Ilmastodenialistit ovat uskovaisia

152 vastausta artikkeliin “Ilmastodenialistit ovat uskovaisia”

1. Nyt pal­jas­tuu nor­maal­isti järkevän blo­gistin takaa uskon­nol­lis­mieli­nen hys­teerikko. Juuri sel­l­ainen, jota ilmas­ton läm­pen­e­miseen varauk­sel­la suh­tau­tu­vat kri­itikot ovat syyt­täneet tutkimus­tu­losten manipuloinneista.

   Kaik­ki yleisik­si tiede­tyt ja tun­netut havain­not huomioidaan vain siltä osin, kuin ne ovat myön­teisiä ihmisen aiheut­ta­malle ilmas­ton läm­pen­e­miselle. Täl­läisiä ovat esimerkik­si ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ihmisen aiheut­ta­man hiilid­iok­si­idin ansios­ta. Ilmas­to on läm­men­nyt tuhan­sia ja tuhan­sia vuosia sekä tietysti myös välil­lä jäähtynyt. Syynä on saat­tanut olla hiilid­iok­si­i­di tai joku muu. Kuitenkin nykyi­nen ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen johtuu juuri ihmisen aiheut­ta­mas­ta hiilid­iok­si­idista. Van­hoista muu­tok­sista ei välitetä, eikä niiden syitä harkita.

   Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on kyseenalais­tet­tu useis­sa tutkimuk­sis­sa. Erikois­es­ti kyseisen läm­pen­e­misen kiekko­mailan muo­to on kat­sot­tu manip­u­loin­niksi. Blo­gisti pitää asi­aa tieteel­lis­es­ti selvitet­tynä tosi­asiana, jopa täysin tosis­tet­tuna. Läm­pen­e­m­i­nen ajoit­tuu vain ihmisen aiheut­ta­maa saa­man hiilen polt­toon ja muo­to on kiekko­mailan mukainen.

   Juuri blo­gistin tapainen menetelmä, ottaa lähtöko­hdak­si kyseealaisia havain­to­ja tai valikoi­da havain­noista ne, jot­ka tuke­vat mieleista teo­ri­aa, ovat aiheut­ta­neet nykyisen skep­tisyy­den koko “ihmisen aiheut­ta­maa ilmas­ton läm­pen­e­mistä” kohtaan. Asi­aa tietysti vähän lievit­tää se, että blo­gisti lopus­sa toteaa, ettei mitään voi­da pitää var­mana vaan ain­oas­taan toden­näköisyy­den suu­ru­ud­es­ta voidaan keskustel­la. Tämä on ain­oa asialli­nen hys­tee­ri­as­ta vapaa lause artikkelissa.

   Vastaa

2. Ilmas­to­de­nial­is­te­ja on ja he saa­vat äänen­sä kuu­luville, kos­ka tiet­ty­jen mahtipi­irien taloudel­lis­ten ja val­tapoli­it­tis­ten etu­jen mukaista on jar­rut­taa toimen­piteitä ilmas­ton läm­pen­e­misen estämiseksi.

   Suurin osa näistä taus­tata­hoista eivät toden­näköis­es­ti itsekkään usko ilmas­to­de­nial­istien puheisi­in, mut­ta tuke­vat heitä silti, kos­ka sil­lä taval­la he aja­vat omia etujaan.

   Kuka tap­poi sähköau­ton? Öljy-yhtiö Chevron osti tämän vuosikymme­nen alus­sa akku­patentin ja jar­rut­ti sil­lä merkit­tävästi sähköau­to­jen tulemista. Tässä on kysymys samas­ta ilmiöstä.

   Ongel­ma ei siis ole kahlit­se­ma­ton sanan­va­paus vaan ihmis­ten poh­ja­ton val­lan­halu ja ahneus.

   Vastaa

3. Juuri näin.

   Äsket­täis­es­tä Kööpen­ham­i­nan kok­ouk­ses­ta jäi sel­l­ainen vaikutel­ma, että olen­nai­sista päästövähen­nyk­sistä ei tul­la koskaan pääsemään sito­vaan sopimuk­seen. Ihmiskun­ta siir­tyi poli­ti­ikko­jen johdol­la ilmas­ton­muu­tosasi­as­sa kat­somon puolelle.

   Ener­gias­ta, puh­taas­ta vedestä ja ravin­nos­ta syn­tynee kil­pailua, joka johtaa lop­ul­ta konflikteihin.
   Pahoin pelkään, että pitem­män päälle pal­jas­tuu Pent­ti Linkolan olleen oikeassa.

   Vastaa

4. “Jos eduskun­nas­sa joku sanoo, että maa­pal­lo on pyöreä ja toinen, että se on lit­teä, lehdis­tö rapor­toi molem­mat yhtä näyt­tävästi anta­mat­ta luk­i­joilleen vih­jet­täkään siitä, että toinen mielipi­de on pun­ni­tumpi kuin toinen.”

   Lehdis­tö ilmeis­es­ti luot­taa siihen, että luk­i­joil­la on jonkin­laista omaa päät­te­lykykyä ja tietopo­h­jaa. Se lie­nee hyvä asia. 

   Jos halu­aa koke­muk­sia totuuk­sia pun­nit­sev­as­ta medi­as­ta voi pere­htyä esimerkik­si Itäblokin historiaan. 

   Kysymys: Mil­lä taval­la — ja mil­lä asiantun­te­muk­sel­la — medi­an tulisi pun­ni­ta eri ilmas­to­te­o­ri­oiden paikkansapitävyyt­tä? Jour­nal­is­min opin­toi­hin sisäl­tyy harvem­min mete­o­rolo­gian sivuaineopin­to­ja. Tämän tietää var­masti parhait­en hal­li­tuk­sen ilmastopoli­it­ti­nen neu­vo­nan­ta­ja, tiedo­tu­sopin mais­teri Oras Tynkkynen:)

   Vastaa

5. OS:

   “Kun ihmi­nen on oma­l­la toimin­nal­laan lisän­nyt hiilid­iok­sidin määrää ilmake­hässä kol­man­nek­sel­la, ilmas­to on läm­men­nyt jok­seenkin tarkkaan niin kuin teo­reet­tiset laskel­mat ovat ennustaneet.”

   Tämä on nähdäk­seni se ratkai­se­va argu­ment­ti. Vaik­ka CO2:n suo­ra vaiku­tus läm­pöti­laan on kiis­ta­ton, niin se ei ole hirveän suuri nyky­isil­lä CO2-tasoil­la. Enem­pi läm­pen­e­m­i­nen riip­puu takaisinkytken­tämekanis­meista, joiden vaiku­tuk­sen laskemiseen tarvi­taan mon­imutkaisia malleja.

   Nyt olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten tarkkaa tämä laskelmien “jok­seenkin tark­ka” ennus­t­a­mi­nen on oikeasti ollut. Olen ollut enem­mänkin siinä käsi­tyk­sessä, että globaalien mallien ennus­tavu­ud­es­ta ei ole ole­mas­sa kun­nol­lista näyt­töä. Näin mon­imutkaisil­la malleil­la saadaan para­me­tre­ja sopi­vasti säätämäl­lä aikaan sel­l­aisia tulok­sia kuin halu­taan, mikäli tutk­i­joiden läh­estymistapa tieteeseen on sama kuin ns. “jääkiekko­joukkueel­la”, jon­ka epäti­eteelli­nen asenne pal­jas­tui CRU:n sähköposteista.

   Vastaa

6. Eräässä keskustelus­sa ilmas­toskep­tikko (taisi olla jom­mas­takum­mas­ta Turun yliopis­tos­ta) väit­ti, että elämme pikku­jääkau­den jälkeistä läm­pökaut­ta. Hän arveli, että suurin osa läm­pen­e­mis­es­tä johtuu siis jonkin­lais­es­ta luon­nol­lis­es­ta syk­listä, johon ihmisen toim­inta ei paljoa vaikuta. 

   Vas­taväit­täjän toimin­ut Ilmati­eteen­laitok­sen hep­pu myön­teli, että näin saat­taa olla, mut­ta piti toden­näköisem­pänä, että ihmisen vaiku­tus läm­pöti­laan on merkit­tävä. Mitään pros­ent­tio­su­ut­ta hän ei kuitenkaan suos­tunut sanomaan.

   Täl­laises­sa keskustelus­sa on tietysti paljon enem­män järkeä kuin sel­l­aises­sa, jos­sa ollaan mus­tavalkois­es­ti jotakin mieltä. Jos ihmisen vaiku­tus nimit­täin on vähäistä, ei katas­trofia kan­na­ta lähteä estämään puut­tumal­la ihmisen toimi­in vaan vaikka­pa valmis­tele­mal­la “geoinsinööriöin­tiä” (keino­ja, jol­la ihmi­nen kumoaa ilmas­ton läm­pen­e­misen esimerkik­si lisäämäl­lä rikkiä ilmake­hään tai pois­ta­mal­la siel­lä ole­vaa hiilidioksidia).

   Super­F­reako­nom­ic­sis­sa siteer­ataan arvostet­tua tutk­i­jaa, jon­ka mukaan on viiden pros­entin mah­dol­lisu­us, että ilmas­to riistäy­tyä käsistä niin, että se tarkoit­taa maail­man­lop­pua sel­l­aise­na kuin me maail­man tun­nemme. Kolikko jää ikään kuin kan­tilleen. Tämä ei siis kuitenkaan vält­tämät­tä tarkoi­ta, että pitäisi eri­tyis­es­ti panos­taa esimerkik­si päästökaup­paan, jos se on läh­es teho­ton keino yrit­tää estää katastrofi.

   Mut­ta oli tilanne mikä tahansa ilmas­ton läm­pen­e­misen suh­teen, kan­natan ehdot­tomasti kan­sain­välistä ilmas­tosopimus­ta jo sen takia, että fos­si­il­isia ei voi lop­ut­tomi­in kuitenkaan polt­taa ja öljy joka tapauk­ses­sa koh­ta “lop­puu”. Kan­natan mah­dol­lisim­man voimakkai­ta kan­nus­timia luo­da hajautet­tu­ja ja päästöt­tömiä eli uusi­u­tu­vi­in perus­tu­via ener­gia­ratkaisu­ja ja ener­gian­säästöratkaisu­ja ja eri­tyis­es­ti sel­l­aisia joi­ta voi pystyt­tää kehi­tys­mai­hin ilman mon­imutkaisia infraprojekteja.

   Lisäk­si kan­natan pon­nis­telu­ja luo­da jär­jestelmiä, jois­sa voidaan sopia globaaleista asioista nyky­istä tehokkaam­min. Kööpen­ham­i­nas­sa epäon­nis­tut­ti­in mut­ta pros­es­si jatkuu.

   Vastaa

7. Noin yleis­es­ti, net­tikeskusteluis­sa näkyy seu­raa­va mekanismi:

   1. Tutk­i­jat julkai­se­vat jotain, ja kun kyse on tutkimustiedos­ta niin se sisältää eril­laisia varauk­sia, virhe­mar­gin­aale­ja, epä­var­muuk­sia, jne. Esimerkik­si IPCC yhteenve­dos­sa 2007, joka on jo itsessään pop­u­lar­isoin­ti, annet­ti­in aiem­paa pieni ennuste veden­pin­nan nousulle, ja näin sik­si että sen het­kisen tutkimustiedon perus­teel­la ei voitu mallintaa jäi­den liikku­mista esimerkik­si Grön­lan­nis­sa eli sen vaiku­tus jätet­ti­in pois, mut­ta tode­taan että vaiku­tus sulamiseen voi olla suuri.
   2. Toimit­ta­jat vetävät mutkat suo­rak­si uuti­soin­nisa, eli kaik­ki ne varauk­set tip­puu pois. Esimerkik­si “Veden­pin­nan nousu odotet­tua vähäisempää”.
   3. Uudet tutkimuk­set tuo­vat lisäti­etoa. Esimerkik­si jää­mas­so­jen liikkeitä pystytään ennus­ta­maan paremmin.
   4. Toimit­ta­jat vetää draa­mavai­h­teen päälle, uusi tutkimus esitetään mullis­ta­vana. Esimerkik­si “Veden­pin­nan nouse luul­tua voimakkaamppaa”.
   5. Eril­laiset ryh­mit­tymät esit­tävät tämän todis­teena siitä että ilmiötä vähätel­lään tai liioitel­laan. Esimerkik­si ympäristöjär­jestöt syyt­tävät ongelmien piilot­telus­ta ja vas­taran­nan kiisket totea­vat että taas liioitel­laan ja pelotel­laan, ja jotenkin tämä kään­tyy niin että vika on IPCC:n eikä lehdistön.

   Jos nyt vaan uskot­taisi­in että uutis­ten tarkku­us on kään­täen ver­ran­nolli­nen uuti­soita­van asian mon­imutkaisu­u­den. Eli kun lukee lehdestä tutkimuk­ses­ta niin siihen kan­nat­taa suh­tau­tua uutise­na siitä että tuol­lainen tutkimus on tehty, ei esi­tyk­senä sen sisällöstä.

   Vastaa

8. Linkolan yhteiskun­ta-ana­lyysit ovat niin avut­to­mia — sekä empiri­an että logi­ikan suh­teen — että tun­nen aina myötähäpeää, kun joku intoutuu niitä kehumaan.

   Vastaa

9. ilmas­to läm­pe­nee, sou?

   Läm­pe­nee tai ei ja läm­pe­nee ihmisen vaiku­tuk­ses­ta tai ei, ihan sama. Ihmisen on vain sopeuduttava.

   Mut­ta ei suo­ma­laisen tarvitse asian kanssa alkaa kärvis­telemään, joka iki­nen öljytip­pa käytetään kuitenkin.

   Vastaa

10. Fak­tat:

    1) Kasvi­huoneilmiön ole­mas­sao­lo ja se, että hiilid­iok­si­di on kasvi­huonekaa­su, on kokeel­lis­es­ti todis­tet­tu jo 1800-luvulla.
    2) Antark­tik­sel­la tehty­jen jääkairamit­tausten mukaan hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ilmake­hässä on vai­hdel­lut his­to­ri­al­lis­es­ti (800 000 vuo­den jak­sol­la) välil­lä siten että jääkausi­na pitoisu­us on ollut 180–210 ppm ja jääkausien välis­inä lämpim­inä kausi­na 280–300 ppm. Samais­ten mit­tausten mukaan pitoisu­us on kas­vanut n. 1800-luvun puo­livälistä alka­en ja on ilmake­hästä tehty­jen mit­tausten mukaan nyt n. 380 ppm.
    3) Samal­la jak­sol­la kun kasvi­huonekaa­su­jen pitoisu­us on ilmake­hässä kas­vanut, ihmiskun­ta on kaivanut maas­ta yhteen­sä sato­ja mil­jarde­ja ton­ne­ja sinne sitoutunut­ta hiiltä eri muodois­sa ja polt­tanut sitä ener­giak­si aiheut­taen hiilid­iok­sidipäästöjä ilmakehään.

    Ilmas­toskep­tikko­jen tarvit­see vain uskot­tavasti kumo­ta joku edel­lä­maini­tu­ista fak­toista tai selit­tää joko mik­si ihmiskun­nan ilmake­hään tut­taa­ma lisähi­ilid­iok­si­di ei lisää ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­ut­ta vaan huo­mat­ta­va lisäys johtuu jostain muus­ta syys­tä (mis­tä?) tai mik­si lisään­tynyt hiilid­iok­si­di ei voimista kasvi­huoneilmiötä, niin olen valmis muu­ta­maan kan­taani asi­as­sa. Mit­taus­tu­losten epämääräisyy­teen tai joidenkin tutk­i­joiden (mah­dol­liseen) tahal­liseen mit­taus­tu­losten vääris­te­lyyn viit­taami­nen ei nyt riitä, vaan pitäisi pystyä osoit­ta­maan, mikä itse teo­ri­as­sa mättää.

    Ilmas­to on erit­täin mon­imutkainen mekanis­mi, joten on hyvinkin mah­dol­lista että on ole­mas­sa joku tai joitain vas­takkaiseen suun­taan vaikut­tavia läm­pöti­la­tren­de­jä tai kasvi­huoneilmiön vaiku­tus­ta lieven­tävä ilmiöitä. Voi olla. Konkreet­tisia todis­tei­ta odotel­lessa pitäisin ihan kohtu­ullise­na investointi­na, “katas­trofi­vaku­u­tuk­se­na”, tuo­ta yhtä pros­ent­tia maail­man BKT:stä jon­ka esimerkik­si Stern-raport­ti arvioi päästö­jen vähen­tämisen hin­naksi. The Econ­o­mist kir­joit­taa varsin kiin­nos­tavasti aiheen taloudel­lis­es­ta puoles­ta huomioiden myös kri­it­tisen kan­nan varsin kattavasti.

    Vastaa

11. Youtubessa on kiin­nos­tavia “opetus“videoita ilmas­ton­muu­tok­ses­ta … Tek­i­jää on tunne, enkä voi olla var­ma hänen taus­tas­taan, joten videoihin voi olla hyvä suh­tau­tua varauk­sel­la. Hän joka tapauk­ses­sa ilmoit­taa ole­vansa osa-aikaeläk­keel­lä ole­va tiedetoimittaja.

    Joka tapauk­ses­sa videot vaikut­ta­vat kiihkot­tomil­ta ja tuo­vat esi­in hyvin ymmär­ret­tävästi ilmas­toti­eteen tutkimuk­sen his­to­ri­an ja nykytilan (?). 

    Myös “Climategate”-sähköposteista on tehty oma videonsa. 

    http://www.youtube.com/user/potholer54#p/c/A4F0994AFB057BB8/0/52KLGqDSAjo

    Vastaa

12. Osmo pal­jas­taa nyt, ettei ole ilmas­toti­eteeseen tutus­tunut, eikä siitä paljoa tun­nu ymmärtävän. Muu­toin­han hän kom­men­toisi väit­te­lyä CO2-säteily­pakot­teen voimakku­ud­es­ta, eikä loisi skep­tikoista olk­iukkoa tuon pakot­teen kieltäv­inä, jota kukaan tun­net­tu skepti­nen ilmas­to­tutk­i­ja ei tee.
    Myöskin suuri aukko näyt­tää ole­van tieteen­filosofi­an kohdal­la koskien ilmas­to­tutkimuk­sen luon­net­ta. Mike Hulme, joka itse on alarmisti, voisi avittaa.
    CRU-vuodon merk­i­tys­täkin kom­men­toidaan suurel­la itse­var­muudel­la lehti­ti­etoi­hin nojaten.
    Mik­si kut­su­taan sitä psykol­o­gista tek­i­jää, joka antaa kovan var­muu­den ja itselu­ot­ta­muk­sen omas­ta oike­as­sa olemis­es­ta, vaik­ka tietopo­h­ja ko. kysymyk­sen suh­teen olisikin hyvin vähäi­nen? Viit­taan tämän häpeäl­lisen, holo­caust denial­is­mista johdet­tua haukku­masanaa vil­jelevän blog­gauk­sen otsikkoon.

    Vuosikau­sia ilmas­totiedet­tä hyvin tarkkaan seu­ran­neena oma näke­myk­seni on muut­tunut sitä skep­tisem­mäk­si katas­tro­faal­is­ten ske­naar­i­oiden toden­näköisyy­den suh­teen, mitä use­ampia tutkimuk­sia ja artikkelei­ta olen molem­mil­ta puo­lil­ta tätä debaat­tia lukenut. Sitä ei ole motivoin­ut mikään holokaustin kieltämiseen ver­rat­tavis­sa ole­va pahu­us tai matemaat­tisen lah­jakku­u­den puut­tumi­nen arvioi­da tutkimuk­sia ja niiden merk­i­tys­tä, eikä myöskään välin­pitämät­tömyys ympäristön suh­teen, joka on itsel­leni yksi tärkeimpiä poli­it­tisia kiinnekohtia.

    CO2-leikkauk­set eivät ole myöskään win-win-ratkaisu, sil­lä niis­sä on kym­me­nien tuhan­sien mil­jar­di­en ylimääräi­nen hin­ta­lap­pu ver­rat­tuna BAU-ske­naar­i­oon, jos­sa katas­trofia ei tule. Ruokakri­isi antoi esi­makua mah­dol­li­sista ker­ran­nais­vaiku­tuk­sista. Maail­man­pank­ki arvioi kri­isin johtuneen 75%:sti bioen­er­gian lisään­tyneestä kysyn­nästä ja viljelystä.

    Vastaa

13. Osmo on oike­as­sa siinä, että CO2 läm­mi­tys­vaiku­tus on kiis­ta­ton ja lab­o­ra­to­rio-olois­sakin vahvistettavissa.

    IPCC:n mielipi­de CO2:n tuplaamiselle on että se yksistään läm­mit­tää n. 1.1 astet­ta cel­cius­ta. Lop­pu­osa läm­pen­e­mis­es­tä joudu­taan selit­tämään takaisinkytken­nöil­lä (esimerkik­si vesi­höyryl­lä), jot­ka ovat päätel­ty rankasti positiivisiksi.

    Virhe on juurikin tässä. Kytken­nät voivat ihan hyvin olla negati­ivisi­akin. Tutkimus­tu­lok­sia tästä on suun­taan tai toiseen, mut­ta fak­taa on ainakin se että kas­vanut vesi­höyryp­i­toisu­us näkyy myös pilvipeitteessä.

    Pil­vipeit­teen jäähdy­tys­te­ho pla­nee­tal­lamme on n. 30W/m^2. Co2-pitoisu­u­den pakote on palautekytken­töi­neen lasken­nal­lis­es­ti päätel­ty ole­van n. 1,5W/m^2. Pienikin muu­tos pil­vipeit­teessä riit­tää migi­toimaan co2-pitoisu­u­den aiheut­ta­man vaikutuksen.

    Hom­man vaikeus piileekin siinä, että pil­viä ei osa­ta mallintaa. Niiden muu­tok­set ovat niin kaoot­tisia, että osaamme tehdä mallinnuk­sen ehkä 50 vuo­den päästä, jos silloinkaan.

    Joka tapauk­ses­sa, avaru­ud­es­ta tehdy­istä mit­taus­tu­lok­sista on saatavis­sa vah­vaa viitet­tä, että tuo pil­visyy­den palautekytken­tä on nimeno­maan negati­ivi­nen. Eli CO2:n tuplaami­nen ei nos­ta läm­pöti­laa 2–6‑asteella, vaan korkein­taan asteen, toden­näköis­es­ti alle.

    On kiis­ta­ton tosi­a­sia, että ihmis­päästöt läm­mit­tivät 1900-lukua hie­man. Suurin osa läm­pen­e­mis­es­tä on kuitenkin seu­raus­ta luon­nol­li­sista tek­i­jöistä, kuten auringon akti­ivi­su­u­den muu­tok­sista. Vaik­ka nyt kir­joitet­taisi­in 10 kööpen­ham­i­nan sopimus­ta, emme silti pysty­isi vaik­t­ta­maan luon­nol­lisi­in domi­noivi­in tek­i­jöi­hin tip­paakaan. Jar­rut­taisimme läm­pen­e­mistä ehkä muu­ta­mal­la asteen kym­menyk­sel­lä, jos sil­läkään. Nyt merivir­ta­syk­lit kuten PDO sekä auringon akti­ivi­su­us ovat kaik­ki menos­sa rankasti miinuk­selle. Nämä tek­i­jät ennus­ta­vat kylmenevää, vaik­ka jatkaisimme CO2-päästöjä. Ilmas­to sekä merethän ovat viilen­tyneet vuodes­ta 2001, jol­loin oli korkein havait­tu auringonpilkkumaksimi.

    Nyt olemme menos­sa kohti uut­ta “Maun­derin” min­im­iä eli pien­tä jääkaut­ta. Varautukaamme siihen. Pas­si­iv­i­talo­jen eris­tepak­su­udelle tulee täl­löin ole­maan hyödyl­listä funktiota.

    Vastaa

14. Kieltämät­tä vielä kun lueskelee oheisen linkin kaltaisia uutisia siitä, kuin­ka joku tekee oikeasti rahaa täl­lä ilmas­toasial­la, niin alka­a­han sitä vähem­mästäkin epäilemään motiiveja.

    http://www.telegraph.co.uk/news/6847227/Questions-over-business-deals-of-UN-climate-change-guru-Dr-Rajendra-Pachauri.html

    Rautatieinsinööri on saanut kehitet­tyä itselleen hyvän bisneksen:

    “What has also almost entire­ly escaped atten­tion, how­ev­er, is how Dr Pachau­ri has estab­lished an aston­ish­ing world­wide port­fo­lio of busi­ness inter­ests with bod­ies which have been invest­ing bil­lions of dol­lars in organ­i­sa­tions depen­dent on the IPCC’s pol­i­cy recommendations.”

    Vastaa

15. “Nykyi­nen kahlit­se­ma­ton sanan­va­paus, jos­sa lehdis­tö refer­oi samal­la pain­ol­la jokaisen mielip­i­teen, oli se kuin­ka val­is­tu­ma­ton hyvänsä…”

    Tämä on totista tot­ta, sanan­va­paut­ta käytetään väärin. Esi­in saisi­vat tul­la vain oikeak­si tode­tut tosi­seikat eivätkä mitkään pop­ulis­tiset huuhaa-jutut.

    Kun tiedemiehet ovat ker­ran toden­neet että maa­pal­loa uhkaa tuho, poli­itikko­jen on kiireen kau­pal­la ja tarpeen tul­lessa takau­tu­vasti säädet­tävä verot joil­la CO2-päästöis­sä päästään 1950-luvun päästö­jen tasalle.

    Oikeaa demokra­ti­aa ei ole se että kansalais­ten mieliä saa saas­tut­taa pro­pa­gan­dal­la joka johtaa heitä tekemään vääriä päätök­siä tai viivästyt­tämään oikei­ta päätök­siä. Oikeaa demokra­ti­aa on hiljen­tää väärät mielip­i­teet jot­ka vaaran­ta­vat ihmiskun­nan tulevaisuuden.

    Vastaa

    1. No heh heh.
       On ole­mas­sa muitakin vai­h­toe­hto­ja tiedonväl­i­tyk­selle kuin dik­tatu­uri­maid­en sen­su­uri tai Suo­mi 24:n moderoima­ton kaaos. Lehdis­töltä vaa­dit­taisi­in enem­män asiantun­te­mus­ta, jot­ta se voisi kom­men­toi­da esitet­tyjä väit­teitä ja joh­dat­taa luk­i­jat luotet­ta­van tiedon lähteille.

       Vastaa

16. Mie­lenki­in­toinen keskustelu asi­as­ta varsinkin nyt kun lun­ta ja pakkas­ta on etelässäkin. Me maan­mit­tar­it otamme GPS- mit­tauk­sis­sa huomioon auringon akti­ivi­su­u­den, kos­ka se huonon­taa paikan­nuk­sen tarkku­ut­ta. Aurinkon­pilkut, kuumat kaa­supurkauk­set, jotain syys­tä alkoi­vat hiipumaan pari kolme vuot­ta sit­ten. Kun ne sitä ennen oli­vat akti­ivisia kym­menkun­ta vuot­ta. Onko asi­as­ta minkään­läista tutkit­tua tietoa ja voidaan se yhdis­tää ilmas­ton muutokseen ?

    Vastaa

17. Kuulepas O.S. !

    Denial­is­te­ja on mon­een lähtöön, myös tuol­laisia joi­ta blo­gis­sasi kuvailet. Mut­ta jos puhutaan asi­aan parem­min pere­htyneistä “skep­tikoista”, niin hei­hin kuvailusi ei päde.

    Skep­tikot nimit­täin tietävät oikein hyvin, että CO2 läm­mit­tää ilmaa. Kyse onkin, mitä siitä seu­raa. Ja tätä asi­aa vään­netään ihan tieteen piiris­sä, ei ain­oas­taan nettikirjoituksissa.

    Alarmistisen teo­ri­an mukaan läh­es har­mi­ton CO2 potkaisee käyn­ti­in kiihtyvän ketjureak­tion, jos­sa meristä hai­h­tuu kos­teut­ta (H2O), joka läm­mit­tää ilmaa mon­in­ver­roin enem­män kuin CO2, ja ikiroudan sulaes­sa vapau­tuu lisäk­si metaa­nia, joka sekin läm­mit­tää hur­jasti. Sit­ten napa­jäät sulavat.

    Skep­tikoiden mielestä men­neisyys ei osoi­ta ilmas­ton käyt­täy­tyvän noin, järkeily ei tue 10.000 vuot­ta läh­es vakiona pysyneen ilmas­ton kiikkuneen koko ajan noin vaar­al­lis­es­ti veit­sen teräl­lä, mit­tauk­set eivät selkeästi osoi­ta kiihtyvää läm­pen­e­mistä, meret eivät selkeästi ole nousseet, jne.

    Skep­tikot sen sijaan päät­televät, että näyt­täisi ole­van jokin takaisinkytken­tä, joka ikäänkuin ter­mostaat­ti­na kom­pen­soi häir­iöitä. Eräs ehdokas on läm­mön nousun lisäämän kos­teu­den tuot­ta­mat pil­vet, jot­ka vas­taavasti jäähdyttävät.

    O.S., suosit­te­len että pere­hdyt skep­tikoidenkin ajatuk­si­in, jot­ta tiedät mis­sä men­nään. He saat­ta­vat olla oike­as­sa tai väärässä, mut­ta poli­itikkona sin­un on hyvä tietää kan­nat­ta­masi teo­ri­an vahvu­udet ja heikkoudet — ja tarvit­taes­sa osa­ta ajois­sa hypätä väärästä junas­ta pois.

