Perustulo tekisi siitä paljon helpomman (1)

SATA-komitean ensim­mäi­sistä kok­ouk­sista alka­en oli selvää, ettei komite­as­sa kan­nat­tanut perus­tu­losta puhua; läh­es jokainen aloit­ti puheen­vuoron­sa korosta­mal­la, että sosi­aal­i­tur­van tulee perus­tua syype­r­usteisi­in etuuk­si­in. Uskoin vähem­mästäkin, enkä ottanut koko asi­aa asi­aa esille komite­as­sa. Silti maineestani perus­tu­lon aja­jana oli työl­leni SATA-komite­as­sa huo­mat­tavaa hait­taa. Vähän jokaista esi­tys­täni epäilti­in siitä, että perus­tu­lon peikko piilek­sii jos­sain. Sosi­aal­i­tur­van seka­sotkua setviessä kuitenkin aika mon­ta ker­taa tuli ikävä perus­tu­loa. Se olisi perus­tu­lon avul­la paljon yksinkertaisempaa.

Halu­an aluk­si sanoutua irti perus­tu­lon romant­ti­sista kan­nat­ta­jista. Heistä on koko asialle ollut hait­taa enem­män kun perus­tu­lon kiivaista vas­tus­ta­jista. Perus­tu­lon kan­natuk­selta menee sekä älylli­nen että moraa­li­nen poh­ja, jos luvataan tuhat euroa kuus­sa käteen jokaiselle ja julis­te­taan oikeut­ta elää yltäkyl­läistä elämää työtä tekemät­tä. Myös kirkon ja ammat­ti­aut­ta­jien piiris­sä mon­et ovat aset­ta­neet perus­tu­loon kat­teet­to­mia toivei­ta taikakeinona, joka pois­taisi syr­jäy­tynei­den köyhyyden.

Perus­tu­lo ei olisi kovinkaan mullis­ta­va uud­is­tus. Se ei nos­taisi vähim­mäis­tur­vaa. Kun jär­jestelmään ei tulisi mis­tään lisää rahaa, ei tulon­si­ir­to­jen tasoa voisi muut­taa. Perus­tur­van ansios­ta syr­jäy­tynei­den köy­hien elo ei mitenkään ylenisi, vaan hei­dän aut­tamiseen­sa tarvi­taan kohdis­te­tumpia toimia. Taval­lisen palka­nsaa­jan ase­ma ei myöskään muut­tuisi juuri mitenkään, vaik­ka tilille tup­sah­taisi joka kuukausi muu­ta­ma sata­nen perus­tu­loa. Se verotet­taisi­in pois hänen palka­s­taan. Tulo­jen jak­sot­ta­mi­nen eri vuosille tai jakami­nen keinotekois­es­ti puolisoiden kesken menet­täisi kyl­lä merk­i­tyk­sen­sä. Täl­lä on suuri merk­i­tys luo­vas­sa työssä, jos­sa tulot vai­htel­e­vat vuosit­tain ruun­saasti ja jota pro­gres­si­ivi­nen vero­tus kohtelee sen vuok­si epäoikeudenmukaisesti.

Taval­liselle työt­tömälle perus­tu­lo tek­isi kan­nat­tavam­mak­si tart­tua mihin hyvän­sä työti­laisu­u­teen. Pätkätöistä ansioitaan raapi­van tilanne yksinker­tais­tu­isi, hänen tur­val­lisuuten­sa paranisi ja työn­teon kan­nus­timet oli­si­vat aina kun­nos­sa. Para­me­treista vähän riip­puen pieni­palkkaisen ase­ma paranisi sekä suh­teessa täysin työtä vail­la ole­vi­in että vähän parem­paa palkkaa saavi­in. Mut­ta san­ot­takoon kolikon toinen puoli myös suo­raan: kun jokin muut­tuu kan­nat­tavam­mak­si, se muut­tuu myös astet­ta pakol­lisem­mak­si. Real­isti­nen perus­tu­lon taso myös pakot­taisi han­kki­maan edes jotain ansio­tu­lo­ja itse.

Mikä on perustulo?

Perus­tu­lon idea on yksinker­tainen. Henkilön käteen jäävät tulot määräy­tyvät ansio­tu­loista lin­eaaris­es­ti kaa­van oheisen kuvan mukaisesti.

