Indeksejä

Sosi­aal­i­tur­va on sidot­tu jok­seenkin kokon­aisu­udessaan indek­si­in, tosin sen eri osat eri tavoin ja eri indek­sei­hin. Kan­nat­taa kat­soa, mitä nuo indek­sit ovat syöneet jot­ta ymmärtäisi, miten indek­sisidon­naisu­udet toimi­vat. Tärkeim­mät perusin­dek­sit ovat kulut­ta­jahin­tain­dek­si ja ansio­ta­soin­dek­si, joista muut indek­sit on johdet­tu. Lisäk­si jois­sakin mak­su­is­sa sovel­letaan palvelu­jen tuotan­tokus­tan­nuk­si­in vaikut­tavia kus­tan­nush­in­tain­dek­se­jä, mut­ta niihin en tässä puutu. 

Kulut­ta­jahin­tain­dek­si (elinkus­tan­nusin­dek­si) perus­tuu tilas­tokeskuk­sen hin­taseu­ran­taan ja koti­taloustiedustelui­hin. Koti­taloustiedusteluis­sa selvitetään, mitä kansalaiset osta­vat ja kuin­ka paljon ja hin­taseu­ran­nas­sa selvitetään, mitä nämä hyödyk­keet mak­sa­vat. Koti­taloustiedustelu­jen perus­teel­la tilas­tokeskus laatii suuren hyödykeko­rin, joka vas­taa kulut­ta­jien keskimääräistä ostoskäyt­täy­tymistä. Koria uud­is­te­taan määräa­join vas­taa­maan muut­tunei­ta kulu­tustapo­ja. Yleisen elin­ta­son nousun myötä ryyn­i­makkaran pain­oar­vo las­kee ja lam­paan­filei­den nousee. Siir­tymi­nen lam­paan­fileisi­in ei nos­ta hin­tain­dek­siä, mut­ta korin tark­istuk­sen jäl­keen lam­paan­fileen hin­nan muu­tok­set vaikut­ta­vat hin­tain­dek­si­in aiem­paa enem­män ja ryyn­i­makkaran hin­ta­muu­tok­set aiem­paa vähemmän.

Eri hyödykkei­den hin­nat muut­tuvat aivan eri tahti­in. Työ­val­tais­ten palvelu­jen hin­nat muut­tuvat suun­nilleen palkko­jen vauhdis­sa kun taas teol­lisu­us­tuot­tei­den hin­nat ovat automa­ti­soin­nin ja glob­al­isaa­tion myötä ansioista laske­neet huo­mat­tavasti suh­teessa yleiseen ansio­ta­soon. Uudet tuot­teet, kuten matka­puhe­limet, ovat markki­noille tul­lessaan kalli­ita, mut­ta niiden hin­nat laske­vat nopeasti. Kuin­ka paljon tämä alen­taa hin­tain­dek­siä, riip­puu siitä, mis­sä vai­heessa uusi tuote ote­taan mukaan hintakoriin.

Hin­tain­dek­si­in vaikut­ta­vat myös välil­liset verot. Jos arvon­lisäveroa korote­taan, hin­nat nou­se­vat ja tämä näkyy hin­tain­deksin nousuna. Niin­pä perus­tur­van varas­sa ole­vat saa­vat täy­den kom­pen­saa­tion arvon­lisäveron koro­tuk­ses­ta. Vas­taavasti he eivät hyödy mitään arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta – eivätkä hyö­tyneet juuri mitään myöskään ruuan arvon­lisäveron alennuksesta.

Ansio­ta­soin­dek­si (palkkain­dek­si) kuvaa keskipalkko­jen kehi­tys­tä kokoaikaises­sa ansio­työssä. Indek­sis­sä ovat mukana tulospalkkiot ja muut palkan lisät, mut­ta ei ylitöi­den vaiku­tus­ta. Ansio­ta­soin­dek­si­in vaikut­taa nos­tavasti sekä se, että palkat nou­se­vat että siir­tymi­nen korkea­palkkaisem­pi­in töi­hin kohoa­van koulu­tus­ta­son mukana. Niin­pä ansio­ta­soin­dek­si nousee nopeam­min kuin eri työte­htävien palkat keskimäärin. Jos kulut­ta­jahin­tain­dek­si las­ket­taisi­in samal­la taval­la, kulut­ta­jien siir­tymi­nen ryyn­i­makkaras­ta lam­paan­fileeseen nos­taisi hintaindeksiä.

Keskian­siot laske­vat, jos työai­ka lyhe­nee tun­tipalkan pysyessä ennal­laan. Keskian­sioiden alen­e­m­i­nen – tai hidas­tunut kasvu – näkyy ansio­ta­soin­dek­sis­sä, jos työa­jan lyhen­e­m­i­nen on seu­raus­ta yleis­es­tä kokoaikaisen työn työa­jan lyhen­tämis­es­tä, mut­ta ei näy, jos se johtuu siir­tymis­es­tä osa-aikatyöhön. Niin­pä sil­lä, miten työai­ka lyhe­nee, on suuri vaiku­tus eläkkei­den tasoon ja eläkemaksuihin.

Kut­sun jatkos­sa kulut­ta­jahin­tain­dek­siä yksinker­tais­es­ti vain hin­tain­dek­sik­si ja ansio­ta­soin­dek­siä palkkain­dek­sik­si.

Melkein kaik­ki perus­tur­vae­tu­udet ovat olleet sidot­tu­ja hin­tain­dek­si­in. Hal­li­tus on päät­tänyt vuo­den 2011 alus­ta sitoa hin­tain­dek­si­in lop­utkin, eli sairaus­päivära­han, van­hempainpäivära­hat, kuntou­tus­ra­han, lap­sil­isät, koti­hoidon tuen ja yksi­tyisen hoidon tuen. Nämä seu­raa­vat siis hin­tata­son muu­tos­ta, mut­ta eivät yleisen elin­ta­son nousua. Kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in on ollut sidot­tuna myös kansaneläke.

Ansioeläk­keet on sidot­tu indek­si­in kahdel­la taval­la. Niin kauan kuin eläke­vaku­utet­tu jatkaa työelämässä eikä nos­ta eläket­tä, hänen men­neet ansion­sa ote­taan eläket­tä määrät­täessä huomioon palkkak­er­toimel­la, jos­sa palkkain­deksin paino on 80 % ja hin­tain­deksin 20 %. Palkkak­er­roin ottaa siis huomioon yleisen ansio­ta­son nousun melkein kokon­aan. Eläk­keelle siir­tymisen jäl­keen sovel­letaan TEL-indek­siä, jos­sa pain­ot ovat toisin päin: palkkain­deksin paino on 20 % ja hin­tain­deksin 80 %. Indek­si kor­vaa siis lähin­nä vain hin­to­jen nousun, reaalian­sioiden nousus­ta vain viiden­nek­sen. Aiem­min taiteko­h­ta ei perus­tunut eläk­keelle siir­tymiseen vaan ikään. Eläkeläiset pitivät tätä ikära­sis­mi­na, ja niin­pä taiteko­h­ta pan­ti­in riip­pumaan iän sijas­ta eläk­keelle siir­tymisen ajanko­hdas­ta. Muu­tos oli aivan kohtu­u­ton nuore­na vam­mau­tunei­ta kohtaan. Täl­lainen henkilö saat­taa olla eläk­keel­lä puoli vuo­sisa­taa saa­mat­ta kun­non kor­vaus­ta yleisen elin­ta­son nousus­ta[1]. Kansaneläke tosin on sidot­tu pelkkään hin­tain­dek­si­in, mut­ta sitä korote­taan aika-ajoin eril­lisil­lä päätöksillä.

Vuo­teen 1976 asti eläkein­dek­si perus­tui sat­apros­ent­tis­es­ti ansio­ta­soin­dek­si­in. Tämä johti siihen, että eläk­keet nousi­vat monis­sa ammateis­sa palkko­ja suurem­mik­si, kos­ka ansio­ta­soin­dek­si mit­taa pait­si palkko­jen nousua myös työ­markki­noiden raken­nemuu­tos­ta, joka kas­vat­taa korkeaa koulu­tus­ta vaa­tivien työte­htävien osuutta.

Ostovoiman pitäisi peri­aat­teessa säi­lyä, kun perus­tur­va on sidot­tu hin­tain­dek­si­in, mut­ta käykö näin todel­la vai köy­htyvätkö perus­tur­van varas­sa ole­vat muun yhteiskun­nan vaurastues­sa? On usei­ta syitä vas­ta­ta, että köyhtyvät.

Jonkin määritelmän mukaan köy­hyys tarkoit­taa sitä, että tulo­jen matalu­us syr­jäyt­tää yleis­es­tä elämän­muo­dos­ta. Tulota­so, joka 1950-luvul­la riit­ti hyvään elämään, merk­it­sisi 2010-luvun Suomes­sa räikeää erot­tumista muista. Nyt vaa­timuk­set har­ras­tuk­sille ja pukeu­tu­miselle ovat aivan toiset, jos ei halua erot­tua porukas­ta. Sil­loin ei tarvin­nut autoa, kos­ka muil­lakaan sel­l­aista ollut; bus­sil­la pääsi minne vain ja kaup­pa oli käve­ly­matkan päässä. Kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten tuli toimeen ilman matka­puhe­lin­ta, mut­ta nyt ei oikein tule.

Hin­tain­deksin nousua hillit­see mas­saku­lu­tushyödykkei­den halpen­e­m­i­nen. Köy­hä pystyy kyl­lä aiem­paa parem­min täyt­tämään las­ten­huoneen kiinalaisel­la rihka­mal­la, mut­ta tämä ei auta hän­tä ark­i­sis­sa rahahuolissa.

Peri­aat­teessa uutu­us­tuot­tei­den halpen­e­m­i­nen niiden uutu­usar­von heiken­tyessä alen­taa hin­tain­dek­siä. Näin ei kävisi, jos ne tuli­si­vat markki­noille vähän myöhem­min ja valmi­ik­si halpoina.  Peruskän­nykkä mak­soi 1990-luvul­la sato­ja euro­ja, mut­ta nyt sel­l­aisen saa muu­ta­mal­la kymmenel­lä eurol­la. Tämä vaikut­taa hin­tain­dek­si­in sitä alen­taen. Vaik­ka siir­tymi­nen matka­puhe­lin­ten aikaan on tehnyt köy­hän elämän tukalam­mak­si, hin­tain­dek­sis­sä ne näkyvät hin­to­jen lasku­na. Jos peruskän­nyköitä ei olisi myy­ty 1990-luvul­la lainkaan, vaan ne oli­si­vat tulleet vas­ta nyt markki­noille nyky­i­sine hin­toi­neen, niiden halpu­us ei lask­isi hin­tain­dek­siä. Suuri val­ta on sil­lä, joka päät­tää, mis­sä vai­heessa uutu­us­tuot­teet ote­taan mukaan hintakoriin.