    Vastaa

18. Mikään, siis mikään inhimilli­nen katas­trofi ei koskaan ole ollut, eikä toden­näköis­es­ti tule ole­maan, kaikkien kannal­ta negati­ivi­nen. Markki­na­t­alous toimii niin, että jos jostain resurssista tulee tai tehdään niuk­ka, niin sen hallinnas­ta vas­taa­va taho rikastuu.

    Näin on myös sekä ilmas­ton­muu­tok­ses­sa että sen tor­jun­nas­sa. Jos ja kun ilmas­ton­muu­tos tekee tuhoaan jos­sain, niin alueil­la, jois­sa tuho­ja tapah­tuu vähem­män tai jot­ka jopa hyö­tyvät muu­tok­sista, maan­omis­ta­jat jne. rikastuvat. 

    Kun ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si pis­tet­ti­in pystyyn päästökaup­pa, his­to­ri­al­lis­es­ti pahim­mat saas­tut­ta­jat hyö­tyivät ja kos­ka usko­taan, että päästöoikeudet muo­dos­tu­vat jatkos­sa hyvin arvokkaik­si ja kos­ka poli­itikot niitä jakel­e­vat, niin syn­tyy kor­rup­tio­ta, joka rikas­tut­taa niiden jaos­ta päät­täviä tahoja. 

    Sik­si tämän­tyyp­pis­es­tä asi­as­ta ei voi oikeasti päätel­lä hyö­tyjien ja mak­sajien perus­teel­la mitään ja sel­l­aiset speku­laa­tiot on ihan järkevää dis­sa­ta puh­taasti salaliittoteorioina.

    Vastaa

19. Tämän havain­non he ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet salata

    Käsit­tääk­seni tämä on ollut alal­la aivan yleistä tietoa…

    Lehdis­tö ilmeis­es­ti luot­taa siihen, että luk­i­joil­la on jonkin­laista omaa päät­te­lykykyä ja tietopo­h­jaa. Se lie­nee hyvä asia.

    Lehdis­tön pitää toki olla tas­a­puo­li­nen mut­ta myös kri­it­ti­nen sekä tar­jo­ta ana­lyysia ja taus­toi­tus­ta. Suo­ma­lainen lehdis­tö esim. on sitä, että kir­joite­taan läpyskään suo­raan STT:n ja Reutersin säh­keet ja kaik­ki nau­ret­ta­vatkin lehdis­tötiedot­teet. Kan­taa ei tarvitse ottaa, mut­ta jos ain­oas­taan lis­tataan argu­men­tit, ala saakin kuol­la pois, kuten ilmeis­es­ti pelkäävät.

    Kysymys: Mil­lä taval­la – ja mil­lä asiantun­te­muk­sel­la – medi­an tulisi pun­ni­ta eri ilmas­to­te­o­ri­oiden paikkansapitävyyt­tä? Jour­nal­is­min opin­toi­hin sisäl­tyy harvem­min mete­o­rolo­gian sivuaineopintoja.

    Jour­nal­is­min opin­toi­hin toiv­ot­tavasti sen­tään sisäl­tyy eti­ikan opin­to­ja ja mielel­lään jotain ammat­ti­taitoonkin tähtäävää..
    Toimit­ta­ja voi vaikka­pa ottaa puhe­li­men käteen tai auton alleen ja keskustel­la eri yliopis­toil­ta löy­tyvien mon­i­nais­ten tutk­i­joiden kanssa esitet­ty­jen argu­ment­tien vaku­ut­tavu­ud­es­ta ja vioista. Ei luulisi ole­van niin vaikea­ta ihmiselle, jon­ka kuitenkin olisi tarkoi­tus tehdä sitä työk­seen. (Tulee mieleen poli­itikot ja infor­moidut päätök­set — töitä ei tehdä…)

    Vastaa

20. CO2-leikkauk­set eivät ole myöskään win-win-ratkaisu, sil­lä niis­sä on kym­me­nien tuhan­sien mil­jar­di­en ylimääräi­nen hin­ta­lap­pu ver­rat­tuna BAU-ske­naar­i­oon, jos­sa katas­trofia ei tule.

    Tämä on yksi monista asioista joi­ta en ymmär­rä siinä skep­tisessä par­ran­turi­nas­sa. Jos ilmas­tom­a­lle­ja halu­aa moit­tia, niin isoin ongel­ma liit­tyy siihen että päästöen­nus­teet perus­tu­vat talousen­nusteisi­in. Ilmas­toti­eteessä on ongel­mansa, mut­ta on se nyt ker­talu­okkaa vähem­män pop­patiedet­tä kuin taloustiede.

    Se mitä päästövähen­nyk­set mak­saa perus­tuu ennusteisi­in tek­nol­o­gis­es­ta kehi­tyk­ses­tä, ole­tuk­si­in kulut­ta­jien ja yri­tys­ten käyt­täy­tymisen muu­tok­sista, ennusteisi­in väestöke­hi­tyk­ses­tä, vail­li­naiseen ymmär­ryk­seen päästövähen­nystapo­jen negati­ivi­sista ja posi­ti­ivista vaiku­tuk­sista talouske­hi­tyk­seen… Ja nämä kaik­ki ovat epävarmoja.

    Lyhyesti san­ot­tuna emme tiedä edes päästövähen­nys­ten hin­nan etumerkkiä, joten en näe mitään syytä pelotel­la niiden kus­tan­nuk­sil­la tai kehua edullisu­udel­la. Käytän­nössä jos ne mak­saa liikaa niitä ei tehdä, ja jos ne kan­nataa muutenkin ne tehdään joka tapauksessa.

    Eli ratkaisu on tehdä päästöhin­noit­telumalli jos­sa on hin­takat­to. Taloudel­lis­es­ti pidän vahin­gol­lisim­pana täl­lä het­kel­lä epä­var­muut­ta, meil­lä on muutenkin investoin­til­a­ma ja asi­aa ei todel­lakaan auta se että hiil­diok­sidin hin­nas­ta ei ole mitään selvyyt­tä. Tästä syys­tä use­at yri­tyk­set halu­a­vat ensisi­jais­es­ti jonkun hin­noit­telu­jär­jestelmän, ja tois­si­jais­es­ti ovat jotain mieltä siitä minkälainen sen pitäisi olla.

    Vastaa

21. “Ilmas­to­de­nial­is­tit ovat uskovaisia

    Nykyi­nen kahlit­se­ma­ton sanan­va­paus, jos­sa lehdis­tö refer­oi samal­la pain­ol­la jokaisen mielip­i­teen, oli se kuin­ka val­is­tu­ma­ton hyvän­sä, luo monien hyvien asioiden ohel­la sel­l­aisen illu­u­sion siitä, että fysikaaliset tosi­asi­at tai matem­ati­ikan kaa­vatkin ovat pelkkiä mielipideasioita.”

    Vihreän liiton joh­dos­sa on joukko ihmishirviöitä

    Tule­va (ole­va?) total­i­taristi­nen sen­su­uri, jos­sa lehdis­tö refer­oi ain­oas­taan hyvin heikosti aitoa asiantun­te­mus­ta osoit­tavia vihre­itä vaikut­ta­jia post­nor­maalien tietei­den ylimpiä airuei­ta oli­vat hei­dän mielip­i­teen­sä kuin­ka val­is­tu­mat­to­mia tahansa tulee ole­maan huono paik­ka taval­liselle ihmiselle olla ja elää.

    Vastaa

22. Min­ulle tulee tästä ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä mieleen kun­tali­itosten seli­tysop­pi, joiden väitetään säästävän veron­mak­sajien rahoja.

    Kun­t­a­min­is­teri Mari Kivie­mi laulaa:
    “Tää on viimeinen tais­to. Rin­ta­maamme yhtykää, niin huomis­päivänä kun­nat on vel­jet keskenään!”

    Nyt kun kun­nat ovat yhdis­tyneet niin jär­jestään tasan jokaises­sa liitok­ses­sa kus­tan­nuk­set ja menot ovat nousseet, vero­ja on korotet­tu ja velkaa on otet­tu lisää.

    Mitä vas­taa­vat kun­tali­itäjät kriitikoille?
    He vas­taa­vat, että ilman kun­tali­itok­sia menot, verot ja velat oli­si­vat nousseet vieläkin enemmän 🙁

    Samaa viimeisen tais­ton meininkiä ja seli­tysop­pia on tässä ilmastomuutoksessakin.

    Olen sitä mieltä, että fos­si­ilis­ten ja uusi­u­tu­mat­tomien polt­toainei­den jär­jetön ja vas­tu­u­ton mas­sakäyt­tö pitää lopet­taa. Olen ollut sitä mieltä jo ennen kuin ilmas­to­muu­tok­ses­ta edes puhuttiin.

    Vastaa

23. Vuosilus­tot eivät seu­raa ilmas­to­muu­tos­ta, vaik­ka ne seu­raa­vat säätä. Luulen biologi­na ja met­sänkas­vat­ta­jana osaa­vani selit­tää, mik­si näin ei ole. Mik­si siis lätkä­maila-malli ei ehkä sit­tenkkään ole tot­ta, jos se on liiak­si perus­tunut vuosilustoihin.

    Osmokin kir­jaa tämän kohdan epä­var­mo­jen päätelmien joukkoon:“Menneisyydessä tämä(puun vuosirenkaat) on kor­reloin­ut hyvin havait­tu­jen läm­pötilo­jen kanssa, mut­ta viime vuosikym­meninä yhteys on häiri­in­tynyt. Tämän havain­non he ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet sala­ta; täysin turhaan, sil­lä puiden kasvu­un vaikut­taa moni muukin asia kuin läm­pöti­la; esimerkik­si rikkisaaste.”

    Vuosilus­tot pak­su­un­tu­vat sil­loin, kun on yksi tai muu­ta­ma perät­täi­nen edulli­nen kasvukausi. Jos sen sijaan tulee pitkäaikainen puiden kasvulle suo­tu­isampi jak­so, puut alka­vat kas­vaa tiheäm­mässä, mikä lisää puiden välistä kil­pailua ja kumoaa edullisen sään tuo­man hyö­dyn yksit­täis­ten puiden kohdal­la. Joidenkin vuosikym­me­nien jäl­keen met­sis­sä on aikaisem­paa enem­män puuyk­silöitä ja myös puu­ta, mut­ta puiden vuosilus­tot eivät voi enää olla yhtä pak­su­ja kuin edullisen kau­den alku­vai­heessa pienem­män kil­pailun vallitessa.

    Reheväl­lä moreen­i­maal­la puut pystyvät kas­va­maan tiheäm­mässä ja suurem­mik­si kuin karul­la hiekka­maal­la. Jos ilmas­to läm­pe­nee ja kos­teuskin rit­tää, puut alka­vat kas­vaa hiekka­maal­la yhtä hyvin kuin nyt moree­nil­la ja vas­taavasti moree­nil­la kuin tämän het­ken lehdois­sa. Keskimäärin vuosilus­tot ovat siis pak­sumpia hyväl­lä kasvualustal­la ja niin ne ovat myös ilmas­ton läm­met­tyä huonol­lakin kasvu­paikalla. Silti saman puuyk­silön vuosilus­tot tuskin ovat yhtä pak­su­ja läm­pökau­den jatkues­sa kuin läm­pökau­den alkaessa.

    Sik­si vuosilus­toista ei voi näkyä keski­a­jan läm­pökausi eikä muutkaan lam­pökaudet, vaik­ka näille läm­pökausille tyyp­il­lis­es­tä vuodes­ta poikkev­ina yksit­täiset vielä lämpimäm­mät vuodet ja kylmät vuodet (jot­ka tosi­asi­as­sa oli­vatkin ehkä melko lämpim­iä) kyl­lä erot­tuvat. Vaik­ka vuosilus­to aineis­to on met­sän­ra­jan puista (myös Amerikan vih­nemän­nyt), jot­ka kas­va­vat har­vas­sa, ei se poista kil­pailun kiihtymistä läm­pökausien aikana. Ympärille kas­vaa tiuk­ka met­sä, jos läm­pö­suh­teet Inaris­sa sil­loin vas­ta­si­vat Rovaniemen nyky­isiä oloja.

    Talous­met­sis­sä vuosilus­tot pak­su­un­tu­vat eniten met­sän­hoidol­lis­ten har­ven­nusten tulok­se­na, mikä peit­tää sään vaikutuksia.

    (Ainakin suo­ma­laiset vuosilus­to­tutk­i­jat varoit­ta­vat virheläh­teenä met­sän sisäis­es­tä dynami­ikas­ta, jota ymmärtääk­seni edel­lä selostan.)

    Vastaa

24. Ilmas­to­de­nial­is­mi on uskon­to siinä mis­sä kalju­us on hiustenväri.

    Ilmas­ton­muu­tosskep­tikko­han nimeno­maan ei usko, vaan kyseenalais­taa, ja ain­oa mil­lä skep­tikkoa vas­taan näköjään osa­taan tais­tel­la, on taikasano­jen heit­te­ly: vedo­taan tiedemiehi­in, kon­sen­suk­seen, skep­tikko­jen pahuuteen/ahneuteen/oikeistolaisuuteen yms.

    Kuka­han tässä on usko­vainen? Ilmas­to­bisnes on nykya­jan anekaup­paa puh­taim­mil­laan, jos ei raha kirstu­un kilah­da niin ei sielu autu­aiden joukkoon vilah­da, vaan jääkarhut hukku­vat ja vaik­ka mitä.

    Vastaa

25. Osmo:

    Brit­tiläiseen Tutkimus­laitok­seen tehty hakkerointi

    Eikös se oo vielä epä­selvää, että onko ne tiedot vuodet­tu vai varastettu?

    Vastaa

    1. Asi­a­sisäl­lön kannal­ta on aivan saman­tekevää, onko tiedot varastet­tu tai vuodettu.

       Vastaa

26. Nyt haaste kaikille ilmas­toskep­tikoille. Ker­tokaa mil­laista evi­denssiä tarvit­sisitte, jot­ta olisitte vaku­ut­tunei­ta ihmisen aiheut­ta­man ilmas­ton­muu­tok­sen ole­van ole­van niin vaka­va uhka, kuin esimerkik­si IPCC:n raportit(tai tuoreen­pi Copen­hagen diag­no­sis) anta­vat ymmärtää?

    Olisi kiva tietää…

    Vastaa

27. tpyy­lu­o­ma, mihin tutkimuk­seen poh­jaat näke­myk­sesi? Päästövähen­nys­ten hin­nan etumerk­istä ei ole talous­tutk­i­joiden kesken ollut epä­selvyyt­tä. Debaat­tia on käy­ty kus­tan­nusten mit­talu­okas­ta. Stern­in yliop­ti­mistisek­si syyte­tys­tä n. 1% maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta (tosin hänkin kas­vat­taa sen jo 2–5%:iin) CATO-Insti­tuutin Jer­ry Tay­lorin 5–10% arvioon. IEA arvioi tarvit­ta­van n. 45 tuhat­ta mil­jar­dia dol­lar­ia seu­raavien 40 vuo­den aikana ylimääräis­inä panos­tuksi­na CO2-vapaaseen teknolo­giaan ja infraan hiili­pain­ot­teiseen BAU-ske­naar­i­oon näh­den, jos­sa siir­tymi­nen käy hitaam­min seu­raa­van vuo­sisadan tai vuo­sisato­jen kuluessa.

    Mitä tämän mit­talu­okan sum­mil­la voitaisi­in tehdä muun ympäristön­suo­jelun ja köy­hyy­den vähen­tämisen saralla?

    Jos, omas­ta mielestäni kun, katas­tro­faalisen läm­pen­e­misen uhkaa ei ole, on kyseessä val­ta­van mit­talu­okan taloudelli­nen virhe­si­joi­tus sekä yhteiskun­nalli­nen riski.

    Tämä ei ole kuitenkaan edes suurin ongel­ma, vaan suurin ongel­ma on jo nyt se vähäi­nen mie­lenki­in­to, mitä muille globaaleille ympäristö- ja sosi­aal­isille ongelmille jää ilmas­ton­muu­tok­sen ottaes­sa yhä tun­tu­vam­min niiltä tilaa medi­as­sa ja yleisem­min yhteiskun­nal­lises­sa fokuksessa.

    Alarmis­min rom­ah­dus­ta tulee seu­raa­maan myös ympäristöli­ik­keen uskot­tavu­u­den rom­ah­dus, sekä yleinen kyynisyys ja epäusko suurista uhkaku­vista varoit­tele­via tutk­i­joi­ta kohtaan. Mikä olisi sääli, sil­lä ympäristöli­ik­keel­lä ainakin oli suuri merk­i­tyk­sen­sä, ja todel­lisia uhkaku­via on olemassa.

    Pahim­mil­laan alarmis­mi ja alarmis­min kuplan puhkeami­nen voivat tehdä val­tavaa tuhoa ympäristön­suo­jelun edellytyksille.

    Vastaa

28. siis mitä evi­denssiä tarvit­sisi että ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos todet­taisi­in kauheak­si katasstrofiksi?

    Ei mitään evi­denssiä tarvi­ta siihen.

    Isom­man tulivuoren purkau­tu­mi­nen olisi tosin paljon isom­pi katastrofi.

    Niitä tulee väistämåt­tä. Täy­tyy vain sopeutua.

    Kiinas­sa avataan hiilivoimala viikos­sa. Anei­d­cen mak­selu Suomes­sa päästökau­pan muo­dos­sa ei tätä pal­loa pelas­ta, jos syy on co2. Tosin edes läm­pen­e­mistä ei ole todistettu.

    Olen sitä mieltä, että tulen elämään kuten ennen. Se saat­taa mak­saa jatkos­sa ened­m­män, mut­ta en aio pil­ta elämääni säästämäl­lä jotain jon­ka joku muu kulut­taa joka tapauksessa.

    Vastaa

29. Men­neisyy­dessä tämä on kor­reloin­ut hyvin havait­tu­jen läm­pötilo­jen kanssa, mut­ta viime vuosikym­meninä yhteys on häiri­in­tynyt. Tämän havain­non he ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet sala­ta; täysin turhaan, sil­lä puiden kasvu­un vaikut­taa moni muukin asia kuin läm­pöti­la; esimerkik­si rikkisaaste.

    Tämä ei käsit­tääk­seni pidä paikkaansa. Kyseinen havain­to on tieteel­lisessä kir­jal­lisu­udessa avoimesti käsitel­ty asia. Tässä “hide the decline” ‑keskustelus­sa on ymmärtääk­seni kyse siitä, miten kyseinen ongel­ma esitet­ti­in (tai pikem­minkin jätet­ti­in esit­tämät­tä) IPCC 2001 ‑raportin grafi­ikas­sa. Hyvän­tah­toinen tulk­in­ta on, että kyseiset tutk­i­jat pitivät sitä kuvan tarkoi­tus huomioon ottaen irrel­e­vant­ti­na efek­t­inä, joka sik­si piti tehdä huo­maa­mat­tomak­si. Pahan­tah­toisi­akin tulk­in­to­ja on esitetty.

    Vastaa

30. Suosit­te­len muuten uut­ta n&n‑lehden numeroa, jos­sa on puhet­ta fos­si­iliener­gias­ta. Tämä ener­gia ehtynee joka tapauk­ses­sa pika­puoli­in (etenkin öljy), joten vai­h­toe­hto­jen kanssa ei kan­na­ta aikail­la, oli läm­pen­e­mistä tai ei.

    Vastaa

31. Vuosilus­tot eivät seu­raa ilmas­to­muu­tos­ta, vaik­ka ne seu­raa­vat säätä. Luulen biologi­na ja met­sänkas­vat­ta­jana osaa­vani selit­tää, mik­si näin ei ole. Mik­si siis lätkä­maila-malli ei ehkä sit­tenkkään ole tot­ta, jos se on liiak­si perus­tunut vuosilustoihin.

    “Lätkä­mail­a­malli” ei perus­tu (pelkästään) puiden puu­lus­tu­i­hin. Ks. esim. Skep­ti­cal Sci­ence sivus­ton artikke­li “Can you make a hock­ey stick with­out tree rings?. Samal­la sivul­la asia on tiivis­tet­ty myös yhteen kuvaan.

    Vastaa

32. … ja vielä sit­ten ehjä link­ki tuo­hon artikkeliin 
    Can you make a hock­ey stick with­out tree rings?

    Vastaa

33. EU:n lin­ja on pistää suht kovat päästöra­joituk­set yms. ja siten luo­da kan­nustei­ta ener­giain­no­vaa­tioille. EU:ssa on maail­man­lu­okan inno­vaa­tiokeskuk­sia ja resursse­ja tuot­teis­taa inno­vaa­tiot. Ehkä se riit­tää, ja USA:aa ja mui­ta kol­man­nen maail­man val­tioi­ta ei tarvi­ta näin alus­sa mukaan (tässä piti vähän piruil­la USA:n suuntaan).

    Luul­tavasti kuitenkin on hyvä luo­da vielä laa­jem­paa kri­isi­ti­etoisu­ut­ta, jot­ta saadaan uusia ener­giain­no­vaa­tioi­ta mah­dol­lisim­man paljon ja pian. Sik­si on poli­it­tis­es­ti ihan hyväksyt­tävää väit­tää, että ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen on kiistämätön fak­ta ja globaalin katas­trofin uhka. Vaik­ka ei sit­ten oikeasti olisikaan, olisi joka tapauk­ses­sa saat­ua aikaan maail­man tule­vaisu­u­den kannal­ta kri­it­tiset ener­giain­no­vaa­tiot tämän “vihol­lisku­van” avulla.

    Sik­si koko tämä ainainen jahkaami­nen siitä, mitä ilmas­tossa tapah­tuu on lähin­nä aka­teemista luon­teeltaan ja ulkop­uolisen kannal­ta tyl­sääkin vielä. Meikää ei paljoa kiin­nos­ta eikä siis tarvit­sekaan kiin­nos­taa. Paljon kiin­nos­tavam­paa siis on, miten luo­daan globaali talvi­so­dan hen­ki. Miten ilmas­ton­muu­tos saadaan näyt­tämään vähän kuin fasis­mil­ta ja siten saadaan poruk­ka suos­tu­maan vereen, hikeen ja kyyneleisiin?

    Kun hal­paa uusi­u­tu­vaa ener­giaa on riit­tävästi, se ratkaisee mil­tei kaik­ki maail­man ympäristöon­gel­mat, hidas­taa väestönkasvuakin ja lupaa työtä kehi­tys­maid­en vaar­al­lisille, nuo­rille miehille.

    Vastaa

34. “Osmo: Lehdis­töltä vaa­dit­taisi­in enem­män asiantun­te­mus­ta, jot­ta se voisi kom­men­toi­da esitet­tyjä väit­teitä ja joh­dat­taa luk­i­jat luotet­ta­van tiedon lähteille.”

    Kyl­lä var­masti tiedon lähteille löytää itse kukin muu­ta­mal­la klikkauk­sel­la. Mut­ta mitä kadun mies tästä kos­tu­isi, kun ole­mas­saol­e­van tiedon suolt­a­mi­nen tun­tuu ole­van asiantun­ti­joillekin ylivoimaisen vaikeaa? 

    Osmon olisi tässä tapauk­ses­sa syytä erot­taa toi­sis­taan tieteel­lis­ten frag­ment­te­jen perus­teel­la käytävä poli­it­ti­nen keskustelu ja aito tieteelli­nen debat­ti, jota ei käytän­nön syistä voi­da käy­dä joukkotiedo­tusvä­linei­den kanav­il­la tai palstoilla. 

    Häm­mästel­lä muuten sopii, että niin valveu­tu­mat­toman toimit­ta­jakun­nan edus­ta­ja kyl­lä kel­paa neu­vo­maan hal­li­tus­ta ilmastokysymyksissä. 

    http://www.orastynkkynen.fi/?page_id=3

    Vastaa

35. Skep­tikot sen sijaan päät­televät, että näyt­täisi ole­van jokin takaisinkytken­tä, joka ikäänkuin ter­mostaat­ti­na kom­pen­soi häir­iöitä. Eräs ehdokas on läm­mön nousun lisäämän kos­teu­den tuot­ta­mat pil­vet, jot­ka vas­taavasti jäähdyttävät.

    Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta.

    Vastaa

36. “Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta.”

    No ei var­masti vaku­u­ta, jos uskoo tuon ole­van perustelun. Niihin oikeisi­inkin perusteisi­in voi tutustua.

    Vastaa

37. Kiinas­sa avataan hiilivoimala viikos­sa. Anei­den mak­selu Suomes­sa päästökau­pan muo­dos­sa ei tätä pal­loa pelas­ta, jos syy on co2. Tosin edes läm­pen­e­mistä ei ole todistettu.

    Olen sitä mieltä, että tulen elämään kuten ennen. Se saat­taa mak­saa jatkos­sa enem­män, mut­ta en aio pila­ta elämääni säästämäl­lä jotain jon­ka joku muu kulut­taa joka tapauksessa.

    Tämä ajat­te­lu­ta­pa on täysin loogi­nen. Homo Eco­nom­i­cus toimisi juuri näin. Jot­ta Homo Eco­nom­icuk­sen saa toim­i­maan eet­tis­es­ti oikein, hiilip­i­toins­es­ta elämän­tavas­ta on tehtävä niin kallis, että Homo Eco­nom­i­cus alkaa toimia toisin. Olisi aika uskalias­ta rak­en­taa maail­man tule­vaisu­us ihmis­ten altru­is­tisu­u­den varaan. 

    Vastaa

38. “Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään.”

    Maa­pal­lo­han säätelee itseään eri­lais­ten takaisinkytken­tö­jen kaut­ta. Jos näin ei olisi maa­pal­lol­la ei olisi happeen ja hiilid­iok­sidi­in ja niiden tas­apain­oon perus­tu­vaa elämää. Mitään jumalaa ei kuitenkaan tarvi­ta vaan vuosim­il­jar­di­en pitu­ista evoluu­tio­ta, jos­sa eliöt pait­si sopeu­tu­vat ympäristöön myös muut­ta­vat sitä. 

    Love­lock­en Gaia-teo­ria oli käsit­tääk­seni luon­teeltaan luon­non­ti­eteelli­nen ja jär­jestelmä­te­o­ret­ti­nen, vaik­ka sitä sit­ten on muokat­tu huuhaa-suun­taan. Love­lock­en mukaan maa­pal­lon eliöstä säätelee juuri esimerkik­si hiilid­iok­sidin määrää — mitä se myös tekee väistämät­tä. Hän myös väit­ti, että evoluu­tion perus­pi­irteisi­in kuluu, että ympäristön elinkelpoisu­ut­ta edis­tävät eliöt pär­jäävät parem­min kuin sitä vahin­goit­ta­vat. En osaa sanoa, onko tot­ta, mut­ta kuu­lostaa järkevältä.

    Vastaa

39. Ensin­nä halu­an sanoa, että Osmo Soin­in­vaaran avaus on hyvä.
    Osmon viit­taus usko­vaisu­u­teen on hyvä. Ilmas­to­muu­tok­sen käytän­nön sovel­mat eivät enää ole tiedet­tä tai uskon­toa, ne ovat osa val­takoneis­toa. Sosi­olo­gi C. Wright Mills, jos eläisi niin sanoisi, että ilmas­to­muu­tok­sel­la pide­tään ihmiset her­ran nuhteessa.

    Miten Mai­ja ja Mat­ti Meikäläi­nen näkee ilmas­to­muu­tostutk­i­jat? He näkevät asian samal­la taval­la kuin lin­tu näkee orni­tolo­gin. Lin­tu­tutk­i­ja käy lin­nun pesäl­lä kopeloimas­sa lin­nun munia tai ren­gas­taa poikaset tahi asen­taa lin­tu­un radi­olähet­ti­men ja seu­raa lin­nun muut­toa. Lin­tu­tutkimuk­sil­la saadaan arvokas­ta tietoa lin­nus­ta ja lin­nun muutosta.

    Mai­jan ja Matin kannal­ta ilmas­to­muu­tos on elit­istä ja val­lan käyt­töä. Samaan aikaan, kun Helsin­gin ener­gia polt­taa kivi­hi­ilivuor­ta, Mat­ti ja Mai­ja laite­taan vai­h­ta­maan hehku­lamp­pu­ja ener­gian­säästölamp­pui­hin. Samaan aikaan kun Jäm­sänkosken paperite­hdas las­kee jätevesiä jokeen vuorokausikau­pal­la, niin mökin mum­mot pan­naan osta­maan puhdis­tus­lait­tei­ta. Kaik­ki Suomen mökin mum­mot eivät yhteen­sä liru­ta vuodessa samaa määrää rehevöitävää nestet­tä kuin paperite­hdas hetkessä.

    Uusim­mas­sa TM:n Raken­nus­maail­mas­sa on jut­tu­ja, miten ihmiset ovat halun­neet osal­lis­tua ilmas­totalkoisi­in. Joku on onnis­tunut joku ei. Lehti seurasi, miten kävi inkoolaiselle miehelle, joka rak­en­si täysimit­taisen tuulivoimala-sys­teemin vuon­na 2008. Myyjä lupasi viiden kilo­watin teho­ja ja tuulen keskinopeu­den pitui olla 6–6,5 metriä sekunnissa.

