Miksi yksityinen rautatieliikenne menestyy?

Euroopan maista Ruot­si ja Bri­tan­nia ovat yksi­ty­istäneet rautatieli­iken­teen. Nuo kak­si maa­ta poikkea­vat suuresti muista Euroopan maista siinä, mihin suun­taan rautatieli­iken­teen markki­nao­su­us kehit­tyy. Suosit­tua olisi väit­tää, että niiden on pakko ottaa kulut­ta­jien toiveet huomioon, ja tämä onkin ehkä merkit­tävä syy. Mut­ta on toinenkin.

Miten tue­taan vähäli­iken­teisiä rato­ja? Verovaroin, vai ristisubventiolla?

Ris­tisub­ven­tio, jota har­joite­taan esimerkik­si Suomes­sa,  tarkoit­taa, että meil­lä on rautatieli­iken­n­evero hyvil­lä yhteyk­sil­lä (Helsin­ki-Tre, esim.) jol­la sub­ven­toidaan Joen­suu-Nurmes ‑väliä. Yksi­ty­is­te­ty­il­lä rautateil­la näin ei voi tehdä. Hil­jaisia rato­ja voi edelleen sub­ven­toi­da, mut­ta reilusti verovaroin, eikä rautatei­den ominta aluet­ta verottamalla.

Jos meil­läkin vilkkaat yhtey­det oli­si­vat niin halpo­ja kuin niiden pitäisi olla, rautatei­den suo­sio olisi paljon suurempi.

Bri­tan­nia yksi­ty­isti myös raitei­den pidon. Se oli virhe, kos­ka se johti tur­val­lisu­u­songelmi­in. Bus­sili­iken­teen yksi­ty­istämi­nenkään ei ole tarkoit­tanut tien­pidon yksityistämistä.

Suomes­sa on juuri päätet­ty, ettei VR:n henkilöli­iken­net­tä ase­ta­ta kil­pailu­un ainakaan kymme­neen vuoteen.