Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi Helsingin energian suunnitelmista varsin tiukkasanaisen lausunnon. Nokittelun keskiössä on Hanasaaren alue. Yleiskaavan mukaan Energialaitos vetäytyy alueelta osittain niin, että vanhan ja jo puretun Hansasaari A‑voimalan ja hiilikasojen alueelle on määrä tulla asuntoja. Hiilikasa siirretään voimalaitoksen ja Kulosaaren sillan välillä maan alle kuten tehtiin myös Salmisaaressa.
Helsingin energialaitoksen suunnitelmissa on kuitenkin jäädä alueella ja laittaa biomassan kaasutuslaitoksen alueelle, jolle piti tehdä niitä huikeita monikerroksissia ja aika erikoisen näköisiä asuintaloja. Lisäksi savukaasujen tiukentunut puhdistaminen toisi alueelle merkittävää ammoniakkiin perustuvaa toimintaa, jonka takia ihan viereen ei voisi asuntoja tullakaan.
En tiedä, kumpi on oikeassa, mutta on ennen kuulumatonta, että kaksi kaupungin hallintokuntaa tekee ristiriitaisia suunnitelmia samasta alueesta. Tutustuttuani työn puolesta monen muun kunnan hallintoon, olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Helsingin hallintomalli on vanhanaikainen ja toimii perin huonosti. Siksi tällaista pääsee tapahtumaan.
Helsinki poikkeaa useimmista muista kaupungeista siinä, että meillä on kaupunginjohtaja ja joukko apulaiskaupunginjohtajia. Apulaiskaupunginjohtajat eivät toimi kaupunginjohtajan alaisina vaan ovat itsenäisiä esittelijöitä omilla hallinnonaloillaan. Siksi nämä hallinnonalat elävät omaa elämäänsä. Kaupunginsuunnittelu kuuluu Hannu Penttilälle (sdp) ja energialaitos Jussi Pajuselle (kok). Ei ole paljon koordinoitu.
Muissa kaupungeissa on yksi kaupunginjohtaja ja hänen alaisenaan monta toimialajohtajaa. Kaupunginjohtaja esittelee asiat kaupunginhallitukselle.
Toinen ero on se, että kun muualla kaupungin johtajat ja toimialajohtajat valitaan enemmän tai vähemmän ammattilaisten keskuudesta. On kunnanjohtajien ammattikunta, joka siirtyy kunnasta toiseen. Sama koskee toimialajohtajia. Kunnan johtamiseen voi saada ihan erityistä koulutusta.
Helsingissä kaupunginjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat valitaan valtuutettujen tai helsinkiläisten kansanedustajien keskuudesta. Poikkeuksen tästä ovat muodostaneet vain demarien kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajat Pekka Korpinen ja Hannu Penttilä. Valtuusto on rekrytointipohjana perin kapea eikä aina kovin ammattitaitoinen.
Tavallaan Helsinki on soveltanut pormestarimallia kauan ennen kuin se keksittiin. Oikeassa pormestarimallissa valtuuston keskuudestaan valitsema pormestari johtaa poliittista puolta ja tilaajaorganisaatiota, mutta heidän rinnallaan toimii ammattijohtajia johtamassa tuottajapuolta. Tämä ammattijohtajien puoli meiltä puuttuu.
Kun virastopäälliköiden yläpuolella ei ole ammattimaista toimialajohtajaa, virastot ovat aivan liian itsenäisiä. Siksi kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelu toimii kovin toisistaan erillään eikä terveydenhuoltoa ja sosiaalitointa onnistuttu yhdistämään saati edes saatu toimimaan hedelmällisessä yhteistyössä keskenään.