    Miten kävi eli tilanne vuon­na 2009. Tuul­ta ei ollutkaan kuin keskimäärin nelisen metriä sekun­nis­sa ja kun voimala pyöri vain ker­ran sekun­nis­sa, niin vir­taa tuli vain 50 voltin jän­nit­teel­lä. Akku­pat­ter­is­to olisi vaat­in­ut latau­tu­ak­seen 240 voltin jän­nit­teen. Nyt mies lataa akus­toa sähköverkos­ta ja käyt­tää sitä var­avoimana maaläm­mön kier­tovesipumpulle. Hom­man hyväk­si puolek­si mies sanoo, että ohikulk­i­joi­ta ja kylän miehiä on tul­lut vieraisille kat­so­maan mäen pääl­lä pais­tat­tel­e­vaa tuulivoimalaa.

    AZ kom­men­toi ja olen samaa mieltä, että täl­lä taval­la Matille ja Mai­jalle tar­joil­tuna ilmas­to­muu­tos tekee karhun­palveluk­sen ympäristön ja luon­non suo­jelulle. Pitäisi lopet­taa Matin ja Mai­jan oman­tun­non kuor­mit­ta­mi­nen ja lait­taa tilille ja kuri­in todel­liset tek­i­jät eli isot organ­isaa­tiot ja niiden enr­gian käyt­tö ja tuh­laus. Nyt ilmas­ton­muu­tok­sen sekoilut ja kokeilut, sen tuhan­net type­r­ät app­likaa­tiot, niiden tekem­i­nen tuot­taa enem­män saastet­ta ja kasvi­huonepäästöjä kuin mitä niil­lä koskaan saadaan säästettyä.

    Vastaa

40. Debaat­tia on käy­ty kus­tan­nusten mit­talu­okas­ta. Stern­in yliop­ti­mistisek­si syyte­tys­tä n. 1% maail­man vuosit­tais­es­ta BKT:sta (tosin hänkin kas­vat­taa sen jo 2–5%:iin) CATO-Insti­tuutin Jer­ry Tay­lorin 5–10% arvioon.

    Mikä ihmeen 2–5 %? Käsit­tääk­seni Stern on sit­tem­min puhunut 2 pros­en­tista. Joku 10 % on jo täysin sur­re­al­isti­nen luke­ma. Ei tarvitse paljon tehdä laskuhar­joituk­sia että huo­maa tuon mit­takaa­van ole­van täysin pielessä. 

    Esimerkik­si: Suomes­sa tuote­taan fos­i­il­isil­la polt­toaineil­la (ml. turve) vuosit­tain yhteen­sä 730 000 TJ ener­giaa sisältäen siis kaiken ener­giankäytön liiken­teestä sähkön- ja läm­mön­tuotan­toon. Jos olete­taan 25 % kap­a­siteet­tik­er­roin, tuulivoimal­la 2 MW nimel­lis­te­hoisil­la myl­ly­il­lä à 2,5 miljoon­aa euroa vas­taa­van ener­giamäärän tuot­ta­mi­nen kus­tan­ta­isi 25 vuo­den käyt­töiälle jaet­tuna ilman korko- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­sia 4,6 mil­jar­dia vuodessa eli 2,5 % BKT:stä.

    Tietenkään oikeasti esimerkik­si liiken­nepolt­toainei­ta ei voi nykyisel­lään kor­va­ta tuulivoimal­la eikä tuol­lainen yhteen työkalu­un sokeasti luot­ta­mi­nen nyt muutenkaan olisi mil­lään muo­toa järkevä tapa vähen­tää päästöjä (esimerkik­si ihan jo sik­si ettei hyviä tuuli­paikko­ja löy­ty­isi var­maankaan riit­tävästi), mut­ta tuos­ta nyt nopeasti saa käsi­tyk­sen suu­ru­us­lu­okas­ta jos­sa liiku­taan ja se ei todel­lakaan ole 10 % BKT:stä. Jos todel­lakin kaikkien fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kor­vaami­nen päästöt­tömäl­lä ener­gial­la onnis­tu­isi noin, se merk­it­sisi Tilas­tokeskuk­sen luku­ja nopeasti ynnäilemäl­lä 83 % päästövähen­nyk­siä, joten yhdel­lä pros­en­til­la BKT:stä saisi jo kol­man­nek­sen vähen­nyk­sen. Huomioimat­ta siis tekni­ikan kehi­tyk­sen, volyymi­hyö­ty­jen, BKT:n kasvun ym. vaikutuksia.

    Vastaa

41. Eivät lätkä­mailat suinkaan pui­hin pelkästään perus­tu. Tässä on kokoel­ma varsin het­ero­geenisi­in tietolähteisi­in perus­tu­via lätkämailoja:
    http://www.realclimate.org/index.php/archives/2009/09/hey-ya-mal/

    … ja kau­nis visu­al­isaa­tio deni­aal­i­sista ja ei-deni­aal­i­sista argumenteista:
    http://www.informationisbeautiful.net/visualizations/climate-change-deniers-vs-the-consensus/

    Vastaa

42. az, talousen­nus­teet jon­nekin vuo­teen 2100 saak­ka on speku­laa­tioi­ta eikä mitään bud­jet­te­ja, puhu­mat­takaan samoista ennusteis­sa suh­teessa yhteen muut­tu­jan kuten hiilid­iok­sid­in­hin­ta. Esimerkik­si ain­oa nähtävis­sä ole­va päästötön ener­giantuotan­to­muo­to jos­ta voidaan suht suurel­la var­muudel­la sanoa sen yksiselit­teis­es­ti ole­van nyt ja tule­vaisu­udessa ihan vaan kulu on hiilid­iok­sidin tal­teenot­to, ja tämäkin sil­lä ole­tuk­sel­la että hyö­tykäyt­töä tal­teenote­tulle hiilid­iok­sidille ei keksitä.

    Vastaa

43. Orig­i­naali kir­joi­tus alkoi pohdin­nal­la siitä, että jopa itsen­sä laatu­jour­nal­is­mik­si luokit­tel­e­vat lehdet anta­vat pal­sta­ti­laa merkit­tävän paljon yksit­täisille henkilöille, joiden ensisi­jainen tarve on vain olla erimielisiä. 

    Kun laa­tu­me­dia itse kil­van tois­tu­vasti ker­too omien vahvuuk­sien­sa nojaavaan hyvin toimitet­tui­hin, asi­aa syven­tävi­in ja taus­toit­tavi­in artikkelei­hin ja kun JSN:n uusi puheen­jo­hta­ja toteaa laat­ule­htien suurin uhka ole­van usko­tavu­u­den mene­tys, niin on todel­la merkil­listä, miten paljon pal­sta­ti­laa saa­vat yksit­täiset henkilöt kri­ti­soimal­la laa­jan tiedey­hteisön käytän­nössä yht­enäistä käsi­tys­tä pelkil­lä eriävil­lä mielipiteillä.

    Luon­nol­lis­es­ti eri näke­myk­siä on aina ja niille kuu­luu antaa tilaa niiden jonki­laises­sa suh­teessa, mut­ta ilmas­to­muu­tok­sen yhtey­dessä ilmaista medi­ati­laa on ollut tar­jol­la todel­la run­saasti, kun­han vain ilmoit­taa ole­vansa eri mieltä. 

    Laa­tu­me­dia voisi lunas­taa lupaus­taan ja siir­tyä siihen vai­heeseen, joka asi­aa tun­te­via taho­ja oikeasti kiin­nos­taa, eli miten päästöjä tulisi/voisi vähen­tää. Toimit­ta­jien kannal­ta tilanne on sikäli ikävä, että pitäisi soit­taa jollekin muulle kuin niille kolmelle automaatille, jot­ka mielel­lään vas­tus­ta­vat kaikkea, kun­han nimi on lehdessä oikein ja oma kuva enem­män kuin yhden pal­stan levyinen. 

    Laatu­julka­isu­ja­han on aina miel­lytävä tila­ta, mak­saa ja lukea.

    Vastaa

44. Anteek­si tuplakom­men­toin­ti, mut­ta lai­tan vielä linkin James Hans­enin viimeisim­pään paimenkir­jeeseen, jos­sa kuvataan hyvin miten vaikeak­si pelkkä läm­pöti­lati­eto­jen julkaisem­i­nen on mennyt:
    http://www.columbia.edu/~jeh1/mailings/2009/20091216_TemperatureOfScience.pdf

    “In the late 1970s I became curi­ous about well- known analy­ses of glob­al tem­per­a­ture change pub­lished by cli­ma­tol­o­gist J. Mur­ray Mitchell […]
    It required more than a year to pub­lish the 1981 paper, which was sub­mit­ted sev­er­al times to Sci­ence and Nature. At issue were both the glob­al sig­nif­i­cance of the data and the length of the paper. […] Fast for­ward to Decem­ber 2009, when I gave a talk at the Pro­gres­sive Forum in Hous­ton Texas. The orga­niz­ers there felt it nec­es­sary that I have a police escort between my hotel and the forum where I spoke.”

    Vastaa

45. Siis­pä Osmo nyt aja­maan vah­vasti Helsin­gin läm­mit­tämistä käytän­nössä hiilid­iok­sidineu­traalil­la ydin­läm­möl­lä. Ko. ratkais­us­sa olisi mah­dol­lisu­us aidosti vähen­tää merkit­tävästi hiilid­iok­sidipäästöjä, toisin kun rah­taa­mal­la puu­tavaraa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimal­la maakun­tien Suomesta. 

    Ei muuten mil­lään pahal­la, mut­ta miten malli joka ei ole pystynyt ennus­ta­maan edes lähi­t­ule­vaisu­ut­ta oikein, ennus­taisi mys­tis­es­ti ilmas­ton kehit­tymisen riit­täväl­lä toden­näköisyy­del­lä oikein vajaan sadan vuo­den päähän? CRU:n julk­isu­u­teen vuotaneista tiedoista käy hyvin ilmi, että mallinnuk­sen kanssa puuhailleet tahot eivät ole ymmärtäneet käyt­tämistään mallinnus­soft­ista juuri mitään. Mis­sä tieteessä on ok käyt­tää sof­t­aa taikalaatikkona, jos­ta pyritään vir­po­maan oikeat numerot esi­in? Jos maas­to ei vas­taa kart­taa, kumpaa muutetaan?

    Rumin puoli tässä ilmas­ton­muu­toshys­te­ri­as­sa on juurikin nämä taloudel­liset kytkök­set. Hölmöjähän sel­l­aiset suuryri­tyk­set (Shell, Pachau­rin TATA jne.) oli­si­vat, jot­ka eivät pyrk­isi jaka­maan tuhan­sien mil­jar­di­en euro­jen ilmas­tokakkua puhu­mat­takaan jo nyt rapor­toidus­ta mil­jardirikol­lisu­ud­es­ta EU:n päästökaup­paan liittyen.

    Vastaa

46. Et Juu­so Kopo­nen huomio epä­var­muustek­i­jöitä ja ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia. Esimerkik­si arvioi­ta tuulivoiman lop­ullis­es­ta hin­nas­ta ja luotet­tavu­ud­es­ta ei kan­na­ta kysyä tuulivoi­ma­te­ol­lisu­udelta. Heil­lä on oma lehmä ojas­sa. Sat­un­naisetkin epä­var­muudet voivat tul­la hyvin kalli­ik­si yhteiskunnalle.

    Stern kohot­ti arvion­sa 2%:iin maail­man BKT:sta. Mut­ta tämä ei jakaudu tasais­es­ti vuosi­ta­sol­la. Siitä tuo 5%.

    5–10% on mielestäni luotet­tavien arvioiden sisäl­lä. Alarmistisia arvioi­ta löy­tyy vielä korkeampia. Käytän­nössä koko län­si­maisen ener­gia-infra­struk­tu­urin vai­h­t­a­mi­nen neljässä vuosikymme­nessä sekä kehit­tyvien talouk­sien kasvupo­ten­ti­aalin osit­tainen tait­ta­mi­nen eivät ole pieniä asioita.

    Vain katas­trofiske­naar­i­oiden tieteel­lis­es­ti osoitet­tu toden­näköisyys voisi oikeut­taa täl­laisen mit­talu­okan sosi­aalisen tuho­työn. Tätä toden­näköisyyt­tä ei ole osoitettu.

    Onnek­si Kööpen­ham­i­nan kok­ous epäon­nis­tui. Nyt tarvi­taan taas vuosia uuden momen­tu­min syn­nyt­tämiseen ja sitä ennen läm­pötilo­jen lat­tea kehi­tys tulee entis­es­tään vahvis­ta­maan skep­tisyy­den tieteel­listä ja poli­it­tista asemaa.

    Tätä myöten koko kupla puhkeaa, joten nämä biljoona-kus­tan­nuk­set jäänevät hypo­teet­tisik­si. Tap­pi­o­ta tulee toisaal­ta ole­maan ympäristöaat­teen julkisen ja poli­it­tisen uskot­tavu­u­den ver­ran, mikä on sääli.

    Vastaa

47. Ilmati­eteen laitos tietää kertoa:“Mallitulosten perus­teel­la eteläisen Suomen ilmas­to muis­tut­taisi vuo­sisadan lop­ul­la nyky­istä Kes­ki-Euroop­paa. Ainakaan täl­lä aikamit­takaaval­la ei näyt­täisi ole­van pelkoa, että maamme muut­tuisi ilmas­toltaan mitenkään asumiskelvot­tomak­si. Esimerkik­si maanvil­jeli­jöit­ten kannal­ta olo­suh­teet näyt­täi­sivät selvästi nykyis­es­tä parantuvan.”

    Ei siis hätää Suomes­sa. Vaik­ka mallien kyky ennus­taa tule­vaisu­ut­ta kyl­lä näyt­tää ole­van varsin epävarma:

    Ilmati­eteen laitos:“Todellisuudessa eri mallien ilmas­ton­muu­tosen­nus­teet poikkea­vat toi­sis­taan selvästi.”

    ja

    “Mallit eivät osaa kuva­ta nyky­istä ilmas­toa täysin oikein” 

    Toisaal­ta mallei­hin selvästi myös halu­taan uskoa ilmati­eteen laitok­sel­la, vaik­ka kri­ti­ikkiä esi­in­tyy. Ehkä onkin viisas­ta vielä odotel­la, ennenkuin päät­tää, miten aikoo asi­aan suh­tau­tua. Joitain vuosikym­meniä tähän voi tosin vielä kulua:

    Ilmati­eteen laitos:“Näin mallien tulostenkin voidaan odot­taa käyvän vuosikym­menten mit­taan luotettavammiksi. ”

    Pahoit­te­len osit­taisia lain­auk­sia. Koko tari­na löy­tyy ilmati­eteen laitok­sen sivuilta.

    Vastaa

48. Osmo S:
    “Tämä ajat­te­lu­ta­pa on täysin loogi­nen. Homo Eco­nom­i­cus toimisi juuri näin. Jot­ta Homo Eco­nom­icuk­sen saa toim­i­maan eet­tis­es­ti oikein, hiilip­i­toins­es­ta elämän­tavas­ta on tehtävä niin kallis, että Homo Eco­nom­i­cus alkaa toimia toisin. Olisi aika uskalias­ta rak­en­taa maail­man tule­vaisu­us ihmis­ten altru­is­tisu­u­den varaan”

    Itse näem­mä toim­it juurikin näin.
    CV:n mukaan:
    “BMH Tech­nol­o­gy Oy:n hallitus”

    “BMH Ener­gy
    Exter­nal Fuel Handling
    Our bio sol­id fuel han­dling sys­tems are applic­a­ble for var­i­ous fuel and pow­er boil­er types. Also han­dling of var­i­ous types of sub­sti­tute fuels like REF/RDF is allowed for. The sys­tems include receiv­ing, crush­ing and screen­ing, stor­ing & reclaim­ing from stor­age as well as con­vey­ing to boil­er, and all aux­il­iary equip­ment need­ed for a turn-key delivery.”

    http://www.bmh.fi/bmh-energy/solutions-energy

    Tämänkö takia sin­ul­la on asi­as­ta niin vah­va mielipide ? 

    Tutus­tu ase­masi takia asi­aan syvem­min, sinä älykkäänä ihmisenä pystyt siihen. Mitä usko­vaisi­in tulee niin Köpik­sen pakkases­sa hilluneet hur­moshenkiset täyt­tää kaik­ki vaa­dit­ta­vat tunnusmerkit.

    Vastaa

49. [quote][quote]Skeptikot sen sijaan päät­televät, että näyt­täisi ole­van jokin takaisinkytken­tä, joka ikäänkuin ter­mostaat­ti­na kom­pen­soi häir­iöitä. Eräs ehdokas on läm­mön nousun lisäämän kos­teu­den tuot­ta­mat pil­vet, jot­ka vas­taavasti jäähdyttävät.
    [/quote]
    Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta.
    [/quote]

    Yritin kir­joit­taa asial­lis­es­ti, mut­ta tuol­laista hömp­pää tuli takaisin. Ei oikein vakuuta.

    Vastaa

50. Osmo kir­joit­ti:

    Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta. 

    Suomenkielisen Wikipedi­an sivu Gaia-teo­ri­as­ta (tai ‑hypo­teesista) näyt­tää ole­van varsin ok, ja myös aika lyhyt.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Gaia-hypoteesi

    Siinä muo­dos­sa kuin Gaia-teo­ri­an kehit­täjä James Love­lock teo­ri­an esit­tää, se sisältää biol­o­gisia, fysikaal­isia ja geol­o­gisia takaisinkytken­tämekanis­me­ja, mut­ta ei väitä bios­fäärin toimin­nas­sa ole­van mitään jumallista tai ajat­telu­un pystyvää.

    Olet ilmeis­es­ti kuul­lut paljon uskon­nol­lisem­man ns. New Age ver­sion, jos­ta tuo Wikipedi­an sivu myös mainitsee.

    Vastaa

51. Keskustelep­pa “ilmas­to­de­nial­istin” kanssa ihmisen aiheut­tamista ympäristö­vaiku­tuk­sista. Luulisi yhteisym­mär­ryk­sen ole­van huo­mat­tavasti lähempänä. Ilmas­to­tutk­i­jat ovat yhtä pihal­la kuin talousti­eteil­i­jät: kovasti on teo­ri­oi­ta, mut­ta mikään ei toi­mi tyy­dyt­tävästi reaal­i­maail­mas­sa. Noil­la aloil­la on new­toneille ja ein­steineille tilaa..

    Vastaa

52. CO2 teo­ria pitää paikkansa niin pitkään, kunnes joku kek­sii jonkin parem­man selit­tämään men­neitä lämpim­iä jaksoja.

    Uuti­soin­nista sanois­in, että olisi has­sua jos joka ker­ta kun uuti­soidaan evoluu­tio­teo­ri­aan liit­tyvistä tutkimuk­sista, tuo­taisi­in esi­in myös vai­h­toe­htoisen älykäs suu­nit­teli­ja ‑teo­ri­an kan­nat­ta­jien mielipiteitä.

    Vastaa

53. Kyl­lä AGW:n uskot­tavu­us on men­nyt. Tämä on tosi­a­sia. Se on men­nyt käsit­tämät­tömistä syistä vieläpä. Aineis­toa on piilotel­tu, ehkä jopa manip­u­loitu, ehkä jopa tuhot­tu. Mik­si? Kri­it­tistä ohjel­maa ei ole julk­istet­tu. Mik­si? Jne jne.

    Koko hom­ma menee uusi­in pui­hin. Tämä on var­maa, ja siinä ei paina mitään se, että val­ti­oti­eteen lisen­si­aat­ti Soini­vaara nyt vaan pää punaise­na vihaa yksi­ty­isautoilua ja län­si­maista elämänmuotoa.

    Vastaa

54. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta lie­nee tiet­ty osa ihmisen toimista johtu­vaa. Kuitenkaan en näe, että ihmis­ten toimil­la voitaisi­in mitenkään ilmas­ton­muu­tos­ta tor­jua, pois lukien ehkä ihmiskun­nan totaa­li­nen tuhoami­nen ydi­na­seil­la. Ei ole mitään sel­l­aista taloudel­lista mekanis­mia, joka ehkäi­sisi fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tämistä kuta kuinkin samaa tah­tia kuin niitä teknis­es­ti ottaen pystytään tuot­ta­maan, nyt kun ollaan ohitet­tu fos­si­ilis­ten polt­toainei­den run­sauden aikakausi. Ja vaik­ka poli­ti­ikalla pystyt­täisi­in hillit­semään ihmiskun­nan CO2:n tuotan­toa esimerkik­si sen ver­ran, että se olisi vuon­na 2050 10 % alem­pi kuin se olisi ilman “poli­ti­ikkaa”, täl­lä ei var­masti ole pätkänkään ver­taa merk­i­tys­tä ilmas­ton kokon­aisu­u­den kannalta.

    Mitä tulee ilmas­ton­muu­tok­sen hait­tavaiku­tuk­si­in, riip­pumat­ta siitä, kuin­ka suuri osu­us muu­tok­ses­ta on ihmisen aiheut­ta­maa, olemme muu­tok­sen suh­teen täysin maa­pal­lon ilmas­toa säätele­vien makroskoop­pis­ten mekanis­mien armoil­la. Ilmas­to hakeu­tuu johonkin tas­apain­oti­laan; nyt pitää vain yrit­tää saa­da selville, mil­laiseen, ja koet­taa mukau­tua siihen.

    En ole äänekkäästi vas­tus­tanut suur­in­ta osaa “ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taan” esite­ty­istä keinoista, kos­ka vaik­ka uskonkin niiden ole­van täysin riit­tämät­tömiä vaikut­ta­maan ilmas­toon mil­lään tavoin, mon­et näistä samoista keinoista ovat omi­aan paran­ta­maan ihmiskun­nan edel­ly­tyk­siä selvitä öljyn, maakaa­sun ja kivi­hi­ilen niukku­ud­es­ta, joka ihmiskun­taa on väistämät­tä kohtaamassa.

    Vastaa

55. Min­ua häm­mästyt­tää ilmas­tosopimusten kovas­sa vas­tus­tuk­ses­sa se, että CO2-päästö­jen vähen­tämi­nen on lop­ul­takin aika hal­paa. Tiukkakin ilmas­tosopimus mah­dol­lis­taa talouskasvun jatku­misen. Epä­var­muus läm­pen­e­misen seu­rauk­sista on isoa, ja sik­si minus­ta tiuk­ka ilmas­tosopimus vaikut­taa erit­täin huokeal­ta vaku­u­tuk­selta. Talousti­eteil­i­jänä halu­aisin korostaa eri­tyis­es­ti sitä, että näil­lä hiilen hin­noit­telu­jär­jestelmil­lä ei ole mitään vaiku­tus­ta työ­paikko­jen määrään: ilmas­to­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen päästöhin­noit­telul­la ei vähen­nä työl­lisyyt­tä — mut­ta ei kyl­lä net­tomielessä tuo uusi­akaan työ­paikko­ja, toisin kuin uusi­in tekni­ikkoi­hin van­no­vat luule­vat. Työ­paikko­jen määrä riip­puu työ­markki­noiden toimin­nas­ta, ei kansan­talouden hiili-inten­si­ivisyy­destä. Tätä koske­va väärinkäsi­tys pitää luul­lak­seni ainakin USA:ssa asen­tei­ta lukossa.

    Vastaa

56. EVERT THE NEVERREST:“Maijan ja Matin kannal­ta ilmas­to­muu­tos on elit­istä ja val­lan käyt­töä. Samaan aikaan, kun Helsin­gin ener­gia polt­taa kivi­hi­ilivuor­ta, Mat­ti ja Mai­ja laite­taan vai­h­ta­maan hehku­lamp­pu­ja energiansäästölamppuihin.”

    Ker­rankin olen samaa mieltä jostakin asi­as­ta nim­imerkin kanssa. Ilmas­ton­muu­tos ‑teo­ria on otet­tu aseek­si uudelle markki­nalle, jol­la vaiku­tus­val­taisim­mat teol­lisu­us­val­tiot (Ran­s­ka, GB, Sak­sa, Italia jne. ) tule­vat tien­aa­maan pienem­pi­en kustannuksella.

    Pyy­lu­o­ma toi esille tämän markkin­au­us­jaon väli­neen IPPC:n, hal­li­tusten väli­nen paneeli ilmas­ton­muu­tok­sel­la rahastamiseen.

    Seu­raa­va esimerk­ki kos­ket­taa Suomea. Kun Sak­sa ja Englan­ti halu­si­vat EC:n aikana tukea omaa rusko- ja kivi­hi­ili­te­ol­lisu­ut­taan, ne esit­tivät direk­ti­iviä, jon­ka mukaan koti­maisen, kiin­teän fos­si­ilisen polt­toaineen käyt­töön perus­tu­vaa sähkön tuotan­toa saa tukea, jos näin tuo­te­un sähkön osu­us on alle 20 %. Irlan­ti, jol­la ei ole kivi­hi­iltä, suos­tui ehdol­la, että sen ener­gian tuotan­nolle elin­tärkeä turve myös hyväksytään kiin­teäk­si fos­si­ilisek­si polttoaineeksi.

    Myöhem­min IPCC kopi­oi tämän lehmänkau­pan Kioton sopimuk­seen. Tämän seu­rauk­se­na Suo­mi ei voi hyö­dyn­tää turve­varo­jaan opti­maalis­es­ti, ja tämä heiken­tää taloutemme kil­pailukykyä. IPCC:n intress­inä on varmis­taa tutkimus­poli­ti­ikan avul­la kivi­hi­ilen ja fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kilpailukyky.

    IPPC:n poli­tikoin­ti on vienyt uskot­tavu­u­den ilmas­ton­muu­tok­sen tutkimuksesta.

    Vastaa

57. Juhana Var­ti­ainen:

    mihin perustuen väität, että co2-päästö­jen vähen­tämi­nen olis halpaa?

    Vai tarkoi­tatko, että on hal­paa ver­rat­tuna siihen, mitä muu­toin olisi tulossa?

    Vastaa

58. Kyseenalaisil­la perusteil­la yritetään syöt­tää koko punav­ihreä raa­mat­tu kansan kurkus­ta alas kasvis­syön­tei­neen pakol­li­sine joukkoli­iken­tei­neen ja lap­simäärära­joituksi­neen. Hiilid­iok­sid­iuskon nojal­la ollaan suures­sa vaaras­sa ajau­tua fasis­tiseen yhteiskuntaan.

    Vastaa

59. Minus­ta ilmas­ton muut­tumi­nen on fak­ta, jos­sa lop­pu­jen lopuk­si on tois­ar­voista, onko siinä takana ihmi­nen (ja kuin­ka suurelta osin) vai ei. Yhtä kaik­ki, uskon maail­man ole­van ilmas­tostakin johtuen tule­vaisu­udessa toisen­lainen paik­ka kuin nykyään, ja mie­lenki­in­toisem­pi kysymys onkin, miten ihmiskun­ta siihen tule­vaisu­u­den maail­maan mahtuu. 

    Sik­si ensisi­jainen läh­estymistapa olisi mielestäni sel­l­ainen, jos­sa ihmiskun­ta edes jos­sain määrin yhteis­tu­umin pyrk­isi sopeu­tu­maan siihen, mitä tule­man pitää. Jos ja kun ihmisen omat aikaansaan­nok­set ovat kehi­tyk­selle haitak­si, on toki hyvästä, jos panok­sia käytetään myös niiden haitallis­ten asioiden vähen­tämiseen. Mut­ta jos ja kun ne keinot eivät ole riit­täviä, on vakavasti pohdit­ta­va myös sopeu­tu­miskeino­ja, jot­ka monis­sa tapauk­sis­sa voivat olla tehokkaampia kuin tämä nykyi­nen, lähin­nä päästö­jen vähen­tämisyri­tyk­si­in tähtäävä politiikka.

    Vastaa

60. Ilmas­tokeskustelua viime kuukaudet seu­ran­neena ja nämäkin kom­men­tit nyt läpiluke­neena tulee varsin pes­simisti­nen olo. 

    Fak­tu­aalisen ilmas­totiedon kaivami­nen vaatii sen ver­ran resursse­ja, luon­non­ti­eteel­listä poh­jaa ja tieteel­listä yleis­sivistys­tä, että sen tekee liian har­va ihmi­nen, toimit­ta­jat mukaan lukien. Todel­lisu­u­teen huonos­ti juur­tunut­ta keskustelua ohjaa echo cham­ber ‑efek­ti jos­sa kaik­ki äärim­ielip­i­teet koros­tu­vat aivan liikaa, eli tiedon epä­var­muus näkyy pahasti liioiteltuna. 

    Cli­mate­Gate (CRU hack) oli taita­va ja hyvin ajoitet­tu toimen­pide tässä medi­a­sopas­sa. (Ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Climatic_Research_Unit_e-mail_hacking_incident — siel­lä ker­ro­taan mm. mikä se paljon main­os­tet­tu “Mike’s Nature trick to hide the decline” oikein on.)

    Epä­var­muut­ta läm­pöti­laen­nusteis­sa on lähin­nä huonos­ti tun­net­tu­jen aerosoliefek­tien, palaute­mekanis­mien ja tule­vaisu­u­den päästö­jen vuok­si — ei sik­si että CO2 olisi fysikaalis­es­ti tun­tem­aton kaa­su, tai että ilmake­hää ei osat­taisi lainkaan mallintaa, tai että läm­pen­e­misen­nuste perus­tu­isi vain dynaamisi­in mallei­hin, tai että tutk­i­jat hui­jaa­vat, tai että kyse on poli­it­tis­es­ta salali­itos­ta. Mut­ta mis­tä läh­tien katas­trofin epä­var­muus on ollut ratio­naa­li­nen syy olla tekemät­tä mitään? Jos meil­lä on 5% toden­näköisyys katas­tro­fille, 80% toden­näköisyys huonolle tule­vaisu­udelle ja 15% toden­näköisyys sille ettei ilmas­to muu­tukaan, mikä on ratio­naa­li­nen syy olla tekemät­tä mitään? (Toden­näköisyy­det ovat hatus­ta vedet­tyjä mut­ta oikeal­la tontilla.)