[1] Tätä virhet­tä kom­pen­soiti­in tekemäl­lä työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in tasoko­ro­tus  [en muista kuin­ka suuri ja mis­sä vai­heessa, täy­tynee tark­istaa lähteistä]. Tämä on hyvä esimerk­ki siitä, miten jär­jestelmä tulee pikku­paikkausten seu­rauk­se­na koko ajan mon­imutkaisem­mak­si ja kuin­ka sen osumatarkku­us heikke­nee. Tuo kom­pen­saa­tio kor­vasi indeksin heiken­nyk­sen keskimäärin oikeu­den­mukaises­ti, mut­ta kom­pen­saa­tio oli toisille ylim­i­toitet­tu ja hyvin mon­elle räikeästi alim­i­toitet­tu. Enti­nen ikään perus­tunut taiteko­h­ta toi­mi paremmin.

=====

Tämä artikke­li on osaa luon­nos­ta kir­jak­si, jon­ka aion julka­ista SATA-komitean työn poh­jal­ta. Nämä artikke­lit eivät ole lähel­läkään lop­ullista tek­stiä, vaan olen koon­nut niihin vas­ta suo­rasanaiseen muo­toon kir­joitet­tua mate­ri­aalia. Toivon luk­i­joil­ta asi­a­sisältöön liit­tyviä kom­ment­te­ja, joi­ta tulen käyt­tämään (kor­vauk­set­ta) kir­jas­sa. Kos­ka tek­sti on hioma­ton­ta, stilis­tisiä kom­ment­te­ja ei kan­na­ta esit­tää, mut­ta jos tek­stiä on joil­takin paikoin vaikea ymmärtää, siitä toivon mainittavan.

69 vastausta artikkeliin “Indeksejä”

  1. Mikä on tämä “yleinen elämän­muo­to”, johon ihmis­ten pitää osal­lis­tua? Eri­laisia sosi­aal­isia todel­lisuuk­sia on val­tavasti ja ver­tais­ryh­mät voivat aset­taa hyvin eri­laisia vaa­timuk­sia. Jos elin­ta­so nousee niin ver­tail­uryh­mä nousee. Ihmi­nen on aina suh­teel­lis­es­ti köy­hä. Joku sanoi osu­vasti, että Espoos­sa city­maas­turi kutistuu.

  2. Kau­nis kiitos OS.lle val­is­tavs­ta kansan­ta­juis­es­ti esite­tys­tä yleisti­etämyk­ses­tä. Yhteiskun­nas­sa pitäisi olla joku instanssa, jos­ta kansalaiset saisi­vat, tai jopa patis­tet­taisi­in omak­sumaan ja ymmärtämään tuol­laiset yleis­es­ti käyte­tyt tärkeät määreet ja ymmär­rys niiden taustasta.

  3. Hin­tako­ri­in kai ote­taan uusi tuote vas­ta sit­ten kun se on jos­sain määrin yleistynyt. Ja tämähän sit­ten pitää aika hyvin huolen siitä, että sosi­aalietu­u­den saa­ja ei “tipu kelka­s­ta”. Kän­nykkä on hyvä esimerk­ki: sen hin­ta ote­taan huomioon, kun tarpeek­si monil­la on kän­nykkä. Eli tässä mielessä ei oikein voi sanoa, että etuuk­sien saa­ja (suh­teel­lis­es­ti) köy­htyy, vaik­ka edun suu­ru­ut­ta ei sido­ta ansio­ta­soin­dek­si­in vaan hintaindeksiin. 

    Tavaran tai palvelun yleistymi­nen edel­lyt­tää, että se ei ole luk­sus­ta eli har­vo­jen saatavil­la. Luk­sus­ta ei hin­tako­ri­in tarvit­sekaan laittaa.

  4. “Jonkin määritelmän mukaan köy­hyys tarkoit­taa sitä, että tulo­jen matalu­us syr­jäyt­tää yleis­es­tä elämänmuodosta”

    Tämä on oikeas­t­aan aika terävä oivallus

  5. “Hin­tain­deksin nousua hillit­see mas­saku­lu­tushyödykkei­den halpen­e­m­i­nen. Köy­hä pystyy kyl­lä aiem­paa parem­min täyt­tämään las­ten­huoneen kiinalaisel­la rihka­mal­la, mut­ta tämä ei auta hän­tä ark­i­sis­sa rahahuolissa”

    Tulo­ero­jen kas­vaes­sa indek­si ei enää ker­ro pien­i­t­u­loisen kus­tan­nus­ta­son nousua, kos­ka hänen kulu­tus­rak­en­teen­sa on eri­lainen kuin keskivertoisen.
    Indek­si ei myöskään huomioi mak­su­jen taa­ju­u­den tihen­tymistä esim kun passin uusimisväliä tihen­net­ti­in niin se ei vaikut­tanut indeksiin.
    .
    En ole var­ma miten eri­lais­ten hallinto­toimen muut­tumi­nen mak­sullisek­si muut­taa indeksiä ? 

    Esim 90-luvun alus­sa perus­tur­va mak­set­ti­in suurim­mak­si osak­si Postin kaut­ta postisi­ir­tona ja se oli saa­jalle ilmaista.
    Kun se lop­pui ja jokainen jou­tui han­kki­maan mak­sullisen pankki­tilin niin se söi perus­tur­vas­ta käytän­nössä 200 miljoon­aa euroa .

  6. Tulisi olla myös vält­tämät­tömyyshyödykein­dek­si, jot­ta saataisi­in joku tolkku pie­nil­lä ansioil­la elävien elintasomuutoksista.

  7. Esim 90-luvun alus­sa perus­tur­va mak­set­ti­in suurim­mak­si osak­si Postin kaut­ta postisi­ir­tona ja se oli saa­jalle ilmaista.
    Kun se lop­pui ja jokainen jou­tui han­kki­maan mak­sullisen pankki­tilin niin se söi perus­tur­vas­ta käytän­nössä 200 miljoon­aa euroa . 

    Minkä ihmeen “mak­sullisen pankki­tilin”? On help­poa löytää pankki­tili, joka on täysin ilmainen (min­ul­lakin on sel­l­ainen). Myös rahan nos­t­a­mi­nen on ilmaista (olen kuul­lut, että on ole­mas­sa jopa laki, joka kieltää veloit­ta­mas­ta rahan nostamisesta)

    Kari

  8. Hel­litä het­kek­si Osmo. Nyt on mon­e­na päivänä tul­lut iso paki­et­ti raskas­ta tek­stiä. Ei asiantun­ti­jana en kykene sisäistämään kaikkea, vaik­ka halu­aisinkin. Anna min­ulle ja var­maan mon­elle muulle vähän hengähdysaikaa.

    1. Hel­litä het­kek­si Osmo. Nyt on mon­e­na päivänä tul­lut iso paki­et­ti raskas­ta tek­stiä. Ei asiantun­ti­jana en kykene sisäistämään kaikkea, vaik­ka halu­aisinkin. Anna min­ulle ja var­maan mon­elle muulle vähän hengähdysaikaa.

      Min­un pitäisi saa­da kir­ja myös valmi­ik­si. Näitä voi kyl­lä lukea hitaam­mas­sa tahdis­sa, mut­ta siitä, kun raa­ka-aineis­to on valmis siinä muo­dos­sa, jol­la olen sitä blogilla julka­istu, on pitkä mat­ka käsikir­joituk­seen, jota kan­nat­taa edes näyt­tää kustantajalle.

  9. eggo: “Ihmi­nen on aina suh­teel­lis­es­ti köyhä.”

    Ei todel­lakaan ole. Käsit­teis­sä on järkeä vain, jos niitä käytetään asianmukaisesti.

  10. Luin edes takaisin Soin­in­vaaran varsin haas­teel­lista johdan­toa – kir­joi­tus pitäisi ehkä vielä ker­ran kirkas­taa, mut­ta luulen päässeeni jyvälle.

    Työeläke määräy­tyy eläk­keelle jäädessä palkan mukaan ja työvuodet toimi­vat ker­toime­na. Sit­ten aikaa myöten yleinen hin­ta- ja palk­ka-indek­si irrot­ta­vat eläk­keen alku­peräis­es­tä määräytymiperusteesta. 

    Tämän kor­jaamisek­si yleiset ansio­ta­so- ja hin­tain­dek­si pitäisi kor­va­ta verrokki-indekseillä.

    Jos on toimin­ut opet­ta­jana, eläk­keen taso säi­lyy suh­teessa opet­ta­jien palkkata­soon. Jos on toimin­ut metsurina/tarjoilijana/siistijänä niin eläke seu­raa sitä kom­bi­naa­tion kehi­tys­tä, minkä mukaan eläke on alun­perin las­ket­tu jne.

    Ver­rokkien mukaan kehit­tyvä eläke on oikeu­den­mukainen ja vas­taa eläkelakia. 

    Sitä vas­toin keskimääräiset hin­ta- ja palkkain­dek­sit määrit­tävät eläk­keen uudelleen ja uudelleen aivan muil­la perusteil­la kuin eläke on alun­perin lain mukaan laskettu.

    Alku­peräisen määräy­tymis­pe­rus­tan mukaises­ti henkilön eläk­keen tark­ist­a­mi­nen pitäisi tehdä samoil­la para­me­treil­lä, kuin jos ko. henkilö jäisi ko. tark­istus­päivänä eläkkeelle. 

    Yritin lait­taa lyhyesti – toiv­ot­tavasti aja­tus aukeaa.

  11. “Minkä ihmeen “mak­sullisen pankki­tilin”? On help­poa löytää pankki­tili, joka on täysin ilmainen (min­ul­lakin on sel­l­ainen). Myös rahan nos­t­a­mi­nen on ilmaista (olen kuul­lut, että on ole­mas­sa jopa laki, joka kieltää veloit­ta­mas­ta rah”

    Jos sin­ul­la on esim paljon velkaa niin sin­ul­la on ns “ilmainen tili”
    Pien­i­t­u­loisel­la ei ole pajoa säästöjä. elkaa oi olla paljon, mut­ta ei sel­l­aista, jota hän lyhentäisi.

  12. Läheltä vakaasti perus­tur­vaan sidot­tu­jen ihmis­ten elämää seu­ran­neena, jo muu­ta­man vuosikymme­nen ajan, kän­nykkä ja pre­paid liit­tymä ovat todel­li­nen köy­hän ihmisen elin­ta­son nos­ta­ja. Aina voi tek­sta­ta jollekin, ja aina löy­tyy joku kymp­pi jol­la lada­ta aikaa. Tämä konkreti­soi­tui min­ulle jo jotain noin viisi vuot­ta sit­ten viimeistään (ennen pre­paidiä), kun kuljin Turun sosi­aa­likeskuk­sen ohi. Maas­sa makasi mies pilkki­haalareis­sa, ymäpäripäis­sään, ei ilmeiseti ollut päässyt läpi sosi­aa­likeskuk­sen var­ti­joiden läpi. Mut­ta siinäpä haalareis­saan maas­sa maat­en soit­ti vaalean­punaisel­la kän­nykäl­lään jollekin, hänen sosi­aalisen verkos­ton­sa jäsenelleen, hake­maan hänet autol­la (ennen poli­ise­ja) tai tuo­maan jotain.
    Pieni tek­i­jä nykyään hin­tain­dek­sis­sä, suuri askel köy­hälle. Suurin sit­ten.. television…?

