Yliarvostetun euron kallis hinta

Tääl­lä on käy­ty perin vilka­s­ta keskustelua rahapoli­ti­ikas­ta artikke­lin ”Pelas­taako Kreik­ka euro­maat” poh­jal­ta. Työki­irei­den vuok­si en ole ehtinyt itse osal­lis­tua keskustelu­un, joten kom­men­toin keskustelua uudel­la postauksella.

Euro on kil­pail­i­javal­u­ut­toi­hin näh­den selvästi yliar­vostet­tu, kun tarkoituk­se­na on tasa­ta tuotan­tokus­tan­nuk­set ulko­maankau­pan kannal­ta rel­e­van­teil­la talouden sek­tor­eil­la. Tämä yliar­vos­tus on siirtänyt jonkin ver­ran met­sä­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta Ruot­si­in. Se ei ole kovin tuhoisaan, kos­ka tilanne kor­jau­tuu, kun  Ruotsin kru­u­nun ja euron hin­ta nor­mal­isoituu – siis jos se joskus nor­mal­isoituu. Ruotsin auto­te­ol­lisu­u­den katas­trofi voi painaa kru­unua alas pitkään. Met­sä­te­ol­lisu­u­den volyy­mi Suomes­sa tulee joka tapauk­ses­sa vähen­emään markki­noiden muuttuessa.

Kovan hin­nan euron yliar­vos­tuk­ses­ta mak­saa Suomen konepa­ja­te­ol­lisu­us. Hal­pa euro ei aja konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Kiinaan, kos­ka Kiinan hin­tata­so on niin paljon Suomea mata­lampi, että tuotan­non sijoit­tumisen ratkai­se­vat muut seikat.   Kallis euro vie tuotan­toa Tšekki­in ja Puo­laan, jois­sa työvoima on osaavaa, palkkata­so mata­la ja sijain­ti hyvä. Suo­ma­laiset konepa­jayri­tyk­set ovat muut­tumas­sa nopeaa vauh­tia insinööri­toimis­toik­si, jot­ka tekevät pelkät pro­to­tyyp­it Suomes­sa, mut­ta valmis­tut­ta­vat tuot­teen­sa muual­la. Tämä iskee ison loven kansan­talouteemme. Se on turha hin­ta euron yliar­vos­tuk­ses­ta. Kun tuo tuotan­to aje­taan maas­ta, se ei tule takaisin.

On san­ot­tu, että euron yliar­vos­tus hyödyt­tää kulut­ta­jaa, eikä euron arvoa suh­teessa dol­lari­in sik­si pidä nor­mal­isoi­da. Ensik­sikin kulut­ta­jan voit­to on vähäi­nen, kos­ka se syn­tyy vain siitä tuon­nista, joka tulee euroalueen ulkop­uolelta. Toisek­si nekin kulut­ta­jat, jot­ka eivät menetä työ­paikkaansa euron yliar­vos­tuk­sen vuok­si, pää­sevät veroina (tai huonoina julk­isi­na palveluina) mak­samaan yhteistä laskua kohoavas­ta työttömyydestä.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että Euroopan keskus­pankin inflaa­tio­tavoite (kak­si pros­ent­tia) on liian mata­la. Kun hin­nat ja palkat ovat käytän­nössä jäykkiä alaspäin, liian mata­la inflaa­tio ei anna mah­dol­lisu­ut­ta hin­tamekanis­mille toimia, kun suh­teel­liset palkat eivät pysty ja hin­nat eivät pysty muut­tumaan.  Rohkais­tu­in sanomaan tämän epäortodok­sisen mielip­i­teen nyt muu­ta­ma oikeakin kansan­talousti­eteil­i­jä on sanonut julk­isu­udessa samaa. Lisäk­si mui­ta mai­ta alem­pi inflaa­tio­tavoite nos­taa euron arvoa.

Korot ovat Suomes­sa aivan liian mata­lal­la, mikä näkyy asun­to­jen hin­nois­sa. Olisi parem­pi, että korot oli­si­vat vähän korkeam­mat ja euron arvo matalampi.