    Mut­ta miten vaku­u­tat tästä ihmisen joka ei tiedä tieteen toim­intat­apo­ja, ei tunne perus­fysi­ikkaa eikä tilastotiedettä.

    Eiväthän ihmiset lope­ta edes tupakoin­tia. Ihmiset eivät yleis­es­ti ole sil­lä taval­la inte­grati­ivisia että mielip­i­teet abstrak­teista ajal­lis­es­ti kaukau­sista asioista vaikut­taisi­vat hei­dän toim­intaansa. Ja demokraat­ti­nen yhteiskun­ta ei vält­tämät­tä ole sil­lä taval­la inte­grati­ivi­nen, että joidenkin toim­i­joiden tekemät sinän­sä valid­it ennus­teet tule­vaisu­ud­es­ta lev­iäi­sivät yleisek­si mielip­i­teek­si, saati että ne johtaisi­vat järkevään toimintaan.

    Vastaa

61. Ilpon kom­men­tista näkyy kuin­ka neu­traal­ista ennus­teestakin tulee poli­it­ti­nen. Ilmas­ton läm­pen­e­misen ennus­t­a­mi­nen ei ole poli­ti­ikkaa vaan tiedet­tä. Mut­ta kun se tör­mää intres­sei­hin, tässä tapauk­ses­sa turve­tuot­ta­jien, tulee perus­fysi­ikas­takin havain­noit­si­jan kannal­ta poli­ti­ikkaa. Tämän vyy­hdin purkami­nen ja perusti­eteen erot­ta­mi­nen poli­ti­ikas­ta vaatii aikaa ja asioi­hin perehtymistä.

    Raport­te­ja julkai­se­va tutk­i­jaky­häelmä tekee Ilpon viestis­sä poli­ti­ikkaa. Täysin yllät­tävä käänne on että IPCC poli­tikoikin fos­si­ilis­ten polt­toainei­den *puoles­ta*. 🙂

    Vastaa

62. Edes korkeasti koulute­tun ihmisen on äärim­mäisen vaikea arvioi­da ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvien asioiden toden­mukaisu­ut­ta. Sikäli kyse on uskos­ta ja luot­ta­muk­ses­ta tieteel­lisen yhteisön kykyyn tuot­taa oikeaa tietoa.

    On erit­täin huvit­tavaa, että taval­liset kadun­miehet alka­vat väitel­lä keskenään fak­toil­la. Refer­oidaan yksit­täisen osa-alueen tieteel­lisiä tulok­sia kokon­aisu­ut­ta ymmärtämät­tä. Aina jostain löy­tyy omaa näke­mys­tä tuke­via tutkimus­tu­lok­sia. Suo on loputon. 

    Molem­min puolin halu­taan nähdä vain se, mikä on omak­si näke­myk­sek­si päätet­ty. Tämä pätee eri­tyis­es­ti denial­is­tei­hin, sil­lä tiedey­hteisön enem­mistö on toista mieltä. Minä uskon tieteeseen, en salaliittoihin.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen ske­naar­i­ot ovat epä­var­mo­ja ja voi olla, että kaikesta huoli­mat­ta kävisi hyvin. Tai sit­ten ei. Pitäisikö toimia vas­ta sit­ten, kun ehdo­ton var­muus katas­trofista on saatu (eli sil­loin kun se olisi jo tosiasia)?

    Juhana Var­ti­ainen tuo hyvin esi­in, että ilmas­ton­muu­tok­sen hyvin toteutetun tor­ju­misen hin­ta olisi joka tapauk­ses­sa pieni. Paljon pienem­pi kuin nykyisen talouskri­isin. En näe tätä pahana hin­tana, jos sil­lä väl­tetään mah­dolli­nen katas­trofi. Venäläisessä ruletis­sakaan ei ker­takokeilul­la toden­näköis­es­ti kuole, mut­ta kuin­ka moni halu­aa kokeilla?

    Olen­naisin asia on Arto Tuki­aisen huomio, ja olen poht­in­ut paljon samaa. Meil­lä on joka tapauk­ses­sa ovel­la ener­giakri­isi. Fos­si­iliset polt­toaineet käyvät vähi­in, hiili ei ole muutenkaan suosit­tua ja kysyn­tä kas­vaa koko ajan. Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si tarvit­tavista ratkaisu­ista hyvin moni on samo­ja kuin joi­ta tarvi­taan joka tapauk­ses­sa tule­van ener­giava­jeen ratkaisemisek­si. Pahim­mil­laan koko type­rä int­tämi­nen ilmas­ton­muu­tok­sen syistä vie huomion olen­naisil­ta toimilta.

    Vastaa

63. Toimii tuo usko­vaisu­us toisin päinkin. Esimerkik­si lätkä­mailo­jen tekemiseen käyte­ty­istä menetelmistä ja prox­eista löy­tyy virheitä rop­pakau­pal­la, mut­ta niistä ei saa puhua (tai puhu­jalle lyödään leima otsaan); ja vaik­ka virheitä löy­tyy, “ne eivät merkitse”.

    Vastaa

64. Tähänkin ketju­un putkahti nyt niin paljon vas­tauk­sia, etten ole­takaan tuo­vani sinän­sä val­is­tuneena maal­likkona mitään uut­ta keskusteluun. 

    Kuitenkin:

    Hiilid­iok­sidin lisään­tymi­nen ilmake­hässä aiheut­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä. Eikö vain?

    Ja ihmi­nen aiheut­taa enenevässä määrin hiilid­iok­sidipäästöjä. Eli ihmi­nen on osal­lise­na ilmas­to­muu­tok­seen. Eikö vain?

    Jos tätä vas­taan on hyviä argu­ment­te­ja eli asial­lisia kan­sain­välisen tiedey­hteisön hyväksymiä argu­ment­te­ja, niin linkit­täkää tänne.

    Tietysti kyseessä on niin ISO ASIA, että var­masti löy­tyy vääriä käp­pyröitä, kaiken­laista käh­mintää ja jokainen ilmas­ton­muu­tok­sen “puoles­ta” tehty tutkimus ei var­maankaan täytä tieteen­teon tunnusmerkkejä. 

    Mut­ta:

    Mikäli oikeasti ilmas­to onkin kylmen­emässä jostain muus­ta meistä riip­pumat­tomista syys­tä, niin sit­ten­hän ihmisen toim­inta tasaa tätä tai jos ilmas­to jostain muista meistä riip­pumat­tomista syys­tää onkin läm­pen­emässä, niin sit­ten ihmisen toim­inta kiihdyt­tää ilmiötä. 

    Kyseessä on siis käsit­tääk­seni fysikaa­li­nen fakta. 

    Argu­men­taa­tion for­maa­li­nen puoli kiin­nos­taa min­ua aina. Eli tässäkin keskustelus­sa ihmis­ten leimaami­nen ilmas­tousko­vaisik­si tai ilmas­to­to­de­nial­is­teik­si ja ylipään­sä leimo­jen lyömi­nen asi­a­pe­rustelu­jen sijaan. 

    Mut­ta Osmo nyt itse aloit­ti jo otsikossa…

    Vastaa

65. Catili­na,

    Ei Osmo vihaa län­si­maista elämän­muo­toa. Hän vihaa vain sitä, mitä ei itse siitä toteuta. 

    Eli yksi­ty­isautoilu pan­nas­sa, mut­ta esim. loma­matkailu lentäen ei…

    Kut­su­isin tätä elitismiksi.

    Vastaa

66. Kiis­te­lyn merk­i­tys tulee siitä, mitä se vaikut­taa päätök­sen­tekoon, niin poli­it­tisel­la, yri­tys­ten kuin yksi­ty­ishenkilöi­denkin tahol­la. Tässä vaikut­tamis­tais­telus­sa on jumi­udut­tu itse läm­pen­e­misen ja hiilid­iok­sidipäästö­jen välisen yhtey­den pohd­in­taan, vaik­ka juuri tämä osakysymys on se, mis­sä on vähiten epä­var­muut­ta. Siinäkin epä­var­muus on silti hyvin suuri, kun IPCC:kin tyy­tyy päät­telemään, että hiilid­iok­sidimäärän kaksinker­tais­tu­mi­nen johtaa 66% toden­näköisyy­del­lä läm­pen­e­miseen välille 2–4,5 astet­ta ja 90% toden­näköisyy­del­lä yli 1,5 astetta.

    Kun varsi­naisi­in hait­tavaiku­tuk­si­in liit­tyy vielä suurem­pia epä­var­muuk­sia, on tor­jun­nan logi­ik­ka se, että hyvin suuret hai­tat ovat niin mah­dol­lisia, että vahvoihin toimi­in on perustel­tua ryhtyä. Ei siis väite, että nuo hai­tat oli­si­vat liki­mainkaan varmoja.

    Erit­täin vakavien hait­to­jen riskinkin pienen­tämi­nen on ehdot­tomasti perustel­tua, mut­ta tässä vai­heessa tör­määmme kah­teen olen­naiseen ongelmaan:

    1) Osaam­meko tor­jua hait­to­ja tehokkaasti, vai pystym­mekö vain käyn­nistämään toimia, jot­ka voivat osoit­tau­tua epäonnistuneiksi?

    2) Kun val­it­semme toteutet­taviksi joitain toimia, joiden tehokku­ut­ta pidämme riit­tävän toden­näköisenä, voim­meko tietää, mil­laisia oheishait­to­ja näi­hin toimi­in liittyy?

    Yhdis­täen nämä kak­si kysymystä: 

    Olem­meko val­it­se­mas­sa keino­ja, jot­ka tuot­ta­vat riit­tävän var­masti enem­män hyö­tyä kuin hait­taa ihmiskun­nan kokon­aishyv­in­voin­nille, kuin­ka tätä hyv­in­voin­tia sit­ten päätetäänkin mitata?

    Mon­et var­teenotet­ta­vat tutk­i­jat ovat pää­tyneet epäile­viksi tämän lop­ul­ta ratkai­se­van kysymyk­sen kohdal­la. Näin on aivan selvästi tehnyt pro­fes­sori Mike Hulme (http://mikehulme.org/). Kovin vil­listi ei tarvitse tulki­ta arvioidessaan, että yksi ilmas­ton­muu­tosongel­man keskei­sistä esille tuo­jista James Hansen liit­tyy myös valit­tu­jen ratkaisu­jen epäil­i­jöi­hin, vaik­ka hän on toisaal­ta itse ilmas­ton­muu­tok­sen uhkan voimakkaimpia esille tuojia.

    Itse olen ener­giat­alouden ja sen mallien tutk­i­jana myös hyvin epäileväi­nen sen suh­teen, kuin­ka pitkälle pystymme suun­nit­tele­maan tule­vaisu­ut­ta ja aset­ta­maan vii­sai­ta “lail­lis­es­ti sitovia tavoit­tei­ta” tule­vien toim­i­joiden toteutet­taviksi. Uskon, että mei­dän on saata­va vaikut­tavia toimia tehokkaasti liik­keelle, mut­ta se on onnis­tut­ta­va tekemään menet­te­ly­il­lä, jot­ka eivät perus­tu val­heel­lisi­in väit­teisi­in kyvys­tämme nähdä tulevaisuutta.

    Näitä ongelmia olen poht­in­ut omas­sa blo­gis­sani http://www.pirila.fi/energia .

    Vastaa

67. Varovaisu­us­pe­ri­aat­teen ymmär­rys on tässä asi­as­sa kyl­lä luvat­toman heikkoa, tai sit­ten sitä ei vain viit­sitä, halu­ta tai uskalleta soveltaa. Tämän vuok­si koko kysymys ymmär­retään liian usein aivan päälaelleen.

    —

    Todis­tus­taak­ka siitä, että katas­tro­faal­ista ilmas­ton­muu­tos­ta *ei* har­joit­ta­mas­tamme kaa­suke­hän muut­tamis­es­ta seu­raa, on ilmas­ton muut­ta­jil­la ja hei­dän myötäil­i­jöil­lään, siis heil­lä, jot­ka pelaa­vat uhkapeliä muiden panoksilla.

    Todis­tus­taak­ka myös siitä, että väl­tymme katas­trofia lievem­miltä ilmas­ton­muu­tok­sen net­tonegati­ivisil­ta seu­rauk­sil­ta, lankeaa samoille “toim­i­joille”, mut­ta astet­ta vähem­män ankarana.

    Todis­tus­taak­ka pil­visyy­den muu­tosten, soiden sulamisen ynnä muiden mah­dol­lis­ten takaisinkytken­tö­jen kokon­aisu­udessaan negati­ivis­es­ta etumerk­istä on skeptikoilla.

    Todis­tus­taak­ka kaiken kaikki­aan siitä, että jonkin­lainen “ter­mostaat­ti” ilmake­hässä toimisi ja vielä riit­tävässä määrin tas­apain­ot­taisi muu­tok­sia, sekä kri­it­tisem­pänä kysymyk­senä tämän ter­mostaatin toim­intara­joista — eli siitä, että ilmake­hä ei (sitä riit­tävästi muutet­tuamme) epä­jatku­van muu­tok­sen kaut­ta äkil­lis­es­ti (ja käytän­nössä peru­ut­ta­mat­tomasti) keikah­da hyvin eri­laiseen tas­apain­oti­laan — on erit­täin, erit­täin ankarana tätä globaalia riskinot­toa suosivilla.

    Todis­tus­taak­ka myös ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäisyn taloudel­lis­ten net­to­vaiku­tusten negati­ivis­es­ta etumerk­istä (eri aika­jän­teil­lä) ver­rat­tuna “busi­ness as usu­al” (sic) ‑ske­naar­i­oon on täl­laisen “busi­ness as usu­al” ‑ske­naar­i­on kan­nat­ta­jil­la. (Tosi­asi­as­sa­han kyse ei tietysti ole mis­tään “busi­ness as usu­al­ista”, vaan akti­ivis­es­ta ja nyky-ymmär­ryk­sel­lämme tietois­es­ta ilmas­ton muuttamisesta.)

    —

    Tieteel­lisen tiedon epä­var­muus ja rajal­lisu­us puhu­vat lähtöko­htais­es­ti ilmake­hän koos­t­u­muk­sen muut­tamista vas­taan, eivät sen puoles­ta, jos ker­ran on niin, ettemme riit­tävän tarkasti ymmär­rä toim­intamme kaikkia mah­dol­lisia vaiku­tuk­sia ja takaisinkytkentöjä.

    Tässä tilanteessa, jos­sa ilmake­hän koos­t­u­mus­ta on jo muutet­tu, sama epä­var­muus puhuu muu­tok­sen hidas­tamisen ja sen kään­tämisen puoles­ta, ei suinkaan muu­tok­sen jatkamisen tai muu­tosvauhdin lisäämisen puoles­ta. Jos ja kun emme var­muudel­la tiedä, minkälaisia vai­h­toe­htoisia tas­apain­otilo­ja ilmas­tol­la tun­temamme esi­te­ol­lisen suh­teel­lisen tas­apain­oti­lan lisäk­si on, ja minkälaiset elämän edel­ly­tyk­set ne meille tar­joa­vat (tämän­laa­tuiseen muu­tok­seen sopeu­tu­misen ongelmista tässä varsi­nais­es­ti puhu­mat­ta), varminta olisi olla sitä nyt käyn­nis­sä ole­van kaltaisel­la maail­man­laa­juisel­la ilmas­toko­keel­la tes­taa­mat­ta. Sikäli myös ilmake­hään jo pumpat­tu­ja ylimääräisiä kaa­su­ja olisi kyet­tävä sieltä poistamaan.

    Niin kauan kuin tietomme ilmas­ton käyt­täy­tymis­es­tä ovat niinkin rajal­liset kuin (ilmeis­es­ti skep­tikko­jenkin mielestä) ovat, ole­tusar­voise­na lähtöko­htana tulee olla yhteiskun­tiemme poli­it­tis­ten ja taloudel­lis­ten rak­en­tei­den perus­tan muo­dosta­van (ja tieteel­lis­es­ti parhait­en tun­temamme) viimeisim­män ilmas­to­tas­apain­oti­lan säi­lyt­tämi­nen (sen mukaan kuin on mah­dol­lista), ei sen tietoinen edelleen­järkyt­tämi­nen “kuor­mite­taan vähän lisää ja kat­so­taan, kuin­ka käy” ‑men­tal­i­teetil­la. Jokainen poikkeus tästä lähtöko­hdas­ta tulee erik­seen perustella.

    Todis­tus­taak­ka on ilmas­ton muut­tamista ajav­il­la, ja se taak­ka on ankara.

    Niin kauan kuin täl­laista todis­tus­ta ei ole käytet­tävis­sä, tulee poli­ti­ikan yllä san­otun mukaises­ti suun­tau­tua ilmake­hän koos­t­u­muk­sen vakaut­tamiseen mah­dol­lisim­man tehokkain keinoin, jot­ka kyl­lä tun­nemme ja kyken­emme halutes­samme toteuttamaan.

    —

    Yhteen­ve­t­ona — jos ajat­telemme asi­aa loogis­es­ti, kaik­ki epäilys, jon­ka niin­san­otut ilmas­toskep­tikot onnis­tu­vat tieteel­lisen tietomme var­muut­ta kohtaan luo­maan, tukee perustel­luin syin pikem­minkin päästöjä vähen­tävää ja ilmake­hää vakaut­tavaa poli­ti­ikkaa, ei suinkaan ilmas­ton muut­tamisen jatkamista nykymalliin.

    Vastaa

68. BW, ydinkaukoläm­pö Helsinki­in näyt­tää valitet­tavasti teknistaloudel­lis­es­ti toteut­tamiskelvot­ta­mal­ta. Hukkaläm­mön hyö­tykäyt­tö on sinän­sä usein toimi­vaa, yksi esimerk­ki jos­ta paatunut tietotekni­ikkakyynikkokaan ei kek­si pahaa san­ot­tavaa on kone­salien kauko­jäähdy­tys, hieno sys­tee­mi kaikin puolin ja kan­sain­välis­es­tikin edis­tynyt­tä teknolo­giaa, kts. http://www.helen.fi/tiedotteet/tiedotteet.aspx?id=249

    az, “län­si­maisen ener­gia-infra­struk­tu­urin vai­h­t­a­mi­nen neljässä vuosikymme­nessä” tehdään joka tapauk­ses­sa, näitä kut­su­taan kor­vaus­in­vestoin­neik­si. Kysymys on siitä mil­lä van­henevat voimalat kor­vataan. Yksi tapa, ja näitä riit­tää, saa­da kor­vaus­in­vestoin­ti uuteen teknikkaan näyt­tämään hirveän kalli­il­ta on ottaa yksi hyö­ty ja laskea kaik­ki kus­tan­nuk­set sille. Näin las­ket­tuna esimerkik­si vähän­päästöisem­man auton päästövähen­nys­ten kus­tan­nus olisi päästövähen­nyk­set jaet­tuna han­k­in­tahin­nal­la, ikäänkuin siitä uud­es­ta autos­ta ei olisi mitään muu­ta hyö­tyä ja van­ha kestäisi ikuisesti.

    Tuulivoimalle ei ole mitään ovh-hin­taa, riip­puu mm. paikas­ta, rahoi­tusjär­jeste­ly­istä ja markki­nati­lanteessa, ja lisäk­si teknolo­gia kehit­tyy. Sen mitä se mak­saa tule­vaisu­udessa näkee sit­ten aikanaan, toden­näköis­es­ti vähem­män kuin nyt. Muuten yhdestä hyvältä vaikut­tavas­ta pro­jek­tista rahoit­ta­jan ker­to­mus osoit­teessa http://www.eurotrib.com/story/2009/12/19/82316/685

    Vastaa

69. Et Juu­so Kopo­nen huomio epä­var­muustek­i­jöitä ja ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia. Esimerkik­si arvioi­ta tuulivoiman lop­ullis­es­ta hin­nas­ta ja luotet­tavu­ud­es­ta ei kan­na­ta kysyä tuulivoi­ma­te­ol­lisu­udelta. Heil­lä on oma lehmä ojas­sa. Sat­un­naisetkin epä­var­muudet voivat tul­la hyvin kalli­ik­si yhteiskunnalle.

    No eihän tuo mikään tark­ka bud­jet­ti ollut vaan nopea laskuhar­joi­tus jol­la näkee mis­sä suu­ru­us­lu­okas­sa liiku­taan. Jos hyväksytään vaik­ka +-50 % virhe­mar­gin­aali niin haarukak­si yli 80 % päästövähen­nyk­sille saataisi­in 1,3–3,8 % BKT:stä ja EU:n 30 % päästövähen­nys­tavoit­teelle 0,5–1,5 % BKT:stä, edelleenkin reilusti alle 5–10 pros­entin. Luvut eivät ole mis­tään tuulivoi­ma­te­ol­lisu­u­den esit­teistä, vaan käsit­tääk­seni ihan real­is­tisia toteu­tunei­ta lukemia tuotan­nos­sa ole­vista laitok­sista. Ja lop­pusum­ma on toden­näköis­es­ti pikem­minkin ylä- kuin alakant­ti­in. Esimerkik­si tyyp­il­lisen tuulivoimalayk­sikön teho on kas­vanut yli satak­er­taisek­si paris­sakymme­nessä vuodessa ja kas­vaa jatku­vasti edelleen. Lisäk­si jos Suomen val­tio tilaisi 46 000 voimalaa samal­ta valmis­ta­jal­ta, kap­pale­hin­ta olisi taa­tusti edullisem­pi kuin muu­ta­man kymme­nen eris­sä han­kit­tuna. Toden­näköis­es­ti järkevää olisi jopa hoitaa kokoon­pano Suomes­sa jol­loin val­tio keräisi välistä vielä vero­tu­lo­ja ja säästäisi paran­tuneen työl­lisyy­den kaut­ta sosi­aalietuuk­sis­sa. Kuten todet­tu, tuulivoima ei yksin ole mikään riit­tävä työkalu ongel­man ratkaisemiseen, eikä var­masti edes näin pelkkiä numeroi­ta pyörit­telemäl­lä halvin, mut­ta tästä saa käsi­tyk­sen siitä mis­sä suu­ru­us­lu­okas­sa liikutaan.

    Aiem­min linkkaa­mani The Econ­o­mistin artikke­lin mukaan aiem­mista 25 päästöra­joi­tus­sopimuk­ses­ta (esim. CFC-yhdis­tei­den, asbestin jne. käytön lopet­ta­mi­nen) 12 on osoit­tau­tunut arvioitua halvem­mik­si ja 6 arvioitua kalli­imik­si. Tämä viit­taisi siihen, että keskimäärin kus­tan­nusarviot menevät pikem­minkin ylä- kuin alakant­ti­in. Samaises­sa artikke­likokon­aisu­udessa maini­taan myös, että n. kol­mannes päästövähen­nys­menetelmistä itse asi­as­sa säästää rahaa (jo nykyisel­lä tekni­ikan tasol­la — uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet voivat myös siir­tyä tähän kat­e­go­ri­aan jos hyö­ty­suh­teet paranevat riit­tävästi), siis ilman ulkois­vaiku­tusten huomioimis­takin. Täl­laisia ovat mm. kodinelek­tron­i­ikan muun­ta­jien teho­hävikin vähen­tämi­nen ja elin­tarvikkei­den tuotan­toketjun hävikin pienen­tämi­nen. Koko paket­ti on suositeltavaa luet­tavaa kaikille ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nan taloudel­lis­es­ta puoles­ta kiinnostuneille.

    Vastaa

70. BW, ydinkaukoläm­pö Helsinki­in näyt­tää valitet­tavasti teknistaloudel­lis­es­ti toteuttamiskelvottamalta.

    Mihin seikkoi­hin perustuen tarkkaan ottaen? Ain­oa suuri ongel­ma on var­aläm­pövoima odot­ta­mat­tomien seisokkien aikana, ja tämä puoltaisi ennem­min kah­ta pienem­pää kuin yhtä suur­ta kaukoläm­mön väliotol­la varustet­tua reaktoria.

    Ain­oat merkit­tävät esteet, sikäli kun olen asian oikein ymmärtänyt, eivät ole niinkään teknisiä tai taloudel­lisia vaan poliittisia.

    Vastaa

    1. Jos Helsinkiä läm­mitet­täisi­in ydin­voimal­la, yksinker­tais­in­ta olisi rak­en­taa kaupun­gin sisään muu­ta­ma Secure-tyyp­pinen vedenkeitin. Ne tuli­si­vat halvem­mak­si kuin epä­var­ma kaukoläm­pöy­hteys Loviiasta.

       Vastaa

71. Janne Sinkkoselta eri­no­mainen kom­ment­ti. Olen itsekin kään­tynyt pes­simistik­si ilmas­tokri­isin tor­jun­nan suh­teen, luulen että tämä on ihmiskun­nalle liian vaikea pala ratkaistavaksi. 

    Näin laa­ja-alainen, mon­imutkainen ja ennen kaikkea hitaasti muotoutu­va kri­isi ei ehkä ole ihmisen käsi­tyskyvylle riit­tävän konkreet­ti­nen jot­ta sen ratkaisemisek­si ryhdyt­täisi­in toimenpiteisiin.

    Ihmiset eivät osaa hah­mot­taa riske­jä oikein. Me pelkäämme ter­ror­is­ti­hyökkäys­tä mut­ta emme liiken­net­tä. Me tupakoimme. Kes­ki-ikäiset naiset pelkäävät öisil­lä kaduil­la, mut­ta nuoret miehet eivät.

    Samoin super­val­lan päät­täjistä voi olla täysin loogista varautua hypo­teet­tiseen ydin­so­taan kus­tan­nuk­sista piit­taa­mat­ta, mut­ta toden­näköisen ilmas­tokatas­trofin estämi­nen on liian kallista.

    Vastaa

72. J.Sinkkonen:
    “Cli­mate­Gate (CRU hack) oli taita­va ja hyvin ajoitet­tu toimen­pide tässä medi­a­sopas­sa. (Ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Climatic_Research_Unit_e-mail_hacking_incident – siel­lä ker­ro­taan mm. mikä se paljon main­os­tet­tu “Mike’s Nature trick to hide the decline” oikein on.)”

    Wikipedi­aa on ahkeroin­ut her­ra nimeltä Connolley.
    Lukaisepas kuin­ka ahk­era kaveri on ollut, tuo sin­un linkkisi takaa aukea­va “selostus” on nimeno­maan tätä mediasotaa.

    http://network.nationalpost.com/np/blogs/fullcomment/archive/2009/12/18/370719.aspx

    http://blogs.telegraph.co.uk/news/jamesdelingpole/100020515/climategate-the-corruption-of-wikipedia/

    Tääl­lä selo­tus siitä mis­tä todel­la oli kysymys:

    http://climateaudit.org/2009/11/20/mike%e2%80%99s-nature-trick/

    Samas­ta osoit­teesta myös usei­ta mui­ta ana­lyy­se­jä näistä tempuista.

    Täältä löy­tyy hie­man isom­paa esi­tys­tä sekasotkusta.

    http://wattsupwiththat.com/2009/12/23/the-climategate-timeline-30-years-visualized/

    Noi­ta blo­ge­ja seu­raa­mal­la ko tieteen kri­isi tulee selväk­si jokaiselle.

    Koko hypo­teesi on reik­iä täyn­nä ja yksi osa ihmi­sistä ripot­telee tuhkaa ylleen ennen maail­man lop­pua. Osmo, kukas tässä oikein on uskovainen

    Vastaa

73. Janne Sinkkonen:“Ilmaston läm­pen­e­misen ennus­t­a­mi­nen ei ole poli­ti­ikkaa vaan tiedettä.”

    Niin­hän sen pitäisi olla, mut­ta IPCC on jo nyt käyt­tänyt ilmas­ton­muu­tos­ta talous­poli­ti­ikan väli­neenä. Tuos­ta on esimerk­ki turve­tuotan­non väären­tämi­nen fos­i­ilisek­si energiamuodoksi. 

    Nytkään ei puhuta kivi­hi­ilen ja öljyn käytön vähen­tämis­es­tä. Vaan pikem­minkin siitä mil­laisil­la kor­vaav­il­la toimil­la voidaan fos­si­ilis­ten enti­nen kulu­tus­ta­so pitää yllä. Teol­lisu­us­maille kaavail­laan päästöra­joituk­sia, joiden seu­rauk­se­na tuotan­to siir­retään mai­hin , jois­sa rajoituk­set ovat pienem­piä ja päästöoikeudet suurem­pia. Maa­pal­lon kokon­ais­päästö­jen määrä ei pienene lainkaan , käy päivastoin.

    On täysin turha keskustel­la siitä onko ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen tosi­a­sia vai ei. Niin tai näin ‚markki­noiden uus­jako on käyn­nis­sä. Voimavarat täy­tyy suun­na­ta siihen miten tästä rahan­jaos­ta saa parhaim­man mah­dol­lisen hyödyn.

    Taas Suomea koske­va esimerk­ki. Ran­s­ka on ehdot­tanut met­sänielu­jen lasken­nas­sa mallia, joka on sille itselleen kaik­ista edullisin. Siinä mallis­sa Suo­mi ja Ruot­si kuu­lu­vat suurimpi­in häviäji­in, net­tomak­saji­in, vaik­ka met­sämme kas­va­vat enem­män kuin niitä hakataan. Täl­laisia vääristymiä vas­taan pitää pyrk­iä vaikuttamaan.

