Indeksejä

Sosi­aal­i­tur­va on sidot­tu jok­seenkin kokon­aisu­udessaan indek­si­in, tosin sen eri osat eri tavoin ja eri indek­sei­hin. Kan­nat­taa kat­soa, mitä nuo indek­sit ovat syöneet jot­ta ymmärtäisi, miten indek­sisidon­naisu­udet toimi­vat. Tärkeim­mät perusin­dek­sit ovat kulut­ta­jahin­tain­dek­si ja ansio­ta­soin­dek­si, joista muut indek­sit on johdet­tu. Lisäk­si jois­sakin mak­su­is­sa sovel­letaan palvelu­jen tuotan­tokus­tan­nuk­si­in vaikut­tavia kus­tan­nush­in­tain­dek­se­jä, mut­ta niihin en tässä puutu. 

Kulut­ta­jahin­tain­dek­si (elinkus­tan­nusin­dek­si) perus­tuu tilas­tokeskuk­sen hin­taseu­ran­taan ja koti­taloustiedustelui­hin. Koti­taloustiedusteluis­sa selvitetään, mitä kansalaiset osta­vat ja kuin­ka paljon ja hin­taseu­ran­nas­sa selvitetään, mitä nämä hyödyk­keet mak­sa­vat. Koti­taloustiedustelu­jen perus­teel­la tilas­tokeskus laatii suuren hyödykeko­rin, joka vas­taa kulut­ta­jien keskimääräistä ostoskäyt­täy­tymistä. Koria uud­is­te­taan määräa­join vas­taa­maan muut­tunei­ta kulu­tustapo­ja. Yleisen elin­ta­son nousun myötä ryyn­i­makkaran pain­oar­vo las­kee ja lam­paan­filei­den nousee. Siir­tymi­nen lam­paan­fileisi­in ei nos­ta hin­tain­dek­siä, mut­ta korin tark­istuk­sen jäl­keen lam­paan­fileen hin­nan muu­tok­set vaikut­ta­vat hin­tain­dek­si­in aiem­paa enem­män ja ryyn­i­makkaran hin­ta­muu­tok­set aiem­paa vähemmän.

Eri hyödykkei­den hin­nat muut­tuvat aivan eri tahti­in. Työ­val­tais­ten palvelu­jen hin­nat muut­tuvat suun­nilleen palkko­jen vauhdis­sa kun taas teol­lisu­us­tuot­tei­den hin­nat ovat automa­ti­soin­nin ja glob­al­isaa­tion myötä ansioista laske­neet huo­mat­tavasti suh­teessa yleiseen ansio­ta­soon. Uudet tuot­teet, kuten matka­puhe­limet, ovat markki­noille tul­lessaan kalli­ita, mut­ta niiden hin­nat laske­vat nopeasti. Kuin­ka paljon tämä alen­taa hin­tain­dek­siä, riip­puu siitä, mis­sä vai­heessa uusi tuote ote­taan mukaan hintakoriin.

Hin­tain­dek­si­in vaikut­ta­vat myös välil­liset verot. Jos arvon­lisäveroa korote­taan, hin­nat nou­se­vat ja tämä näkyy hin­tain­deksin nousuna. Niin­pä perus­tur­van varas­sa ole­vat saa­vat täy­den kom­pen­saa­tion arvon­lisäveron koro­tuk­ses­ta. Vas­taavasti he eivät hyödy mitään arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta – eivätkä hyö­tyneet juuri mitään myöskään ruuan arvon­lisäveron alennuksesta.

Ansio­ta­soin­dek­si (palkkain­dek­si) kuvaa keskipalkko­jen kehi­tys­tä kokoaikaises­sa ansio­työssä. Indek­sis­sä ovat mukana tulospalkkiot ja muut palkan lisät, mut­ta ei ylitöi­den vaiku­tus­ta. Ansio­ta­soin­dek­si­in vaikut­taa nos­tavasti sekä se, että palkat nou­se­vat että siir­tymi­nen korkea­palkkaisem­pi­in töi­hin kohoa­van koulu­tus­ta­son mukana. Niin­pä ansio­ta­soin­dek­si nousee nopeam­min kuin eri työte­htävien palkat keskimäärin. Jos kulut­ta­jahin­tain­dek­si las­ket­taisi­in samal­la taval­la, kulut­ta­jien siir­tymi­nen ryyn­i­makkaras­ta lam­paan­fileeseen nos­taisi hintaindeksiä.