Arit­meet­tis­es­ti tämä voidaan kirjoittaa.

Y* = Y₀+Y‑tY,

mis­sä

Y*= käteen jäävä tulo

Y₀ = perustulo

Y  = ansiotulo

t   = veroprosentti

Kuvas­sa Y_t esit­tää pis­tet­tä, jos­sa henkilö mak­saa veroa yhtä paljon kuin saa perustuloa.

Perus­tu­lo voidaan toteut­taa myös negati­ivise­na tuloverona. Negati­ivi­nen tulovero toimii siten, että määrätään tuloverolle tiet­ty alara­ja Y_t. Rajan ylit­tävistä tuloista per­itään veroa kiin­teän vero­pros­entin mukaan:

T = t(Y‑Y_t)

Jos tulot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan, ei per­itä veroa vaan val­tio mak­saa kom­pen­saa­tiona matal­ista tuloista negati­ivista veroa

T^- = t(Y_t-Y)

Nykykäytän­töömme ver­rat­tuna negati­ivi­nen tulovero vaikut­taa tutul­ta. Pienistä tuloista ei mak­se­ta nytkään veroa. Jos jostain syys­tä jää ilman kun­nol­lisia ansio­tu­lo­ja, saa kom­pen­saa­tiok­si tulon­si­ir­toa. Tämä ei olisi kovin merkit­tävä uud­is­tus. Toki hyvin epämääräisen ja epäjo­hdon­mukaisen muo­toiset riip­pu­vu­udet brut­to ja net­toan­sioiden välil­lä ratio­nal­isoi­tu­isi­vat lineaarisiksi.

Pienel­lä arit­meet­tisel­la har­joituk­sel­la havait­semme, että perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero johta­vat täs­mälleen samaan tulok­seen, kun

Y₀ = tY_t,

vaik­ka raha kul­keekin vähän eri kautta.

Näinkin sen voisi tehdä

Palatkaamme kaup­paka­marin ehdo­tuk­sista radikaaleim­paan, jos­sa verotet­ta­van tulon alara­ja oli 10 000 euroa vuodessa ja vero­pros­ent­ti 42. Jatkakaamme tätä negati­ivise­na tuloverona niille, joiden tulot jäävät alle 10 000 euron vuodessa. Sil­loin niille, joil­la ei ole tulo­ja lainkaan, mak­set­taisi­in negati­ivise­na tuloverona 4200 euroa vuodessa eli 350 euroa kuus­sa. Pienel­lä arit­meet­tisel­la har­joituk­sel­la havait­semme, että tämä johtaisi täs­mälleen samaan tulok­seen kuin 350 euron perus­tu­lo kuus­sa yhdis­tet­tynä 42 pros­entin tasaveroon. Vero perit­täisi­in kaik­ista tuloista, ei kuitenkaan itse perustulosta.

Havait­semme, että näin mitoitet­tu perus­tu­lo tuot­taisi selvästi nyky­istä perus­tur­vaa alem­man tulota­son täysin ansio­tu­lo­ja vail­la ole­valle. Jos puh­taas­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa halu­taan perus­tu­loa korot­taa, joudu­taan korot­ta­maan myös mar­gin­aaliv­eroa. Se tuot­taisi vähin­täänkin ylivoimaisia poli­it­tisia vaikeuk­sia, ellei myös taloudel­lisia. Usein perus­tu­lo­ma­llei­hin on liitet­ty pien­i­t­u­loisia suo­si­va taite, joka on kuvat­tu oheiseen kuvaan. Köy­hät saisi­vat enem­män rahaa, mut­ta hei­dän mar­gin­aaliv­eron­sa olisi vas­taavasti korkeampi. Joku voi protestoi­da, mut­ta juuri näin nykyjär­jestelmä toimii ja vieläpä jär­jet­tömän suurel­la mar­gin­aaliv­erol­la. Jos saisin päät­tää asi­as­ta yksin, pitäisin varsi­naisen perus­tu­lon kaava­maise­na ilman tuo­ta köy­hiä suo­si­vaa mutkaa ja aut­taisin pien­i­t­u­loisia perus­tu­loa täy­den­täväl­lä sosiaaliturvalla.