    Vastaa

    1. Turpeen polt­to vaikut­taa ilmake­hään muuten samal­la taval­la kuin kivi­hi­ilen polt­to pai5tsi, että päästöt ener­giayk­sikköä kohden ovat suurem­mat kuin kivihiilessä.

       Vastaa

74. [\cite] Todis­tus­taak­ka siitä, että katas­tro­faal­ista ilmas­ton­muu­tos­ta *ei* har­joit­ta­mas­tamme kaa­suke­hän muut­tamis­es­ta seu­raa, on ilmas­ton muut­ta­jil­la ja hei­dän myötäil­i­jöil­lään, siis heil­lä, jot­ka pelaa­vat uhkapeliä muiden panok­sil­la. [\cite]

    Uhkaku­va II:

    Ihmisiä uhkaa seu­raa­van sadan vuo­den aikana suuren osan ihmiskun­nas­ta tuhoa­va virus. Uhkan toden­näköisyys on YK:n 2015 perus­ta­man IVCC:n mukaan 90%, että yli 50% ihmi­sistä kuolee ja 66% että yli 90% kuolee.

    Ratkaisu:

    Ihmiset pakote­taan muut­ta­maan koppei­hin, jois­sa he eivät saa enää olla tekemi­sis­sä tois­t­en­sa kanssa. Kaik­ki turha sosi­aa­li­nen toim­inta kiel­letään, ja ulkotilois­sa saa liikkua vain suo­japu­vuil­la varustautuneena. 

    Niitä jot­ka vas­tus­ta­vat syytetään virus­de­nial­is­teik­si ja heille osoite­taan todis­tus­taak­ka siitä, etteivätkö IVCC:n tuules­ta tem­matut ske­naar­i­ot muka olisi oikein. 

    Kaik­ki päätök­set tehdään äärim­mäisen epädemokraat­tis­es­ti sul­je­tuis­sa kok­ouk­sis­sa. Pieni piiri etuoikeutet­tu­ja saa val­ta­vat hyödyt IVCC:n raport­tien poh­jal­ta tehdy­il­lä päätök­sil­lä. Hei­dän joukos­saan IVCC:n johto, poli­itikot ja suurim­mat investointipankit.

    Vastaa

75. No onpa väit­teitä ja vaik­ka kuin­ka paljon. 

    Pelkän uhan hypo­teesin väitetään siirtävän todis­tus­vas­tu­un vastapuolelle. Ja jos tätä ei ymmär­rä, ei ajat­tele loogis­es­ti, tai ei ymmär­rä varovaisu­us­pe­ri­aatet­ta. No näitä hypo­teese­ja on ollut ennenkin ja niitä voidaan kuvitel­la vaik­ka kuin­ka monia. Resurssit lop­pu­vat kauan ennen kuin tor­jut­ta­vat hypo­teet­tiset uhkaku­vat. Täl­löin uhan mit­talu­okan ja toden­näköisyy­den arvioimisel­la todel­la on merk­i­tys­tä, eikä perustelu­vas­tuu suinkaan automaat­tis­es­ti siir­ry vastapuolelle. Toisek­si vastapuoli on tieteel­lis­es­ti osoit­tanut, että katas­trofinen uhka on erit­täin epä­to­den­näköi­nen. Se, että tämä todis­tus ei vielä ole yleis­es­ti hyväksyt­tyä mit­tavas­sa ilmasto­pro­pa­gan­dis­tises­sa rum­mu­tuk­ses­sa on toinen asia. Se tulee sitä aikaa myöten olemaan.

    Toinen älyt­tömyys on hypo­teet­tis­ten co2-leikkausten tuo­man muu­tok­sen mit­talu­okan vähät­telem­i­nen. Jo suh­teessa mitätön lisäys bioen­er­gian tuotan­nos­sa vaikut­ti dra­maat­tis­es­ti sato­jen miljoonien ihmis­ten ruokaturvaan.
    Mitä vaiku­tus­ta voisi olla pitkäaikaisel­la sähkökatkol­la tai sähköpu­lal­la kehit­tyneelle län­si­maalle? Entä kun vai­h­toe­htoisen ener­gian todel­liset kus­tan­nuk­set osoit­tau­tu­vat paljon arvioitua korkeammiksi?
    Entä kehi­tysavun muut­ta­mi­nen ilmas­toavuk­si? Mis­tä leikataan? Kuin­ka paljon kehit­tyvien talouk­sien kasvu tulee hidas­tu­maan jos he joutu­vat siirtämään muu­toinkin tiukalla ole­via resursse­ja kalli­im­paan ener­giaan, johon hei­dän köy­him­mil­lään ei sit­ten vas­taavasti tule ole­maan varaa? Kuka tuon konkreet­tis­es­ti maksaa?
    Entä muille ympäristöon­gelmille jäävä huomio ja rahoitus?
    Entä se globaali yhteiskun­nalli­nen vastali­ike, joka tulee seu­raa­maan jos ja kun rupeaa käymään var­mak­si, että mitään uhkaa ei ollutkaan? Kuka kan­taa vas­tu­un kaikesta aiheutetus­ta tuhos­ta ja tuhan­sien mil­jar­di­en tap­pi­oista? Mak­saako joku kor­vauk­sia? Ovatko nämä ylipään­sä joidenkin mielestä poli­it­tisia päätök­siä, joil­la ei tule olla vastuunkantajia?

    Entä kuin­ka vaikeaa tulee kuplan puhkeamisen jäl­keen ole­maan ihmis­ten vaku­ut­ta­mi­nen maail­man kohtaamista uhista, sikäli kun todel­lisia sel­l­aisia myös on ja ilmaantuu. 

    Yllä use­am­mas­sa viestis­sä esitet­ti­in skep­tisyy­den ole­van maal­likko­jen ajat­telua ja poh­jaa­van pere­htymät­tömyy­teen. Tai sit­ten kyseessä ole­van jonkin­laisen sokeu­den maail­man ongelmille ja het­kessä elämisen. Seu­raa­va on toisaal­ta turhaa, mut­ta se liit­tyy näi­hin syytöksiin.
    Olen lukenut tieteen­filosofi­as­ta ja tieteen­his­to­ri­as­ta enem­män kuin alkeet, hal­lit­sen ilmas­toti­etei­den edel­lyt­tämät perus­teet tilas­toti­eteestä. Olen käynyt lävitse IPCC-raport­te­ja, niiden review-doku­ment­te­ja, real­cli­mat­en artikkelei­ta sekä toki use­ampi­en skep­tis­ten tutk­i­joiden tutkimuk­sia ja artikkelei­ta. Olin n. kymme­nen vuo­den ajan alarmisti, ennen kuin pitkä­jak­soinen ja uskallan sanoa, että maal­likolle poikkeuk­sel­lisen mit­ta­va tieteeseen tutus­tu­mi­nen asteit­tain kään­si näke­myk­set skeptisiksi.
    Ympäristöaate on itsel­leni tärkeä. En matkus­ta turhia. Olen kasvis­syöjä. Erä­maavael­luk­set ovat lähel­lä sydäntä.

    Kuten todet­tua täl­lais­ten luet­telemisen pitäisi itseasi­as­sa olla täysin turhaa. Osaltaan täl­laiset syytök­set (denial­isti on tyh­mä, oppi­ma­ton, luke­ma­ton, välin­pitämätön tai paha) toisaal­ta toden­ta­vat kuin­ka henkilöi­tyneen ja poli­ti­soituneen eri­tyis­es­ti alarmisti­nen puoli on keskustelus­ta tehnyt. Voisimme me toki keskustel­la siitä tieteestäkin, vai eikö se ole tärkeää, onko auk­tori­teet­tiusko lop­ul­ta ain­oa oikea kriteeri?
    Ter­ve­tu­loa postnormaaliin?
    Holokaustin kieltäji­in ver­taamisen sijaan olisi mie­lenki­in­toista nähdä Osmol­ta toisen­lainen aloi­tus, jos­sa hän ker­toisi mitä ilmas­toti­eteestä tietää ja kuin­ka perustel­lusti mielestään.
    Sit­ten voisimme ainakin yrit­tää keskustel­la poli­ti­ikan tieteel­li­sistä perusteista asiatasolla.

    Täl­lainen meta-keskustelu on aika huono korvike.

    Vastaa

76. Amatööri kir­joit­ti:
    “Yhteen­ve­t­ona – jos ajat­telemme asi­aa loogis­es­ti, kaik­ki epäilys, jon­ka niin­san­otut ilmas­toskep­tikot onnis­tu­vat tieteel­lisen tietomme var­muut­ta kohtaan luo­maan, tukee perustel­luin syin pikem­minkin päästöjä vähen­tävää ja ilmake­hää vakaut­tavaa poli­ti­ikkaa, ei suinkaan ilmas­ton muut­tamisen jatkamista nykymalliin.”

    Asia1: Päästöjä kan­nat­taa vähen­tää, myös CO2:n osalta. Tur­val­lis­in­ta olisi pitää ilmake­hän koos­t­u­mus entisellään. 

    Asia2: Kun tieteen sisäl­lä on oppo­si­tio, jon­ka mielestä teo­ria CO2-päästö­jen aiheut­ta­mas­ta katas­trofista on väärä häly­tys, niin sitä asi­aa ei saa kansalta eikä päät­täjiltä pimit­tää. (Vaik­ka OS blo­gis­saan sel­l­aista haikaili.)

    Asia3: Kun tehdään päätök­siä, paljonko ihmiskun­ta panos­taa CO2-päästö­jen vähen­tämiseen, niin päätösten pitää poh­jau­tua uhkaku­van real­is­tiseen toden­näköisyy­teen. Sen arvioimisek­si on huomioita­va myös oppo­si­tion näkemys.

    Vastaa

77. Amatööri esit­ti kir­joituk­ses­saan keskustelu­un oleel­lis­es­ti vaikut­ta­van tosi­seikan. Todistustaakka.

    Jos esitetään ilmas­ton muut­tumista nykyis­es­tä hälyt­tävästi kuumem­mak­si, mut­ta vielä ei ole näkyvis­sä edes muu­tok­sen alkua, niin kenel­lä on todis­tus­taak­ka. Sil­läkö osa­puolel­la, joka uskoo muu­tok­sen tapah­tu­van vai sil­läkö, joka uskoo nykyisen tilanteen jatku­van, kunnes toisin tdoistetaan? 

    Muut­tuuko todis­tus­taakan esit­täjä, mikäli merkke­jä mah­dol­lis­es­ta muu­tok­ses­ta on näkyvis­sä, mut­ta molem­mat osa­puo­let ovat yksimielisiä siitä, että havaitut muu­tok­set sopi­vat nor­maaleina pidet­tävi­in ilmas­ton vaihtelurajoihin?

    Muut­tuuko todis­tusten esit­täjä, jos yksimielis­es­ti ollaan sitä mieltä, että aiem­min on ilmas­tossa esi­in­tynyt merkit­tävästi suurem­piakin muu­tok­sia, jot­ka todis­te­tusti eivät ole voineet johtua nyt esite­ty­istä syistä?

    Vastaa

    1. Muut­tuuko todis­tus­taakan esit­täjä, mikäli merkke­jä mah­dol­lis­es­ta muu­tok­ses­ta on näkyvis­sä, mut­ta molem­mat osa­puo­let ovat yksimielisiä siitä, että havaitut muu­tok­set sopi­vat nor­maaleina pidet­tävi­in ilmas­ton vaihtelurajoihin?

       Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että hiilid­iok­sidin tuot­ta­ma ilmas­ton­muu­tos onnis­tut­ti­in ennus­ta­maan fysikkan teo­ri­oiden avuil­la ennen ensim­mäistäkään havain­toa ja että kasvi­huonekaa­sut yhteen­sä läm­mit­tävät maa­pal­loa useil­la kym­me­nil­lä asteil­la. Tätä havain­toa vas­ten luulisi perusteluil­ta vaa­dit­ta­van lähin­nä niiltä, jot­ka väit­tävät, että vaik­ka kasvi­huonekaa­sut läm­mit­tävät maa­pal­loa huo­mat­tavasti jo nyt, niiden lisäys ei vaiku­ta mihinkään mitään.

       Vastaa

78. Pel­to­nen, ei ydinkaukoläm­pöä Helsinki­in vas­tus­ta sinän­sä mikään poli­it­ti­nen ryh­mä, siitä että vas­tus­taa ydin­voimalaa ei seu­raa että vas­tus­taa sen hukkaläm­mön käyt­töä. Tek­nis-taloudel­lisia ongelmia ovat esimerk­si seu­raa­vat HELENin lausun­nos­sa mainitut:

    Peri­aatepäätöshake­mus luo mieliku­van, että pääkaupunkiseu­tua voisi käsitel­lä kaukoläm­mön osalta yht­enä yht­enäisenä toim­i­jana niin tekni­ikan, talouden kuin päätök­sen­teonkin näkökul­mas­ta. Todel­lisu­udessa pääkaupunkiseudul­la toimii kolme itsenäistä ener­giayri­tys­tä, joiden jokaisen tilanne kaukoläm­pökuormien, tuotan­torak­en­teen, sähkö­markki­na-ase­man ja talouden kannal­ta on erilainen… 

    Neljän mon­imutkaisen teknisen järjestelmän,
    yhteis­tuotan­toy­d­in­voimalaitok­sen, korkealäm­pöti­laisen pitkän läm­mön­si­ir­to­jär­jestelmän, pääkaupunkiseudun kol­men eril­lisen kaukoläm­mön siir­to- ja jakelu­verkos­ton sekä pääkaupunkiseudun
    hajaute­tun sähkön ja kaukoläm­mön yhteis­tuotan­to­jär­jestelmän yhteenso­vit­ta­mi­nen toim­intavar­masti ja luotet­tavasti on erit­täin vaa­ti­va tekni­nen haaste. Näin ollen yhteis­tuotan­tovoimalaitos ja siihen liittyvä
    läm­mön­si­ir­toy­hteys pääkaupunkiseudulle muo­dostaisi­vat kokon­aisu­u­den, joka tulee toteut­taa samana han­kkeena. Tämä jär­jestelmä toimit­taisi kaukoläm­pöä pääkaupunkiseudun kaukoläm­pöverkkoi­hin. Maail­mal­la on toimin­nas­sa yli 400 ydin­voimalaitos­ta, mut­ta tähän ver­rat­tavaa ratkaisua ei ole toteutettu
    mis­sään. Toteu­tuk­sen mon­imutkaisu­ud­es­ta ja haas­tavu­ud­es­ta johtuen tulisi ratkaisu ole­maan taloudel­lis­es­ti erit­täin raskas. Investointina
    kaukoläm­pöy­d­in­voimalaitos on hak­i­jankin mukaan suu­ru­us­lu­okaltaan 5–6 mil­jar­dia euroa, siihen kuu­lu­va läm­mön­si­ir­to­jär­jestelmä noin 2 mil­jar­dia euroa, sekä pääkaupunkiseudul­la tarvit­ta­va nopean varate­hon lisäys ja verkos­to­muu­tok­set noin 500 miljoon­aa euroa.

    Hake­muk­ses­sa esitet­ty läm­mön­si­ir­toy­hteys on ylim­i­toitet­tu pääkaupunkiseudun läm­mönku­lu­tuk­seen ver­rat­tuna. Läm­mön­tarpeen vuo­de­naikavai­htelu on hyvin suur­ta ja esitet­ty 1 000 MW läm­mön siir­tote­ho on täy­dessä käytössä vuosit­tain vain lyhy­itä aikoja.

    Ratkaisun taloudel­li­sista toteu­tusedel­ly­tyk­sistä ei peri­aatepäätöshake­muk­ses­sa esitetä arviota.

    Ydin­voimalaitok­sen yhteis­tuotan­tokytken­tä, mah­dol­lis­taes­saan 1000 MW:n kaukoläm­pöte­hon toim­i­tuk­sen laitok­selta, pienen­täisi voimalaitok­sen sähkön­tuotan­tote­hoa läm­mön­si­ir­to­häviöt huomioon ottaen noin 200 — 250 MW. Kun pääkaupunkiseudun hajaute­tun yhteis­tuotan­non voimalaitok­sil­ta pois­tu­isi läm­pökuor­maa 1000 MW, pois­tu­isi samal­la tuotan­nos­ta noin 700 – 800 MW yhteis­tuotan­tosähköä. Tämä pois­tunut tuotan­to joudut­taisi­in korkean kulu­tuk­sen aikana kor­vaa­maan fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyttävillä
    lauh­du­tusvoimalaitok­sil­la. Näi­den hyö­ty­suhde on alle puo­let yhteis­tuotan­to­laitosten hyö­ty­suh­teesta ja hiilid­iok­sidipäästöt näihin
    näh­den yli kaksinkertaiset.
    Kaupung­in­hal­li­tuk­sen esityslistalta,
    lihavoin­nit min­un, http://tinyurl.com/yhnuutm

    Lisätään vielä että kaukoläm­mön tarve on pikem­minkin laskus­sa kuin kasvus­sa, ja että ylläol­e­va HELENin kan­ta on tietääk­seni se diplo­maat­ti­nen versio.

    Vastaa

    1. Tuo­hon tpyy­lu­o­man lis­taan voinee lisätä vielä sen, että läm­pöput­ki-investoin­ti on tolkut­toman kallis eikä rahan­meno lopu siihen, että put­ki vede­tään Helsin­gin rajalle, kos­ka Helsin­gin kaukoläm­pöverkos­sa ei oloe kohtaa, johon tuot­talsen tehon voisi liit­tää. Ei8kä yksi put­ki riitä, kos­ka kaukoläm­möl­lä pitää aika olla vai­h­toe­htoinen reit­ti voimalal­ta kulut­ta­jalle. Läm­mön­tarpeessa on suuri kausi- ja vuorokau­si­vai­htelu. Voimalas­ta voidaan tehdä sel­l­ainen, että se tuot­taa läm­pöä enem­män tai vähem­män, mut­ta put­ki ei kestä kuor­man jatku­vaa vaihtelua.

       Vastaa

79. Toisaal­ta VTT:n mukaan turve­maan käytöstä tulee kivi­hi­iltä pienem­mät päästöt. Ohjeis­tuk­sia tältä osin pitäisi siis muuttaa.

    http://www.vtt.fi/uutiskirje/022007art07.jsp

    Vastaa

80. Soininvaara:“että päästöt ener­giayk­sikköä kohden ovat suurem­mat kuin kivihiilessä.”

    O.S. jät­tää huomioimat­ta sen, että suot ovat hiilin­ielu ja turve uusi­u­tuu. Turvealueen uud­is­t­a­mi­nen esim. ruoko­helvel­lä sitoo hiilid­iok­sidia viiveet­tömästi. Kivi­hi­ilikai­vok­sia ei ote­ta uudelleen hiilen sidontaan.

    Ymmär­rän kyl­lä Soin­in­vaaran pointin ‚päästöt ener­giayk­sikköä, kohden. Mut­ta eikö kuitenkin oikea lasken­tat­a­pa olisi, polton muut (pien­hiukkaset ym.) päästöt plus ener­giayk­sikköön sitoutuneen, poltossa vapau­tu­van hiilid­iok­sidin määrä plus työ­vai­hei­den päästöt mii­nus louhitun/jyrsityn tuotan­toalueen hiilen sidon­ta jatkokäytössä? Näin saataisi­in mukaan ener­gia­muodon net­to­vaiku­tus koko elinkaaren ajalta.

    Maal­likkona käsitän asian niin, että hiilid­iok­sidia vapau­tuu ilmake­hään tiet­tyä ener­giayk­sikköä kohden yhtä paljon, oli kyseessä sit­ten kivi­hi­ili tai turve. Mui­ta päästöjä turpeen poltossa tulee enemmän,kivihiili taas ei uusiudu.

    Vastaa

    1. Huomioon voi ottaa hiilin­ielus­ta vain sen, kuin­ka paljon suon kyky sitoa hiiltä lisään­tyy siitä, että osa siitä polte­taan. Met­sän kyky sitoa hiiltä tyreh5tyy läh­es kokon­aan, kun mat­so kas­vaa “täysi-ikäisek­si”, kun taas suo sitoo hiiltä vaik­ka van­haa turvet­ta ei pois­tet­taisikaan. Sik­si turpeen polt­to vas­taa vaiku­tuk­sil­taan hiilen polt­toa. Tätä asi­aa on blogilla käsitel­ty mon­een kertaan.

       Vastaa

81. Asia3: Kun tehdään päätök­siä, paljonko ihmiskun­ta panos­taa CO2-päästö­jen vähen­tämiseen, niin päätösten pitää poh­jau­tua uhkaku­van real­is­tiseen toden­näköisyy­teen. Sen arvioimisek­si on huomioita­va myös oppo­si­tion näkemys.

    Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Sikäli kun pysyn kär­ry­il­lä niin oppo­si­tion kon­sen­suk­sen mukaan läm­pen­e­mistä ei ole tapah­tunut, vaan se on mit­taus tai tilas­totekni­nen virhe. Mit­tauk­sia ja tilas­to­ja on ei saa kor­ja­ta vaan ne pitää ottaa n sich, ja lisäk­si kaupunkiläm­pö tulee ottaa huomioon. Sitä­pait­si kuten mit­tauk­set ja tilas­tot osoit­ta­vat niin ennenkin on ollut läm­mintä. Ja läm­pen­e­m­i­nen, jota ei siis ole tapah­tunut, johtuu aurun­gin säteleilyn muu­tok­sista, merivir­roista, tai ihan vaan ylipään­sä luon­nos­ta. Lisäk­si läm­pen­e­miselle, jota ei siis ole pait­si keski­a­jal­la, ei voi tehdä mitään. Ja se olema­ton läm­pen­e­m­i­nen on vähäistä, hyvä asia, eikä ainakaan ihmisen aiheuttamaa.

    Että päät­tää tol­ta pohjalta.

    Vastaa

82. Osmo, luen tuo­ta niin että “läm­mön­si­ir­to­jär­jestelmän” kak­si mil­jar­dia sisältää sen putken. Ja tämäkin on vain val­is­tunut arvaus, pääsään­töis­es­ti noiden kallio­rak­en­tei­den hin­ta tup­paa yllät­tämään ja aina ylöspäin.

    Muuten joo.

    Vastaa

83. Osmo: “Tätä havain­toa vas­ten luulisi perusteluil­ta vaa­dit­ta­van lähin­nä niiltä, jot­ka väit­tävät, että vaik­ka kasvi­huonekaa­sut läm­mit­tävät maa­pal­loa huo­mat­tavasti jo nyt, niiden lisäys ei vaiku­ta mihinkään mitään.”

    Edelleen, todel­la har­va skep­tikko kieltää CO2:n säteily­pakot­teen. Mik­si tois­telet tuo­ta väärinkäsi­tys­tä? Kyse on pakot­teen voimakku­ud­es­ta, sekä palautekytken­tö­jen etumerkeistä ja voimakkuudesta.
    Osaatko perustel­la tieteel­lis­es­ti, mik­si uskot niiden anta­van katas­tro­faalisen arvon.

    Vastaa

    1. Edelleen, todel­la har­va skep­tikko kieltää CO2:n säteily­pakot­teen. Mik­si tois­telet tuo­ta väärinkäsi­tys­tä? Kyse on pakot­teen voimakku­ud­es­ta, sekä palautekytken­tö­jen etumerkeistä ja voimakkuudesta.

       Tuos­sa juuri joku johta­va skep­tikko (Win­ter­hal­ter) , koulu­tuk­seltaan geolo­gi, kiisti koko pakot­teen. Joku toinen sanoi sitä fysi­ikan teo­ri­oiden vastaiseksi.

       Vastaa

84. Muut­tuuko todis­tusten esit­täjä, jos yksimielis­es­ti ollaan sitä mieltä, että aiem­min on ilmas­tossa esi­in­tynyt merkit­tävästi suurem­piakin muu­tok­sia, jot­ka todis­te­tusti eivät ole voineet johtua nyt esite­ty­istä syistä?

    Ei kai kukaan ole väit­tänyt, ettei ilmas­tossa esi­in­ny muu­tok­sia luon­nol­li­sis­takin syistä. Mut­ta nyt puhutaan siitä, että vas­taa­va ero ilmake­hän hiilid­iok­sidimääris­sä joka on his­to­ri­al­lis­es­ti syn­tynyt kym­me­nien tuhan­sien vuosien vai­htelu­välil­lä on tapah­tu­mas­sa suu­ru­us­lu­okkaa ~sadas­sa vuodessa ihmisen toimien seu­rauk­se­na. Muu­tos ei ole ongel­ma, vaan sen nopeus.

    Vastaa

85. On myös pätevää fysikaal­ista tutkimus­ta (Gerlich)jonka mukaan koko ilmas­ton­muu­tosteo­ria on fysi­ikan lakien vas­tainen. Yleen­säkään fyysikot ja geolog­it eivät juurikaan usko koko teo­ri­aan, joka perus­tuu lähin­nä mete­o­rolo­gien ajatuk­si­in ja mallilaskelmiin.

    Vastaa

86. J. Hir­vo­nen kir­joit­ti minus­ta olen­nais­es­ta asiasta.

    Ilmas­to muut­tuu ja se on tosi­a­sia. Se, oliko keski­a­jal­la läm­mintä ja kuin­ka läm­mintä, on tois­si­jaista; maail­mas­sa oli keski­a­jal­la alle kymmenes nykyis­es­tä väestöstä ja katovuodet veivät paikallis­es­ti sil­loinkin usein osan populaatiosta.

    Hiilid­iok­sidin määrän nousu on fak­ta, jota ei pysty kiistämään mil­lään, kuten ei pysty sitäkään, että hiilid­iok­sidin määrän kasvu johtuu ihmisen toiminnasta. 

    Se, mis­sä määrin ilmas­ton muu­tos johtuu hiilid­iok­sidista ja mil­lä tra­jek­to­ri­al­la läm­pöti­laske­naar­i­ot jne ovat, pitäisi olla taval­laan tois­si­jaista. Meil­lä on yksi pla­neet­ta, ja tässä nyt viimeis­ten miljoo­nan vuo­den aikana ei olla oltu lähel­läkään sel­l­aisia lukemia CO2-pitoisu­udessa kuin ollaan nyt. 

    Muu on sivu­seikkaa. Denial­istien höpö­tyk­set oli­si­vat nolo­ja, elleivät ne olisi niin vaarallisia.

    Vastaa

87. OS kir­joit­ti: “Kan­nat­taa nyt kuitenkin muis­taa, että hiilid­iok­sidin tuot­ta­ma ilmas­ton­muu­tos onnis­tut­ti­in ennus­ta­maan fysikan teo­ri­oiden avuil­la ennen ensim­mäistäkään havain­toa ja että kasvi­huonekaa­sut yhteen­sä läm­mit­tävät maa­pal­loa useil­la kym­me­nil­lä asteilla.”

    Asia ei ole ihan näin yksinker­tainen. Nyky fysi­ik­ka ei pysty sanomaan ilmas­ton tulev­as­ta kehi­tyk­ses­tä yhtään mitään.

    Kun Svante Arrhe­nius 1800-luvun lop­ul­la teki CO2:lla absorp­tiomit­tak­si­aan, hän ei käytet­tävis­sä ole­val­la menetelmäl­lään päässyt oikeisi­in tulok­si­in läm­pösäteilyn absorp­tios­ta, kun hänen pris­mamenetelmän­sä ei kat­tanut kuin osan lämpimän maa­pal­lon säteilemästä ener­gias­taspek­tristä. Sik­si on turha viita­ta men­nei­den aiko­jen tutkimuksiin.

    Nykyisen tiedon perus­teel­la myös IPCC myön­tää (AR4 WGI raport­ti), että CO2:n läm­mit­tävä vaiku­tus on ver­rat­tain vähäi­nen, mut­ta vetoaa, ylläpitääk­seen uskot­tavuuten­sa, vesi­höyryn määrän kasvu­un. Tämä sik­si, että CO2:n vähäis­es­tä läm­pö­vaiku­tuk­ses­ta meret saat­ta­vat hie­man läm­metä ja sen seu­rauk­se­na vesi­höyryn määrä saat­taa lisään­tyä. IPCC vetooaa siis siihen, että väitet­ty läm­pen­e­m­i­nen johtuu siis kaikkein tärkeim­män kasvi­huonekaa­sun, eli vesi­höyryn lisään­tymis­es­tä. Tosin tuon vesi­höyryn läm­mit­tävä osu­us kilpistyy monin ver­roin merk­i­tyk­sel­lisem­pään pil­visyy­den vaihteluun.

    On mie­lenki­in­toista tode­ta, että Soin­nin­vaara lähti tätä aihet­ta selosta­maan, ilmeis­es­ti vain tois­taen mitä IPCC:n pelot­telumantra on tuonut mukanaan, pere­htymät­tä uusim­man tiedon tuloksiin.

    Se mitä aiem­min tässä ketjus­sa on todet­tu, että sopeu­tu­mi­nen nor­maali­in ilmas­ton­va­i­htelu­un on ain­oa oikea tapa toimia nykyisessä tilanteessa. Tämän on his­to­ria osoit­tanut mon­een ker­taan ain­oak­si oikeak­si toim­intatavak­si. Tähän sopeu­tu­miseen kuu­luu varautu­mi­nen niin kylmään kuin lämpimään, Suomen per­ifeer­i­nen maanti­eteelli­nen ase­ma huomioiden.