  13. Sar­to­riuk­selle:

    Ihmi­nen on aina suh­teel­lis­es­ti köy­hä jos ver­taa vauraampaan. 

    Suh­teel­lisen köy­hyy­den käsit­teessä ei ole järkeä eikä sitä käytetä asian­mukaises­ti. Lisäk­si se vier­aan­nut­taa todel­lisu­ud­es­ta, luon­nos­ta ja elämästä.

    Tiedän usei­ta asun­to­lainat­to­mia ihmisiä, jot­ka eivät yli sadan tuhan­nen euron vuosi­t­u­loil­la pidä kulu­tus­mah­dol­lisuuk­si­aan riit­täv­inä. Yri­tysjo­hta­jien huip­putu­lot ärsyt­tävät ja siihen oikeasti hienoon autoon ei ole varaa.

  14. “Näitä voi kyl­lä lukea hitaam­mas­sa tahdis­sa, mut­ta siitä, kun raa­ka-aineis­to on valmis siinä muo­dos­sa, jol­la olen sitä blogilla julka­istu, on pitkä mat­ka käsikir­joituk­seen, jota kan­nat­taa edes näyt­tää kustantajalle.”

    Eikö sitä voisi silti pistää blogille vähän hitaam­mas­sa tahdis­sa, vaik­ka kir­joit­taisi nopsem­paa. Kyl­lä tämän nyt vielä ehtii ja jak­saa lukea, mut­ta koh­ta on äitiys­lo­ma ohi ja tulee muu­takin viriket­tä päiviin.

  15. Liian van­ha
    “Jos sin­ul­la on esim paljon velkaa niin sin­ul­la on ns “ilmainen tili”
    Pien­i­t­u­loisel­la ei ole pajoa säästöjä. elkaa oi olla paljon, mut­ta ei sel­l­aista, jota hän lyhentäisi.”

    Älä viit­si. Kyl­lä ihmisel­lä pitäisi sen ver­ran olla vas­tu­u­ta omista pankki­a­siois­taan, että osaa ilman virkami­esten apua kat­sel­la itselleen sel­l­aisen pankin, jos­sa ei ole tili­mak­su­ja. Etenkin tilanteessa, jos­sa alous tun­tuu kaatu­van niihin kah­den euron kuukausimaksuihin

    (työt­tömän talous ei kuitenkaan koskaan kaadu siihen päivit­täisi­in neljän euron tupakka-askiin)

  16. “Älä viit­si. Kyl­lä ihmisel­lä pitäisi sen ver­ran olla vas­tu­u­ta omista pankki­a­siois­taan, että osaa ilman virkami­esten apua kat­sel­la itselleen sel­l­aisen pankin, jos­sa ei ole tilimaksuja.”

    Mikä pank­ki ei kerää palvelumaksuja ?

    “työt­tömän talous ei kuitenkaan koskaan kaadu siihen päivit­täisi­in neljän euron tupakka-askiin)”

    Alka­vatko ihmiset tupakoimaan kun jäävät työttömiksi ??

  17. Mikä pank­ki ei kerää palvelumaksuja ?

    S‑pankista saa inter­netkood­eil­la ja tarvit­tavil­la kor­te­il­la tilin ilmaisek­si. Ja jos todel­la halu­aa vain mak­sut­toman tilin, jonne etu­udet voi mak­saa, ja jos­ta ne voi pankkikont­toris­sa nos­taa seteleinä ulos, niin näyt­täisi sel­l­aisen saa­van myös esimerkik­si Nordeasta.

    200 miljoo­nan vuo­tuiset kus­tan­nuk­sethan vaati­si­vat muuten mil­tei 40€ kus­tan­nuk­sia per asukas ja paljon enem­män perus­tur­vaa naut­ti­vaa asukas­ta kohden. Sitä täy­tyy jo vähän etsiä, että löytää noin huonon tar­jouk­sen peruskäyttötiliksi.

  18. Liian van­ha
    “Mikä pank­ki ei kerää palvelumaksuja ?”

    Ota itse selvää, sul­la­han pitäisi olla aikaa? 😉

    “Alka­vatko ihmiset tupakoimaan kun jäävät työttömiksi ??”

    Tilas­to­jen mukaan työt­tömät polt­ta­vat enem­män kuin työläiset, jot­ka polt­ta­vat enem­män kuin alem­mat toim­i­henkilöt, jot­ka polt­ta­vat enem­män kuin ylem­mät toim­i­henkilöt ja niin edelleen…

  19. Liian van­ha:
    Minä en ala mitään pankkia main­os­ta­maan, mut­ta min­ul­la todel­lakin oli vuosia tili pankissa, jos­ta en ostanut mitään mui­ta palvelu­ja. Käteisen nos­t­a­mi­nen ei mak­sanut mitään, eikä tilin pitämi­nen muutenkaan. Mak­soi­vat jopa korkoa. Var­al­lisu­udel­la ja veroil­la ei ole asian kanssa tekemistä.

    Olen­nais­es­ti mainit­tu tili käteis­nos­toi­neen vas­taa postisi­ir­toa (vas­taan­ot­ta­jalle ilmaista)

    Ole hyvä ja esitä laskel­ma, jon­ka mukaan käytän­nön muut­ta­mi­nen olisi mak­sanut tuki­ien saa­jille 200 miljoonaa.

    Kari

  20. “Ole hyvä ja esitä laskel­ma, jon­ka mukaan käytän­nön muut­ta­mi­nen olisi mak­sanut tuki­ien saa­jille 200 miljoonaa.”

    Kyseessä oli sum­ma, minkä Kela ja kun­nat mak­soi­vat Pos­tille noiden etuuk­sien välittämisestä.
    Vas­taan­ot­ta­jal­la ei tarvin­nut olla mitään tiliä

  21. “Tilas­to­jen mukaan työt­tömät polt­ta­vat enem­män kuin työläiset, jot­ka polt­ta­vat enem­män kuin alem­mat toim­i­henkilöt, jot­ka polt­ta­vat enem­män kuin ylem­mät toim­i­henkilöt ja niin edelleen…”

    Ei tuo ero mitenkään suuri ole työn­tek­i­jöi­den ja työt­tömien välil­lä, enkä minäkään ole aikonut alkaa polt­ta­maan kun jään työttömäksi

    ” Työn­tek­i­jämiehistä päivit­täin tupakoivia oli 35 pros­ent­tia ja nai­sista 30 pros­ent­tia. Kaikki­aan työt­tömistä miehistä tupakoi päivit­täin 40 pros­ent­tia ja nai­sista 34 prosenttia.”

  22. “Ole hyvä ja esitä laskel­ma, jon­ka mukaan käytän­nön muut­ta­mi­nen olisi mak­sanut tuki­ien saa­jille 200 miljoonaa.”

    Kyseessä oli sum­ma, minkä Kela ja kun­nat mak­soi­vat Pos­tille noiden etuuk­sien välittämisestä.
    Vas­taan­ot­ta­jal­la ei tarvin­nut olla mitään tiliä

    Mis­tä kaik­ista etu­isuuk­ista oli kyse? itse asi­as­sa rahali­ikenne ei ole ihan ilmaista, vaik­ka pank­ki ei siitä veloit­taisikaan.. Ei se mak­sasuori­tus­ta kohti vält­tämätä ole kohtuuton.

    Josku anno dazu­mal isän­nöi­tisjä korosti antaes­saan vastike­mak­su­lo­mak­keet, että asun­toy­htiö oli jokaises­ta mak­sanut pankille markan (vai 2,5 markkaa) Ei kan­nat­tanut hävit­tää tai pan­na fik­su­un paikkaan. itse lähetin pankin mak­su­palvelu­un, kun sel­l­ainen tuli — tai siis vähän myöhem­min ja isoboroi­di patisti.

  23. Toinen jatku­vasti esil­lä ole­va väit­tämä on, että kaik­ki työt­tömät ovat alkoholisteja.
    Mut­ta tutkimuk­sen mukan suurku­lut­ta­jia on työt­tömis­sä 17 %. Se on toki enem­män kuin työtäteke­vien joukos­sa, mut­ta mukana ovat ne 3–40000 alko­holis­tia, jot­ka eivät työl­listy mitenkään ja joi­ta on aina ollut mut­ta joille ei voi­da oikein mitään.
    Kun nämä pois­te­taan niin lop­pu­jen työt­tömien joukos­sa ei ole juop­po­ja enem­pää kuin työssäkäyvien joukossakaan.
    Sama kos­kee tupakoijiakin.
    Yleen­sä mie­len­ter­veysongel­mat , alko­holis­mi, tupakoin­ti , huumei­den käyt­tö ja työt­tömyys kulke­vat käsi kädessä ja ne kas­vat­ta­vat alko­holistien ja tupakoi­jien osu­u­den työt­tömien joukos­sa muu­ta väestöä korkeammaksi.

    Kävin 70–80-luvvulla lapin huolto­las­sa kursee­ja miten alko­holis­tei­hin pitää suh­tau­tua ja urani aikan niitä on sat­tunut aika mon­ta kohdalle.

    Jos alko­holis­mi on liian pitkäl­lä niin juuri mitään ei ole tehtävis­sä, yleen­sä ihmi­nen kuolee n 40 ‑vuo­ti­aana, poikkeuk­si­akin toki on. Se, että tuleeko ihmis­es­tä alko­holisti selviää yleen­sä 25 ikävuo­teen mennessä.
    Ihmisen ruumis kestää jatku­vaa juomista n 15 vuot­ta ja näin se on toteu­tunut useimpi­en kohdalla.

    Esimiehen vai­h­toe­hdot ovat vähissä liian pitkälle eden­neen alkoholismin/huumeongelman kanssa, ain­oa vai­h­toe­hto on antaa potkut.

    Jos ongel­ma on alus­sa niin selkeäl­lä ja jyrkäl­lä kur­in­pidol­la voi pelas­taa ihmisen, sekin on todet­tu kun usea on käynyt kiittämässä

  24. Kyseessä oli sum­ma, minkä Kela ja kun­nat mak­soi­vat Pos­tille noiden etuuk­sien välittämisestä.
    Vas­taan­ot­ta­jal­la ei tarvin­nut olla mitään tiliä 

    Eli toisin sanoen veron­mak­sa­jat sääs­tivät 200 miljoon­aa, mut­ta edun­saa­jat eivät menet­täneet mitään. Tietenkin voi olla, että pankkien (muut) asi­akkaat tuon sum­man mak­soi­vat — taval­la tai toisel­la -, mut­ta olen taipu­vainen ajat­tele­maan, että tuo oli ihan selvää toimin­nan tehostumista.