Mon­en on vaikea­ta hyväksyä perus­tu­loa, jota siis saisi, vaik­ka kieltäy­ty­isi työstä. Jos tämä on näin vaikea­ta, perus­tu­lo voidaan toteut­taa negati­ivise­na tuloverona.  Jos tulot jäävät alle verotet­ta­van tulon alara­jan, on oikeutet­tu negati­iviseen tuloveroon, mut­ta sitä pitää anoa kuten työt­tömyysko­r­vaus­ta nyt. Tähän voidaan leipoa sisään kaik­ki samat vaa­timuk­set työ­markki­noiden käytet­tävänä olemis­es­ta kuten nytkin. Tämä on huono ratkaisu, kos­ka se lisää hallinnol­lisia kulu­ja, mut­ta muu ei näytä mah­dol­liselta. Pidän sitä tarpeet­tomana ainakin, jos perus­tu­lo on niin mata­la kuin tässä esitetään, 350 euroa kuus­sa. Saman saa nyt toimeen­tu­lo­tuke­na, vaik­ka kieltäy­tyy työstä. Hyvä kom­pro­mis­si voisi olla, että negati­ivista tuloveroa saa vähän aikaa anomat­ta, mut­ta jos mak­sa­t­us jatkuu kuukau­sia, tulisi kut­su sosi­aalivi­ra­nomaisen vastaanotolle.

Kolme­sa­taa viisikym­men­tä euroa kuus­sa ei tietenkään riitä yksin mihinkään, jos tosi­asi­as­sa ei ole mah­dol­lista saa­da mis­tään lisä­tu­lo­ja. Nythän suuris­sa kaupungeis­sa toimeen­tu­lotuen taso asum­is­menot mukaan luet­tuna on liki tuhat euroa kuus­sa. Perus­tu­loa onkin täy­den­net­tävä muil­la tukimuodoil­la. Ne koos­t­u­vat kol­men­lai­sista toisi­in­sa sopivista raken­nus­pa­likoista. Mah­dol­lisu­us tuot­taa jok­seenkin nykyisen­lainen tur­va pienel­lä määräl­lä yhteen sopivia palikoi­ta olisi minus­ta suurin syy uud­is­taa koko jär­jestelmä. Nyt pelkästään Kansaneläke­laitos jaa liki 150 eri­laista tukea, jot­ka ovat jok­seenkin kaik­ki rak­en­teeltaan eri­laisia. Nuo kolme lisä­pa­likkaa olisivat:

1)      Perus­tu­lon korotus;

2)      Pien­i­t­u­loisen menotuki;

3)      Tulo­jen vaku­ut­ta­mi­nen työt­tömyy­den, sairau­den tai muun sel­l­aisen varalta;

1. Perustulon korotus

Henkilölle, joka syys­tä tai tois­es­ta tarvit­see mui­ta enem­män tukea, mak­se­taan perus­tu­lo korotet­tuna. Perus­tu­lon koro­tus olisi syype­r­usteinen eivätkä omat ansio­tu­lot vähen­täisi sitä. Perus­tu­lon koro­tuk­se­na mak­set­taisi­in esimerkik­si lap­sil­isä ja vam­mais­tu­ki. Suurin piirtein se joukko ihmisiä, joka nyt saa työkyvyt­tömyy­seläk­keenä pelkkää kansaneläket­tä, saisi perus­tu­loon­sa noin 300 euron koro­tuk­sen. Kos­ka lisien liit­tämi­nen perus­tu­loon olisi perin yksinker­taista, perus­tu­lo motivoisi muut­ta­maan monia tulovähen­teisiä tukia tuloista riip­pumat­tomik­si perus­tu­lon koro­tuk­sik­si – ”tasoi­tusajon” hengessä.

2. Pienituloisen menotuki

Kos­ka pien­i­t­u­loisel­la ei ole rahaa vält­tämät­tömyyk­si­in, on nähty tarpeel­lisek­si, että yhteiskun­ta osal­lis­tuu noiden vält­tämät­tömien meno­jen kor­vaamiseen pien­i­t­u­loisen menotuen tai pien­i­t­u­loisille suun­nat­tu­jen alen­nusten turvin. Tärkein pien­i­t­u­loisen meno­tu­ki on asum­is­tu­ki ja tärkein tulosi­don­nainen mak­su päivähoit­o­mak­su. Lop­putu­lok­sen kannal­ta on aivan sama, annetaanko tuki asum­istuen kaltaise­na tulon­si­ir­tona vain päivähoit­o­mak­sun kaltaise­na mak­sun alen­nuk­se­na. Olisi­han päivähoit­o­mak­su toteutet­tavis­sa myös niin – ja kan­nat­taisi ehkä toteut­taakin – että itse mak­su on sama kaikille, mut­ta pien­i­t­u­loista tue­taan tulovähen­teisen päivähoitotuen kautta.

