Iso vai pieni lukio?

Helsingis­sä käyti­in aikanaan tiukkaa kamp­pailua iso­jen lukioiden ja pien­ten lähilukioiden kesken. Joitakin pien­impiä lukioi­ta lakkautet­ti­in, mut­ta naa­purei­hin ver­rat­tuna varsin maltil­lis­es­ti, kos­ka halut­ti­in luki­o­lais­ten voivan opiskel­la oman kaupungi­nosan lukiossa.

Sit­tem­min asi­at ovat men­neet aivan eri taval­la kuin ajatelti­in. Oppi­laat kun saa­vat hakeu­tua mihin lukioon hyvän­sä, vaik­ka kun­nan rajan yli. Lähilukiopoli­ti­ik­ka epäon­nis­tui, kos­ka niihin pieni­in lukioi­hin ei tul­tu läheltä, vaan oppi­laat suun­ta­si­vat kuka min­nekin. Mon­en ”lähilukion” kohtalok­si jäi kerätä seiskan oppi­lai­ta koko kaupun­gin alueelta.

Kaik­ki muut­tui toisek­si, kun oppi­laille annet­ti­in oikeus vali­ta lukion­sa. Ennen kaikkea tämä johti lukioiden erikois­tu­miseen kovan keskiar­von ja vähem­män kovan keskiar­von lukioik­si. Suomes­sa on erit­täin paljon kas­va­tusti­etei­den pro­fes­sore­ja, mut­ta jostain syys­tä he eivät ole saa­neet selville, onko tämä lukioiden työn­jako hyvä vai huono asia. Ennen kuin empi­iri­nen tutkimus pilaa hyvän teo­reet­tisen speku­loin­nin, voi perustel­la hyvin kumpaa kan­taa hyvänsä.

Onko ysin oppi­laan hyvä men­nä eli­it­tilukioon, jos­sa kaik­ki ovat vähin­tään yhtä hyviä kuin hän ja moni vielä parem­pi sen sijaan, että menisi tavis­ten lukioon, jos­sa hän on tähti?

a)      On: ope­tus ete­nee siel­lä hänen kyky­jen­sä mukaan eikä huono­ja oppi­lai­ta tarvitse odotella.

b)      b) Ei: tavis­ten kesku­udessa hän olisi tähti, uskoisi enem­män kyky­i­hin­sä ja olisi sik­si motivoidumpi. Eli­it­tilukios­sa suurin osa on hän­tä parem­pia ja se vie motivaation

Onko seiskan oppi­laan parem­pi men­nä koulu­un, jos­sa muutkin ovat seiskan oppi­lai­ta sen sijaan, että menisi lukioon, jos­sa olisi hyviä ja huono­ja sekoittuneena?

a)      On: ope­tus sopeu­tuu hänen osaamisen­sa tasolle eikä hänen itse­tun­ton­sa lan­nis­tu, kos­ka on yhtä hyvä kuin luokkatoverinsa

b)      Ei: hän saa huonom­paa ope­tus­ta eikä kympin oppi­lai­ta ole kirittämässä.

Olisi hyvä saa­da tutkit­tua tietoa siitä, kumpi on parem­pi. Empiri­alle löy­ty­isi poh­jaa keskisu­urista kaupungeista, esimerkik­si Loh­jal­ta, jos­sa on vain yksi lukio, johon sik­si hakeu­tu­vat sekä kympin että seiskan oppi­laat. Näitä voi ver­ra­ta suurimpi­en kaupunkien eriy­tyneisi­in lukioi­hin. Oli iso päätös siir­tyä vapaaseen hakeu­tu­miseen ja sitä kaut­ta lukioiden erikois­tu­miseen hyvien ja huono­jen oppi­laiden kouluik­si. Siitä ei paljon keskustel­tu. Kuin­ka moni edes oival­si, mihin sään­tö­muu­tos johti.  Alun perin tavoitelti­in vain tasa-arvoa, sitä ettei osoite ratkaise, mihin lukioon kukin voi hakeutua.

Nyt me kuitenkin elämme näi­den sään­tö­jen puitteissa.

Pääkaupunkiseudul­la on nyt tar­jol­la sekä iso­ja että pieniä lukioi­ta. Isoi­hin lukioi­hin päästää ja pieni­in joudu­taan. Toki jotkut myös halu­a­vat pieni­in koului­hin ja pää­sevätkin var­masti. Oppimis­tu­lok­set ovat isois­sa, kurssi­tar­jonnal­taan monipuolises­sa kouluis­sa parem­mat, mut­ta tästä ei voi tietää, johtuuko se oppi­la­sainek­sen eri­laisu­ud­es­ta vai koulus­ta, kun ne kas­va­tusti­eteen pro­fes­sorit eivät ole tulleet asi­aa tutkineeksi.

Argu­ment­ti tur­val­lis­es­ta kaupungi­nosa lukios­ta ei oikein toi­mi, kos­ka pieni­inkin lukioi­hin tul­laan eri puo­lil­ta kaupunkia, mut­ta on se muutenkin outo: mik­si toisen asteen oppi­laista juuri luki­o­laiset ovat niin kehit­tymät­tömiä ja arko­ja, etteivät voi men­nä ratikalla naa­purilähiöön, mut­ta ammat­tik­oul­u­laiset taas reis­saa­vat kaukaakin, kos­ka oman alan paikko­ja on koko metrop­o­lis­sa yleen­sä vain yksi.

Jos isois­sa lukois­sa ope­tus tulee halvem­mak­si, on parem­paa ja isot lukiot ovat halu­tumpia, on vaikea ymmärtää, mik­si isois­sa kaupungeis­sa ei voisi olla iso­ja lukioita.

Pienel­lä paikkakun­nal­la ei voi olla isoa lukio­ta. Kysymys on siitä, voiko siel­lä olla lukio­ta lainkaan. Kun pienen paikkakun­nan lukio on kurssi­tar­jonnal­taan vaa­ti­ma­ton, koulu ei saa oppi­laik­seen edes kaikkia oman kylän poikia ja tyt­töjä, kos­ka moni halu­aa kaupun­gin isoon ja monipuoliseen lukioon.

Suomen lähilukioy­hdis­tyk­sen puheen­jo­hta­ja Juk­ka O.. Mat­ti­la vaatii kurssi­tar­jon­nan rajoit­tamista isois­sa lukiois­sa, jot­ta pien­ten lukioiden oppi­laat eivät jou­tu­isi eri­ar­voiseen ase­maan. Tjaah!

Lisäys: Tuo Juk­ka O. Mat­ti­lan aja­tus on peräisin Helsin­gin Sanomien uutis­es­ta. Noin olin uutisen ymmärtänyt, mut­ta sitaat­ti näyt­tää ole­van aivan väärin. Mat­ti­la täs­men­tää aja­tus­taan omas­sa kom­men­tis­saan. Sen mukaan Hesarista välit­tynyt käsi­tys on aivan väärä.