Nuorten syrjäytyminen Oulussa (3) keppiä vai porkkanaa?

Syr­jäy­tymiseen on ymmär­ret­täviä syitä, mut­ta syr­jään vetäy­tyvät liika ymmärtämi­nen ei ole tälle itselleen hyväk­si, yleen­sä. Pitäisikö takaisin kelkkaan patis­taa kepil­lä vai porkkanal­la? Ymmärtääk­seni tarpeek­si mehukas­ta porkkanaa ei ole vaan kep­piäkin tarvi­taan, muta kep­pi on teho­ton, ellei nuori koe hyö­tyvän­sä opiskelus­ta tai töi­hin menosta

Velvol­lisu­us hakeu­tua koulutukseen

Nuori menet­tää työ­markki­nat­uen, ellei hän joko ole suorit­tanut toisen asteen opin­to­ja tai ole hak­enut vähin­tään kolmeen oppi­laitok­seen. Tämä tehoa vie huo­mat­tavasti, ettei säädös koske myös toimeen­tu­lo­tukea. Fat­ta mak­saa saman kuin Kela, joten sank­tio kohdis­tuu kun­taan, ei nuoreen itseen­sä. Täysin teho­ton se ei ole, sil­lä jotkut var­man alat ovat hak­i­joiden suo­sios­sa. Teat­teriko­rkeak­oulun ohjaa­jal­in­jalle ote­taan noin kak­si oppi­las­ta vuodessa, mut­ta hak­i­joi­ta on yli tuhat. Moni toki ihan oikeasti haaveilee eloku­vao­h­jaa­jan koulutuksesta.

Sata-komitea esit­tää, että myös toimeen­tu­lo­tukea alen­netaan, ellei hae koulu­tuk­seen. Mut­ta kan­nat­taako patis­taa taas koulun­penkille, jos kyse on oppimis­vaikeuk­sia pote­vista, joiden elämänusko on jo men­nyt koulun penkil­lä? Eri­lainen oppi­las tarvit­see eri­laista ope­tus­ta. Moni oppisi töitä parem­min työhön osal­lis­tu­mal­la kuin kir­jo­ja lukemalla.

Onko toimeen­tu­lo­tu­ki liian korkea?

Köy­hyys on sitä, ettei tulo­jen vähäisyy­den vuok­si pysty osal­lis­tu­maan nor­maali­in elämän­muo­toon. On pieni ongel­ma, että toimeen­tu­lo­tu­ki on selvästi opin­to­tukea korkeampi. Se voi olla ansa elämään kovin lyhytjän­nit­teis­es­ti suhtautuvalle.

Voidaan myös kysyä, onko oikein, jos nuori muut­taa kotoa ilman mitään taloudel­lisen selviämisen mah­dol­lisuuk­sia, solmii vuokra­sopimuk­sen ja kan­taa sen fat­taan mak­set­tavak­si. Joidenkin kun­tien mielestä tämä on oikein, jotkut eivät suos­tu mak­samaan. STM ei osaa sanoa. Minus­ta laki pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si, että toimeen­tu­lotuen avul­la pois kotoa muut­ta­mi­nen voidaan evätä. Automaat­tis­es­ti sitä ei tule evätä, sil­lä on kote­ja, joista onkin hyvä muut­taa pois.

Töi­hin?

Työtä oppii työtä tekemäl­lä, mut­ta mitään järkeä ei ole teet­tää hyödyt­tömiä ja nöyryyt­täviä töitä. Se ei työin­toa kohenna.

Työ ei vält­tämät­tä ole hauskaa eikä sen tarvitse ollakaan, mut­ta sil­loin sen pitäisi edes kohen­taa tek­i­jän­sä taloudel­lista ase­maa. Usein sosi­aal­i­tur­val­ta pie­ni­u­palkkaiseen työhön siir­tymi­nen ei lisää käteen jääviä tulo­ja juuri lainkaan.

Olemme hyväksyneet, että melko köykäisin perustein pitkään työt­tömänä olleesta voidaan mak­saa työl­listämis­tukea työ­nan­ta­jalle. Tuki on yleen­sä työ­markki­natu­ki korotet­tuna 60 pros­en­til­la. Val­tio siis häviää rahaa, kun työtön menee töihin.

Tämä jär­jestelmä kuitenkin toimii jotenkuten. Se on muo­dostanut mon­elle väylän työelämään. Tämä ei kuitenkaan tue sitä hel­poin­ta por­ras­ta; keikkatöi­den kaut­ta pysyvään työsuhteeseen.

Keikkatöi­den osalta tuen voisi antaa työn­tek­i­jälle itselleen, tosin ilman tuo­ta 60 pros­entin koro­tus­ta. Vaikeasti työl­listyväk­si koet­tu nuori saisi pitää jonkin aikaa työ­markki­natuken­sa, vaik­ka tek­isi töitä. Ei tämä tuke­na ole sen run­saskä­tisem­pi kuin on nykyi­nen palkkatu­ki. Tämä tek­isi keikkatyöt erit­täin kan­nat­tavak­si – yhtä kan­nat­tavak­si kuin opiske­li­joil­la, joiden opin­to­tukea pieni keikkailu ei laikkaa lainkaan.