Tulosi­don­naisia mak­su­ja – jot­ka siis voidaan nähdä pien­i­t­u­lois­t­en meno­tuke­na – on myös van­hus­ten koti­palveluis­sa. Niitä olisi tar­jol­la enem­mänkin. Esimerkik­si ter­vey­den­hoit­o­meno­jen kor­vauk­set olisi järkevää lait­taa tulosi­don­naisek­si niin, että kes­ki- ja suu­rit­u­loiset oli­si­vat nyky­istä enem­män vas­tu­us­sa ter­vey­den­huoltomenois­taan ilman, että pien­i­t­u­loisia sul­je­taan palvelu­jen ulkop­uolelle. Uusien tulosi­don­nais­ten mak­su­jen ja tukien käyt­töönot­toa rajoit­taa kuitenkin pelko, että päällekkäiset tulo­harkin­nat nos­ta­vat tosi­asial­lisen mar­gin­aaliv­eron kohtu­ut­toman korkeaksi.

Minä halu­aisin yhdis­tää pien­i­t­u­loisen menotuet yhdek­si tuek­si, jos­ta kor­vat­taisi­in sekä asum­is­meno­ja, päivähoit­o­meno­ja että ter­vey­den­huoltomeno­ja ja mah­dol­lis­es­ti muitakin sel­l­aisia meno­ja, joiden osalta kat­so­taan aiheel­lisek­si suosia pien­i­t­u­lois­t­en valikoitu­ja kulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia. Nämä kor­vat­ta­vat menot las­ket­taisi­in ensin yhteen ja niiden sum­maa soviteltaisi­in tulo­jen kanssa, jol­loin mar­gin­aaliv­ero pysy­isi hallinnas­sa toisin kuin jos jokaista soviteltaisi­in erik­seen yhteen tulo­jen kanssa. Sopi­va tuen alen­e­mis­tahti olisi 25 pros­ent­tia. Yhdessä 42 pros­entin tuloveron kanssa tämä muo­dostaisi 67 pros­entin mar­gin­aaliv­eron. Se on paljon, mut­ta paljon se on nykyjärjestelmässäkin.

Pien­i­t­u­loisen meno­tu­ki muo­dostaisi sen pien­i­t­u­loisia suo­si­van tait­teen, jol­la sosi­aalis­es­ti muu­toin liian raakaa perus­tu­lo­ma­llia on yleen­sä esitet­ty korjattavaksi.

3. Tulojen vakuuttaminen

Myös perus­tu­loym­päristössä on syytä voi­da vaku­ut­taa tulon­sa työt­tömyy­den, sairau­den tai äitiy­den var­al­ta kuten nytkin. Päivära­hat voisi­vat olla samankokoisia perus- ja ansio-osi­in kuin nytkin kuitenkin vähen­net­tynä perus­tu­lol­la. Tässä tulee tietysti huomioi­da sekin, että perus­tu­lo on vero­ton. Niin­pä työ­markki­natukea vas­taa­va tuki olisi nyky­ta­sol­laan noin sata euroa kuus­sa jol­loin päästäisi­in samaan vajaaseen 450 euroon kuus­sa net­to kuin nytkin.

Kos­ka perus­tu­lo jää poh­jalle, vaik­ka työt­tömyysko­r­vaus evät­täisi­in, työt­tömyysko­r­vauk­ses­ta voisi tehdä nyky­istä selvästi ehdol­lisem­man. Se edel­lyt­täisi myös käytän­nössä, että asianomainen on työ­markki­noiden käytet­tävis­sä, hakee töitä eikä kieltäy­dy asial­li­sista työtarjouksista.

