Ilmastodenialistit ovat uskovaisia

Nykyi­nen kahlit­se­ma­ton sanan­va­paus, jos­sa lehdis­tö refer­oi samal­la pain­ol­la jokaisen mielip­i­teen, oli se kuin­ka val­is­tu­ma­ton hyvän­sä,  luo monien hyvien asioiden ohel­la sel­l­aisen illu­u­sion siitä, että fysikaaliset tosi­asi­at tai matem­ati­ikan kaa­vatkin ovat pelkkiä mielipi­dea­sioi­ta. Jos eduskun­nas­sa joku sanoo, että maa­pal­lo on pyöreä ja toinen, että se on lit­teä, lehdis­tö rapor­toi molem­mat yhtä näyt­tävästi anta­mat­ta luk­i­joilleen vih­jet­täkään siitä, että toinen mielipi­de on pun­ni­tumpi kuin toinen.  Ilmastopoli­ti­ikas­sa muu­ta­ma yli­ahk­era usko­vainen onnis­tuu luo­maan käsi­tyk­sen, että kysymys siitä, muut­taako ihmi­nen ilmas­toa, on pelkkä mielipi­dea­sia, jos­ta esite­tyt mielip­i­teet ovat kaik­ki sama­nar­voisia. Ilmas­ton­muu­tok­sen kieltäjät ovat usko­vaisia, kos­ka mikään tosi­a­sia ei näytä hei­dän uskoaan horjuttavan.

Ker­rat­takoon osa olev­as­ta näytöstä.

Se, että hiilid­iok­si­di toimii kasvi­huonekaa­suna, havait­ti­in lab­o­ra­to­rio-olois­sa yli sata vuot­ta sit­ten. Se, että kasvi­huonekaa­sut vaikut­ta­vat pla­neet­to­jen pin­nan läm­pöti­laan, on pystyt­ty vahvis­ta­maan pait­si maan pin­nal­la myös muil­la lähipla­nee­toil­la. Kun ihmi­nen on oma­l­la toimin­nal­laan lisän­nyt hiilid­iok­sidin määrää ilmake­hässä kol­man­nek­sel­la, ilmas­to on läm­men­nyt jok­seenkin tarkkaan niin kuin teo­reet­tiset laskel­mat ovat ennustaneet.

Se, että ilmas­to on läm­men­nyt ilme­nee sekä läm­pöti­lan mit­tauk­sis­sa että luon­nos­sa jään määrän vähen­e­misenä ja kasvil­lisu­usvyöhykkei­den siir­tymisenä kohti napo­ja. Muu­tok­sen näkee myös siitä, että sää­nen­nus­tus­mall­it, jot­ka toimi­vat vielä 1980-luvul­la, eivät toi­mi enää, kos­ka mata­la­paineet käyt­täy­tyvät uusis­sa olois­sa eri taval­la.  Ilmas­to­de­nial­isti pystyy kumoa­maan kaik­ki nämä rin­nakkaiset havain­not sil­lä, että jostakin löy­tyy jokin mit­tausase­ma, jos­sa läm­pöti­lan mit­taamiseen liit­tyy jotain epäluotettavuutta.

Maa­pal­lon läm­pöti­laan vaikut­ta­vat mon­et muutkin asi­at kuin kasvi­huonekaa­sut. Esimerkik­si vai­hte­lut auringon akti­ivi­su­udessa.  Jol­lakin loogisel­la kuperkeikalla denial­isti päät­telee, että jos muutkin asi­at vaikut­ta­vat ilmas­toon, hiilid­iok­si­di ei vaiku­ta lainkaan.

Suosit­tua denial­istin todis­telus­sa on etsiä jokin aikasar­ja-ana­lyytikko, joka todis­taa, ettei käytet­tävis­sä ole­vista havain­noista voi vielä tilas­tol­lisil­la menetelmil­lä päätel­lä vuoren var­masti, että ilmas­to on läm­men­nyt ei-sat­un­naisel­la taval­la. Kos­ka olen tilas­toti­eteil­i­jä itsekin koulu­tuk­seltani, voin vahvis­taa, että jos käytet­tävis­sä olisi vain aikasar­ja viime vuosikym­menten läm­pötiloista, se ei riit­täisi kehit­tämään teo­ri­aan siitä, että hiilid­iok­si­di toimii kasvi­huonekaa­suna. Päät­te­ly ei perus­tu pelkästään näi­hin havain­toi­hin, vaan näyt­tölä hiilid­iok­sidin fysikaal­i­sista omi­naisuuk­sista on saatu mon­taa muu­takin kaut­ta.  Olete­taan, että henkilöä A on epäil­lään mur­to­varkaud­es­ta. Hänen sor­men­jälken­sä löy­tyvät kas­sakaapista, tur­vakam­era on tal­len­tanut hänet tos­i­toimis­sa ja kadul­la vas­taan tul­lut ohikulk­i­ja on näh­nyt hänet kävelevän mur­topaikalta pois säk­ki selässään. Denial­isti päät­telee, että kos­ka vas­taan­tuli­jan havain­to ei yksin riitä osoit­ta­maan henkilön A syyl­lisyyt­tä, hän ei voi olla syyllinen.

Se, että ilmake­hän kaa­sukoos­t­u­muk­sen muut­ta­mi­nen vaikut­taa ilmas­toon, on osoitet­tu niin var­masti kuin luon­non­ti­eteis­sä yleen­sä voidaan mitään osoit­taa. Sen sijaan on erit­täin vaikea tehdä paikallisia ennustei­ta siitä, miten sade­vyöhyk­keet tule­vat siir­tymään ja miten vaikka­pa Tam­pereel­la talvien keskiläm­pöti­lat muut­tuvat. Tämä saa denial­istin vaku­ut­tuneek­si siitä, ettei koko muu­tos­ta ole.

Brit­tiläiseen Tutkimus­laitok­seen tehty hakkeroin­ti on saanut mon­et usko­maan, että koko teo­ria kasvi­huonekaa­su­ista on valet­ta. Noiden tutk­i­joiden toimin­nas­sa on moitit­tavaa, mut­ta se ei mitenkään kumoa teo­ri­aa. Olen asi­as­sa lehti­ti­eto­jen varas­sa, mut­ta ymmärtääk­seni he tutki­vat men­nyt­tä ilmas­toa, eivät tehneet ennustei­ta tulev­as­ta. Men­neitä läm­pötilo­ja tutki­maan monel­la taval­la, jot­ka tuot­ta­vat jok­seenkin saman tulok­sen.  Yksi näistä tavoista perus­tuu puiden vuosirenkaisi­in. Lämpimänä vuote­na puu kas­vaa paljon ja kylmänä vähän. Men­neisyy­dessä tämä on kor­reloin­ut hyvin havait­tu­jen läm­pötilo­jen kanssa, mut­ta viime vuosikym­meninä yhteys on häiri­in­tynyt. Tämän havain­non he ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet sala­ta; täysin turhaan, sil­lä puiden kasvu­un vaikut­taa moni muukin asia kuin läm­pöti­la; esimerkik­si rikkisaaste.

Mitään ei ole todis­tet­tu vuoren var­masti. Maail­mas­sa joutu­taan tekemään päätökjsiä toden­näköisyyk­sien mukaan . Jos pitää veika­ta lan­tin heiton tulosta, ei kan­na­ta pan­na koko tulaveisuutt6aan sen varaan, että kolikko jää pystyy, vaik­ka on sekin tietysti mahdollista.