Keskian­siot laske­vat, jos työai­ka lyhe­nee tun­tipalkan pysyessä ennal­laan. Keskian­sioiden alen­e­m­i­nen – tai hidas­tunut kasvu – näkyy ansio­ta­soin­dek­sis­sä, jos työa­jan lyhen­e­m­i­nen on seu­raus­ta yleis­es­tä kokoaikaisen työn työa­jan lyhen­tämis­es­tä, mut­ta ei näy, jos se johtuu siir­tymis­es­tä osa-aikatyöhön. Niin­pä sil­lä, miten työai­ka lyhe­nee, on suuri vaiku­tus eläkkei­den tasoon ja eläkemaksuihin.

Kut­sun jatkos­sa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä yksinker­tais­es­ti vain hin­tain­dek­sik­si ja ansio­ta­soin­dek­siä palkkain­dek­sik­si.

Melkein kaik­ki perus­tur­vae­tu­udet ovat olleet sidot­tu­ja hin­tain­dek­si­in. Hal­li­tus on päät­tänyt vuo­den 2011 alus­ta sitoa hin­tain­dek­si­in lop­utkin, eli sairaus­päivära­han, van­hempainpäivära­hat, kuntou­tus­ra­han, lap­sil­isät, koti­hoidon tuen ja yksi­tyisen hoidon tuen. Nämä seu­raa­vat siis hin­tata­son muu­tos­ta, mut­ta eivät yleisen elin­ta­son nousua. Kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in on ollut sidot­tuna myös kansaneläke.

Ansioeläk­keet on sidot­tu indek­si­in kahdel­la taval­la. Niin kauan kuin eläke­vaku­utet­tu jatkaa työelämässä eikä nos­ta eläket­tä, hänen men­neet ansion­sa ote­taan eläket­tä määrät­täessä huomioon palkkak­er­toimel­la, jos­sa palkkain­deksin paino on 80 % ja hin­tain­deksin 20 %. Palkkak­er­roin ottaa siis huomioon yleisen ansio­ta­son nousun melkein kokon­aan. Eläk­keelle siir­tymisen jäl­keen sovel­letaan TEL-indek­siä, jos­sa pain­ot ovat toisin päin: palkkain­deksin paino on 20 % ja hin­tain­deksin 80 %. Indek­si kor­vaa siis lähin­nä vain hin­to­jen nousun, reaalian­sioiden nousus­ta vain viiden­nek­sen. Aiem­min taiteko­h­ta ei perus­tunut eläk­keelle siir­tymiseen vaan ikään. Eläkeläiset pitivät tätä ikära­sis­mi­na, ja niin­pä taiteko­h­ta pan­ti­in riip­pumaan iän sijas­ta eläk­keelle siir­tymisen ajanko­hdas­ta. Muu­tos oli aivan kohtu­u­ton nuore­na vam­mau­tunei­ta kohtaan. Täl­lainen henkilö saat­taa olla eläk­keel­lä puoli vuo­sisa­taa saa­mat­ta kun­non kor­vaus­ta yleisen elin­ta­son nousus­ta[1]. Kansaneläke tosin on sidot­tu pelkkään hin­tain­dek­si­in, mut­ta sitä korote­taan aika-ajoin eril­lisil­lä päätöksillä.

Vuo­teen 1976 asti eläkein­dek­si perus­tui sat­apros­ent­tis­es­ti ansio­ta­soin­dek­si­in. Tämä johti siihen, että eläk­keet nousi­vat monis­sa ammateis­sa palkko­ja suurem­mik­si, kos­ka ansio­ta­soin­dek­si mit­taa pait­si palkko­jen nousua myös työ­markki­noiden raken­nemuu­tos­ta, joka kas­vat­taa korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivien työte­htävien osuutta.