Työ­markki­natu­ki olisi tietysti ansio­tulovähen­teinen. Tämä lisäisi mar­gin­aaliv­eroa, jota jo vero­tus ja pien­i­t­u­loisen meno­tu­ki oli­si­vat nos­ta­mas­sa. Toisaal­ta kos­ka työ­markki­natu­ki olisi vain sadan euron luokkaa kuukaudessa, yhteenso­vi­tus­vauhti voisi olla huo­mat­ta­van hidas, vaikka­pa 10 pros­ent­tia. Sil­loin työ­markki­natu­ki lop­puisi, kun ansio­tu­lot ovat noin 1000 euroa kuus­sa – siis kuten nytkin.

Ansio­tur­van osalta kymme­nen pros­entin yhteenso­vi­tus­vauhti ei olisi mah­dolli­nen, kos­ka tuhan­nen euron ansio-osa lop­puisi vas­ta kymme­nen tuhan­nen euron kuukausi­t­u­loil­la. Jonkin ver­ran nyky­istä 50 pros­ent­tia pienem­pi voisi olla myös ansiosi­don­naisen yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti, kos­ka työt­tömyys­tur­vaa on leikat­tu perus­tu­lon määräl­lä ja kos­ka mar­gin­aaliv­ero on pie­nil­läkin tuloil­la korkea, 42 pros­ent­tia. Jos yhteenso­vi­tus­tahti olisi 35 pros­ent­tia, mar­gin­aaliv­eroksi muo­dos­tu­isi 62 pros­ent­tia ilman meno­tukia ja 79 pros­ent­tia meno­tukien kanssa. Näin korkea mar­gin­aaliv­ero koskisi useim­mil­la kuitenkin vain pieniä keikkatöitä. Jom­pikumpi lop­puu ansio­tu­lo­jen noustes­sa, työt­tömyys­tur­van ansio-osu­us tai meno­tu­ki. Yhteenso­vi­tus­ta varten ansiosi­don­nainen tur­va jaet­taisi­in ansio-osaan ja peru­sosaan, joista ansio-osaa yhteen sovitet­taisi­in esimerkissämme kah­denkymme­nen viiden pros­entin ja peru­sosaa kymme­nen pros­entin tahdis­sa. Jos peru­sosaa on jäl­jel­lä ansio-osan lop­pues­sa, yhteenso­vi­tus ale­nee peru­sosan kymme­neen prosenttiin.

Sairaus- ja äitiyspäivära­hal­la kysymys tulo­jen yhteenso­vit­tamis­es­ta ei olisi rel­e­vant­ti, kos­ka sairaana ei pidä tehdä töitä.

Pääomatulojen verotus

Suurin mullis­tus tässä olisi se, että pääo­mat­u­lo­jen vero nousisi 29 pros­en­tista 42 pros­ent­ti­in. Näinkin rajua veronko­ro­tus­ta voi perustel­la sil­lä, että omaisu­us­tu­lo­jen naut­ti­jatkin saa­vat perus­tu­loa, joka näin leikat­taisi­in heiltä pois. Tämä merk­it­sisi erään­laista suu­rit­u­lois­t­en välistä tulon­tasaus­ta, sil­lä alenisi­han ylin mar­gin­aaliv­ero samal­la noin kymmenel­lä pros­en­til­la. Minä pitäisi muu­tos­ta oikeu­den­mukaise­na. On perustel­lumpaa suosia niitä, jot­ka han­kki­vat tulo­ja ahkeru­udel­laan ja osaamisel­laan kuin suurten omaisuuk­sien per­i­jöitä, jot­ka naut­ti­vat suurista pääomatuloista.

Onko muu­tos liian radikaali? Kan­sain­välisessä verokil­pailus­sa voi tul­la vaikeuk­sia, jos pääo­mat­u­lo­jen vero olisi Suomes­sa selvästi korkeam­paa kuin muual­la. Tämä voidaan kom­pen­soi­da toisaal­ta lieven­tämäl­lä osinko­jen kaksinker­taista vero­tus­ta, per­imäl­lä korko­jen osalta veroa inflaa­tion ylit­tävästä koros­ta tai erot­ta­mal­la yht­enäis­es­tä tuloveros­ta sosi­aal­i­tur­va­mak­sut, joi­ta pääo­mat­u­loista ei perit­täisi, kos­ka pääo­mat­u­lo­ja ei vakuuteta.