Moni on irvaillut kuluvasta talvesta kysyen, mitä ilmastonmuutokselle nyt kuuluu? Eikö talvista pitänyt tulla leutoja ja vähälumisia?
Sillä aikaa kun valtuutetut viime kaupunginvaltuuston kokouksesta innovoivat tuntikausia, mihin kaikkeen kaupunki voisi ylimääräisiä rahojaan kuluttaa, minulla oli hyvää aikaa kysyä tästä talvesta meteorologi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuksen ryhmässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asiasta ajatellut. Kylmä ja luminen talvi Euroopassa todistaa pikemminkin ilmastonmuutoksen puolesta kuin sitä vastaan. Kysyin häneltä, missä on poikkeuksellisen lämmintä, kun Euroopassa on poikkeuksellisen kylmää. Vastaus tuli heti: esimerkiksi Vancouverissa. Hän ennusti jo silloin, siis kymmenen päivää sitten, että voi olla vaikeata järjestää lumikourukilpailuja ja muuta alhaalla laaksossa järjestettävää toimintaa. Ylhäällä vuorilla on tietysti kylmempää.
Tämä talvi ei koko maapalloa ajatellen ole normaalia kylmempi, mutta epänormaali tämä on. Matalapaineet kulkevat ”väärää” reittiä ja Suomessa tuulee kovin usein kylmästä idästä tai pohjoisesta, vaikka vallitsevien tuulien pitäisi tulla lämpimästä lounaasta. Kun tuulet tuovat tänne kylmää, ne tuovat muualle lämmintä.
Lea Saukkonen ennusti, että jos tämä mannerilmasto itätuulineen jatkuu kesään, kesästä tulee vastaavasti hyvin kuuma.
Ilmaston muuttuessa epätodennäköisten säätilojen todennäköisyys kasvaa. Tämä näkyy siinä, että säähän liittyvät ääri-ilmiöt yleistyvät. En ole ilmatieteilijä, mutta syntymäuteliaana olen kysellyt tuntemiltani ilmatieteilijöiltä, voisivatko talvet noin yleensäkin muuttua tällaisiksi; siis että maapallon kylmyys keskittyy Eurooppaan. Yksikään ei ole sanonut pitävänsä sitä todennäköisenä. Siihen kyllä moni uskoo, että talvi tulee myöhään ja maaliskuu on kylmä ja kevätkin tulee myöhään. Näin on käynyt aika monta kertaa peräkkäin.
Talvimyrskyjen moni ennustaa yleistyvän ja voimistuvan. Silloin lumisateet voivat ulottua hyvinkin etelään. Talvista on myös tulossa sateisempia eli pakkassään osuessa paikalle lumisempia.