    Vastaa

88. Tiedemies:

    “Se, oliko keski­a­jal­la läm­mintä ja kuin­ka läm­mintä, on toissijaista”

    Ei ole. Sil­lä on merk­i­tys­tä GCM:ien kali­broin­nille, jot­ka tuot­ta­vat IPCC:n lainaa­mat pro­jek­tiot tule­vista ilmastonvaihteluista.

    “maail­mas­sa oli keski­a­jal­la alle kymmenes nykyis­es­tä väestöstä ja katovuodet veivät paikallis­es­ti sil­loinkin usein osan populaatiosta.”

    Euroopas­sa läm­min keski­ai­ka oli ennen koke­mat­toman hyv­in­voin­nin aikaa, mikä on voitu arvioi­da laske­mal­la ihmis­ten sil­loinen eli­na­jan­odote kirkonkir­joista. Katovu­osia tai suuria nälän­hätiä ei suh­teessa juuri ollut. Katovuodet lisään­tyivät ilmas­ton viilet­tyä. Vas­taavaan yleiseen aineel­liseen hyv­in­voin­ti­in ja eli­na­jan­odot­teeseen päästi­in vas­ta 1800-luvulla.

    “Hiilid­iok­sidin määrän nousu on fak­ta, jota ei pysty kiistämään mil­lään, kuten ei pysty sitäkään, että hiilid­iok­sidin määrän kasvu johtuu ihmisen toiminnasta.”

    Tämähän ei itsessään merk­itse vielä mitään, vaan merk­i­tys­tä on sil­lä, mitä konkreet­tisia seu­raa­muk­sia täl­lä on ilmas­tolle. Sama kos­kee esimerkik­si maankäytön­muu­tok­sia, ts. kokon­ais­ten man­terei­den par­tur­oimista met­sistä ja muut­tamista suurelta osin pel­loik­si, ilmastopakote, johon IPCC ei juuri ole kiin­nit­tänyt huomiota.

    “Se, mis­sä määrin ilmas­ton muu­tos johtuu hiilid­iok­sidista ja mil­lä tra­jek­to­ri­al­la läm­pöti­laske­naar­i­ot jne ovat, pitäisi olla taval­laan toissijaista.”

    Väitätkö todel­la, että hiilid­iok­sidipäästö­jen konkreet­tis­ten vaiku­tusten tulisi olla tois­si­jaisia arvioitaes­sa biljoona-investoin­tien järkevyyt­tä? Vaik­ka päästöil­lä ei olisi mitään suurem­paa todet­tavaa merk­i­tys­tä muu­ta­man asteenkym­menyk­sen läm­pen­e­mistä luku­unot­ta­mat­ta, sil­lä ei ole merk­i­tys­tä? Minkälaiseen filosofi­aan tuo perus­tuu? Äärim­milleen vietyyn varovaisuusperiaatteeseen?

    “Meil­lä on yksi pla­neet­ta, ja tässä nyt viimeis­ten miljoo­nan vuo­den aikana ei olla oltu lähel­läkään sel­l­aisia lukemia CO2-pitoisu­udessa kuin ollaan nyt.”

    Ensin­näkään tuo­ta ei ole todis­tet­tu, ne jääkairauk­set sisältävät hyvin monia epä­var­muuk­sia mittareina ja toisaal­ta geol­o­gis­es­ta tutkimuk­ses­ta tiede­tään maail­mas­sa olleen kak­sikym­men­tä ker­taakin nyky­istä suurem­pia hiilid­iok­sidip­i­toisuuk­sia elämän kehi­tyk­sen aikana sekä suurim­man osan aikaa n. 5–10 ker­taisia. His­to­ri­al­lis­es­ti elämme vähähi­ilid­iok­sidista aikakautta.
    “Yksi pla­neet­ta” so. varovaisu­us­pe­ri­aate ei ole itsessään argu­ment­ti, sil­lä uhkia on lukuisia, ei vain yhtä, ja resurssit niihin vas­taamiseen rajal­lisia. Jos run­away-ske­naar­i­oon viit­taat kuten viitan­net, niin siihen ei usko juuri kukaan alarmistisin tiedemieskään. Yhtä hyvin voitaisi­in lait­taa tuhan­sia mil­jarde­ja aster­oi­di­en torjuntaan.

    “Muu on sivuseikkaa.” 

    Voit väit­tää niin, mut­ta väite on älytön ja perustelematon.

    “Denial­istien höpö­tyk­set oli­si­vat nolo­ja, elleivät ne olisi niin vaarallisia.”

    Tieteel­lisen keskustelun rin­nas­t­a­mi­nen holokausti­in on pait­si noloa myös type­r­ää. Etkä voi olla tietämätön koskien tuon käsit­teen ety­molo­giaa ilmas­tode­batis­sa. Itse­var­muute­si on siihen näh­den mie­lenki­in­toista, että aiem­min tote­sit, että sin­ul­la ei ole ollut aikaa ilmas­toti­eteeseen tutus­tua. Eli kom­men­toin­tisi on puh­das­ta auk­tori­teet­tiuskoa ja mutua. Tuke­va perus­ta esit­tää var­mo­ja mielip­iteitä ja haukkua muita?

    Vastaa

89. Selit­täkää joku, joka näitä olette enem­män tutk­in­ut, mis­sä menee pieleen, kun usko­vaista epäilyttää.

    Maa­pal­lon pin­nas­ta val­taosa on vet­tä ja maakin vähän väliä märkää. Hiilid­iok­si­di liuke­nee hanakasti veteen, kunnes saavut­taa tas­apain­oti­lan, jos­sa veden hiilid­iok­sidip­i­toisu­us riip­puu veden läm­pöti­las­ta ja hiilid­iok­sidin (osa)paineesta. Läm­penevä vesi luovut­taa hiilid­iok­sidia ja kylmenevä sitoo sitä, jol­loin veden yläpuolel­la val­lit­se­va hiilid­iok­sidip­i­toisu­us seu­raa siis veden läm­pöti­lan muu­tok­sia. Iki­jäästä kairaa­mal­la voidaan siis tehdä päätelmiä muinai­sista merive­den läm­pötiloista tutki­mal­la ilmaku­plien hiilidioksidipitoisuuksia.-Vai voidaanko? Eikös se hiilid­iok­si­di dif­fun­doidu mata­lam­paan osapaineeseen päin ja tasaa ero­ja. Ainakaan päätelmiä läm­pen­e­misen aiheut­ta­jas­ta ei voi tehdä. Korkea hiilid­iok­sidip­i­toisu­us on siis pikem­minkin seu­raus korkeas­ta merive­den läm­pöti­las­ta kuin sen seuraus.

    Jos muinai­sista jäänäyt­teistä löy­tyy nyky­istä korkeampia hiilid­iok­sidip­i­toisuuk­sia, tarkoit­taa se, että täl­löin on ollut lämpimäm­pää. Jos läm­pöti­la on kuitenkin myöhem­min laskenut, täy­tyy läm­pöti­lan muut­tumiselle olla jokin muu syy kuin hiilid­iok­sidin kasvi­huonevaiku­tus, sil­lä muuten läm­pen­e­misen myötä nous­sut hiilid­iok­sidin osapaine ilmake­hässä olisi tehostanut ilmake­hän kasvi­huonevaiku­tus­ta, joka olisi lisän­nyt veden läm­pöä, joka olisi luovut­tanut lisää hiilid­iok­sidia, joka olisi eristänyt lisää ja nos­tanut läm­pöä…, ja maa­pal­lo olisi viimein kiehunut kuivaksi.

    Kos­ka läm­pöti­lat kuitenkin myöhem­min lask­i­vat, hiilid­iok­sidin kasvi­huone­mekanis­min vaiku­tus on täy­tynyt olla vähäisem­pi kuin muiden läm­pöti­laan vaikut­tanei­den tek­i­jöi­den, jot­ka siis tasasi­vat kasvi­huoneilmiön vaiku­tuk­sen ja palaut­ti­vat viileäm­män ilmas­ton. Muut tek­i­jät tarkoit­ta­vat käytän­nössä aurinkoa ja muu­tok­sia sen säteilyssä ja pil­vien vaikutusta.

    Ilmake­hässä on nyt Wikipedi­an mukaan hiilid­iok­sidia 3.0×10^15 kg.
    Mer­essä sitä on liuen­neena ilmake­hään näh­den 50 ker­tainen määrä. Maail­man vuosit­taiset hiilid­iok­sidipäästöt ovat 1/130 ilmake­hään sitoutuneen hiilid­iok­sidin määrästä. Kos­ka hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­den nousunopeus ilmake­hässä on hyvin hidas ja liuken­e­mispin­ta-alaa veteen mm. sade­pis­aroiden muo­dos­sa riit­tää, ehtii tas­apain­o­liukoisu­us hyvin kehit­tyä ja hiilid­iok­sidin yli­paine ilmake­hässä tasaan­tua meren ja ilman kesken. Ihmiskun­nan vuosit­tais­ten hiilid­iok­sidipäästö­jen tuot­ta­ma lisäys tähän sys­teemi­in on siis 1/6500 per vuosi.

    Jos arvioidaan ihmiskun­nan koko his­to­ri­ansa aikana tuot­ta­ma hiilid­iok­sidimäärä (raskaasti yläkant­ti­in) 100 ker­taa nykyi­nen vuosipäästö, olisi ihmiskun­ta pystynyt tuot­ta­maan vain 1/60 muu­tok­sen ilmake­hän ja meren yhteiseen hiilid­iok­sidip­i­toisu­u­teen. Tämä koko ajan sil­lä ole­tuk­sel­la, ettei kasvil­lisu­us tai maaperän kar­bon­ati­soi­tu­mi­nen sitoisi hiilid­iok­sidia lainkaan.
    Koko ihmiskun­nan his­to­ri­an vaiku­tus on siis mak­simis­saan vain 1,5% lisäys kasvi­huoneilmiöön osal­lis­tu­vaan hiilidioksidimäärään.

    Kos­ka hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ilmake­hässä on kuitenkin kaksinker­tais­tunut, täy­tyy merien siis olla läm­men­neet enim­mäk­seen jostain muus­ta syystä.

    Kos­ka tas­apain­o­liukoisu­usilmiö on hyvin mono­tooni­nen eikä liukoisu­uskäyrässä tapah­du mitään dra­maat­tista muu­ta­man asteen läm­pöti­lan muu­tosten tai suurienkaan hiilid­iok­sidin osapainei­den muu­tosten suh­teen, min­un jär­keeni ei käy, miten näin pieni hiilid­iok­sidin aiheut­ta­ma lisä­muu­tos voisi tehdä mitään eri­tyisen dra­maat­tista vaiku­tus­ta ilmas­ton­muu­tok­selle, joka sinän­sä on aivan nor­maali ilmiö ja ole­mas­sa ihan ihmis­es­tä riippumatta.

    Vastaa

90. En usko, että Win­ter­hal­ter kieltää pakotet­ta. Uskon, että hän pitää sitä vähäisenä. Onko Win­ter­hal­ter johta­va skep­tikko, siitä voidaan toki olla use­am­paa mieltä. Var­teenotet­ta­va keskusteli­ja hän on ainakin. Itsel­leni merkit­tävin vaikut­ta­ja on ollut Roger Pielke Sr

    Hänen blo­gin­sa sisältää lukuisia artikkelei­ta sekä linkke­jä ver­tais­arvioi­tu­i­hin skep­tisi­in tutkimuk­si­in: http://pielkeclimatesci.wordpress.com/

    Lyhyt tiivistys hänen näkökan­nas­taan: http://pielkeclimatesci.wordpress.com/main-conclusions‑2/

    Vastaa

91. 
    “Eli yksi­ty­isautoilu pan­nas­sa, mut­ta esim. loma­matkailu lentäen ei…”
    

    Eikös me kaik­ki toimi­ta näin? Min­ul­la täl­lainen epälo­ogisu­us näkyy siinä, että ker­takäyt­tö­vaipat ovat meil­lä pan­nas­sa, mut­ta lap­si viedään autol­la päiväkotiin.

    Vastaa

92. Joni Mon­toselle:
    Tuon laskel­man mukaan ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ei ole voin­ut nous­ta muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa liki 40 pros­en­til­la. Teo­ri­asi olisi hyvä, jos havain­to­ja ei reaal­i­maail­mas­ta ei olisi saatavilla.

    Vastaa

93. Tässä olisi tämä Ger­lichin, teknisen fysi­ikan eläk­keelä ole­van prof­fan artikke­lin abstrak­tia tästä fysikaalisen perus­tan pitävyydestä:

    Accord­ing to the sec­ond law of ther­mo­dy­nam­ics such a plan­e­tary machine can nev­er exist.
    Nev­er­the­less, in almost all texts of glob­al cli­ma­tol­ogy and in a wide­spread secondary
    lit­er­a­ture it is tak­en for grant­ed that such mech­a­nism is real and stands on firm sci-
    entic foun­da­tion. In this paper the pop­u­lar con­jec­ture is ana­lyzed and the underlying
    phys­i­cal prin­ci­ples are claried. By show­ing that (a) there are no com­mon phys­i­cal laws
    between the warm­ing phe­nom­e­non in glass hous­es and the ficti­tious atmos­pher­ic green-
    house effects, (b) there are no cal­cu­la­tions to deter­mine an aver­age sur­face temperature
    of a plan­et, © the fre­quent­ly men­tioned difference of 33 C is a mean­ing­less number
    cal­cu­lat­ed wrong­ly, (d) the for­mu­las of cav­i­ty radi­a­tion are used inap­pro­pri­ate­ly, (e) the
    assump­tion of a radia­tive bal­ance is unphys­i­cal, (f) ther­mal con­duc­tiv­i­ty and friction
    must not be set to zero, the atmos­pher­ic green­house con­jec­ture is fal­si ed.
    Elec­tron­ic ver­sion of an arti­cle pub­lished as Inter­na­tion­al Jour­nal of Mod­ern Physics
    B, Vol. 23, No. 3 (2009) 275{364 , DOI No: 10.1142/S021797920904984X, c
    World
    Sci­en­tic Pub­lish­ing Com­pa­ny, http://www.worldscinet.com/ijmpb.

    Vastaa

94. Soininvaara:“Huomioon voi ottaa hiilin­ielus­ta vain sen, kuin­ka paljon suon kyky sitoa hiiltä lisään­tyy siitä, että osa siitä poltetaan. ”

    Vaik­ka asi­aa on blogilla käsitel­ty mon­een ker­taan , niin silti , mik­si tuo sitaateis­sa ole­va aja­tus ? Siis mik­si vain lisään­tyvä hiilen sidon­ta ? Ajatuk­seni on se , että turve on hiilid­iok­sidineu­traali polt­toaine, kos­ka se uusi­u­tuu vielä enem­män kuin sitä poltetaan. 

    Onhan otet­ta­va laskelmis­sa huomioon vielä suo­jel­lun suoalan hiilen­si­d­on­ta. Sama peri­aate toteu­tuu turve­tuotan­nos­ta pois­te­tun suon kohdal­la, joka ennal­lis­te­taan tai ote­taan viljelyyn.

    Turpeen polt­to ei vas­taa kivi­hi­ilen käyt­töä juuri sen takia, että turvealaa kier­rätetään ja hiiltä sen mukana. On suo­jel­tu suoala, joka on koko ajan nielu. Turve­tuotan­toalan hiilen hävikkiä kom­pen­soi tuotan­nos­ta pois­te­tun alan uudelleen sois­t­a­mi­nen , met­sit­tämi­nen tai ener­giakasvin viljely.

    Kun turve­tuotan­nos­sa siir­ry­tään biopolt­toaineen käyt­töön, niin hiilineu­traal­isu­us vas­taa kestävän kehi­tyk­sen mallia.

    Tästä ske­naar­ios­ta emme pääse yksimielisyy­teen, mut­ta maa­ti­aisjär­jel­läni asia hah­mot­tuu näin.

    Vastaa

    1. Pitää ver­ra­ta keskenään kah­ta vai­h­toe­htoa. Suo jätetään ennalleen taqi se polte­taan. Mikä on näi­den kah­den vai­h­toe­hdon edro ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­udessa heti, 50 vuo­den kulut­tua, 100 vuo­den kulut­tua ja niin edelleen.
       Puun kohdal­la hiilid­iok­sidip­i­toisu­us nousee heti, mut­ta tasoit­tuu ennalleen 50 vuodessa. Kivi­hi­ilen ja turpeen osalta hiilid­iok­sidip­i­toisu­us nousee heti, turpeen kohdal­la enem­män kuin kivi­hi­ilen kohdal­la. Kivi­hi­ilen osalta ero­tus ei kuroudu umpeen tuhan­si­in vuosi­in, turpeen osalta hitaasti niin, että noin sadan vuo­den aikaper­spek­ti­ivil­lä turve ja kivi­hi­ili ovat yhtä pahoja.

       Vastaa

95. Kyse on pakot­teen voimakku­ud­es­ta, sekä palautekytken­tö­jen etumerkeistä ja voimakkuudesta.
    Osaatko perustel­la tieteel­lis­es­ti, mik­si uskot niiden anta­van katas­tro­faalisen arvon.

    Osaatko perustel­la kansan­ta­juis­es­ti (eri asia kuin pop­ulis­tis­es­ti), mik­si uskot selvästi haitallis­ten arvo­jen toden­näköisyy­den ole­van niin pienen, että tuos­ta ei pidä välit­tää? Jos vielä sit­ten samal­la rahal­la ker­toisit numeroar­voina kuin­ka suuri tuo toden­näköisyys tieteel­lis­es­ti perustel­tuna on ja kuin­ka suuri se tieteel­listaloudel­lis­es­ti perustel­tuna saa olla, ennen kuin siitä pitää välit­tää? Ole­tan, että et pysty tarkko­ja numeroi­ta anta­maan, joten toivoisin, että antaisit numeroidesi oheen myös jonkun­laisen luottamusväliarvion.

    Min­ua jotenkin hie­man kum­mas­tut­taa se joidenkin taho­jen fanaat­tisu­us, jol­la vas­tuste­taan uusi­u­tu­mat­tomien luon­non­va­ro­jen verot­tamista ver­rat­tuna vaik­ka työn verot­tamiseen. Siihen nämä toimet kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si redu­soitu­vat. Vaik­ka olisi täysin var­maa, että fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la ei olisi minkään­laisia negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, olisi niiden verot­ta­mi­nen (työn sijaan) mielestäni silti perustel­tua, ihan vain niiden uusi­u­tu­mat­to­muu­den ja työn posi­ti­ivis­ten vaiku­tusten vuoksi.

    Vastaa

96. ” “Skep­tikot sen sijaan päät­televät, että näyt­täisi ole­van jokin takaisinkytken­tä, joka ikäänkuin ter­mostaat­ti­na kom­pen­soi häir­iöitä. Eräs ehdokas on läm­mön nousun lisäämän kos­teu­den tuot­ta­mat pil­vet, jot­ka vas­taavasti jäähdyttävät.”

    Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta.”

    Yksi ter­mostaat­ti — oikeas­t­aan varoven­ti­ili — on troop­piset hir­mumyrskyt, joi­ta alkaa esi­in­tyä kun merive­den läm­pöti­la ylit­tää 27 astet­ta. Tähän kai on fysikaalise­na seli­tyk­senä se, että veden höyryn­paine kas­vaa nopeasti läm­pöti­lan kas­vaes­sa, jol­loin kuu­tio kosteaa ilmaa varas­toi yhä enem­män ener­giaa vesihöyrynä. 

    Kun vesi­höyry kon­den­soituu jos­sain korkeal­la, hir­mumyrsky tulee siirtäneek­si tehokkaasti läm­pöä merivedestä ilmake­hän yläosi­in. Kos­teus muo­dostaa pil­viä, jot­ka aluk­si hei­jas­ta­vat auringon säteilyä ja sata­vat ennen pitkää alas. Läm­pö jää näin kuiv­aan yläil­make­hään, “kasvi­huoneen” yläpuolelle, jos­ta se pääsee säteilemään avaru­u­teen — näin ilmas­tom­aal­likon logiikalla.

    Vastaa

97. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
    “Huomioon voi ottaa hiilin­ielus­ta vain sen, kuin­ka paljon suon kyky sitoa hiiltä lisään­tyy siitä, että osa siitä polte­taan. Met­sän kyky sitoa hiiltä tyreh5tyy läh­es kokon­aan, kun mat­so kas­vaa “täysi-ikäisek­si”, kun taas suo sitoo hiiltä vaik­ka van­haa turvet­ta ei pois­tet­taisikaan. Sik­si turpeen polt­to vas­taa vaiku­tuk­sil­taan hiilen polt­toa. Tätä asi­aa on blogilla käsitel­ty mon­een kertaan.”

    Met­sä kaade­taan, sen hiili polte­taan (esim. jätepa­pe­ri­na) ilmaan. Ilmas­ta sama määrä hiiltä siir­tyy hakku­uauki­ol­la kas­vavaan uuteen met­sään ehkä 50 vuodessa.

    Suos­ta jyr­sitään turvet­ta, sen hiili polte­taan ilmaan. Ilmas­ta sama määrä hiiltä siir­tyy takaisin samaan suo­hon ehkä 1000 vuodessa. 

    Maan sisästä louhi­taan kivi­hi­iltä ja sen hiili polte­taan ilmaan. Ilmas­ta takaisin kaivoskuilui­hin tuos­ta hiilestä ei palaudu ikinä koskaan yhtään mitään.

    Vastaa

98. Tuo­han tässä häm­men­tääkin. Noin suuren hiilid­iok­sidimäärän ilmaan­tu­mi­nen ilmake­hään ei voi olla kokon­aan ihmisen tuot­ta­maa. Vaik­ka kaik­ki ihmisen päästämä hiilid­iok­si­di olisi ker­tynyt tuona aikana ilmake­hään, ei ker­tymä riit­täisi edes puoleen mita­tus­ta. Jos taas olisi kysymys ilmake­hän hiilid­iok­sidin aiheut­ta­mas­ta kasvi­huoneilmiöstä ja sen aiheut­ta­man merien läm­pen­e­misen tuot­ta­mas­ta lisähi­ilid­iok­sidista, noidanke­hä olisi jo pääl­lä ja maa­pal­lo men­nyt­tä kalua. Aiem­min on maa­pal­lo kuitenkin toipunut suurem­mas­takin hiilid­iok­sidip­i­toisu­ud­es­ta, mikä voi viita­ta vain siihen, että hiilid­iok­sidip­i­toisu­us on merk­ki lämpimistä meristä, ei niiden syy.

    Vastaa

99. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti (CO2-pakot­teesta):
    “Tuos­sa juuri joku johta­va skep­tikko (Win­ter­hal­ter) , koulu­tuk­seltaan geolo­gi, kiisti koko pakot­teen. Joku toinen sanoi sitä fysi­ikan teo­ri­oiden vastaiseksi.”

    Luit väärin. Win­ter­hal­ter päin­vas­toin ker­toi CO2:n pakot­teesta. Ja se toinen mielip­iteiljä (kaiketi viesti 28.12.2009 kel­lo 20:54 ) puhui ilmas­to­muu­tok­ses­ta kokon­aisuute­na, eikä rajan­nut kri­ti­ikkiään CO2:n pakotteisiin.

    Ker­taus:

    Skep­tis­ten tiede­henkilöi­den ideana ei ole CO2-pakot­teen kri­ti­soin­ti. Ei ole. Ei, ei, ei.

    Skep­tis­ten tiede­henkilöi­den kri­ti­ik­ki kohdis­tuu mon­imutkaiseen ketjureak­tioon, jon­ka lisään­tyvä CO2-pitoisu­us potkaisee käyntiin.

    Ovatko skep­tiset vai alarmistiset tiede­henkilöt hah­mot­ta­neet tuon ketjureak­tion parem­min? Kas, siinäpä kysymys !

    Vastaa

100. Eikös tämä ter­mi “usko­vaisu­us” sovi parem­min ilmas­ton­muu­tok­sen kannattajiin:

     1- kan­nat­ta­jat usko­vat, että 100 vuot­ta tästä eteen­päin läm­pöti­laa ennus­ta­vat mallit ovat tosia, vaik­ka niitä ei voi­da toden­taa kuin anta­mal­la ajan kulua ja kat­so­ma­l­la, että kuin kävi

     2- nämä mallit eivät ole olleet kovin tarkko­ja tähän asti­sis­sa laskelmissa

     3- ilmas­tom­a­llei­hin syötetään lähtöo­le­tuk­se­na, että CO2 nos­taa läm­pöti­laa ja ihmeel­lis­es­ti ne sit­ten anta­vat tulok­se­na, että CO2 nos­taa lämpötilaa

     4- ilmake­hässä tule­vaisu­udessa ole­va CO2 on myös varsi­nainen uskon asia. Sitähän ei tietysti tiede­tä, mut­ta silti tule­van CO2-pitoisu­u­den perus­teel­la las­ke­taan malleil­la tule­via lämpötiloja

     Vastaa

101. Osmo “että fysikaaliset tosi­asi­at tai matem­ati­ikan kaa­vatkin ovat pelkkiä mielipideasioita”

     Yritän tuo­da maal­likoille (kaikille joil­la ei ole ainakin fysi­ikan maisterin/tohtorin papere­i­ta taskus­sa) kuvaa siitä, mitä tutkimus näil­lä aloil­la on. 

     Matem­ati­ikas­sa saamme tiety­istä aksioomista läh­tien johdet­tua teoreemoja.

     Fysi­ikas­sa meil­lä on tiet­tyjä perus­te­o­ri­oi­ta kuten vaikka­pa suh­teel­lisu­us­teo­ria. Tämä teo­ri­an toimivu­us on kokeel­lis­es­ti ver­i­fioitu hyvin tarkkasti. Suh­teel­lisu­us­teo­ri­an kiistämi­nen, tai väit­tämi­nen ettei se olisi ainakin erit­täin hyvä kuvaus siitä mitä ympäril­lämme tapah­tuu on samankaltainen väite, kuin että evoluu­tio­ta ei olisi. Alan tutk­i­joista ei käytän­nössä kukaan kyseenalaista teo­ri­an toimintaa.

     Sit­ten meil­lä on “fysi­ik­ka”. Ero­tuk­se­na fysi­ikas­ta, emme voikaan enää käyt­tää pelkästään hyvin vah­val­la perustal­la ole­via perus­te­o­ri­oi­ta, kos­ka ilmiöt ovat liian mon­imutkaisia siihen. Tässä on jotain mis­tä olen äärim­mäisen pet­tynyt ilmati­eteen laitok­selle, ja monille muille jot­ka ovat skep­tikko­ja asi­as­sa mar­gin­al­isoi­neet. On pyrit­ty anta­maan kuva siitä, että “fysi­ik­ka” ja fysi­ik­ka oli­si­vat sama asia.

     Oikea rin­nas­tus ilmas­toti­eteelle on taloustiede, jos­sa mallit toimi­vat kunnes ne eivät toi­mi. Ajan saatossa mallit kehit­tyvät. Tiedemiehet ovat näil­lä aloil­la jakau­tuneet mielip­iteiltään mon­esti jopa melko peruskysymyk­sis­säkin. Tämä on hyvä asia, sil­lä näin tiede kehit­tyy nopeam­min, kun­han sen vain annetaan kehit­tyä vapaasti vail­la vaikka­pa poli­it­tista painostusta. 

     Väite siitä, että ilmas­totiede olisi “ratkaistu” tai ettei suuria perusteisi­inkin meneviä mullis­tuk­sia voisi tapah­tua on älytön. Tieteen his­to­ria osoit­taa monia pitkäänkin jatkunei­ta harhapolku­ja, joi­ta pitkin on kuljettu.

     Vastaa

102. Osmo S., onko sin­ul­la luk­i­häir­iö? Kir­joitit “Tuos­sa juuri joku johta­va skep­tikko (Win­ter­hal­ter) , koulu­tuk­seltaan geolo­gi, kiisti koko pakot­teen. Joku toinen sanoi sitä fysi­ikan teo­ri­oiden vas­taisek­si.” vaik­ka tosi­asi­as­sa BW nimeno­maan myön­si että kyl­lä sil­lä on vaiku­tus, tosin vähäi­nen “CO2:n läm­mit­tävä vaiku­tus on ver­rat­tain vähäi­nen” ja nim­merk­ki jus­si puhui teo­ri­as­ta, ei pakot­teesta “myös pätevää fysikaal­ista tutkimus­ta (Gerlich)jonka mukaan koko ilmas­ton­muu­tosteo­ria on fysi­ikan lakien vastainen.”

     Kiin­nos­taisi myös tietää, mitä tar­joat pahek­sumasi “hiilip­i­toisen elämän­ta­van” tilalle? Nykyi­nen fis­siy­d­in­voima kun tarkoit­taa uraani- ja plu­to­ni­umpi­toista elämän­ta­paa, jota ainakin itse pidän vastenmielisempänä. 

     Samoin kiin­nos­taisi tietää mielip­i­teesi fuu­siovoimas­ta, varsinkin kun YLEn FST5-kana­van vähän ennen joulua esit­tämän doku­mentin mukaan suurin ongel­ma on ollut rahoituk­sen puute, tutk­i­jat valit­ti­vat että vas­ta aivan viime aikoina ovat saa­neet hie­man lisää rahaa, ja antoi­vat ymmärtää että tekniset ongel­mat on jo ainakin teo­ri­ata­sol­la melko pitkälle ratkaistu­ja, olisi tarvit­tu isom­pi koevoimala jo ajat sit­ten. Eikö olisi järkeväm­pää suun­na­ta ne CO2:n tor­jun­taan käyte­tyt ja käytet­tävät mil­jardit eurot ja dol­lar­it fuu­siovoiman tuotekehitykseen?

