Mitä korjaisin ulkomaalaispolitiikassa

Kun edel­lisessä ketjus­sa niin moni tun­tuu tietävän, mitä ajat­te­len nyt ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta ja mitä olen ajatel­lut siitä aiem­min, ker­taan tässä lyhyesti, mitä olen ollut siitä mieltä jo pitkään. Minusta

a)      Suomen pitäisi kan­taa suurem­pi vas­tuu eri­lais­ten vain­o­jen kohteek­si joutunei­den aut­tamis­es­ta eli antaa tur­va­paikkaoikeus selvästi nyky­istä use­am­malle tur­va­paikkakri­teer­it täyttävälle;

b)       Human­i­taarisen maa­han­muu­ton väylää ei saisi käyt­tää väärin ” siten, ettei tarkoituk­se­na ei edes ole saa­da tur­va­paikkaa vaan olla vain mah­dol­lisim­man kauan tur­va­paikan hakijana;

c)       Suomen pitäisi suh­tau­tua nyky­istä selvästi myön­teisem­min siihen, että maa­han tulee korkeam­man elin­ta­son perässä ihmisiä, jot­ka halu­a­vat tänne töihin.

Näistä kri­teereistä ei toteudu mikään.

Meil­lä on aivan ylim­i­toitet­tu varmis­tus sen suh­teen, ettei ketään, joka on päässyt maa­han, karkote­ta väärin perustein. Jopa EU-maista tule­vien ”vain­oa” selvitetään viikko­tolkul­la, kun asia pitäisi päät­tää niin nopeasti, että asianomainen ehtii palu­u­len­nolle. Suomes­sa tur­va­paikkapäätöstä odot­tavalle mak­se­taan selvästi suurem­paa toimeen­tu­lo­tukea kuin muis­sa mais­sa. Tähän olen kiin­nit­tänyt huomio­ta ajat sit­ten. Nyt osa rahamääräis­es­tä tues­ta mak­se­taan ruokana, mut­ta silti tur­va­paikkapäätök­sen odot­ta­mi­nen on kan­nat­tavin­ta Suomes­sa. Ilmi­selvät tapauk­set pitäisi käsitel­lä nopeutetusti eikä tur­va­paikan aihee­ton hakem­i­nen saa tuot­taa hak­i­jalle taloudel­lista hyö­tyä. Yli­varmis­t­a­mi­nen Suomeen pääs­sei­den kohdal­la merk­it­see, että käytämme pako­laisongel­maan paljon rahaa, mut­ta autamme vähän vainottuja.

Täy­del­lisenä vastapain­ona tuolle yli­varmis­tuk­selle on se, että kaikin keinoin yritetään estää vain­o­tun pääsem­i­nen Suomeen, vaik­ka olisi kyse polt­torovi­ol­ta karan­neesta intialais­es­ta leskestä.  Lentoy­htiö joutuu mak­samaan huo­mat­ta­van sakon, jos se tuo maa­han tur­va­paikan­hak­i­jan; ymmärtääk­seni sakot pitää mak­saa, vaik­ka hake­mus osoit­tau­tu­isi täysin aiheel­lisek­si. Tämä ilmi­selvien vain­o­ta­pausten torp­paami­nen maan rajo­jen ulkop­uolel­la ei ole mis­sään järkevässä suh­teessa siihen täy­del­liseen varmis­tuk­seen niiden osalta, jot­ka ovat päässeet maahan.

Paras tapa aut­taa maail­man köy­hiä on ”riistää” hei­dän hal­paa työvoimaansa, joka osta­mal­la tuot­tei­ta kehi­tys­maista tai anta­mal­la köy­hien maid­en kansalais­ten tul­la Suomeen töi­hin. Se hyödyt­tää meitä ja se hyödyt­tää heitä. Emme voi kut­sua kah­ta mil­jar­dia köy­hää tänne elämään toimeen­tu­lotuel­la, mut­ta voimme päästää töi­hin jokaisen, joka vain onnis­tuu työ­paikan saa­maan. Demarien vaa­timuk­ses­ta aikanaan maa­han ei päästet­ty edes viro­laisia maan liityt­tyä EU:hun, mikä ei ollut järin sol­i­daarista.  Sen ver­ran tyly olisi kuitenkin ulko­maalaisia maa­han­muut­ta­jia kohtaan, että hei­dät pitäisi rek­isteröidä ja hei­dän työ­suhdet­taan pitäisi seu­ra­ta, jot­ta emme toisi maa­han orju­ut­ta. Työe­htosopimusten nou­dat­tamista pitää valvoa.

Minä hyväksy­isin ulko­maalaiselle aluk­si vähän työe­htosopimus­ta pienem­män palkan – sen, jota saa mak­saa nuorelle työn­tek­i­jälle – kos­ka on ulko­maalaista syr­jivää, ellei hän saa työtä hakies­saan antaa hyvi­tys­tä esimerkik­si kielitaidottomuudestaan.