Asuntojen keskikokovaatimus

Helsin­ki halu­aa puo­lus­taa asun­topoli­ti­ikallaan lap­siper­heitä ja estää kaupun­gin muut­tumisen suurek­si sinkkuhotel­lik­si. Sik­si kaavoihin tai ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin on laitet­tu asun­to­jen keskikook­si 75 m², kos­ta jouste­taan vuokra-talo­jen kohdal­la. Raken­nus­li­ik­keet mar­mat­ta­vat, etteivät isot asun­not mene kau­pak­si ja hak­keet viivästyvät siksi.

Espoos­sa uusin asun­to­jen keskikoko on yli 90 m². On vaikea uskoa, että ihmiset mak­saisi­vat asun­nos­ta Soukas­sa enem­män kuin Töölössä eikä betoni ilmeis­es­ti ole Espoos­sa halvem­paa kuin Helsingis­sä. Kyse ei tai­da olla siitä, etteivät asun­not mene kau­pak­si  vaan että siitä ei saa sel­l­aista yli­hin­taa kuin pienem­mistä asun­noista. Jos asun­to ei mene kau­pak­si, kan­nat­taa alen­taa hintaa.

Kun raken­nus­li­ik­keet ovat osta­neet tai vuokran­neet ton­tin kaupungilta, se on tapah­tunut kaip­u­lu­tuk­sen perus­teel­la . Kaavamääräys on tar­jouk­sia jätet­täessä ollut tiedos­sa. Jos määräys on liikevoiton suh­teen haitalli­nen, ton­tista var­maankin on mak­set­tu sen takia vähem­män. Jos kaa­va muute­taan raken­nus­li­ik­keen pyyn­nöstä edullisem­mak­si, joko hin­taa pitää nos­taa tai tont­ti on kil­pailutet­ta­va uudestaan.

Tuo 75 neliön keskikokomääräys ei silti toi­mi tarkoituk­sen­mukaises­ti. Raken­nus­li­ik­keen rakeb­n­ta­vat nyt muun talon täy­teen pieniä kanakoppe­ja, mut­ta ylimpään ker­rokseen jät­ti­a­sun­to­ja, joista ne yllä­tyk­sek­seen eivät saa samaa neliöhin­taa. Tämä on aivan niiden oma val­in­ta, mut­ta jos talop­udelli­nen opti­moin­ti johtaa tuo­hon, sään­töä on muutettava.

Miten olisi määräys, että kol­mannes asun­noista on olta­va kooltaan yli 90 neliötä tai että asuin­pin­ta-alas­ta puo­let tulee olla yli 90 neliön asun­nois­sa? Kek­si­ikö joku parem­man säännön?

Muuten olen sitä mieltä, ettei tuon sään­nön pidä olla täs­mälleen sama joka kaupungi­nosas­sa eikä joka tontilla.