Ostovoiman pitäisi peri­aat­teessa säi­lyä, kun perus­tur­va on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, mut­ta käykö näin todel­la vai köy­htyvätkö perus­tur­van varas­sa ole­vat muun yhteiskun­nan vaurastues­sa? On usei­ta syitä vas­ta­ta, että köyhtyvät.

Jonkin määritelmän mukaan köy­hyys tarkoit­taa sitä, että tulo­jen matalu­us syr­jäyt­tää yleis­es­tä elämän­muo­dos­ta. Tulota­so, joka 1950-luvul­la riit­ti hyvään elämään, merk­it­sisi 2010-luvun Suomes­sa räikeää erot­tumista muista. Nyt vaa­timuk­set har­ras­tuk­sille ja pukeu­tu­miselle ovat aivan toiset, jos ei halua erot­tua porukas­ta. Sil­loin ei tarvin­nut autoa, kos­ka muil­lakaan sel­l­aista ollut; bus­sil­la pääsi minne vain ja kaup­pa oli käve­ly­matkan päässä. Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten tuli toimeen ilman matka­puhe­lin­ta, mut­ta nyt ei oikein tule.

Hin­tain­deksin nousua hillit­see mas­saku­lu­tushyödykkei­den halpen­e­m­i­nen. Köy­hä pystyy kyl­lä aiem­paa parem­min täyt­tämään las­ten­huoneen kiinalaisel­la rihka­mal­la, mut­ta tämä ei auta hän­tä ark­i­sis­sa rahahuolissa.

Peri­aat­teessa uutu­us­tuot­tei­den halpen­e­m­i­nen niiden uutu­usar­von heiken­tyessä alen­taa hin­tain­dek­siä. Näin ei kävisi, jos ne tuli­si­vat markki­noille vähän myöhem­min ja valmi­ik­si halpoina.  Peruskän­nykkä mak­soi 1990-luvul­la sato­ja euro­ja, mut­ta nyt sel­l­aisen saa muu­ta­mal­la kymmenel­lä eurol­la. Tämä vaikut­taa hin­tain­dek­si­in sitä alen­taen. Vaik­ka siir­tymi­nen matka­puhe­lin­ten aikaan on tehnyt köy­hän elämän tukalam­mak­si, hin­tain­dek­sis­sä ne näkyvät hin­to­jen lasku­na. Jos peruskän­nyköitä ei olisi myy­ty 1990-luvul­la lainkaan, vaan ne oli­si­vat tulleet vas­ta nyt markki­noille nyky­i­sine hin­toi­neen, niiden halpu­us ei lask­isi hin­tain­dek­siä. Suuri val­ta on sil­lä, joka päät­tää, mis­sä vai­heessa uutu­us­tuot­teet ote­taan mukaan hintakoriin.

---

[1] Tätä virhet­tä kom­pen­soiti­in tekemäl­lä työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in tasoko­ro­tus  [en muista kuin­ka suuri ja mis­sä vai­heessa, täy­tynee tark­istaa lähteistä]. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten jär­jestelmä tulee pikku­paikkausten seu­rauk­se­na koko ajan mon­imutkaisem­mak­si ja kuin­ka sen osumatarkku­us heikke­nee. Tuo kom­pen­saa­tio kor­vasi indeksin heiken­nyk­sen keskimäärin oikeu­den­mukaises­ti, mut­ta kom­pen­saa­tio oli toisille ylim­i­toitet­tu ja hyvin mon­elle räikeästi alim­i­toitet­tu. Enti­nen ikään perus­tunut taiteko­h­ta toi­mi paremmin.

=====

Tämä artikke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion julka­ista SATA-komitean työn poh­jal­ta. Nämä artikke­lit eivät ole lähel­läkään lop­ullista tek­stiä, vaan olen koon­nut niihin vas­ta suo­rasanaiseen muo­toon kir­joitet­tua mate­ri­aalia. Toivon luk­i­joil­ta asi­a­sisältöön liit­tyviä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tämään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka tek­sti on hioma­ton­ta, stilis­tisiä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos tek­stiä on joil­takin paikoin vaikea ymmärtää, siitä toivon mainittavan.