HS-raati: Onko kehitysapu tehokas tapa auttaa kohdemaita?

1)      Kyl­lä

Moy­on kri­ti­ik­ki on tot­ta, mut­ta se ei ole koko totu­us. Hän on analysoin­ut kehi­tys­a­pua yleen­sä, eikä esimerkik­si Suomen anta­maa kehi­tys­a­pua. Suur­val­to­jen, eri­tyis­es­ti entis­ten siir­tomaaval­to­jen, anta­mal­la kehi­tysavul­la on usein poli­it­tisia päämääriä ja sik­si niil­lä pyritään miel­lyt­tämään kor­rup­toitunut­ta hal­li­tus­ta. Täl­lainen kehi­tys­a­pu voi olla jopa haitallista.

Sekin kri­ti­ik­ki on otet­ta­va vakavasti, että joskus kehi­tys­a­pu, eri­tyis­es­ti ruo­ka-apu, voi tuho­ta paikallista talout­ta ja tehdä maas­ta vain apuri­ip­pu­vaisen. Hyvän sydä­men lisäk­si tarvi­taan taitoa.

(Kysymyk­sessä viitat­ti­in sam­bialais­syn­tyisen Dambisa Moy­on kir­jaan Dead aid, jos­sa tämä todis­taa kehi­tysavus­ta ole­van vain hait­taa Afrikan maille)

Moy­on esit­tämän mikro­lainat ja nais­lainat ovat jonkin ver­ran käytössä Suomen kehi­tysavus­sa, ja tämä tun­tuu toimi­van hyvin.

Investoin­nit koulu­tuk­seen ja infra­struk­tu­uri­in ovat val­taos­altaan kannatettavia.

Kehi­tys­a­pua tärkeäm­pää on reilu kaup­pa.  Kehi­tys­maid­en tulee päästä nyky­istä vapaam­min teol­lisu­us­maid­en markki­noille – myös maat­alous­tuot­teil­laan – samal­la, kun niille on sal­lit­ta­va suo­jel­la omaa oras­tavaa teol­lisu­ut­taan tulleil­la, niin kuin kaik­ki teol­lisu­us­maat tekivät vas­taavas­sa vai­heessa. EU:n har­joit­ta­ma hyvin kallis sok­eripoli­ti­ik­ka on ker­ras­saan raukka­maista tropi­ikin sok­er­in­tuot­ta­jia kohtaan, joil­la olisi puolel­laan voimakas suh­teelli­nen etu sok­erin tuotannossa. 

Teol­lisu­us­mai­hin töi­hin tule­vat siir­to­laiset ovat kehi­tys­maille myös tärkeitä. Hei­dän koti­in lähet­tämän­sä rahat muo­dosta­vat suurem­man rahavir­ran kuin on koko viralli­nen kehitysapu.