    Kari

  25. Jois­sakin kom­menteis­sa olen ollut havait­se­vani ‘suh­teel­lisen köy­hyy­den’ käsit­teen vajaavaista ymmär­rystä. ‘Äijä’ ei suh­teel­lista köy­hyyt­tä tunne. Yksinelävä ‘äijä’ ‘pär­jää aina’. Mut­ta jos per­heessä on koulua käyviä lap­sia, se näkyy heti. Ei las­ten tarvitse kaikkea samaa saa­da, mut­ta ei myöskään jäädä kaikesta pait­si. Jos van­hem­mat elävät perus­tu­loil­la tai heil­lä on vaikeuk­sia hoitaa talout­taan, lap­si altistuu kiusaamiselle ja muille vaikeuk­sille. No, van­hempi­en vika. Eivät osaa hoitaa talout­taan ja työl­listymistään? Mut­ta siis ei lapsen. Mut­ta näin ne eri­laiset sukupolviset ketjut periy­tyvät. Mitä tasaisem­mat suh­teel­lisen köy­hyy­den tasot, sitä use­am­mal­la lapsel­la ja nuorel­la on mahol­lisuuk­sien tasa-arvo. Täl­läkin blogilla use­at kom­men­toi­jat korosta­vat vah­vasti negati­ivisia vapauk­sia, että ihmi­nen on mah­dolisim­man vapaa sidok­sista ja yhteiskun­nal­lista kahleista tekemään ‘mitä halu­aa’ (Anglosaksi­nen malli). Posi­ti­ivisen vapausaat­ten edus­ta­jat ajat­tel­e­vat nimeno­maan mah­dol­lisu­ut­ta toimia, käyt­tää vapaut­taan, tehdä, toteut­taa itseään (Pohjo­is­mainen malli). Ner­gati­ivisen vapau­den maail­mas­sa (ála USA) ‘kadun juop­po’ on täysin vapaa ihmi­nen, vapaan ihmisen ideaali, mikään eikä kukaan kahlitse hän­tä, eivät edes sosi­aaliset sidok­set. Posi­ti­ivisen vapau­den maail­mas­sa eri­laiset kytkök­set ja sosi­aaliset sidok­set mah­dol­lis­ta­vat tiet­tyjä asioi­ta. Sik­si olisi hyvä, että suh­teelli­nen köy­hyys pidet­täisi­in suh­teel­lisen mata­lana. Tämä on se Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tion malli, jota nyky­de­mar­it eivät ilmeis­es­ti enää edes muista. Nykyiset van­gitkin ovat olleet joskus lap­sia. Kos­ka he päät­tivät ryhtyä rikol­lisik­si? Mik­si juuri he? Vai ei suh­teel­lisen köy­hyy­den käsi­teessä ole järkeä?

  26. Ps. Min­ul­la on aina (about 70-luvul­ta, alun perin van­hempi­en avaa­mana) ollut sama tili, mitään mak­su­ja en siitä mak­sa. Olen toki omis­ta­jaosakkaana ko. yri­tyk­sessä, min­i­maalis­es­ti. Hyvät lainat on pankissa sisäl­lä, säästöjä min­i­maalis­es­ti. Verkkopankkia käytän ja kort­tia. Täy­tyy sanoa, että en tiedä mikä tämän mak­sut­to­muu­den aiheut­taa, kun min­ulle se on ollut aina itses­tään­selvyys. Ehkäpä tässäkin aikoinaan van­hempi­en tilin avaami­nen ‘oike­as­sa paikas­sa’, siis pankissa, ratkaisee, ja minä poimin nyt hedelmät puus­ta (siis ne noin 2€, taitaa olla vähän enemmän?).

  27. “Ehkäpä tässäkin aikoinaan van­hempi­en tilin avaami­nen ‘oike­as­sa paikas­sa’, siis pankissa, ratkaisee, ja minä poimin nyt hedelmät puus­ta (siis ne noin 2€, taitaa olla vähän enemmän?).”

    Velkaa ja säästöjä riit­tävästi niin tili on “ilmainen”

  28. “Ner­gati­ivisen vapau­den maail­mas­sa (ála USA) ‘kadun juop­po’ on täysin vapaa ihmi­nen, vapaan ihmisen ideaali, mikään eikä kukaan kahlitse hän­tä, eivät edes sosi­aaliset sidokset.”

    USA:ssa nämä kerätään get­toi­hin jol­loin kon­trol­loin­ti on helpom­paa, toki vapaitakin näkyy, mut­ta käytän­nössä he elävät omil­la alueillaan.
    Samoin yheyiskun­ta on jakaan­tunut tulo­jen mukaan , köy­hät asu­vat omil­la alueil­laan , rikkat omillaan.
    Rikkail­la on omat koulut, yliopis­tot etc
    Sää­tyki­eto on vähäistä.
    Oikeuskäytän­tökin on eri­lainen rikkaan ja köy­hän kohdalla

  29. “Eli toisin sanoen veron­mak­sa­jat sääs­tivät 200 miljoon­aa, mut­ta edun­saa­jat eivät menet­täneet mitään. ”

    Etu­ut­ta ei nos­tet­tu vas­taval­la sum­mal­la, Kun pankit perivät nyt kulut asi­akkaal­ta niin käytän­nössä etu­u­den entisi­in kohtei­isi­in käytet­tävä osu­us pieneni vastaavasti

  30. Hyvät lainat on pankissa sisäl­lä, säästöjä min­i­maalis­es­ti. Verkkopankkia käytän ja kort­tia. Täy­tyy sanoa, että en tiedä mikä tämän mak­sut­to­muu­den aiheut­taa, kun min­ulle se on ollut aina itsestäänselvyys.

    Luulisin, että mak­sat tuon mak­sut­to­muu­den mon­een ker­taan lain­o­je­si mar­gin­aaleis­sa. (Osu­us­pank­ki kyl­lä on taikonut jonkun­laisen ikili­ikku­jan kun samat bonuk­set myy­dään kah­teen ker­taan, ensin “alemp­ina” mar­gin­aaleina ja sit­ten “mak­sut­tom­i­na” palveluina. Ja pis­teenä i:n päälle pankin voit­to­jakaan ei mak­se­ta omis­ta­jille mis­sään olo­suhteis­sa, ainakaan tietyis­sä Osuuspankeissa.)

  31. Merkit­täväl­lä osal­la perus­tur­val­la eläjistä todel­li­nen ongel­ma ei ole suh­teelli­nen tai absolu­ut­ti­nen köy­hyys vaan sosi­aa­li­nen osat­to­muus, elämän­hallinnan puute, fyysi­nen sairaus, mie­len­ter­veysongel­ma tai päi­hdeon­gel­ma. Rahoit­ta­mal­la ongel­man­tuotan­toa ei pois­te­ta ongelmia. Minä olisin valmis mak­samaan enem­män tulon­si­ir­to­ja jos rahoi­tus kohdis­tet­taisi­in inten­si­ivisi­in lap­siper­hei­den tuk­i­toimi­in, ruo­hon­ju­u­ri­ta­son tukior­gan­isaa­tioille, jot­ka työsken­televät ken­täl­lä, päi­hde- ja mie­len­ter­veysongelmien hoitoon ja ehkäisyyn sekä vajaakyky­is­ten osal­lis­tamiseen yhteiskun­taan. Perus­tur­van korot­ta­mi­nen ei ratkaise varsi­naisia ongelmia. Tosin van­huk­sien ja inva­li­di­en kohdal­la perus­tur­van koro­tus olisi var­masti oikein.

  32. Minä en ole valmis mak­samaan enem­män vero­ja siitä, että julki­nen val­ta yrit­tää muut­tua päi­h­teet­tömäk­si elämäk­si juopoille tai että virkamiehet pyrkivät saa­maan elämän­hallintansa menet­täneen äidin siihen kun­toon että lap­sien huostaan­ot­to voidaan perua.

    Mikään rahamäärä maail­mas­sa ei riitä kor­jaa­maan sosi­aal­isia ongelmia, jot­ka johtu­vat ihmisen elämän­hallinnan tai itse­hillinnän puut­teesta. Ei mikään. Sitä­pait­si kun­tien vero­tu­lot ja samal­la menot ovat nousseet roimas­ta koko 2000-luvun. 

    Mainitkaa yksikin sosi­aa­li­nen ongel­ma, joka on saatu ratkaistua näil­lä mit­tavil­la lisäresursseilla.

  33. Liian van­ha:
    jos halu­aa vain ne palve­lut, joi­ta mainit­se­masi postisi­ir­to tar­joaa (saa rahat käteen), niin käsit­tääk­seni ei tarvitse mak­saa yhtään mitään mis­sään pankissa (tai ainakin on usei­ta pankke­ja, jois­sa ei tarvitse), joten en oikein ymmär­rä tuo­ta nillittämistäsi.

    Kari

  34. tcrown on tietenkin allekir­joitet­tavis­sa. Se nyt on tietenkin niin, että ilmaisia palvelu­ja ei ole, enkä kuu­lu mihinkään vip-porukkaan. Eli kyl­lä minä sen palvelun mak­san, taval­la tai toisella.
    Vakavam­paan asi­aan. Päi­hde- ja krim­i­naal­i­työssä voidaan oikeasti saa­da kohdis­te­tusti aikaan suuria säästöjä. Nuori, joka on ‘päi­hdeu­ransa’ alus­sa aiheutaa melkoisia yhteiskun­nal­lisia kus­tan­nuk­sia. Sosi­aal­i­meno­ja, meno­ja poli­isin ja ter­vey­den­huol­lon palvelu­jen käyt­täjänä, varkauksi­na, ym., sekä muina inhimil­lis­inä ja yhteiskun­nal­lisi­na kus­tan­nuk­sia, lisäk­si vero­tu­lo­jen mene­tys­tä, vuodes­ta vuo­teen, ihmi­nen ‘parhaas­sa iässä’. Jos hän joutuu vanki­laan, vou­osi mak­saa noin 50 000 euroa (+ vero­tu­lo­jen mene­tys). Jos hän jatkaa ‘uraansa’, tämä sum­ma ratkähtää vuosit­tain. Jos hänet saadaan (vaikka­pa ennen sitä vankeut­ta) hyvän päi­hde­hoidon ja kuntoutuk­sen kaut­ta takaisin veron­mak­sa­jak­si, se ehkä mak­saa ker­talu­okaa sen 50 000 euroa (vaa­ti­va huume­hoito), mut­ta lop­puelämä on sit­ten tuot­toa yhteiskun­nalle. Uus­in­tarikol­lisu­u­den ehkäisy ja riip­pu­vu­us­sairau­den hoito ovat todel­la kus­tan­nuste­hokas­ta toim­intaa yhteiskun­nalle. Kuka selviää päi­hteistä mil­läkin taval­la, on mon­imutkainen vyy­hti, eikä se help­poa ole.
    Mut­ta, mut­ta. Esim. Turus­sa ennal­taehkäi­sevään päi­hde­työhön käytetään vähän yli satatuhat­ta euroa (supis­tuk­sia, supis­tuk­sia), mil­lähän sum­mal­la olut­fir­mat main­os­ta­vat tuot­teitaan? Tämä on myös yhteiskun­nalli­nen kysymys. Mitä järkeä val­tion ja kun­tien on ensin antaa olut(ym.)firmojen (ja TV-ohjelmien) julka­ista tehokkai­ta ja päi­hde­myön­teisiä main­ok­sia miljoonil­la ja sit­ten jakaa ‘hilu­ja’ päi­hde­val­is­tuk­seen. Puoli­tuon­tia vuodessa koulus­sa päi­hde­val­is­tus­ta voit­taa var­masti päivit­täisen Salkkarin ja Urheilu­joukkuiden logo­jen tehon, se nyt on selvä. Mut­ta kuin­ka moni niistä koululaisista?