     Hal­pa fuu­siosähkö tek­isi sit­ten automaat­tis­es­ti fos­si­iliset kan­nat­ta­mat­tomik­si, eikä ihmisiä tarvit­sisi kyykyt­tää jol­lain yli 300 euron vuo­tu­isil­la ajoneu­voveroil­la (jos pidän nykyiset autoni, joudun mak­samaan yli 500 euroa vuodessa!)ja haitallisil­la ener­gian­säästölam­puil­la ym älyttömyyksillä.

     Vastaa

     1. Fuu­siosähköstä ei tule koskaan halpaa.

        Vastaa

103. “Se, oliko keski­a­jal­la läm­mintä ja kuin­ka läm­mintä, on toissijaista”

     Ei ole. Sil­lä on merk­i­tys­tä GCM:ien kali­broin­nille, jot­ka tuot­ta­vat IPCC:n lainaa­mat pro­jek­tiot tule­vista ilmas­ton­va­i­hteluista.

     Se on tois­si­jaista min­ulle. En ole huolis­sani muu­ta­man asteen läm­pen­e­mis­es­tä sadas­sa tai kahdessas­adas­sa vuodessa. Kol­men tai neljänkään asteen läm­pen­e­m­i­nen min­un eli­naikanani tuskin olisi mikään apoka­lypti­nen ske­naario, jos se jäisi siihen.

     On tot­ta, että “his­to­ri­al­lis­es­ti” — siis kun puhutaan kym­menistä tai sadoista miljoon­ista vuo­sista — hiilid­iok­sidin määrä on vähäi­nen, mut­ta täl­löin täy­tyy muis­taa, että “his­to­ri­al­lis­es­ti” myös auringon säteily on ollut vähäisem­pää. Auringon elinkaaren mukainen säteily­in­ten­si­teetin nousu on jatkunut nyt reilut pari mil­jar­dia vuot­ta ja tekee maa­pal­losta elinkelvot­toman alle mil­jardis­sa vuodessa, kun meret alka­vat kiehua. 

     Ilman hiilid­iok­sidin mas­si­ivisia määriä, maa­pal­lo olisi toden­näköis­es­ti ollut liian kylmä “his­to­ri­al­lis­es­ti”. Se, että nyt on “his­to­ri­al­lisen” vähän hiilid­iok­sidia, voi hyvin olla onnekas­ta sat­tumaa, joka mah­dol­lis­taa elämän edelleen. 

     Kauhuske­naar­i­ot ovat tietenkin äärim­mäisen epä­to­den­näköisiä, ja niidn äärim­mäisen epä­to­den­näköi­nen toteu­tu­mi­nen täysin riip­puma­ton­ta ihmisen toimin­nas­ta. Tai sit­ten ei. 

     Joka tapauk­ses­sa, joku vara­su­un­nitel­ma pitäisi olla ole­mas­sa. Itse pidän kaikkein kamalimpia ske­naar­i­oi­ta äärim­mäisen epä­to­den­näköis­inä, mut­ta silti “Laput silmille ja antaa palaa”- asenne on minus­ta käsit­tämätön. Ihmiset osta­vat vaku­u­tuk­si­akin epä­to­den­näköisen ske­naar­i­on var­alle. Esimerkik­si tuloneu­traalil­la hiiliv­erol­la voitaisi­in melko tarkasti säätää, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia globaal­ista BKT:sta laite­taan tähän “vaku­u­tuk­seen”.

     Hiilid­iok­sidin määrän nousu on yksi suurimpia vaiku­tuk­sia, joi­ta ihmisel­lä on ollut ympäristöön­sä — suurem­piakin on, en kiistä — ja sen vaiku­tuk­set ovat kiis­tanalaiset. Minus­ta asenne, jon­ka mukaan tästä täy­tyy päätel­lä, että mitään ei pidä asialle tehdä, on järkyt­tävä. Sen asen­teen kan­ta­jat pitävät itseään “ratio­naal­isi­na” ja “skep­tikoina”, minus­ta he ovat kuin hur­moshenkisiä kiljupunkkare­i­ta. Kun nousuhu­malas­sa huude­taan räkä poskel­la kuin­ka sys­tee­mi alis­taa, seu­raa­van päivän kra­pu­la ei kiinnosta.

     Vastaa

104. Jot­ta skep­tikot saisi­vat keskustelus­sa ansait­se­mansa pain­oar­von (!), pieni skep­tikkolink­ki väliin:
     http://denialdepot.blogspot.com/2009/04/how-not-to-measure-temperature-part‑1.html

     “For the last 30 years the tem­per­a­ture of the atmos­phere has been mea­sured by Microwave Sound­ing Units (MSUs) on orbit­ing satel­lites. This record pur­ports to show warm­ing since 1979, but as we shall find out much of this warm­ing is sus­pi­cious due to adjust­ments made on the raw data and pos­si­ble mea­sure­ment biases.”

     Samas­sa blo­gis­sa on paljon muu­takin jon­ka IPPC ei var­maan soisi näkevän päivän­val­oa. Turve­tuotan­toa ei kuitenkaan sivuta.

     Vastaa

105. Riit­ta,

     En tarkoit­tanut varsi­nais­es­ti toim­intaa, vaan tuomitsemista. 

     Jos tuomit­see toisen toimet epäekol­o­gisi­na ja kuitenkin itse toisaal­la toimii yhtä epäekol­o­gis­es­ti, on tekopyhä. 

     Min­un ihmisku­vani ei ole niin kyyni­nen, että pitäisin kaikkia tekopy­hinä. Meitä on mon­een junaan.

     Vastaa

     1. Vähän mit­ta­suhtei­ta kaipaisi. Eli­na voisi vaik­ka laskea, paljonko hiilid­iok­sidia ilmake­hään tulee autoilus­ta ja paljonko lentoli­iken­teestä. En halua puo­lus­taa lentomatkailua, mut­ta pitää kuitenkin muis­taa, että esimerkik­si Ruotsin­laivo­jen päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat paljon suurem­mat. Suomes­ta ei pääse ulko­maille oikein mitenkään muuten hyväksyt­täväl­lä taval­la kuin matkus­ta­ja rahti­laivan kyy­dis­sä (ja fil­lar­il­la). Autoilua pitää vas­tus­taa myös ilmas­tosy­istä, kos­ka se on volyymil­taan niin mas­si­ivista. Min­ul­la kuitenkin suurin syy vas­tus­taa autoilua Helsingis­sä on se, että autot pilaa­vat kaupun­gin. Kyse on vähän samas­ta kuin siinä, että vas­tus­taisin sitäkin, jos joku ker­rostalos­samme huu­dat­taisi stereoita kol­men aikaan yöl­lä. Vas­tus­tuk­sen syy ei olisi stereoiden viemä sähkö. 

        Liikenne on paha, mut­ta läm­mi­tys on paljon pahempi ja sähköläm­mi­tys kaik­ista pahin. Väljä asum­i­nen on kuitenkin “hyvis”, vaik­ka se on suo­ma­lais­ten ilmas­tosyntinä pahin.

        Vastaa

106. Siis en todel­lakaan ymmär­rä tätä “teol­lisu­us poli­it­ti­nen elit­ti hyö­tyy ilmastosumutuksesta”-höpötystä. Nimeno­maan poli­it­ti­nen eli­it­ty hyö­ty­isi siitä, ettei tarvitse norstaa vero­ja ja kulut­taa niitä ihmis­ten mielestä tois­ar­voisi­in asioihin. 

     Ja mik­si ihmeessä teol­lisu­us ja investoin­tipankit lob­baisi­vat kokon­aisuute­na ilmas­ton­muu­tos­ta? Ehkä se on tuulimyl­lyn­valmis­ta­jien intres­seis­sä, mut­ta ei todel­lakaan öljy‑, auto- tai vaik­ka teräsy­htiöi­den etu­jen mukaista. Samal­la logi­ikalla Lapuan asete­hdas oli talvi­so­dan takana.

     Vastaa

107. Osmo:

     Asi­a­sisäl­lön kannal­ta on aivan saman­tekevää, onko tiedot varastet­tu tai vuodettu.

     Niin siis niiden viestien sisäl­lön kannal­ta sil­lä ei oo väliä. Sil­lä on tietysti hyvinkin suuri väli, kun puhutaan murron/vuodon uuti­soin­nista. Toises­sa tek­i­jä kuvataan rikol­lise­na, toises­sa hyväntekijänä.

     Jos näi­den tutk­i­joiden kri­ti­soi­jista halu­taan antaa huono kuva ja vaien­taa hei­dän kri­ti­ikkin­sä ulkoti­eteel­lisel­lä menetelmäl­lä, niin sil­loin käytetään murto-sanaa.

     Tämä käyt­täy­tymi­nen on juuri sitä mis­tä kri­itikot ilmas­to­tutk­i­joi­ta kri­ti­soi­vat ja on jotenkin surullista, että tämä skan­daalin seu­rauk­se­na siitä ei oo luovuttu.

     Tämä on sukua Gaia-teo­ri­alle. Maa­pal­lo on jotenkin jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö, joka osaa säädel­lä itse itseään. Ei oikein vakuuta.

     Voi her­ran jes­tas… Onko ydin­voimalakin sin­un mielestä jumalainen, ajat­tel­e­va yksilö?

     Olisi aika uskalias­ta rak­en­taa maail­man tule­vaisu­us ihmis­ten altru­is­tisu­u­den varaan.

     Het­ki­nen… Minä luulin, että sinä kan­natat maail­man­laa­juista sopimus­ta päästö­jen vähen­tämis­es­tä, joka käytän­nössä olet­taa, että ihmiset oli­si­vat altru­is­tisia ainakin poli­itikko­jen ja val­tioiden tasol­la. (Tämä ole­tus voi kyl­lä hyvin pitää paikkansa.)

     Geoinsinöröin­ti ei sen sijaan edel­lytä altruistisuutta.

     Juu­so Koponen:

     ilman korko- ja ylläpi­tokus­tan­nuk­sia 4,6 mil­jar­dia vuodessa eli 2,5 % BKT:stä.

     Onko ne korkokus­tan­nuk­set merk­i­tyk­set­tömän pienet, että ne eivät juuri vaiku­ta? (Tuleeko korko vaan tuolle 4,6 mil­jardille vai jollekin suurem­malle sum­malle, joka pitää mak­saa aluk­si, kun investoin­tia tehdään?)

     BW:

     Ei muuten mil­lään pahal­la, mut­ta miten malli joka ei ole pystynyt ennus­ta­maan edes lähi­t­ule­vaisu­ut­ta oikein, ennus­taisi mys­tis­es­ti ilmas­ton kehit­tymisen riit­täväl­lä toden­näköisyy­del­lä oikein vajaan sadan vuo­den päähän?

     Ihan samal­la taval­la kuin malli, joka ennus­taa, että jos heität nop­paa ja las­ket silmälu­vut yhteen tulos on nop­pi­en heittokerrat*3,5. Se ei ennus­ta kovinkaan hyvin ensim­mäis­ten heit­to­jen sum­maa, mut­ta jos­sain parin kympin paikkeil­la alkaa olla jo aika tarkkaa.

     Janne Sinkko­nen:

     mikä on ratio­naa­li­nen syy olla tekemät­tä mitään?

     Jos kus­tan­nuk­set ovat suurem­mat kuin hyöty.

     Tiedemies:

     Se, mis­sä määrin ilmas­ton muu­tos johtuu hiilid­iok­sidista ja mil­lä tra­jek­to­ri­al­la läm­pöti­laske­naar­i­ot jne ovat, pitäisi olla taval­laan toissijaista.

     w0t? Olis­han se tois­si­jaista, jos ratkaisuk­si ei esitet­täis hiilid­iok­sidin vähen­tämistä ilmakehässä.

     Tästä päästäänkin aasin­sil­lal­la tähän min­ua mieti­tyt­täneeseen kysymykseen:

     jos olete­taan, että ilmas­to läm­pe­nee ilmas­ton­muu­tostutk­i­joiden kon­sen­suk­sen mukaan, mut­ta että muut­tumi­nen ei ole ihmisen aiheut­ta­maa, pitäisikö ilmas­toa yrit­tää pitää entisen kaltaise­na, eli geoinsinöröin­nil­lä viilen­tää maapalloa?

     Vas­taus tähän kysymyk­seen ker­too mielestäni jotain vas­taa­jan “ilmas­tokuskon­nol­lisu­ud­es­ta”…

     Vastaa

108. Tämä skep­tikkoar­gu­ment­tien sekamel­s­ka, jota blogilleni on tämän keskustelun ja viime kuukausien aikaan tul­v­in­ut, ei ole tuonut mitään selkoa siitä, mitä skep­tikot oikein väit­tävät. Ne kun näyt­tävät jokainen väit­tävän aivan eri asioita. 

     1) Jotkut väit­tävät, että viime aikoina havait­tu maa­pal­lon läm­pöti­lan nousu mah­tuu sat­un­nais­vai­htelun piiri­in ja jotkut, (kts. Janne Sinkkosen viesti) että koko käsi­tys maa­pal­lon läm­pöti­lan nousus­ta onkin pelkkä mit­tausvirhe. Näin­hän myös väitet­ti­in skep­tikko­jen keskeisessä tieteel­lisessä julka­isu­me­di­as­sa, MOT-ohjel­mas­sa. Olisi helpom­pi vas­ta­ta väit­teisi­in, jos esitet­täisi­in koher­ent­ti väite eikä kah­ta keskenään ris­tiri­itaista väitettä. 

     2) On väitet­ty, että viimeaikainen hir­mumyrsky­jen yleistymi­nen on pelkkää näköharhaa tai sat­tumaa ja sit­ten väitetäänkin, että juuri hir­mumyrsky­jen yleistymi­nen toimii negati­ivise­na takaisinkytken­tänä, joka hillit­see ilmas­ton läm­pen­e­mistä. Siis kumpaa nyt väitetään? Ovatko hir­mumyrskyt yleistymässä vai eivätkö ole?

     3) Blogille on tul­lut viime kuukausi­na usei­ta kir­joituk­sia, joius­sa skep­tikot väit­tävät, ettei hiilid­iok­sidil­la ole mitään tekemistä ilmake­hän läm­mön tai läm­pen­e­misen kanssa. Jotenkin on minus­ta luval­lista sil­loin olet­taa että skep­tikot tai ainakin osa heistä näin väit­tää. Nyt sit­ten väitetäänkin, etteivät skep­tikot täl­laista esitä. 

     Kaiken kaikki­aan olisi hyvä, jos skep­tikko­joukko muo­dostaisi skep­tikkopa­neel­in ja kir­joit­taisi yksiselit­teisen vas­ta­teo­ri­an ja alis­taisi sen tieteel­liselle arvioin­nille. Kun skep­tismin nimis­sä esitetään toi­sis­taan täysin vas­takkaisia kan­to­ja, on vähän han­kala ryhtyä kumoa­maan teo­ri­aa, jota ei ole tosi­asi­as­sa edes olemassa.

     Vastaa

109. “Kaiken kaikki­aan olisi hyvä, jos skep­tikko­joukko muo­dostaisi skeptikkopaneelin”

     Ehkäpä tuol­lainenkin joskus muo­dos­tuu, mut­ta täl­lä het­kel­lä samo­ja voimavaro­ja ei ole käytössä skep­tikkop­uolel­la kuin punaviherfasistipuolella:))

     Ja mik­si toisaal­ta pitäisi edes olla yksi väite? Tässähän puhutaan hyvin epä­var­mas­ta asi­as­ta, kai siitä keskustel­la saa ja mielip­iteitä esittää?

     Vastaa

     1. Tuo “punav­i­her­fa­sis­tipuoli” taisi ker­toa tämän lajin skep­tisyy­destä kaiken olennaisen.

        Vastaa

110. Osmo,

     Kyl­lä sinä niil­lä matkus­ta­jalau­toil­lakin ihan kiitet­tävästi oleilet blog­itek­steistä päätellen 🙂

     Itse asi­as­sa olenkin huo­man­nut jo aiem­min, että autoilun vas­tus­tamiseen ei sin­ul­la olekaan mitään ekol­o­gisia syitä keinovihreästä taus­tas­ta huolimatta. 

     Kyse on vain omas­ta asuinympäristöstä — sen viihtyvyydestä. 

     Voin tiet­ty laskeskel­la sitä sun tätä, mutta: 

     Pidän autoilua Suomen olo­suhteis­sa ja loma­len­to­ja ihan eri kat­e­go­ri­as­sa. Ihmisiä ja tavaroi­ta on käytän­nössä aivan pakko liikutel­la tääl­lä kumipyörin. Sik­si min­ul­la tökkii pahasti ainainen työssäkäyvien, hie­man syr­jem­mäl­lä Kata­janokas­ta asu­vien syyl­listämi­nen, kun samanaikaises­ti omat, sinän­sä täysin turhat huvi­tuk­set ovat arvostelun ulkopuolella. 

     En tarkoi­ta, että tässä ketjus­sa olisi ollut asi­as­ta, vaan aiem­pia postauksia.

     Vastaa

     1. Inhoan matkus­ta­jalaut­to­ja. Olen ker­ran vuodessa maakun­tali­iton Tukhol­maris­teilyl­lä “viran puoles­ta”, mut­ta teen kaikkeni siirtääk­seni nämä maakun­ta­parla­men­tit johonkin uus­maalaiseen hotel­li­in; enkä vain ilmas­tosy­istä. Vihreäthän pitivät oman “puo­leris­teilyn­sä” van­taalaises­sa hotellissa.
        Tuo ris­teily­matkus­tamisen vero­sub­ven­tio verova­paan alko­holin ja vero­toman polt­toaineen muo­dos­sa on aivan tolku­ton­ta ilmas­ton­muu­tok­sen tukemista. Kun tähän saataisi­in oikein toimi­va hin­tao­h­jaus, koko lysti lop­puisi siihen.

        Vastaa

     2. Syyl­listän vain niitä, jot­ka asu­vat vähän syr­jem­mäl­lä tahallaan.

        Vastaa

111. Osmo, se Sinkkosen link­ki on par­o­di­aa. Se että sitä on vaikea erot­taa par­o­di­an kohteesta on toki kuvaavaa.

     Art­turi, geo­engi­neer­ing (onko tälle jotain napakkaa suomen­nos­ta?) on niin epämääräi­nen käsite että siitä voi olla melkein mitä tahansa mitä mieltä, toteut­tamiskelpoisu­u­teen saak­ka kehitet­tyjä ratkaisu­ja en ole näh­nyt. Ongel­ma on sama kuin toises­sa vai­h­toe­htoratkais­us­sa eli mukau­tu­mises­sa, mitä se käytän­nössä tarkoit­taa on hyvin epäselvää.

     Päästö­jen vähen­tämiseen nyt ja alka­val­la vuosikym­men­nel­lä on ihan toimivia, suht kivut­to­mia ja kus­tan­nuste­hokkai­ta ratkaisu­ja joiden käyt­töönot­to ei edel­lytä juuri mitään muu­ta kuin jonkin­laisen hin­nan hiilid­iok­sidille. Ihan jo kiivi­hi­ilen tai turpeen kor­vaamis­nen maakaa­sul­la puolit­taa päästöt per wat­ti. Joku 20% leikkaus päästöis­sä Euroopas­sa ei ole mikään iso haaste. Pidem­män aikavällin tavoit­teet tyyli­in 80% leikkauk­set on eri jut­tu, ja vaatii sit­ten jotain radikaalimpia toimia ja vai­h­toe­htoista teknologiaa.

     Vastaa

112. Hir­mumyrskyt eivät ole yleistyneet. 

     Näke­mys skep­ti­sistä posi­tioista ei olisi niin epämääräi­nen, jos olisit tutus­tunut varsi­naisi­in tutkimuk­si­in lyhy­istä blogikom­menteista tehty­jen, usein virheel­lis­ten, tulk­in­to­jen sijaan.

     Vastaa

     1. Jos hir­mumyrskyt eivät ole yleistyneet, miten niiden yleistymi­nen voi toimia takaisinkytkentänä?

        Vastaa

113. En nyt taku­useen mene läh­teestä, mut­ta löysin tiedon, jon­ka mukaan 13 pros­ent­tia liiken­teen hiilid­iok­sidipäästöistä tulee Suomes­sa lentoli­iken­teestä, 80 pros­ent­tia tieliikenteestä. 

     Tämän mukaan vesili­iken­teen osu­us olisi kuitenkin lentoli­iken­net­tä pienem­pi, mitä on kyl­lä vaikea uskoa ???? Täy­tynee etsiä nyt parem­pi lähde. 

     Artikke­lin yhtey­dessä oli kuitenkin pohd­in­taa siitä, että lentoli­iken­teen vaiku­tus kasvi­huoneilmiöön olisi moninker­tainen päästöi­hin näh­den. Tästä asi­as­ta olenkin lukenut luotet­tavista lähteistä. 

     Yhtä kaik­ki pysyn siinä, että autoilu on huo­mat­tavasti use­am­min vält­tämät­tömyys kuin lentämi­nen. Sik­si vas­takkainaset­telu on turhaa. Sitä pait­si “sähköau­to tulee”… (Tämä oli Fin­ger­porin lukijoille)

     Vastaa

114. no, tässä nyt teillekin, jot­ka ette ide­ol­o­gi­sista syistä tilaa Hysäriä.

     http://www.hs.fi/fingerpori/

     Mul­la meni vähän aikaa näis­sä sisää­na­jo­vai­heessa, mut­ta kun pääsin juoneen mukaan, niin oon ollu aivan hul­lu Jarla-fani.

     Vastaa

115. OS kaipaili luku­ja lentämisen yms. suhteen:

     http://www.guardian.co.uk/environment/2007/mar/03/travelsenvironmentalimpact.transportintheuk

     Tuon mukaan laivarahti ja vähäisem­pi matkus­ta­jali­ikenne tuot­ta­vat tuplas­ti enem­män co2 päästäjä kuin lentämi­nen. Ilmailun maini­taan tuot­ta­van 2% globaaleista päästöistä.

     Rahti­in voi laskea elimil­lis­es­ti mukaan hal­patuotan­non kol­man­sis­sa mais­sa, mis­tään päästään siihen, että kaiken ytimessä on vain ja ain­oas­taan kulu­tus ja kuormitus.

     Laivarahdin on väitet­ty tuot­ta­van enem­män päästöjä kuin koko Afrikan man­tereen ja tuol­ta poh­jal­ta voi ymmärtää afrikkalais­ten närän päästöneu­vot­telu­ja käydesä. 

     Samoin, jos lähde­tään siitä että kulu­tus on avainase­mas­sa, val­tioiden välisetn mon­imutkaisten kon­trah­tien vatvom­i­nen on lop­pu­jen lopuk­si tois­ar­voista, kos­ka avainase­mas­sa ovat elämän­ta­vat ja arvot. Län­si voi yksinään vaikut­taa yhtälöön voimakkaasti, Kiina viimeistään sit­ten kun juo­ma- ja vil­jelysvesi alka­vat käy­dä vaar­al­lisen vähiin. 

     Kaikel­la täl­lä on/olisi toki huo­mat­tavia vaiku­tuk­sia talouden rak­en­teisi­in, sil­lä län­si on nykyään tyystin riip­pu­vainen hal­patuotan­nos­ta, ja tähän liit­ty paljon ris­ti­inkytken­töjä joil­la saat­taisi olla odot­ta­mat­to­mia seu­rauk­sia. Esim. hyvink­oulutet­tu­jen toim­i­henkilöi­den töistä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la huo­mat­ta­va siivu kuu­luu eril­laiseen markki­noin­ti­in (tähän voi surut­ta laskea mukaan huo­mat­ta­van osan ns. lehdis­töä, graafikoi­ta ja val­oku­vaa­jia) ja logis­ti­ikkaan (tuotepääl­liköistä varas­tomiehi­in) jol­la hal­patuoteit­ta koite­taan myy­dä mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Tähän päälle tulee joukko ihmisiä, jot­ka myyvät palvelui­ta tälle ryh­mälle jne. Kaik­ki poh­jaa siihen, että kauko­mais­sa joku valmis­taa bam­bus­ta liki ilmaiset tikkaat, joi­ta tääl­lä sit­ten myy­dään sisu­tuk­sel­lise­na ele­ment­tinä hin­taan 29,95.

     Vastaa

116. Väite lie­nee ollut hypo­teet­ti­nen, koskien sel­l­aista läm­pen­e­mistä, jota ei ole vielä tapah­tunut? Joka tapauk­ses­sa tuo palautekytken­tä-hypo­teesi hir­mumyrsky­istä on skep­tisen posi­tion kannal­ta hyvin marginaalinen.

     Vastaa

117. Tuos­ta hir­mumyrsky­jen yleistymis­es­tä, se tosi­aan taitaa olla melko kiis­tanalainen asia, onko niin käynyt tähän men­nessä. Myrsky­tuhot ovat var­maan pahen­tuneet, mut­ta sitä voidaan selit­tää mm. rantarak­en­tamisen nykyisel­lä suosiolla. 

     Alan esitelmis­sä on tässä kohdas­sa tyyp­il­lis­es­ti tapana esit­tää kuva Mia­mi Beachil­ta viime vuo­sisadan alkupuolelta, ja toinen kuva samoil­ta mestoil­ta nykypäivänä. Myrsky­jen his­to­ri­aa on esti­moitu myös arvioimal­la, mil­lä tavoin takavu­osien hir­mumyrskyt oli­si­vat vaikut­ta­neet tämän päivän maail­maan. Sel­l­ais­es­ta arvios­ta on vielä vaikeampi päätel­lä, onko niitä hir­mumyrskyjä viime aikoina ollut a) enem­män b) voimakkaamp­ina kuin aiem­min historiassa.

     Tule­vaisu­ud­es­ta en sit­ten lähdekään speku­loimaan paljon mitään. Kuitenkin, ainakin myrsky­jen osalta minus­ta näyt­tää, että avain tule­vaisu­u­den hallintaan on aiem­mas­sa viestis­sä viit­taa­mas­sani sopeu­tu­mises­sa, jon­ka puutet­ta esimerkik­si holti­ton rantarak­en­t­a­mi­nen (sub-) troop­pisil­la lev­eysasteil­la edustaa.

     Vastaa

118. Az, ehkä hir­mumyrsky-hypo­teesi on skep­tisen posi­tion kannal­ta mar­gin­aa­li­nen, mut­ta silti hyvin kuvaava.

     “Skepti­nen posi­tio­han” esit­tää jatku­vasti väit­teitä joil­la ei ole muu­ta yhteistä kuin lop­pupäätelmä: ihmisen aiheut­ta­ma ilmas­ton­muu­tos on huijausta.
     Ei hait­taa vaik­ka väit­teet ovat ris­tiri­idas­sa keskenään (läm­pöti­lan nousu pysähtyi 1998 — läm­pöti­lan nousu johtuu auringosta).

     Esimerkkinä Pasi Toivi­aisen blogi­in­sa keräämiä MOT:n teemoja:

     http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiede-blogit/kuumat-paikat/yle-tv1-esittaa-%E2%80%9Dmot-ilmastokatastrofi-peruutettu%E2%80%9D

     Vastaa

119. En ymmär­rä miten älykkäänä ihmisenä tun­net­tu Osmo Soin­nin­vaara voi peräänku­u­lut­taa yht­enäistä “skep­tikkokan­taa” ilmas­tokeskustelu­un; eihän sel­l­aista löy­dy “usko­vais­tenkaan” puolella. 

     OS ilmeis­es­ti uno­htaa, että tieteen ole­muk­seen kuu­luu kyseenalais­t­a­mi­nen. Vain tois­tet­tavil­la kokeil­la (mit­tauk­sil­la ja havain­noil­la) voidaan jokin hypo­teesi nos­taa teo­ri­an tasolle. Tätä vaa­timus­ta IPCC:n ihmistä syyl­listävä ilmas­ton­muu­tos­man­tra ei toteu­ta, sil­lä ilmas­tom­a­lleil­la ei sinän­sä ole todistusvoimaa.

     OS:n haukkues­saan skep­tikko­ja, pitäisi ensik­si määritel­lä minkälainen keskiver­to-otus ilmas­toskep­tikko oikein on. 

     Itse näen skep­tikko-nimik­keen liit­tyvän henkilöön, joka kyseenalais­taa jotain tieteel­listä väit­tämää, eli löytää puut­tei­ta joko itse teo­ri­as­ta (hypo­teesista) tai ennen kaikkea teo­ri­an tuek­si tehdyis­sä kokeis­sa ja johtopäätöksissä.

     OS on ilmeis­es­ti harhau­tunut niput­ta­maan skep­tikoik­si kaik­ki, jot­ka syys­tä tai tois­es­ta kieltävät (denial­isti) ilmas­ton läm­pen­e­misen. Itse rajaan ilmas­toskep­tikok­si henkilön, joka pyrkii pere­htymään kysymyk­seen käytet­tävis­sä olevin tieteen keinoin.

     Olen pari vuosikym­men­tä oman geolo­giammat­ti­ni suo­ma­l­la asiantun­te­muk­sel­la seu­ran­nut maail­mal­la käytävää keskustelua hälyt­täväk­si väite­tys­tä ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä. Jää­tyäni 7 vuot­ta sit­ten eläk­keelle olen voin­ut virkatyön häir­it­semät­tä paneu­tua läh­es täysipäiväis­es­ti aiheeseen ja toden­nut miten IPCC:n mas­si­ivi­nen poli­it­ti­nen pro­pa­gan­da on tukah­dut­taa vapaa­ta tiedettä.

