Hallinto-oikeus kaavoittajana

Helsin­gin Sanomat ker­too, että Helsin­gin hallinto-oikeus on osit­tain kumon­nut Helsin­gin yleiskaa­van Kru­unuvuoren ran­nas­ta. Kos­ka tietoni ovat pelkästään Helsin­gin Sanomien varas­sa, kopi­on tähän osan kyseis­es­tä uutis­es­ta. Kom­men­toin päätöstä siis tämän uutisen perus­teel­la ilman tietoa siitä, mitä hallinto-oikeus on tarkkaan ottaen päättänyt.

Kru­unuvuoren virk­istysalueen osalta val­i­tuk­sen oli tehnyt Aarne Aarnion ja Saara Aarnion kuolin­pesä, joka omis­taa alueesta pääosan. 

Kuolin­pesän mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa suur­in­ta osaa sen maista virk­istyk­seen ja suojeluun. 

Kuolin­pesä vaatii, että sen maille annet­taisi­in raken­nu­soikeut­ta yhtä paljon kuin Kru­unuvuoren­ran­nas­sa keskimäärin muillekin. 

Hallinto-oikeus aset­tui samoille linjoille. 

Sen mukaan ei ollut perustei­ta osoit­taa yksi­tyisen omis­ta­ja mai­ta virk­istysalueek­si osayleiskaa­van aset­ta­mas­sa laajuudessa. 

Tas­a­puolisu­us yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien välil­lä kaavoituk­ses­sa on tärkeätä kaavoituk­ses­sa, jot­ta kaavoituk­sel­la ei suosit­taisi Vir­tas­ta ja syr­jit­täisi Lahtista. On kokon­aan toinen asia vaa­tia tas­a­puolisu­ut­ta yksi­tyis­es­ti ja yhteis­es­ti omis­te­tun maan välille. Kaupunke­ja on paljon raken­net­tu sil­lä peri­aat­teel­la, ettei yksi­ty­istä maa­ta kaavoite­ta lainkaan, vaan maa on myytävä raaka­maan hin­nal­la kaupungille ennen kuin se kaavoite­taan. Kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen edel­lyt­tää kaupungilta paljon investoin­te­ja tei­hin, sil­toi­hin, koului­hin viemärei­hin ja niin edelleen. Nämä investoin­nit ter­veessä kaupunki­rak­en­tamises­sa rahoite­taan maan kaavoitushyödyl­lä. Sik­si on perustel­tua ohja­ta kaavoitushyö­ty yhteiskunnalle.

Kru­unuvuoren ran­nas­sa maan arvo perus­tuu suurelta osin sil­taan, joka yhdis­tää alueen Kru­u­nun­hakaan. Siitä sil­las­ta Aarnion perikun­ta ei mak­sa mitään, eikä ole mak­sanut muus­takaan tiev­erkos­ta. Jos ton­teille pää­sisi vain kint­tupolkua pitkin, ei olisi viemäre­itä eikä sähköjo­hto­ja, ei niistä paljon rahaa saisi.

Jos hallinto-oikeus on todel­la lin­jan­nut, että yksi­tyiselle maalle on kaavoitet­ta­va yhtä paljon kuin kaupun­gin maalle, se on lin­jan­nut poli­ti­ikkaa kokon­aan uusiksi.

Toiv­ot­tavasti tulk­it­sen Helsin­gin Sanomien uuti­soin­tia väärin. Jos uuti­nen on tot­ta, kaupun­gin on ehdot­tomasti valitet­ta­va päätök­ses­tä ja jos val­i­tus ei mene läpi, eduskun­nan on tarken­net­ta­va lain­säädän­töä. Poli­ti­ik­ka ei kuu­lu hallinto-oikeudelle.

Muuten olen sitä mieltä, että myös tuo yksi­ty­is­ten maan­omis­ta­jien tas­a­puo­li­nen kohtelu on joskus todel­la type­r­ää. Jon­nekin vain kan­nat­taa tehdä puis­to ja toisaalle taas ker­rostalo­ja. Paras­ta olisi lunas­taa koko kaavoitet­ta­va alue aina yhteiskun­nalle ennen kaavitusta.