  35. eggo kir­joit­ti:

    Merkit­täväl­lä osal­la perus­tur­val­la eläjistä todel­li­nen ongel­ma ei ole suh­teelli­nen tai absolu­ut­ti­nen köy­hyys vaan sosi­aa­li­nen osattomuus,

    JP Roos aikoinaan eräässä kir­joituk­ses­saan mainit­si, että sosi­aalivi­ra­nomaisille ei opete­ta sitä mitä nyky­isin posti­paikoil­lan tekevät.

    Onkin täysin pöyristyt­tävää, että pienet lapset viedään van­hem­mil­taan poli­isin avus­t­a­mi­na suo­raan las­ten päiväkodista.

    Sit­ten lapset pää­tyvät las­ten “vanki­laan”, ja näin yhteiskun­ta pesee käten­sä hei­dän tulevaisuudestaan.

    Sit­ten las­ten vanki­las­sa kun­tia lähel­lä ole­vat toimi­vat kuten capot keski­ty­isleireis­sä, että josko huostaan­otet­tu ei ole kun­nol­la, näpeil­len­sä saa, kun kun­nan isät vaivau­tu­vat, eikä rahavir­ta huostaan­ot­to­jen myötä kun­taan juokse.

    Tässä olisi Osmolle selvit­tämisen paik­ka, että kuin­ka paljon kun­nat hoita­vat talout­taan las­ten huostaan­ot­to­jen avulla.

  36. Ric­ca­do:

    Mik­si juuri he? Vai ei suh­teel­lisen köy­hyy­den käsi­teessä ole järkeä?

    En tiedä, mut­ta ilmeis­es­ti ei ainakaan sik­si, että he ovat köyhiä…

    http://online.wsj.com/article/SB10001424052748703580904574638024055735590.html

    Sit­ten vapauk­si­in. Negati­ivisil­la vapauk­sil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, jos niistä ei seu­raa posi­ti­ivisia vapauk­sia. Sin­un kir­joituk­ses­ta sai sel­l­aisen käsi­tyk­sen, että negati­iviset ja posi­ti­iviset vapaudet eivät ole kytkök­sis­sä toisi­in­sa. Tämä on harhalu­u­lo. Negati­ivi­sista vapauk­sista seu­raa se, että jokainen yksilö saa pitää itsel­lään ne posi­ti­iviset vapaudet jot­ka on “ansain­nut” tuot­ta­mal­la hyv­in­voin­tia muille. Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä aiheut­taa posi­ti­ivis­ten vapaauk­sien kokon­ais­määrän kasvun.

    Posi­ti­ivis­ten vapauk­sien pain­ot­ta­mi­nen negati­ivis­ten vapausten kus­tan­nuk­sel­la sen sijaan johtaa posi­ti­ivis­ten vapauk­sien kokon­ais­määrän pienen­tymiseen, kos­ka sil­loin posi­ti­ivis­ten vapauk­sien tuot­tamisen kan­nus­timet vähenevät.

  37. “niin käsit­tääk­seni ei tarvitse mak­saa yhtään mitään mis­sään pankissa (tai ainakin on usei­ta pankke­ja, jois­sa ei tarvitse), joten en oikein ymmär­rä tuo­ta nillittämistäsi.”

    Ker­toisit nyt konkreet­tis­es­ti edes yhden pankin, joka tar­joaa ilmaisen tilin, minä en tiedä yhtäkään.

    1. S‑pankki tar­joaa täysin ilmaisen tilin ja ja jopa mak­saa kortin käytöstä S‑liikkeen kaupois­sa 0,5 pros­ent­tia ylimääräistä alen­nus­ta kaik­ista ostok­sista, mut­ta ilmeis­es­ti vain osu­us­li­ik­keen jäse­nille, joi­ta tosin on jok­seenkin koko kansa.

  38. Art­turi: n. 80% vangeista on vanki­las­sa eri­asteisen päi­hdeon­gel­man takia. Murhat, tapot, väki­val­taisu­udet, melkein kaikkien rikol­lisu­ustyyp­pi­en selit­täjänä on päi­hde- tai mie­len­ter­veysongel­ma (tästä on kyl­lä tilas­tot). Selkeästi nykyään vain talous­rikol­lisu­us (ja muu­ta­ma muu vähäi­nen ryh­mä) on poikkeus mut­ta vähäi­nen. Tässä eivät ulko­maiset artikke­lit päde, kos­ka yhteiskun­nat ovat niin eri­laisia. Kyl­lä suo­ma­laiset van­git ovat taustal­taan sukupolvis­es­ti alem­mista luok­ista (jos luok­ista puhutaan). Syr­jäy­tymisen kierre on mata­lampi tai syvä. Köy­hyy­den ja rikol­lisu­u­den käsit­teet yhdessä tuot­ta­vat myös sel­l­aista Anglosak­sista lähdet­tä, joka ei oikein sovi Suo­ma­laiseen käsit­teistöön (totu­ut­ta ei löy­dy googlaa­mal­la, pitää käy­dä paikan päällä).
    Negati­ivisen ja posi­ti­ivisen vapau­den käsit­teis­sä ei ole kyse siitä, että joko tai, vaan siitä kumpaa koroste­taan, kumpaa painotetaan.
    Mut­ta fak­ta on se, että mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvoa aje­taan nykyään alas, ja pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den las­ten lah­jakku­us jätet­tään Kiinalais­ten per­hei­den hyö­dyn­net­täväk­si. Ihmettele tässä sit­ten vielä, mik­si insinööri­hom­matkin viedään Kiinaan. Suomes­sa keskilu­ok­ka tulee siir­tymään laidoille. Keskilu­ok­ka tulee supis­tu­maan, suhteellisesti.

  39. Tääl­lä oli kir­joituk­sia, jois­sa päi­hdeon­gel­ma nähti­in jotenkin siltä kuin joku olisi valin­nut olla päi­hdeon­gel­mainen ja huvikseen sit­ten sen myötä vaikka­pa asun­no­ton, ihan oman valin­nan tulok­se­na. Riip­pu­vu­u­soirey­htymä on osa sairaus­lu­ok­i­tus­ta (ICD-10), jol­la määritel­lään kaik­ki sairaudet, jos vaikka­pa jal­ka katkeaa (se löy­tyy ICD-10 luok­i­tuk­ses­ta, jota lääkärit käyt­tävät). Päideon­gel­maisel­la se on jotain F‑10 luokkaa tai vas­taavaa. Päi­hdeon­gel­ma on siis sairaus kuin luun mur­tu­ma, tosin psyko­so­maat­ti­nen ja sosi­aa­li­nen taustal­taan. Mik­si päi­hde­sairaat (F‑10) laite­taan vanki­laan mut­ta jalka­nsa mur­ta­neet saa­vat lomaa? Tämä noin peri­aat­tel­lis­es­ti. Ovatko lääketi­eteen tutk­i­jatkin väärässä? Puhu­mat­takaan hoitoon pääsys­tä. Päi­hde­sairas (ks. ICD-10) pääsee hyväl­lä onnel­la hoitoon. Mik­si syöpäpoti­laat pää­sevät hoitoon heti?

  40. Huostaan­ot­to on todel­la kallis prosessi. 

    Las­ten­suo­jelun val­tiono­su­us ei kata huostaan­ot­te­jen kulu­ja, vaan kun­nalle koituu näistä todel­lisia meno­ja. Yhdenkään kun­nan ei siten kan­na­ta ottaa yhtään las­ta turhaan huostaan. 

    Nämä salali­it­to­teo­ri­at kumpua­vat siitä, että vira­nomaiset ovat tiukasti vaiti­olovelvol­lisia huostaan­oton kohteena ole­van per­heen asioista. Koskaan emme siis kuule kuin yhden näkökul­man asiaan. 

    Tyyp­illi­nen huostaan­ot­to läh­tee per­heen läheisen, suku­laisen tai naa­purin yhtey­de­no­to­s­ta. Pieni lap­si on jätet­ty kapakkareis­sun ajak­si yksin koti­in. Päiväkodis­sa voidaan myös tode­ta pahoin­pite­lyn jälk­iä tai lapsen henk­i­nen huono tila. 

    Pöyristyt­tävä minus­ta olisi, jos näi­hin ei reagoitaisi. Paljon pöyristyt­täväm­pää kuin että kiireel­li­sis­sä tapauk­sis­sa lap­si haetaan poli­isin avustamana. 

    Tässä olisi Osmolle selvit­tämisen paik­ka, että kuin­ka paljon kun­nat hoita­vat talout­taan las­ten huostaan­ot­to­jen avulla.

    Mikä sin­un pikku apu­lais­esi kuvit­telet Osmon ole­van, kun tääl­lä hänelle työte­htäviä jakelet? Selvit­tele ihan itse asioi­ta ja aloi­ta vaik­ka päästäsi!

  41. “S‑pankki tar­joaa täysin ilmaisen tilin ja ja jopa mak­saa kortin käytöstä S‑liikkeen kaupois­sa 0,5 pros­ent­tia ylimääräistä alen­nus­ta kaik­ista ostok­sista, mut­ta ilmeis­es­ti vain osu­us­li­ik­keen jäse­nille, joi­ta tosin on jok­seenkin koko kansa”

    Osu­us­toimin­nas­sa on jäseniä 7,2 miljoon­aa 2008 ‚mut­ta S‑ryhmäsä vain 1,7 miljoonaa.
    Ja tuo mak­sut­to­muus on syn­tynyt vas­ta viime vuosi­na ja edel­lyt­tää osu­us­pääo­man maksamista.

    Kun tuo Postin ase­man muu­tos rahan­välit­täjänä tehti­in 90-luvun puo­livälin tienoil­la niin sil­loin tili­mak­sut oli­vat kuukausi­mak­su­ja eikä ilmaisia tile­jä ollut.

    Mut­ta se aiheen tärkein point­ti olikin, että indek­si ei huo­moioi täl­lais­ten mak­su­vas­tuisen siir­to­ja eikä mak­su­jen tiehentymisiä.

    Ja toisaal­ta tuo yleisin­de­ki kuvaa lähin­nä keski­t­u­loisen kulu­jen muu­tos­ta, pien­i­t­u­loisen kulu­tus­rakenne on aivan erileinen ja pitäisikin rak­en­taa sosi­aal­i­tur­vain­dek­si, joka perus­tuu alim­man tulode­si­ilin kulutusrakenteeseen.

    Ja jos halu­taan, että köy­him­mästkin saa­vat muru­sia kasvus­ta niin sil­loin siihen voi liit­tää myös tulo­jen kasvuelementin
    s

    Pitää muis­taa että muual­la Euroopas­sa tuo postin rahan­väl­i­tys toimii edelleen.

  42. “Negati­ivi­sista vapauk­sista seu­raa se, että jokainen yksilö saa pitää itsel­lään ne posi­ti­iviset vapaudet jot­ka on “ansain­nut” tuot­ta­mal­la hyv­in­voin­tia muille. Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä aiheut­taa posi­ti­ivis­ten vapaauk­sien kokonaismäärän ”

    Islanti on hyvä esimerk­ki tästä. Posi­ti­ivis­ten vapauk­sien eri­ty­isas­e­man takia pankkien omis­ta­jat siavt pitää rahansa mut­ta kansa joutuu kan­ta­maan nämä negati­iviset vapaudet

  43. Suomes­sa ei kyl­lä var­masti tehdä huostaan­ot­to­ja kevein perustein. Ymmärtääk­seni use­assa tapauk­ses­sa esimerkik­si juop­po äiti saa vähän aikaa kuiv­il­la oltueen lapset tak­isin vain jot­ta ne pitää muu­ta­man kk jäl­keen hakea uudelleen huostaan.

    Itse en todel­lakaan usko näitä lehdissä/netissä ole­via itku­vir­siä siitä kuin­ka lap­sia ote­taan tuos­ta vain huostaan pelkästään vira­nomais­ten vit­tumaisu­ut­ta. Tietenkin myös turhia huostaan­ot­to­ja tapah­tuu aivan kuten vääriä tuomioitakin annetaan, mut­ta niitä ei voi olla mon­taakaan prosenttia. 

    Ric­ca­do, päihdeongelmasta:
    Päi­hdeon­gel­ma on samal­la taval­la itseai­heutet­tu sairaus kuin on esimerkik­si base-hypy­il­lä aiheutet­tu jalan katkeami­nen tai kaa­haamisel­la aiheutet­tu neli­raa­ja­hal­vaus. Lop­ulli­nen tila on sairaus, mut­ta sitä edeltää aivan holti­ton yksilön omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta johtu­va riskinot­to. Huume­on­gel­ma, alko­holis­mi ja palel­tumavam­mat kun päät­ti kiivetä Mount Ever­estille ilman lisähap­pea ovat kaik­ki ihan itseai­heutet­tu­ja vammoja.

    Liian Van­ha
    “Ker­toisit nyt konkreet­tis­es­ti edes yhden pankin, joka tar­joaa ilmaisen tilin, minä en tiedä yhtäkään.”

    Etkö osaa käyt­tää net­tiä ja tehdä ver­tailu­ja? Et tai­da ollakaan ihan niin aloitekykyi­nen ja työkkyri kuin annat ymmärtää.

  44. Liian van­ha:
    Ok: Han­dels­banken, jos­sa min­ul­la on tili. Muista en tiedä (enkä jaksa/ehdi selvittää).

    Vajaa viisi vuot­ta sit­ten kil­pailutin pankke­ja, ja sil­loin kaikil­la tutkimil­lani pankeil­la tilin avaami­nen ja ylläpi­to oli­vat ilmaisia. Net­ti­pankit ja muut klumeru­ulit ovat asia erik­seen, mut­ta ne ovatkin jotain muu­ta kuin ver­taa­masi postisiirto.

    En ole tutus­tunut pankkien mak­sui­hin 90-luvun alus­sa, mut­ta min­ul­la on ollut tile­jä useis­sa pankeis­sa 80-luvun alus­ta läh­tien, ilman tulo­ja, eikä niistä ole koskaan tarvin­nut mak­saa mitään. Väitän, että puhut paskaa.

    Kari

  45. Eli­na kir­joit­ti 9.1.2010 kel­lo 6:40:

    Selvit­tele ihan itse asioi­ta ja aloi­ta vaik­ka päästäsi!

    Ovat muutkin päästään sekaisin las­ten huostaan­ot­toi­hin liit­tyvis­sä taloudel­li­sis­sa kysymyksissä.

    #
    HS Sun­nun­taide­bat­ti 14.9.2008

    On häm­mästyt­tävää, ettei sijoitet­tu­jen las­ten myöhempää elämää tutki­ta Suomes­sa enem­pää. Jos vira­nomaiset erot­ta­vat lap­sia van­hem­mis­taan, eikö heil­lä olisi velvol­lisu­us seu­ra­ta, mil­laisek­si juuri näi­den las­ten tule­vaisu­us muotoutuu?

    Kyse on myös kus­tan­nuk­sista. Yhden sijoite­tun lapsen kus­tan­nuk­set oli­vat kuudessa suurim­mas­sa kaupungis­sa vuon­na 2007 noin 35 000 euroa. Karkeasti las­ket­tuna kus­tan­nuk­set ylit­tävät siis reilusti yli puoli mil­jar­dia euroa, eli jokainen suo­ma­lainen osal­lis­tuu sijoitet­tu­jen las­ten kus­tan­nuk­si­in yli sadal­la eurol­la. Sijaishuolto vie läh­es neljä ker­taa enem­män voimavaro­ja kuin ennal­ta ehkäi­sevä työ eli las­ten­suo­jelun avo­huolto. Kaikissa viral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä koroste­taan lap­siper­hei­den palvelu­iden ja tulon­si­ir­to­jen ennal­ta ehkäi­sevää merk­i­tys­tä. Samal­la tiede­tään, että sijoitet­tu­jen las­ten omat lapset usein sijoite­taan aikanaan kodin ulkopuolelle.

    Sijoitet­tu­jen las­ten määrän jatku­va lisään­tymi­nen on häpeäl­listä ja vie uskot­tavu­ut­ta koko hyv­in­voin­tipoli­ti­ikalta. Näitä lap­sia on niin paljon, ettei – lapset­to­muu­songelmien yleisyy­destä huoli­mat­ta – sijais­per­heitä löy­dy riit­tävästi. Lap­sia ja nuo­ria sijoite­taankin yhä use­am­min per­he­hoidon sijaan ammatil­lisi­in per­hekotei­hin tai laitoshuoltoon. Vaikeasti oireile­vien las­ten kohtaloista on tul­lut kun­nille kaup­patavaraa, jon­ka hin­noit­telus­sa hoivayrit­täjät ovat olleet vahvoilla.
    #

    Tässä link­ki artikke­li­in (toiv­ot­tavasti pitkä link­ki tulostuu oikein):

    http://www.hs.fi/keskustelu/&%2334%3BSijoitettujen+lasten+m%E4%E4r%E4+on+h%E4pe%E4&%2334%3B/thread.jspa?threadID=139202&tstart=40

    1. Tästä olen puhunut ennenkin. Meil­lä pitäisi käyt­tää enem­män adop­toimista las­ten­suo­jelun muo­tona. Se on kaut­ta aiko­jen ollut tapa hoitaa lap­sia, joiden omat van­hem­mat eivät siihen oikein sovel­lu, mut­ta Suomeen voi adop­toi­da lap­sia vain ulkomailta.

  46. Kuka kek­sisi, miten kun­nat ja val­tio saataisi­in irti tästä nykyis­es­tä kalli­ista säästökier­teestä. Kun vähen­netään ennal­ta ehkäi­sevää työtä, päädytään kalli­isi­in ratkaisui­hin. Yhden lapsen huostaan­ot­to mak­saa vuodessa enem­män kuin kod­in­hoita­jan tai vast. palkkaus. Tai kun nuori päästetään vanki­lakier­teeseen, yhteiskun­ta mak­saa kalli­isti, yhden­vankilavuo­den hin­nal­la nuori saisi täysi­aikaisen tuk­i­jan rin­nalleen, kunnes kyke­nee elämään itsenäis­es­ti jne.
    90-luvun lama raitisti juopot eli päi­hde­huolto­lat lakkautet­ti­in asi­akkaiden puut­teessa (kun­nat eivät anta­neet mak­susi­toumuk­sia) Vaik­ka juopot eivät raitis­tuneet pysyvästi, hyvä ruo­ka ja hygien­ia pitivät hei­dät siinä kun­nos­sa, ettei tarvin­nut tur­vau­tua haimat­ule­hduk­sen takia sairaala­hoitoon, mis­sä yksi päivä mak­saa enen­m­män kuin kol­men kuukau­den jak­so hoito­lasa. jne esimerkke­jä olisi paljon.
    Mut­ta nyt säästetään lyhyt­näköis­es­ti, mak­se­taan myöhem­min enem­män ja kierre jatkuu.
    Eläkkeistä: Osmon esimerk­istä ymmärsin, että kun jään eläk­keel­lä (ihan koh­ta) voin säi­lyt­tää nykyisen elin­ta­soni, mut­ta en pääse mukaan yleiseen elin­ta­son nousu­un eli suh­teel­lis­es­ti kur­jis­tun (onnek­si olen tot­tunut tyy­tymään vähään, enkä vilkuile mui­ta). Yksi ratkaisu on jatkaa työn­tekoa osa-aikaises­ti niin kauan kuin mah­dol­lista. Eli kas­vat­taa työ­tu­loil­la käytet­tävis­sä ole­vaa rahamäärää.
    Uskon ja toivon, että tähän men­nään vähitellen, työ antaa myös sisältöä elämään, moni eläkeläi­nen tun­tee olon­sa työvu­osien jäl­keen tarpeettomaksi.

  47. Päi­hdeon­gelmien hoito olisi var­masti tuot­tavaa jo pelkästään sen vuok­si, että se vähen­tää somaat­tisen sairaan­hoidon kulu­ja radikaal­isti. Keskeinen ongel­ma on päi­hde­poti­laan sitout­ta­mi­nen hoitoon, siihen ei ole välineitä. Huono sitou­tu­mi­nen hoitoon on osa tau­tia, mut­ta sitä ei huomioi­da lain­säädän­nössä riit­tävästi. Vakav­im­mille tapauk­sille pitäisi voi­da soveltaa pakko­hoitoa ja lievem­mille pitäisi olla mui­ta sitout­tamiskeino­ja. Tätä vas­tuste­taan ide­ol­o­gi­sista syistä. Tie hel­vetti­in on päällystet­ty hyvil­lä aikomuksilla.

  48. Huostaan­ot­to tapah­tuu usein niin myöhään, että lapset ovat jo pahoin henkises­ti vau­ri­oitunei­ta (ja myös fyy­sis­es­ti esim. äidin raskau­de­naikaisen alko­holinkäytön vuok­si) ja hei­dän kotiu­tu­misen­sa uuteen koti­in voi olla äärim­mäisen rank­ka prosessi. 

    Sijaiskodit pyritäänkin val­it­se­maan siten, että van­hem­mil­la olisi vank­ka kas­va­tuskoke­mus ja siis omia lap­sia. Näin ollen adop­tioon halukkaat lapset­tomat par­it kar­si­u­tu­isi­vat jo tämän kri­teerin takia pois. 

    Adop­tio huostaan­oton keinona voisi koskea vain aivan pieniä lap­sia jo sik­sikin, että adop­tio­ta toivo­vat pariskun­nat itse halu­a­vat pääsään­töis­es­ti mah­dol­lisim­man nuoren lapsen. 

    Adop­tio merk­it­sisi myös sitä, että halutes­saan uudet van­hem­mat voivat katkaista lapsen kaik­ki siteet biol­o­gisi­in van­hempi­in. Tämä ei useinkaan olisi lapsen edun mukaista.

  49. “Adop­tio merk­it­sisi myös sitä, että halutes­saan uudet van­hem­mat voivat katkaista lapsen kaik­ki siteet biol­o­gisi­in van­hempi­in. Tämä ei useinkaan olisi lapsen edun mukaista.”

    Aivan var­masti useim­mis­sa tapauk­sis­sa se nimeno­maan olisi lapsen edun mukaista, mikäli adop­toita­va olisi vauvaikäinen.

    Huono van­hempi on huono van­hempi, se on sem­moinen jut­tu jos­sa ei pitäisi saa­da ker­ran kun­nol­la mokat­tuaan enää uusia yrityksiä.

  50. Jotenkin keskustelu näyt­tää karan­neen adop­tioi­hin, mut­ta hyvä niin, kos­ka Osmon maail­manku­va avau­tuu tätä kaut­ta paremmin:

    “Se [adop­tio] on kaut­ta aiko­jen ollut tapa hoitaa lap­sia, joiden omat van­hem­mat eivät siihen oikein sovellu”

    Vihreän ide­olo­gian toivelistalle näem­mä kuu­luu, että lapset voidaan ottaa “hyvi­in per­heisi­in” “oikein kas­vatet­taviksi”. Ensin määritel­lään huostaan­oton perus­teek­si “lapsen etu”. Sit­ten ote­taan lap­si pois “huonoil­ta van­hem­mil­ta”. Tule­vaisu­udessa sal­li­taan van­hempi­en tah­don­va­s­tainen adop­tio “hyvi­in per­heisi­in”. Lopuk­si laa­jen­netaan ne perus­teet, joil­la pros­es­si käyn­nis­tetään koske­maan myös mielip­iteitä. Ainakaan ilmas­to-denial­is­teil­la ei pitäisi olla oikeut­ta kas­vat­taa lap­sia, kos­ka hei­dän ide­olo­giansa on “las­ten edun vastaista”.

    Tiedän, että tuo kuu­lostaa nyt nau­ret­taval­ta, jopa mah­dot­toma­l­ta. Kuitenkin täl­laisia yhteiskun­tia on nyt ja oli Euroopas­sakin 20 vuot­ta sit­ten. Kun on omin silmin näh­nyt, miten valvon­taa vähitellen hivute­taan kireäm­mäk­si, niin eipä tuo ske­naario ole poissuljettu.

    On eri asia tehdä rikos kuin tul­la vahdi­tuk­si, ettei tee rikosta.

  51. Re: Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 9.1.2010 kel­lo 10:43 — Adoptointi

    Huu­to­lai­saikuinen.

    Olen samoil­la lin­joil­la. Ongel­ma on asen­teessa että vas­tuu (lähim­mäis­es­tä) voidaan ulkois­taa yhteiskun­nalle. Mak­samal­la riit­tävän suuri kor­vaus (vero) kun­nalle voidaan vas­tuu asioiden hoita­mis­es­ta siirtää yhteiskunnalle.

    Yksilö­ta­sol­la on paljon aikuisia (sosi­aal­i­toimis­ton asi­akkaina), jot­ka eivät pysty henkilöko­htaiseen talouden hallintaan. Hei­dän tilan­net­taan ei voi­da muut­taa anta­mal­la lisää rahaa (lisäämäl­lä tuk­i­toimia). Virkakoneis­tol­la ei kuitenkaan ole mui­ta keino­ja käytet­tävis­sä puut­tumat­ta “yksilön vapauksiin”.

    Olisiko elämän­hallinta ja selviämi­nen päivästä toiseen eri­laista, jos sosi­aal­i­ta­pauk­set saisi­vat henkilöko­htaisen “peräänkat­so­jan”. Sosi­aal­i­toimen tuki mak­se­taan tälle peräänkat­so­jalle, joka sit­ten ottaa vas­tu­un asi­akkaan jokapäiväis­es­tä selviämisestä.

    Esimerkik­si alko­holin käyt­tö ja maalaisjärkeä käyt­tävä hark­in­ta jokapäiväi­sis­sä asiois­sa voisi olla toimi­vam­paa kun on läheinen henkilö, joka ottaa kan­taa vaikka­pa kysymyk­si­in siitä mitä kau­pas­ta kan­nat­taa ostaa — tai jopa kau­pas­sa käy­dessään tuo ruu­at kotiin.

    Yhteisöl­lisiä sijoi­tu­s­paikko­ja löy­tyy hyvin maaseudulta.

    Tästä tietenkin herää kysymys hyväk­sikäyt­tämis­es­tä. — Virkamiehen käyt­täessä asi­akas­taan hyväk­si hänel­lä on vir­ka-ase­man ja lain tuo­ma syytesuoja.

  52. Sylvesteri: Myös päi­hdeon­gel­man syn­nyssä on mui­ta tek­i­jöitä kuin tarpee­ton­ta ‘riskinot­toa’. Olen niin paljon näh­nyt parikymp­pisiä ja vähän päälle, joiden van­hem­mat ovat vakavasti ongel­maisia (päi­htei­den suh­teen), mut­ta huostaan­oton kyn­nys ei täy­ty (miten se täy­tyy vaikka­pa Her­lin­ien tapauk­ses­sa, jos­sa isä on päi­hdeon­gel­mainen, mut­ta ‘johtaa’ kuitenkin per­het­tään ja fir­maa). [Ks. Tari­na Her­lin­ien suvus­ta.] Kyl­lä se lap­si ja nuori ottaa mallin van­hem­mis­taan ja kavereis­taan, oman vallinnan osu­us on noin 30%, tai joitain, jos meinaa toimia toisin kuin vaikka­pa nyt omat van­hem­mat. Kun ne van­hem­mat kaiken muunkin opet­ta­vat ja arkeen kas­vat­ta­vat, mik­sei myös tätä. (Päi­hdeon­gel­ma on biologi­nen, psyykki­nen ja sosi­aa­li­nen.) Kuka val­it­si mitä ja miksi?
    Sylvesteri, Sylvesteri: Hyvän ja huonon van­hem­man raja ei ole joko tai. Päi­hdeon­gel­man (joi­ta on eri­laisia) kai lop­ul­ta ei pitäisi sitä pait­si olla ain­oa syy ottaa huostaan. Nar­sisti­nen van­hempi on vähin­tään yhtä paha (tai muu vas­taa­va mie­len­ter­veysongel­ma). Näitä riit­tää, ja kun rimaa nos­te­taan, kuka on hyvä van­hempi? Jo nyt kuor­mitet­tu sosi­aal­i­työ jumit­tuu. Sum­ma sum­marum. Oli­si­vat nyt edes siirtäneet sen toimeen­tu­lotuen Kelaan, niin riitäisi sosi­aal­i­työn­tek­i­jöil­lä aikaa tähän kaikkeen.

  53. Sylvesteri: “Päi­hdeon­gel­ma on samal­la taval­la itseai­heutet­tu sairaus kuin on esimerkik­si base-hypy­il­lä aiheutet­tu jalan katkeami­nen tai kaa­haamisel­la aiheutet­tu neliraajahalvaus.”
    Ps. Onko 15-vuo­ti­aan huume­on­gel­ma itseai­heutet­tu? ‘Eikö se 15-vuo­tias ymmär­rä, että älä hyp­pää! No, oma vika. Mut­ta kuka sen kiikut­ti sinne pil­ven­pi­irtäjään? Onko sil­lä joku var­jo mukana?’

  54. Päi­hdeon­gel­ma on samal­la taval­la itseai­heutet­tu sairaus kuin on esimerkik­si base-hypy­il­lä aiheutet­tu jalan katkeami­nen tai kaa­haamisel­la aiheutet­tu neli­raa­ja­hal­vaus. Lop­ulli­nen tila on sairaus, mut­ta sitä edeltää aivan holti­ton yksilön omas­ta vapaas­ta tah­dos­ta johtu­va riskinotto.

    Ottaen huomioon kuin­ka voimakas tek­i­jä sosi­aa­li­nen paine on yksilön päätök­sen­teossa, olen osit­tain eri mieltä tuos­ta vapaas­ta tah­dos­ta. (http://www.youtube.com/watch?v=TYIh4MkcfJA ) Se, että onko jokin itseai­heutet­tua vai ei, ei kuitenkaan min­un arvo­maail­mas­sani ole ydinkysymys. Min­un mielestäni sivistynyt yhteiskun­ta huole­htii jäsen­ten­sä ter­vey­destä sairauden/vamman syyl­lis­es­tä riip­pumat­ta. Vasti­neek­si mielestäni yhteiskun­nal­la on oikeus sit­ten verot­taa tai muuten han­kaloit­taa riskialtista toimintaa.

  55. Päi­hdeon­gel­ma on samal­la taval­la itseai­heutet­tu sairaus kuin on esimerkik­si base-hypy­il­lä aiheutet­tu jalan katkeami­nen tai kaa­haamisel­la aiheutet­tu neliraajahalvaus. 

    Meinaatkos nyt tosis­sais, että kaltaisi­asi jeesustelijoi­ta pitäisi selvin päin jaksaa?

    Kari

  56. Sylvesteri,

    Vau­vaikäisiä huostaan­ote­taan häviävän vähän. Vau­van kaltoinko­htelua on ulkop­uolis­ten huo­mat­tavasti vaikeampi havai­ta. Laimin­lyön­neistä johtu­va jäl­keen­jääneisyys, aggres­si­ivi­su­us tai apa­tia (miten nyt kukin lap­si oireileekaan) huo­mataan yleen­sä aikaisin­taan päiväkodis­sa tai alalu­okil­la koulussa.

    Tarvi­taan jokin hyvin räikeä tapah­tu­ma, jot­ta vau­van tilanne pal­jas­tuu. Esim. muu­ta­ma vuosi sit­ten vau­vaa pidet­ti­in ensin kapakan ulkop­uolel­la vaunuis­sa tun­tikau­sia. Kun humalaiset van­hem­mat sit­ten läh­tivät muiden asi­akkaiden ja baarin omis­ta­jan pain­os­tuk­ses­ta koti­in päin, vaunut kaa­tu­i­v­at keskelle tietä juop­po­jen ohjas­t­a­mi­na. Ulkop­uo­li­nen teki ilmoituk­sen poli­isille ja lap­si vieti­in heti sosi­aalivi­ra­nomais­ten huostaan. 

    Tässäkin tapauk­ses­sa van­hem­mat toden­näköis­es­ti sai­vat keskustelu­jen jäl­keen lapsen­sa takaisin eli pysyvää huostaan­ot­toa ei tehty. 

    Jos van­hempi­en riskikäyt­täy­tymi­nen on tiedos­sa vau­van syn­tyessä, pyritään kaikin avo­huol­lon keinoin tuke­maan per­het­tä. Jos tämä ei onnis­tu, on lap­si usein jo taap­er­oiässä ja kärsinyt kaikenlaista. 

    Van­hempi­en oikeudet lapseen­sa näh­den ovat lop­pu­jen lopuk­si hyvin vahvat. 

    Nyt on muis­tet­ta­va, että suuri osa huostaan­otoista tehdään yhteisym­mär­ryk­sessä van­hempi­en kanssa. Julk­isu­u­teen tule­vat käytän­nössä vain tah­don­va­s­taiset huostaan­otot, mikä vääristää kuvaa kokon­aisu­ud­es­ta ja saa sosi­aalivi­ra­nomaiset näyt­tämään hirviöiltä, jot­ka silkkaa pahu­ut­taan riistävät lap­sia rakas­tavil­ta vanhemmilta.

    1. Kyl­lä vau­vo­ja ote­taan huostaan myös syn­ny­tys­laitok­selta. Sil­loin ainakin adop­tio tun­tu­isi var­teenotet­taval­ta vaihtoehdolta.

  57. Tarkoi­tatko, että ilman äidin suos­tu­mus­ta lap­si voitaisi­in antaa adop­toitavak­si suo­raan laitokselta?

    Ei var­masti sel­l­aista lakia voi tulla..

    Voidaanko edes tah­don­va­s­taista huostaan­ot­toa tehdä jo syn­ny­tys­laitok­sel­la? Var­maankin se on ainakin hyvin poikkeuk­sel­lista. Jos äiti on asun­no­ton, niin hänel­lä kai on oikeus ensikotipaikkaan? 

    Miten sil­loin, jos äiti on kehi­tys­vam­mainen? Tai syn­ny­tyk­sessä päi­htei­den vaiku­tuk­sen alainen? Sil­loin var­masti lap­si ote­taan kyl­lä huostaan jo syn­ny­tyk­sen jäl­keen riip­pumat­ta äidin mielipiteestä.

  58. “Yksilö­ta­sol­la on paljon aikuisia (sosi­aal­i­toimis­ton asi­akkaina), jot­ka eivät pysty henkilöko­htaiseen talouden hallintaan. Hei­dän tilan­net­taan ei voi­da muut­taa anta­mal­la lisää rahaa (lisäämäl­lä tuk­i­toimia). Virkakoneis­tol­la ei kuitenkaan ole mui­ta keino­ja käytet­tävis­sä puut­tumat­ta “yksilön vapauksiin”.”

    Täl­laisille jae­taan vain tasku­ra­haa, sos­su mak­saa laskut ja antaa ostositoumuksia.
    Mut­ta moni kaup­pias myy kal­jaa muul­la nimikkeellä.

  59. Ric­ca­do
    “Onko 15-vuo­ti­aan huume­on­gel­ma itseaiheutettu?”

    No kyl­lä se on. Ei 15-vutoiaatkaan mitään idioot­te­ja ole, kyl­lä siinä iässä jo tiede­tään riskit.

    Eli­na
    “Julk­isu­u­teen tule­vat käytän­nössä vain tah­don­va­s­taiset huostaan­otot, mikä vääristää kuvaa kokon­aisu­ud­es­ta ja saa sosi­aalivi­ra­nomaiset näyt­tämään hirviöiltä, jot­ka silkkaa pahu­ut­taan riistävät lap­sia rakas­tavil­ta vanhemmilta.”

    Toki näin, mut­ta ain­oas­taan toopet usko­vat noi­ta nyyhkytaroinoita.

    Kari
    “Meinaatkos nyt tosis­sais, että kaltaisi­asi jeesustelijoi­ta pitäisi selvin päin jaksaa?”

    Luuletko ettei lähipi­iri­i­ni kuu­lu alko­holis­te­ja? Kuu­luu use­ampikin ja niistä yksi onkin kuol­lut alko­holi­in ja toinen on nykyään hoitokodis­sa. Jokaises­sa tapauk­ses­sa alko­holin käytölle ei ole ollut mitään muu­ta syytä kuin tyl­sä elämä ja kyvyt­tömyys tehdä sille mitään. Kyl­lähän pienessä tai vähän isom­mas­sakin hnössä arki sujuu helpom­min. Muu­ta­man vuo­den tis­sut­telun jäl­keen se ei suju enää ollenkaan ilman viinaa tai kaljaa.

    On ihan turha tul­la ker­tomaan min­ulle, että taval­lisen keskilu­okkaisen ihmisen elämä on jotenkin niin rankkaa ja vit­tumaista, että kau­ni­ita ja rohkei­ta ei jak­sa kat­sel­la selvin päin. Kyl­lä se täl­laises­sa tapauk­sesas vika löy­tyy peilistä.

    PS meil­lä tulee ole­maan tule­vaisu­udessa aivan ennä­tys­määrä juop­po­ja mum­mo­ja ja pap­po­ja kun­han nuo suuret ikälu­okat kosteine juo­mat­apoi­neet pää­sevät eläk­keelle eivätkä kek­si päivien kuluk­seen mitään muu­ta tekemistä kuin ryyp­päämisen. Ei muu­ta kuin laite­taan­virkamiehet muut­tumaan eläkeläisille mukavak­si elämäksi…

  60. No kyl­lä se on. Ei 15-vutoiaatkaan mitään idioot­te­ja ole, kyl­lä siinä iässä jo tiede­tään riskit. 

    Osa tietää, osa ei. Jos joutuu huonoon seu­raan, per­heessä on ongelmia, eikä oma elämä suju, niin on erit­täin help­poa tehdä huono­ja ja vääriä ratkaisu­ja ja ajau­tua huume­on­gelmi­in. En nyt tarkoi­ta, etteikö yksilöl­lä sinän­sä olisi vas­tuu tekemi­sistään, mut­ta ei nyt voi uno­htaa sitä, etteikö joil­lakin — varsinkin alaikäisil­lä — ole selvästi aikuisia rajal­lisem­mat kyvyt “ymmärtää riskit”. Ja sitä pait­si myös aikuiset usein arvioi­vat riskit päin prinkkalaa, mikä on lukuisin tutkimuksin todet­tu tosiasia.

    Ovatko sinus­ta esimerkik­si itse­murhatkin tek­i­jän “ihan omaa tyhmyyttä”?

    Luuletko ettei lähipi­iri­i­ni kuu­lu alko­holis­te­ja? Kuu­luu use­ampikin ja niistä yksi onkin kuol­lut alko­holi­in ja toinen on nykyään hoitokodis­sa. Jokaises­sa tapauk­ses­sa alko­holin käytölle ei ole ollut mitään muu­ta syytä kuin tyl­sä elämä ja kyvyt­tömyys tehdä sille mitään. Kyl­lähän pienessä tai vähän isom­mas­sakin hnössä arki sujuu helpom­min. Muu­ta­man vuo­den tis­sut­telun jäl­keen se ei suju enää ollenkaan ilman viinaa tai kaljaa. 

    Heh, enhän minä väit­tänyt yhtään mitään 🙂

    Minus­ta on vain käsit­tämätön­tä noin yleisel­lä tasol­la väit­tää, että päi­hdeon­gel­ma on itse aiheutet­tu. Joskus se sitä var­masti on, mut­ta ei läh­eskään aina. Ihmiset ovat eri­laisia ja kaik­ki tekevät huono­ja val­in­to­ja pitkin elämään­sä. Kaikil­la eivät asi­at ole niin hyvin, eivät ulkois­es­ti eivätkä sisäis­es­ti, että voitaisi­in puhua ihan aidos­ta valinnasta.

    Kari

  61. Syltylle ilmeis­es­ti 15-vuo­ti­aan mieli on ‘tab­u­la rasa’, tyhjä taulu, joka vain tekee autonomisia val­in­to­ja ratio­naalis­es­ti, täysin infor­moitu­na ja tietoise­na päätösten­sä vaiku­tuk­sista eikä päätök­seen liity minkään­laista sosi­aal­ista pain­os­tus­ta eikä malliop­pimista. Eikä päätök­sen­tekoon vaiku­ta vaikka­pa ylivilkkau­songel­ma (ADHD ja johdan­naiset), luk­i­häir­iöt, ongel­mat koulus­sa, ym., tai se, että van­hem­mat ovat viikon­lop­puisin ‘ihan pihal­la’, eikä heitä kiin­nos­ta mis­sä 15-vuo­tias kul­kee öisin?
    Val­it­seeko yli­pain­oinen lap­si omat ruokansa? Jos val­it­see, ovat van­hem­mat mielestäni luis­ta­neet kas­va­tusvelvoit­teestaan? Sama pätee päi­hteisi­in. Jos päi­hdeon­gel­ma alkaa vaikka­pa päälle parikymp­pisenä, tilanne on vähän eri. Mut­ta eri­tyis­es­ti kovien kamo­jen kanssa se on tosi harvinaista.

  62. Suoritin nyt Taval­lisen teknikon Osmolle osoit­ta­man tehtävän: 

    Suomen kun­nat käyt­tävät vuosit­tain yli 500 miljoon­aa euroa las­ten sijaishuol­lon kus­tan­nuk­si­in. Las­ten­suo­jelu­menot ovat kas­va­neet koko 2000-luvun ajan. Tilas­tokeskuk­sen mukaan menot ovat läh­es kaksinker­tais­tuneet neljässä vuodessa.

    Ammatil­lisen laitoshoidon kus­tan­nuk­set ovat nelink­er­taiset ver­rat­tuna per­heessä tapah­tu­van hoidon kus­tan­nuk­si­in. Avo­huol­lon kus­tan­nuk­set puolestaan ovat vain kuudes­osa per­he­hoidon kustannuksista.

    Kun­nille las­ten­huoltomeno­jen kasvu aiheut­taa vakavia ongelmia. Etenkin pienis­sä ja vähä­varai­sis­sa kun­nis­sa las­ten­suo­jelun kus­tan­nuk­set voivat hor­jut­taa koko kun­nan talout­ta, ja osak­si tästä syys­tä jois­sakin kun­nis­sa lapsen huostaan­ot­toon tur­vaudu­taan äärim­mäisen harvoin.

    (Lapin kansa 12.12.2009)

    Että näin ne kun­nat huostaan­otoil­la oikein rahaa tahkovat…

    1. Huostaan­otot ovat kun­nille niin kalli­ita, että moni kun­ta jät­tää ne törkeästi tekemät­tä, vaik­ka näkee lapsen elämän tuhoutu­van epäkelpo­jen van­hempi­en vuok­si. Asi­aa on paran­nel­tu jol­lakin kun­tien välisel­lä yhteis­vas­tu­ul­la, jot­teivät pienet kun­natg laimin­löisi asi­aa kokon­aan, mut­ta en muista sen yksityiskohtia.

  63. #
    Huostaan­otot ovat kun­nille niin kalli­ita, että moni kun­ta jät­tää ne törkeästi tekemättä,
    #

    OK. Jääköt asia “pöy­dälle”. Itse kuitenkin oma­l­la arvi­o­l­lani uskon, että eri­tyis­es­ti vähä­varaiset kun­nat lop­pu­jen lopuk­si tekevät las­ten huosaanottoja/tekivät huostaan­oto­ja, pönkit­tääk­seen kun­nan taloutt­ta, ja muu­ta­maa työ­paikkaa, että las­ten paikkaa, mihin lapset sit­ten lop­pu­jen lopuk­si sijoite­taan huostaan­ot­teuina vanhemmiltaan.

    Jos las­ten huostaan­ot­to­ja on ruokit­tu ns. mak­sul­la, mikä mak­su kas­vaa sitä mukaa mitä huostaan­ot­to­jakin on, niin ei voi vält­tyä siltä, että vilun­gin mah­dol­lisu­ut­ta las­ten huostaan­ot­to­jen käytän­nöis­sä on. 

    Halu­an korostaa pieniä kun­tia huostaan­ot­toy­hteyk­sis­sä, en Helsinkiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.