     En tiedä mik­si OS halvek­sii mielip­itei­den esit­täjiä, mut­ta omia tieteeseen perus­tu­via kan­nan­ot­to­ja (=mielit­piteitä) olen kir­jan­nut sekä koti­sivuil­lani että ilmastoblogeissani.

     Vastaa

120. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
     “Tämä skep­tikkoar­gu­ment­tien sekamel­s­ka, jota blogilleni on tämän keskustelun ja viime kuukausien aikaan tul­v­in­ut, ei ole tuonut mitään selkoa siitä, mitä skep­tikot oikein väit­tävät. Ne kun näyt­tävät jokainen väit­tävän aivan eri asioita.”

     Kiva, että olet vih­doin lotkaut­tanut kor­vasi sille, että mitähän ne skep­tikot oikeas­t­aan yrit­tävätkään änkyttää.

     Sekamel­s­ka johtuu näistä asioista:

     1) Skep­tis­mi ei ole oppi, uskon­to tai teo­ria. Jokainen, joka epäilee val­lit­se­vaa katas­tro­f­i­teo­ri­aa, voidaan luokitel­la skep­tikok­si. Skep­tismistä on siis jokaisel­la yksilöl­lä oma versio.

     2) Skep­tikoiden suh­tau­tu­mi­nen asi­aansa vai­htelee samoin kuin alarmistien: joukos­sa on ratio­naalis­es­ti ajat­tele­via tiede­henkilöitä ja har­ras­ta­jia, asi­aan pere­htymät­tömiä mutu-kom­men­toi­jia sekä uskon­non omais­es­ti asi­aan suh­tau­tu­via hurah­tanei­ta, joi­ta vastapuolen fak­tat eivät hiukkaakaan häiritse.

     Päästäk­seen asi­as­sa eteen­päin skep­tikoiden ja alarmistien on kyet­tävä suo­dat­ta­maan “vastapuolen” viestien sekamel­skas­ta esi­in vakavasti otet­ta­va kova ydin. Niin läheltä tieteen maail­maa, kuin pystyy.

     Ihanteena ei ole alarmis­mi tai skep­tis­mi, vaan real­is­mi. Siihen on pyrittävä.

     OS:
     “Kaiken kaikki­aan olisi hyvä, jos skep­tikko­joukko muo­dostaisi skep­tikkopa­neel­in ja kir­joit­taisi yksiselit­teisen vas­ta­teo­ri­an ja alis­taisi sen tieteel­liselle arvioin­nille. Kun skep­tismin nimis­sä esitetään toi­sis­taan täysin vas­takkaisia kan­to­ja, on vähän han­kala ryhtyä kumoa­maan teo­ri­aa, jota ei ole tosi­asi­as­sa edes olemassa.”

     Skep­tikoik­si kut­sut­tu sekalainen lau­ma ei seiso jonkin vas­ta­teo­ri­an takana. Sen sijaan heitä yhdis­tää se, että he eivät seiso nykyisen katas­tro­f­i­teo­ri­an takana. 

     OS, sin­un ei pidä miet­tiä, miten skep­tisen vas­ta­teo­ri­an saisi kumot­tua, vaan että löy­dätkö katas­tro­f­i­teo­ri­as­ta niitä puut­tei­ta, mitä epäil­i­jät siinä väit­tävät olevan.

     Vastaa

121. Onko ne korkokus­tan­nuk­set merk­i­tyk­set­tömän pienet, että ne eivät juuri vaiku­ta? (Tuleeko korko vaan tuolle 4,6 mil­jardille vai jollekin suurem­malle sum­malle, joka pitää mak­saa aluk­si, kun investoin­tia tehdään?)

     Sikäli aka­teem­i­nen kysymys, ettei mitään täs­mälleen tuol­laista ole oikeasti järkevää tehdä. =) Käytän­nössä tuon mit­takaa­van investoin­tia ei voi ker­tarysäyk­sel­lä toteut­taa muutenkaan, joten koron laskemises­sa pitäisi huomioi­da investoin­tien jakau­tu­mi­nen pitem­mälle ajalle sekä toden­näköis­es­ti melko pitkä laina-aika joka yleen­sä vaikut­taa korko­ta­soon. Käytän­nössä tuon­laa­juinen investoin­ti toden­näköis­es­ti toteutet­taisi­in jol­lain tapaa keskusjo­htois­es­ti eikä puh­taasti markki­namenetelmin, joten sekin sot­kee vielä laskelmia. Nopea veikkaus olisi että korkokus­tan­nuk­set oli­si­vat koko jak­sol­la jotain suu­ru­us­lu­okkaa 10–25 %, mut­ta vaikea sanoa. Laskel­mas­sa ei alun­perin toisaal­ta oltu huomioitu joka tapauk­ses­sa tarpeel­lisia kor­vaus­in­vestoin­te­ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­se­na, joten luulen että ilman korko­jen huomioimis­takin suu­ru­us­lu­ok­ka on liki­main oikea.

     jos olete­taan, että ilmas­to läm­pe­nee ilmas­ton­muu­tostutk­i­joiden kon­sen­suk­sen mukaan, mut­ta että muut­tumi­nen ei ole ihmisen aiheut­ta­maa, pitäisikö ilmas­toa yrit­tää pitää entisen kaltaise­na, eli geoinsinöröin­nil­lä viilen­tää maapalloa?

     Lähtöko­htais­es­ti pitäisi. Eihän kyse ole mis­tään katu­mushar­joituk­ses­ta, vaan siitä että liian nopea läm­pen­e­m­i­nen on haitallista. Ain­ut (muta valitet­ta­van iso) kysymys­merk­ki liit­tyy siihen, liit­tyykö noi­hin geo­engi­neer­ing-toimi­in jotain merkit­täviä riske­jä itseen­sä, tyyp­piä että (imag­inääri­nen esimerk­ki) viilen­netääm­pä maa­pal­loa räjäyt­telemäl­lä tulivuo­ria auki ydin­pom­meil­la -> hups, tulikin ker­talu­okkaa isom­pi pos­saus kuin oli las­ket­tu ja ydin­talvi. Siis luon­nol­lis­es­ti sen lisäk­si, että onko ole­mas­sa välineitä edes etäis­es­ti kus­tan­nuste­hokkaasti saa­maan halut­tu­ja vaiku­tuk­sia (en väitä mitään, en vain tiedä).

     Tuon mukaan laivarahti ja vähäisem­pi matkus­ta­jali­ikenne tuot­ta­vat tuplas­ti enem­män co2 päästäjä kuin lentämi­nen. Ilmailun maini­taan tuot­ta­van 2% globaaleista päästöistä.

     Asi­a­han ei ole ihan näin yksinker­tainen. Esimerkik­si Suomen pohjoi­sis­sa olois­sa maat­alouden päästöt ovat suh­teessa tuo­tok­seen niin suuret, että vaik­ka elin­tarvikkeet rah­dat­taisi­in toiselta puolelta maail­maa laival­la, sal­do jää silti plus­san puolelle. Lentomatkus­tamisel­la pääsään­töis­es­ti ei ole täl­laisia hyö­tyjä (vaik­ka toki vaikka­pa vihannesten kohdal­la lennät­tämi­nen Espan­jas­ta tuot­taa vähem­män päästöjä kuin koti­mainen kasvi­huone­tuotan­to talvella).

     Vastaa

122. Kom­ment­te­ja on tul­lut todel­la paljon, enkä käy niis­sä esitet­tyjä kom­ment­te­ja tois­ta­maan. On selvää, että mikään tiede (ehkä matem­ati­ikkaa luku­unot­ta­mat­ta?) ei ole _täysin_ arvo­va­paa­ta. Eli ei liene mah­dol­lista saavut­taa ilmas­to­tutkimuk­ses­sakaan sel­l­aista tulosta, joka olisi kaikkien osa­puolten mielestä täysin puoluee­ton­ta ja virheetön­tä. En väitä ole­vani ilmas­toasiantun­ti­ja, mut­ta ark­i­järkisen insinööri­a­jat­telun ja luon­non­ti­eteel­lisen perus­sivistyk­sen perus­teel­la uskallan sanoa, että aka­teem­i­nen viisas­telu siitä muut­taako ihmisen toim­inta ilmas­toa vai ei kan­nat­taisi jo lopet­taa. Siitä on ole­mas­sa riit­tävä var­muus. Onnek­si jokunen asiantun­ti­jakin on tänne keskustelu­un eksynyt. Siteer­aan Pekka Pir­ilää, joka osaamisen­sa puoles­ta kuu­luu heihin:

     “Pidän tieteel­lis­es­ti riit­tävän luotet­tavasti osoitet­tuna, että ihmiskun­nan toim­inta muut­taa ilmas­toa. Kat­son myös, että on vahvo­ja todis­tei­ta siitä, että tämä aiheut­taa merkit­tävän riskin hyvin monien ihmis­ten eli­nolo­suhteille, mut­ta tiedämme tästä vain, että ris­ki on suuri, emme kovinkaan hyvin, kuin­ka suuri. Lisäk­si ovat maa­pal­lon öljy­varat ehtymässä ja pakot­ta­vat uusi­in ratkaisui­hin jo lähivuosikymmeninä.”

     Pir­ilä osuu varsin naulankan­taan. Tässä vai­heessa ihmiskun­nan kan­nat­taa keskit­tää voimansa jatko­työstöön, ei peruskysymyk­sen vatvom­iseen (=läm­mit­tääkö ihmi­nen ilmastoa).

     Vastaa

123. En halua puo­lus­taa lentomatkailua, mut­ta pitää kuitenkin muis­taa, että esimerkik­si Ruotsin­laivo­jen päästöt matkus­ta­jak­ilo­metriä kohden ovat paljon suuremmat. 

     Tuo­ta on eksak­tisti todel­la vaikeaa määritel­lä (jako esimerkik­si rahdin ja matkus­ta­jien välil­lä ei ole yksiselit­teinen), mut­ta val­lit­se­van käsi­tyk­sen mukaan ne eivät ole _paljon_ suurempia:
     http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/ilmaliikenne/ilma.htm

     vs.
     http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/vesiliikenne/kaikki_matkustaja.htm

     Laut­tali­iken­teessä CO2_ekv 208 — 456 g/hkm, ja ilmali­iken­teessä 68 — 357 g/hkm. Ver­tailun vuok­si henkilöau­to keskimäärin 106 g/hkm.

     Ja olen­nainen point­ti ei oikeas­t­aan ole edes niiden päästö­jen määrä (per henkilök­ilo­metri), vaan se, että 20 ker­taa nopeam­mil­la lentokoneil­la kul­je­taan — ylläri pyl­läri — kym­meniä ker­to­ja pidem­piä matko­ja, jol­loin ne ihan oikeat päästöt ovat sit­ten vielä jotain aivan muuta.

     Kari

     Vastaa

124. Euroopas­sa läm­min keski­ai­ka oli ennen koke­mat­toman hyv­in­voin­nin aikaa, mikä on voitu arvioi­da laske­mal­la ihmis­ten sil­loinen eli­na­jan­odote kirkonkir­joista. Katovu­osia tai suuria nälän­hätiä ei suh­teessa juuri ollut. Katovuodet lisään­tyivät ilmas­ton viilettyä.

     Kuinkako­han suuri osa tuos­ta hyv­in­voin­nista voidaan laskea lämpimäm­män ilmas­ton aiheut­taneisi­in tek­i­jöi­hin? Siis vaikka­pa auringon suurem­man suh­teel­lisen säteilyn kohdis­tu­mi­nen rav­in­tokasvei­hin niiden kasvua edis­tävästi? Nykyisessä läm­pen­e­misessähän auringon säteilyn läm­mi­tys­vaiku­tus kas­vaa. Itse säteily kasvien hyö­dyn­tämil­lä aal­lon­pituuk­sil­la ei niinkään.

     Kuinkako­han suuri osa kyseis­es­tä hyv­in­voin­nista voidaan laskea tek­i­jöi­hin, jot­ka eivät liity lämpimäm­pään ilmas­toon? (Met­sien hakkaami­nen ja siitä johtu­vat maan köy­htymi­nen ja eroosio, väk­ilu­vun kasvu, ..)

     Eli­na­jan­odot­teeseen tosin var­maan liit­tyvät enem­män kult­tuuriset seikat (pesey­tymi­nen, tavat, yhteiskun­nan val­tarakenne, jne.) kuin pelkkä ravin­non­saatavu­us, joka sekin riip­punee enem­män läh­es kaikesta muus­ta kuin auringon säteilyvaikutuksesta.

     Vastaa

125. Ja lisätään nyt vielä sit­ten se, että jos ver­rataan matkus­tamista Helsin­gin ja Tukhol­man välil­lä, niin lau­tal­la luvuik­si saadaan ym. taulukkotiedoil­la 223 CO2_ekv/hkm ja lennol­la 260 CO2_ekv/hkm, jol­loin laut­ta kulut­taisi käytän­nössä saman ver­ran (mat­ka lie­nee lau­tal­la him­pun pidempi).

     Kari

     Vastaa

126. OS, sin­un ei pidä miet­tiä, miten skep­tisen vas­ta­teo­ri­an saisi kumot­tua, vaan että löy­dätkö katas­tro­f­i­teo­ri­as­ta niitä puut­tei­ta, mitä epäil­i­jät siinä väit­tävät olevan.

     Tuo on ihan hieno jut­tu, mut­ta valitet­tavasti tuol­laisel­la henkilöko­htaisel­la pohdin­nal­la ei saa­da yhdenkään “skep­tikon” päätä kään­net­tyä usko­maan mitä tiede sanoo pois öljy-yhtiöi­den rahoit­ta­mas­ta propagandasta.

     Vastaa

127. Nimetön: “öljy-yhtiöi­den rahoit­ta­mas­ta propagandasta”

     Öljy-yhtiöt ovat rahoit­ta­neet “alarmistista” tutkimus­ta paljon suurem­mil­la sum­mil­la kuin “skep­tistä”. Useim­mat suurista län­ti­sistä öljy-yhtiöistä kan­nat­ta­vat mit­tavia co2-leikkauk­sia. Tämä toki on tieteen itsen­sä kannal­ta tois­si­jaista, mut­ta alus­taan läh­tien­hän tämä keskustelu on ollut yhtä suur­ta ad homine­mia. Useim­mat skep­tiset tutk­i­jat, ja merkit­tävim­mät heistä, eivät ole saa­neet öljy-yhtiöiltä lan­tin lanttia.

     Vastaa

128. OS: “Men­neisyy­dessä tämä on kor­reloin­ut hyvin havait­tu­jen läm­pötilo­jen kanssa, mut­ta viime vuosikym­meninä yhteys on häiri­in­tynyt. Tämän havain­non he ovat ilmeis­es­ti yrit­täneet sala­ta; täysin turhaan, sil­lä puiden kasvu­un vaikut­taa moni muukin asia kuin läm­pöti­la; esimerkik­si rikkisaaste.”

     Taas yksi! Suo­ma­lais­poli­itikot alka­vat vetää moni­taitu­ru­udessaan ver­to­ja Pohjois-Kore­an ja Kiinan dik­taat­tor­eille. Minkä den­drolo­gin maail­ma Soin­in­vaaras­sa menet­tääkään! Tieteenalaa vuosikym­meniä vaivan­neet kor­re­laa­tio-ongel­mat ovat hänelle selvää pässinlihaa.

     Maail­man johta­vat tutk­i­jat, IPCC-raport­tien kir­joit­ta­jat ja sit­tem­min nobelis­tit, menivät mielu­um­min vaaran­ta­maan vuosikym­meniä pitkät uransa likaisil­la tem­puil­la kuin näyt­tivät vuosiren­ga­saineis­ton kansalle sel­l­aise­naan. Täysin turhaan; tämähän “diver­gence prob­lem” oli jo yleisessä tiedossa.

     He sopi­vat tuhoa­vansa raport­te­ja koske­vaa kir­jeen­vai­h­toa, etteivät yksi­tyisko­h­dat pää­sisi julk­isu­u­teen. Kun­pa Soin­in­vaara olisi ollut tuol­loin vier­essä sanomas­sa, että nämä epäeet­tiset, ehkä jopa rikol­liset toimet ovat täysin turhia.

     Tulosten vääris­te­ly­hän on muutenkin täysin turhaa, kos­ka ilmas­ton­muu­tos on jo riip­pumat­tomasti, kiis­tat­tomasti todis­tet­tu monel­la tahol­la, eikö niin?

     Kaikesta päätellen nämä huip­pututk­i­jat eivät ole kovin fik­su­ja. Vai ovatko sit­tenkin? Voisiko heil­lä olla joku moti­ivi toimia näin? Ehkä kaik­ki asi­at eivät olekaan niin kuin uuti­sis­sa sanotaan?

     Vastaa

129. Minä luen tätä blo­gia vis­si­in liian hyvän­tah­toise­na, mut­ten ole kyl­lä havain­nut autoilun tms. tuomit­semista. Sen sijaan olen näh­nyt arvostelta­van sel­l­aisia päätök­siä (poli­ti­ikas­sa, yms.) jot­ka lisäävät autoilua. Sehän on val­lan eri asia.

     Vastaa

130. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

     Pitää ver­ra­ta keskenään kah­ta vai­h­toe­htoa. Suo jätetään ennalleen taqi se polte­taan. Mikä on näi­den kah­den vai­h­toe­hdon edro ilmake­hän hiilid­iok­sidip­i­toisu­udessa heti, 50 vuo­den kulut­tua, 100 vuo­den kulut­tua ja niin edelleen.
     Puun kohdal­la hiilid­iok­sidip­i­toisu­us nousee heti, mut­ta tasoit­tuu ennalleen 50 vuodessa. Kivi­hi­ilen ja turpeen osalta hiilid­iok­sidip­i­toisu­us nousee heti, turpeen kohdal­la enem­män kuin kivi­hi­ilen kohdal­la. Kivi­hi­ilen osalta ero­tus ei kuroudu umpeen tuhan­si­in vuosi­in, turpeen osalta hitaasti niin, että noin sadan vuo­den aikaper­spek­ti­ivil­lä turve ja kivi­hi­ili ovat yhtä pahoja. 

     Kiva lukea välil­lä täl­laista asial­lis­takin tekstiä.

     Vastaa

131. “Useim­mat suurista län­ti­sistä öljy-yhtiöistä kan­nat­ta­vat mit­tavia co2-leikkauksia.”

     Se on entistä huolestut­tavam­paa. Se nimit­täin tarkoit­taa, että nekin yrit­tävät vähen­tää kulu­tus­ta. Öljy on siis vih­doinkin ihan oikeasti ehtymässä.

     Vastaa

132. Ilmas­to­hui­jaus on tosi­a­sia, mut­ta se ei ole aivan sel­l­aista mitä denial­is­tit anta­vat ymmärtää:

     http://planeetta.wordpress.com/2009/12/12/ilmastohuijaus-on-taytta-totta/

     Tuon perus­teel­la on selvää, ettei “ilmas­toskep­tist­mi” tarvit­sekaan mitään yht­enäistä lin­jaa. Mah­dol­lisim­man suuren häm­minkin aiheut­ta­mi­nen riit­tää. Ja se on onnis­tunut hyvin.

     Vastaa

133. Useim­mat skep­tiset tutk­i­jat, ja merkit­tävim­mät heistä, eivät ole saa­neet öljy-yhtiöiltä lan­tin lanttia.

     Useim­mat “alarmistiset” tutk­i­jat eivät ole myöskään saa­neet öljy-yhtiöiltä mitään. Mitä tämän nyt pitäisi todis­taa? Nyt “cli­mate­gat­es­ta” vaah­toa­vat skep­tikot uno­hta­vat mielel­lään esimerkik­si Exxon­Mo­bilin pitkään jatkuneen miljoon­alu­okan taloudel­lisen panos­tuk­sen ilmas­toepä­var­muu­den liet­son­taan ja dis­in­for­maa­tion levit­tämiseen. Se, että öljy-yhtiöt ovat nyt kään­tämässä kelkkaansa ei poista sitä tosi­asi­aa, että ne ovat vuosikau­sia syytäneet rahaa nimeno­maan “skep­tisen” puolen tukemiseen tupakka­te­ol­lisu­udelta kopi­oiduil­la menetelmillä.

     Vastaa

134. Soin­in­vaara pal­jas­taa tässä parem­minkin oman fanaat­tisen ilmas­ton­muu­to­suskon­ton­sa. Fysi­ikkaa vähän tun­te­vana hän tukee käsi­tyk­siään 100 vuot­ta van­haan teo­ri­aan. Hiilid­iok­si­di läm­mit­tää vähän ilmas­toa, mut­ta nykytiedon mukaan se on mitätön­tä. Venuk­ses­sa on hiilid­iok­sidikaa­suke­hä ja siel­lä on kuumaa. Venuk­sen kaa­suke­hä ei ole ilmake­hä eikä ver­tailua voi noin vain tehdä.

     Ilmas­to on läm­men­nyt hie­man viime vuo­sisadal­la. Vuo­sisadan lop­ulle sat­tuu auringon pilkku­mak­si­mi, joka voi hyvinkin olla vajaan asteen läm­pen­e­misen syynä. Tätä vahvis­taa, ettei ilmas­to ole enää läm­min­nyt 2000 jäl­keen ja että täl­laista on ennenkin tapahtunut.

     Tilas­toti­eteil­i­jänä Soin­in­vaaran pitäisi tietää, ettei lus­toista, sed­i­menteistä tai har­vak­seltaan sijait­sevil­ta läm­pömittareista voi ennus­taa ilmas­ton läm­pöti­laa vaa­di­t­ul­la tarkku­udel­la. Ilmeis­es­ti Soin­in­vaara ei ole tätä asi­aa miet­tinyt tarpeeksi.

     Soini­vaaran olisi ollut mah­dol­lisu­ut­ta varmis­taa sanomisi­aan tiedustele­mal­la mielipi­det­tä Suomen eturiv­in fyysikoil­ta ja kemis­teiltä, jot­ka parhait­en tietävät hiilid­iok­sidin teo­reet­tisen mah­dol­lisu­u­den aiheut­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä. Täl­laista tietoa olisi hel­posti saata­vana tun­netulle poli­itikolle niin halutessaan.

     Soin­in­vaara olet­taa, että brit­tiläiseen tutkimus­laitok­seen tehti­in hakkeroin­ti. On läh­es var­maa, että kyseessä on tahalli­nen tietovuo­to. Muul­la taval­la vuodet­tu­jen tieto­jen valikoin­tia ei voi selittää.

     Vastaa

135. Juu­so Kopo­nen: “Fak­tat:
     …

     2) Antark­tik­sel­la tehty­jen jääkairamit­tausten mukaan hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ilmake­hässä on vai­hdel­lut his­to­ri­al­lis­es­ti (800 000 vuo­den jak­sol­la) välil­lä siten että jääkausi­na pitoisu­us on ollut 180–210 ppm ja jääkausien välis­inä lämpim­inä kausi­na 280–300 ppm. Samais­ten mit­tausten mukaan pitoisu­us on kas­vanut n. 1800-luvun puo­livälistä alka­en ja on ilmake­hästä tehty­jen mit­tausten mukaan nyt n. 380 ppm.

     …

     Ilmas­toskep­tikko­jen tarvit­see vain uskot­tavasti kumo­ta joku edel­lä­maini­tu­ista faktoista…”

     Vas­sakuu:

     Zbig­niew Jaworows­ki, CO2: The Great­est Scientific
     Scan­dal of Our Time, EIR Sci­ence, March 16, 2007

     Lain­aus:

     There are four oth­er arbi­trary assump­tions behind the CO2 glaciol­o­gy. which were used to sup­port the first assump­tion above:

     1. No liq­uid phase occurs in the ice at a mean annu­al tem­per­a­ture of −24°C or less (Bern­er et al. 1977, Friedli et al. 1986, Ray­naud and Barnola 1985).

     2. The entrap­ment of air in ice is a mechan­i­cal process with no dif­fer­en­ti­a­tion of gas com­po­nents (Oeschger et al. 1985).

     3. The orig­i­nal atmos­pher­ic air com­po­si­tion in the gas inclu­sions is pre­served indef­i­nite­ly (Oeschger et al. 1985).

     4. The age of gas­es in the air bub­bles is much younger than the age of the ice in which they are entrapped (Oeschger et al. 1985), the age dif­fer­ence rang­ing from sev­er­al tens to sev­er­al ten-thou­sands of years.

     [b]More than a decade ago, it was demon­strat­ed that these four basic assump­tions are invalid, that the ice cores can­not be regard­ed as a closed sys­tem, and that low pre-indus­tri­al con­cen­tra­tions of CO2, and of oth­er trace green­house gas­es, are an arti­fact, caused by more than 20 phys­i­cal-chem­i­cal process­es oper­at­ing in situ in the polar snow and ice, and in the ice cores.[/b] Drilling the cores is a bru­tal and pol­lut­ing pro­ce­dure, dras­ti­cal­ly dis­turb­ing the ice sam­ples (Jaworows­ki 1994a, Jaworows­ki et al. 1990, Jaworows­ki et al. 1992a, and Jaworows­ki et al. 1992b).

     Some of these process­es, which all cause frac­tion­a­tion of air com­po­nents, are relat­ed to the sol­u­bil­i­ty of gas­es: In cold water, CO2 is more than 70 times more sol­u­ble than nitro­gen (N2) and more than 30 times more sol­u­ble than oxy­gen (O2). Liq­uid water is com­mon­ly present in the polar snow and ice, even at the eutec­tic tem­per­a­ture of −73°C (see review in Jaworows­ki et al. 1992b).

     There­fore, the con­clu­sions on low pre-indus­tri­al atmos­pher­ic lev­els of green­house gas­es can­not be regard­ed as valid, before exper­i­men­tal stud­ies exclude the exis­tence of these frac­tion­a­tion process­es. Such stud­ies were pro­posed by this author (Jaworows­ki 1994a, Jaworows­ki et al. 1992b), but for years they were not per­formed. In response to crit­i­cism of the reli­a­bil­i­ty of ice records, CO2 glaciol­o­gists could only state that the ice core record itself proves that the changes in green­house gas­es are not caused by post-depo­si­tion process­es, but accu­rate­ly reflect atmos­pher­ic changes (Ray­naud et al. 1993).

     Only recent­ly, many years after the ice-based edi­fice of anthro­pogenic warm­ing had reached a sky­scraper height, did glaciol­o­gists start to study the frac­tion­a­tion of gas­es in snow and ice (for exam­ple, Killawee et al. 1998), and the struc­ture of snow and firn which might play a first-order role in chang­ing gas chem­istry and iso­topic pro­files in the ice sheets (Albert 2004, Lee­man and Albert 2002, and Sev­er­ing­haus et al. 2001). Recent­ly, Brooks Hurd, a high-puri­ty-gas ana­lyst, con­firmed the pre­vi­ous crit­i­cism of ice core CO2 stud­ies. He not­ed that the Knud­sen dif­fu­sion effect, com­bined with inward dif­fu­sion, is deplet­ing CO2 in ice cores exposed to dras­tic pres­sure changes (up to 320 bars — more than 300 times nor­mal atmos­pher­ic pres­sure), and that it min­i­mizes vari­a­tions and reduces the max­i­mums (Hurd 2006).

     Vastaa

136. Ote­taan­pa luku, mon­tako Oden vihaa­maa “denial­is­tia” on paikalla, siis ihmistä joka ter­min mukaises­ti kieltää co2 tason nousun ja ilmas­ton­muu­tok­sen olemassaolon?
     Minä aloi­tan: 0

     Vastaa

137. Sanois­in, että enem­mistö luon­non­ti­eteel­lisen aka­teemisen koulu­tuk­sen saaneista ja sidok­sista “vapaista” tutk­i­joista (mon­et eläk­keel­lä, joten työ­paikan mene­tyk­sen vaara pois­tunut) tietävät, että (1) CO2 on kasvi­huonekaa­su, (2) sen määrä ilmake­hässä on nous­sut ja että (3) ilmas­to on muuttunut.

     Selvi­tyk­sek­si.
     (1) CO2 on kasvi­huonekaa­su eli absorboi auringon läm­mit­tämän maan­pin­nan säteilemää läm­pöen­er­giaa, tosin absorp­tio kat­taa vai osan (n. 13–17 mikrometriä) k.o. läm­pöspek­tristä (kat­taa noin 5–60 mikrometriä).

     (2) Sen määrä ilmake­hässä on nous­sut sys­temaat­tis­ten mit­tausten alet­tu 1950-luvun lop­ul­la noin neljän­nek­sel­lä. Osa nousus­ta voi johtua fos­si­ilis­es­ta polt­toaineista mut­ta osa merten samanaikaises­ta läm­pen­e­mis­es­tä ym.

     (3) Maa­pal­lon ilmas­to on vai­hdel­lut jääkau­den jäl­keen huo­mat­tavasti enem­män kuin tuo OS:n 0,8 astetta. 

     Tärkeätä on huo­ma­ta, että hiilid­iok­si­di on absorp­tio-omi­naisuuk­sien­sa puoles­ta jo nykyp­i­toisuuk­sil­la läh­es kyl­lästynyt, eli suurikaan CO2:n lisäys ei aiheuta havait­tavaa läm­pen­e­mistä. Kaiken kukku­rak­si vesi­höyry on se kaikkein merkit­tävin kasvi­huonekaa­su ja lisäk­si todel­la tehokas “ter­mostaat­ti” ennen kaikkea pil­visyy­den vai­htelun kautta.

     Jake­len mielel­läni aiheesta lisätietoa.

     Vastaa