sano­ja haukkues­saan Brax­in alimpaan man­alaan (kuten blog­gauk­sen otsikos­ta voi jo aavistaa).

    Brax on mak­sanut vihreille var­masti enem­män imago­tap­pi­o­ta ja menetet­tyjä ääniä kuin yksikään toinen puolueen jäsen koko sen his­to­ri­an aikana, tai kak­si tai kolme edes yhteen laskettuna.

    Olisi vihreiltä korkea aika tehdä selväk­si, onko näis­sä useis­sa saman henki­sis­sä lakialoit­teis­sa ja lin­jauk­sis­sa kyseessä Brax­in lin­ja vai vihrei­den lin­ja laajemmin.

  258. az “..jos Tui­ja Brax saa ehdo­tuk­sen­sa lävitse”

    Tuon on olta­va joku toimit­ta­jalle tehty jäynä, käytän­nön pila tai muuten vaan väärinkäsi­tys. Noin pihal­la ei ole kukaan.

  259. Olen samaa mieltä tässä “az”-nimimerkin kanssa. En tunne Brax­ia, enkä ole hänen suo­raan huo­man­nut sanoneen mitään sel­l­aista, joka antaisi ymmärtää että hän oikeasti kan­nat­taisi demokra­t­ian, sanan­va­pau­den jne. lakkaut­tamista, mut­ta hänen oikeusmin­is­terikaudel­laan on Suomes­sa tapah­tunut nytkähdyk­siä aika pelot­tavi­in suuntiin. 

    En osaa enää tulki­ta vihrei­den hil­jaisu­ut­ta näis­sä asiois­sa muuten kuin että anta­vat val­lan humal­lut­ta­m­i­na siu­nauk­sen­sa täl­laiselle kehitykselle. 

    Herää vain kysymys, että kun nyt luo­daan lain­säädän­tö ja insti­tuu­tiot ikäänkuin lib­er­aalia yhteiskun­taa “puo­lus­ta­maan”, niin kuvit­tel­e­vatko Vihreät a) että täl­lä estetään rasis­mia ja eri­laisia demokra­tialle vihamielisiä liikkeitä vai b) että jos täl­laiset liik­keet pää­sevät val­lankah­vaan, näitä samo­ja rak­en­tei­ta ei käytet­täisi hei­dän vainoamiseensa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *